Rockfordin seurakunnan keskustelutilaisuus 21. tammikuuta 2018

[Laulettiin virsi; sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung; lyrics not transcribed]

Perhekeskustelu jatkuu kello 5.47. Onnittelut esityksestänne.

Family discussion will resume at 5.47. Congratulations on your presentation.

Kiitos. Kiitos.

Thank you. Thank you.

[Laulettiin virsi; sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung; lyrics not transcribed]

Kiitos. Kiitos.

Thank you. Thank you.

En usko, että he lähettävät sitä.

I don't think they're broadcasting it.

[Laulettiin virsi; sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung; lyrics not transcribed]

Kiitos, että olet ollut läsnä kanssamme tuon kokemuksen kautta, että ohjaat keskusteluamme, että voisimme vahvistua uskossa, että voisimme rohkaistua jatkamaan tällä tiellä ja johtaa niin iankaikkiseen elämään. Rakas Isä, olisin kiitollinen kaikista lahjoista

Thank you for being present with us through that experience that you guide our discussion, that we might be strengthened in faith, that we might be encouraged to continue on this way and lead so to a life eternal. Dear Father, I would be thankful for all the gifts

Jos yhden viikon rukoilemme, että tämä uskon lahja olisi meille kaikille.

If one week we pray that this gift of faith would be for all of us.

Isä, keskustella Sinun sanastasi ja ylistää Sinun pyhää sanomaasi, syntien anteeksiantamuksen evankeliumia tämän Jumalan suojeluksessa, me kiitämme Sinua siitä. Ja me rukoilemme, rakas Isä, lopuksi, kaikki arat pyyntömme ja hiljaiset roomalaiset

Father, to discuss Thy Word and to praise Thy holy message, the Gospel of the forgiveness of sins with the protection of this God, we thank You for that. And we pray, dear Father, in closing, all of our timid petitions and silent Romans

Mark, tule takaisin.

Mark, come back.

Ensimmäinen asia, jonka tein, oli sanoa, että se on kivuliasta. Se on paljon kipua.

The first thing I did was say, that's painful. That's lots of pain.

Johdantohuomautuksia. Eli tämä ei ole tavallinen esitys, mutta se on otettu, ja se on johdanto

Introductory remarks. So, it's not your typical presentation, but it's taken from, and it is the introductory

Meillä on kopio, 90 % niistä on auki. Ja kuten näette, se on tavallaan auki. Emme ole tehneet siitä paperikopioita.

We have a copy, 90% of them are open. And as you see, it is kind of open. We haven't made any hard copies of it.

Luultavasti monet meistä tietävät, mutta monet meistä ehkä eivät tiedä, että viimeiset useat vuodet siitä lähtien, puhujien puhelinkokous, en ole, tai emme ole muistaneet puhelinkokousten tarkoitusta.

Probably many of us are aware, but many of us maybe are not aware, that for the last several years since then, the minister's teleconference, I haven't, or we haven't remembered the purpose of the teleconferences.

Kutsumme tätä Etelä-Minnesotaksi. Se on luultavasti noin 30 tienoilla, ja joitakin on New Perthissä. Ja kaikkiaan puhujia on tällä hetkellä 121 tai kaksi. Eli sen tarkoitus on kokoontua yhteen, saada se tilaisuus keskustella Jumalan valtakunnan työstä.

We call this Southern Minnesota. It's probably about 30-ish, and there's some in New Perth. And total, there is 121 or two speakers at this time. So the purpose of it is to gather together, get that opportunity to discuss the work of God's kingdom.

Puolet tai kaksi kolmasosaa esityksestä. Halusin, että keskitytte myös siihen, koska on paljon syytä kiitokseen, paljon syytä iloon, paljon hyviä asioita tapahtuu Jumalan valtakunnassa. Ja jotkut ihmiset kuulevat koko esityksen

Half or two-thirds of the presentation. I wanted you to concentrate on that, too, because there's a lot of reason for Thanksgiving, a lot of reason for joy, a lot of good things happening at God's Kingdom. And some people hear the total presentation

Eli älkäämme unohtako, että on paljon syitä rukoilla ja kiitosta. Eli tässä taas toivomme näkevämme ja lukevamme, ja lisäksi luen teille kohdat, paitsi muutamaa, koska se tuli

So, let's not forget that there's lots of reasons to pray and thanksgiving. So, here again, we hope to see and read, plus I'll read for you the points, except for a few, because it came

Eli toivon, että me

So, I hope that we

Joku kysyi äskettäin

Somebody recently asked

Se on hyvin samanlainen.

That's very similar.

Viime vuonna pidän tämän esityksen, ja he sanoivat jotain tällaista, että emme aio kertoa teille kulttuuria, mitä teidän pitäisi kirjoittaa tai mitä teidän pitäisi ajatella. Eli se alkoi siitä kohdasta. Minun kokemukseni on, 1. helmikuuta lähtien,

Last year, I will keep this presentation, and they said something like this, that we're not going to tell you the culture, what you should write, or what you should think. So it started from that point. My experience is, since February 1st,

Ja tietenkään se ei ole vain, haluan antaa teille sen käsityksen, että vain minun ajatukseni, vaan se on luettu läpi ja katsottu ja minua pyydettiin selventämään ajatuksia, jotka olivat aika ilkeitä tässä kohdassa tai tuossa kohdassa. Eli katsotaanpa sitä. Ihmisillä on tilaisuus katsoa sitä.

And of course it's not just, I want to give you the idea that just my thoughts, but then it's read through and looked at and I was asked to clarify thoughts that were quite mean at this point or that point. So let's look at it. People have a chance to look at it.

Älkäämme unohtako sitä. Ja on ykseys sisarseurakuntiemme kanssa, eli SRK, SFC, ja sitten sakramenteista tuli keskustelunaihe tiettyinä aikoina. Ja sitten rauha meillä on, mutta meillä on myös yksimielisyys. Ja niin on, puhumme

Let's not forget that. And there's unity with our sister congregations, meaning SRK, SFC, and then the sacraments became a point of discussion at certain times. And then peace we have, but we also have unison. And so there's, we'll talk about

Olemme katsoneet niitä alttariaikana erillisellä kehotuksen kohdalla puhua kanssamme. Eli sakramenteista keskusteltiin monissa aiheissa tänä vuonna. Eli miksi ajattelemme, että seurakunnallamme on valoisa tulevaisuus Siionissa?

We have watched them on the altar time with a separate point of exhortation to speak with us. So, the sacraments were discussed in many topics this year. So, why do we think there's a bright future for our church in Zion?

Koska siinä on osa, joka ei toimi, voitte nähdä todisteet eri luettelokohdissa. Se näkyy eri työmuodoissa vuoren istuimen sisällä, kuten jalankulkija, kristitty,

Because there's a part that doesn't work, you can see the evidence in the various bullet points. It is evident in the various work forms within the mountain seat, such as pedestrian, Christian,

Hyvin myönteisiä ja tukevia viestejä. Ja se on loppu.

Very positive and supportive messages. And that is an end.

Voitte nähdä tulevan kaikkialta maan päältä. Voitte kuulla joitakin kielteisiä kommentteja.

You can see coming from all over the earth. You can hear some negative comments.

Se on monien arkaluonteisten asioiden aihe. Se on aina Kristuksen rakkaudella, rakkaudella yksilöitä kohtaan, enkä ole nähnyt mitään muuta kuin voin sanoa, että se on kovakourainen tai vaativa.

It's a topic of many sensitive matters. It's always with the love of Christ, the love for the individuals, and I've not seen anything other than I can say it's heavy-handed or demanding.

Ajan loppu on lähellä. Eli se on toivon merkkejä. Se on merkkejä siitä, että voimme pelastaa heidät. Se on merkkejä siitä, että se on hienoa. Toinen kohta, joka, kuten muistatte, Ykseys, mitä sisarjärjestöt, SFC, SRK, tämä tuo niin pitkään.

The end of time is near. So, it's signs of hope. It's signs that we can save them. It's signs that it's great. The second point that, as you recall, Unity, what the sister organizations, SFC, SRK, this brings so long.

Meillä oli useita päiviä keskustelua. Siellä oli, minulle se oli erityinen aika, varmasti. Se oli... Puhuimme yksityiskohtaisesti joistakin asioista, jotka ovat

We had several days of discussion. There was, for me, it was a special time, certainly. It was a... We talked in detail about some of the matters that are

Seuraava, palvelusaikani jälkeen LFC:ssä, eli meillä oli hyvin raskas hengellinen

The next one, since my time of service at the LFC, so we had a very heavy spiritual

Kolmen päivän aikana meille ei ole muodostunut edes arvoitusta eroa niiden välillä, että me ajattelemme niin. Haluan jättää teille sen. Se on opin ja hengen oppi. Meidän välillämme ei ollut mitään eroa. Mutta ajatus on myös

In the course of three days, we have been formed not even a riddle of difference between them that we think so. I want to leave you with that. That's the doctrine of doctrine and of spirit. There was no difference between us. But the idea is also

Se on yhteistä työtä koko valtakunnassa kansainvälisellä tasolla, jossa istuimme alas ja puhuimme, luulen, että se oli noin 12 eri työaluetta siitä, miten voimme olla yhteydessä, miten voimme tehdä yhteistyötä. Ja taas ykseys. Jäin eläkkeelle suuremmasta

It's a mutual work across the kingdom on an international level where we sat down and we talked, I think it was about 12 different work zones of how we can interface, how we can work together. And again, unity. I retired from a larger

Meillä oli veljet Suomesta. Se oli neljäs kerta, kun meillä oli eräänlainen viikonloppu, jossa yksi esitys oli opetuslapsista. Ja taas huomasimme, varmistimme, että meillä on sama ymmärrys ja samat uskomukset opetuslapsista. Mitä he

We had the brothers from Finland. That was the fourth time we had a type of weekend of which one presentation was on disciples. And again, we found out, verified, that we share the same understanding and the same beliefs of the disciples. What they

Eli on eräänlainen kuuma kysymys. Viime aikoina on noussut seuraava kysymys. Saako ehtoollisessa synninpäästön?

So, there's kind of a hot button question. In recent times, the following question has arisen. Does one receive absolution in communion?

Siinä kaikki. Me huolehdimme omastatunnostamme. Kerran, taas viitaten lokakuun leiriin, Funky Pominant piti sen esityksen. Hän sanoi, mitä yhteisö se on, ja se on täsmälleen sitä, mitä Herran ehtoollinen ja

That's all. We care for our conscience. Once, again, referring to the camp in October, Funky Pominant gave that presentation. He said what community it is, and it's exactly what the Lord's Supper and

Syntien anteeksiantamus, omantuntomme puhdistaminen ottamalla henkeä Jumalan ruumiissa Kristuksessa.

The forgiveness of sins, the cleansing of our conscience by taking breath in the body of God in Christ.

Kuten muut meidän ja sisarjärjestömme

As our others and our sister organizations

Näitä ei voida ratkaista kompromissilla tai edes neuvottelulla. Se on seurausta siitä, että vihollinen on onnistuneesti kylvänyt epäilyksen siemeniä.

These cannot be resolved by compromise or even a negotiation. It is the result of the successful planting of the seeds of doubt by the enemy.

Meillä oli aikaa mennä vähän tarkemmin yksityiskohtiin siellä, mutta opin elämässäni suuren läksyn, kun Jumala antoi minulle armon

We had time to go into a little bit more detail there, but I learned a major lesson in my life when God gave me grace

Ajattelin mielessäni, ettei ole mitään keinoa, että he koskaan tulisivat uskoon.

I thought in my mind, there is no way that they would ever come into faith.

Asia tai lähde, vaikka yleisesti levottomuus tulee jakautuneesta omastatunnosta ja Raamatun järkeistämisestä. Ja seuraavassa on joitakin kantoja, joita yksilöt ovat ottaneet, lausuntoja, joita on esitetty, ja joitakin havaintoja. Niitä tarjotaan tueksi alussa.

Issue or source, although in general, unrest comes from a divided conscience and from a rationalization of Scripture. And the following are some positions individuals have taken, statements that have been made, and some observations. They are offered support in the beginning.

Eli miten nämä vapaaehtoiset tai kannat syntyivät? Täällä ollessani olen puhunut yksilöiden kanssa ja joidenkin kanssa, jotka ajattelevat eri tavalla ja uskovat eri tavalla kuin minä tietyistä asioista, ja olemme voineet puhua niistä asioista.

So, how did these volunteers or positions come about? During my time here, I've talked to individuals and some that think differently and believe differently than I do on certain things, and we've been able to talk about those things.

Olemme kaikki kuulleet siitä ja kaikesta. Mutta se antaa meille taustan sille, miksi olemme huolissamme. Eli taistelu voi vaihdella joitakin kantoja. Yksilöt ovat ottaneet esitetyt lausunnot. Yksi, pitkäaikaiset kannat ovat ottaneet anteeksiantamukseen.

We've all heard of it and everything. But it gives us a background for why we are concerned. So the fight may vary some positions. Individuals have taken the statements made. One, long-term positions have taken on forgiveness.

Ja ne teistä, jotka luette täältä, koska heitä on aika monta, niin yritin oppia PowerPointista, eikä se kestänyt ihan niin kauan. Eli luen ne vain yksinkertaisesti. Käymme ensin läpi viisi pääkohtaa. Jotkut kyseenalaistavat kristillisyyden kannan ehkäisyyn. Kolmas kohta, lihallinen paha Jumalan valtakunnassa.

And those of you that are reading from here, because there's quite a few, so I tried to learn from PowerPoint and it didn't take quite that long. So I'll just simply read them. We'll hit the five major points first. Christianity's position on birth control is challenged by some. The third point, carnal evil in God's kingdom.

Nyt amerikkalainen puoli, [epäselvä]. Okei, eli palaan sitten ensimmäiseen, seuraaviin kantoihin. Seuraavat kannat on otettu anteeksiantamukseen, rippiin ja ehtoolliseen. Viime aikoina on noussut seuraava kysymys. Saako synninpäästön ja ehtoollisen? Puhuimme juuri siitä.

Now the American side, [unclear]. Okay, so I'll go back then to the first one, following positions. Following positions taken on forgiveness, confession, and communion. In recent times, the following question has risen. Does one receive absolution and communion? We just talked about that.

Jotkut sanovat, ettei voi koskaan olla tilannetta, jossa evankeliumia ei voitaisi saarnata. Tämä ei ole vankka kohta. Toisaalta jotkut, jotka sanovat, että

Some say that there can never be a situation in which the gospel could not be preached. This is not a solid point. On the other hand, some who say that

He ovat aika onnekkaita. Eli en usko, että olette siellä siihen aikaan. Mutta jotkut heistä, minä olen se, joka voi tuntea, että voitte, ei ole koskaan tilannetta, jossa ette voi olla saarnaamatta evankeliumia. Toisaalta he itse eivät näytä haluavan antaa anteeksi [virheitä].

They are pretty lucky. So I don't think you're there at that time. But some of them, I'm the one that can feel that you can, there's never a situation where you can't not preach the gospel. On the other hand, they themselves don't seem to want to forgive the [errors].

Eräänlainen erikoinen ilmiö on havaittu joissakin saarnoissa. Nimittäin monet niistä julistavat yhä vapaasti

Kind of a peculiar phenomenon has been noticed in some sermons. Namely, a lot of them still freely proclaim

[Vanhurskauden] vaatteesta jotkut väittävät, että koska meillä on Kristuksen vanhurskaus, olemme aina anteeksi saaneita emmekä tarvitse jatkuvasti kuulla evankeliumia. Rippi ja sen paikka armolahjana näyttää menettävän arvoaan Pojassa. Vaikka ne olivat alakohtia anteeksiantamuksen otsikon alla

[On the] robe of righteousness, some maintain that since we have the righteousness of Christ, we are always forgiven and do not need to continually hear the gospel. Confession and its place as a grace gift seems to be losing its value in the Son. Although those were the sub-points under the heading of forgiveness

Taas tämä ehkäisyn kanta kyseenalaistetaan. Jotkut väittävät, ettei Raamattu kiellä ehkäisyä, ja se, mitä Raamattu ei ehdottomasti kiellä, on sallittua. Itse asiassa olin henkilökohtaisesti keskustelussa, kun se tuli esiin. Ja tietenkin, jos ansaitsette sivut Raamatulle, ette löydä ehkäisyä ollenkaan.

Again, this position of birth control is challenged. Some claim that the Bible doesn't forbid birth control, and that which the Bible does not strictly forbid is permissible. I actually was in a discussion personally when that came up. And of course, if you earn the pages for the Bible, you're not gonna find birth control at all.

Niin meidän pitäisi olla, ja meidän pitäisi ottaa heidät vastaan. Se kertoo meille, että se on heidän paikkansa, ja me otimme aina juutalaisen syntymän. Äiti sanoi sen, kaksi eri viestiä ehkäisystä, tulee saarnatuolista ja kummankin aivan pohjalta. Se oli ensimmäinen.

That's the way that we should be, and we should receive them. That's telling us that that's their place, and we always took the birth of a Jew. The mother said that, two different messages on birth control, coming from the pulpit and the very bottom of each. That was the first one.

Ja pariskunta on lähettänyt hämmentävän viestin. Tiedämme, että on joitakin hyvin vaikeita oikeudellisia ja terveyskysymyksiä, mutta minusta näyttää puuttuvan välitön luottamuksen puute Jumalaan ja muistutus säilyttää usko hyvässä omassatunnossa näissä asioissa. Okei, kolmas kohta, lihallinen näkemys

And the couple has sent a confusing message. We know that there are some very difficult legal and health issues, but it seems to me missing an imminent lack of trust in God and a reminder to keep faith in a good conscience in these issues. Okay, the third point, the carnal view

On paljon meidän pitkäpiimäisillemme. Suomalaiset veljet saarnasivat viikkoja. Olemme keskustelleet siitä kohdasta suomalaisten veljien kanssa. Luulen, että heitä on ollut yhdeksän jossain vaiheessa, luulen, vuoden 2017 aikana. Yhdeksän eri suomalaista ja ruotsalaista veljeä, jotka tulivat. Keskustelivat tästä kohdasta. Ja heidän täytyy avoimesti vakuuttaa meille

There's a lot for our long-winded. The Finnish brothers preached weeks. We've discussed that point with the Finnish brothers. I think there's been nine at one point, I think, over 2017. Nine different Finnish and Swedish brothers that came. Discussed this point. And they have to openly assure us

Puhujat täällä, joiden kanssa he ovat olleet yhteydessä. Jotkut loukkaantuvat raamatullisesta opetuksesta, että puhujat ja johtokunnan jäsenet valvovat Siionin pulssia. Ja tietenkin se tulee Raamatusta. Luulen, että olemme ehkä tavanneet, saattaa olla joitakin pelkoja, joita joillakin ihmisillä on ollut. Mutta uskomme, että Jumala on asettanut

Speakers here that they have interfaced with. Some are offended at the biblical teaching that ministers and board members are watching on the pulse of Zion. And of course that comes out of scripture. I think we might have met, might be some fears that some people have had. But we believe that God has placed

Ovatko Yhdysvaltojen päätökset ihmisen, sääntöjä ja sidettä tällaisia? Esimerkkejä ovat urheilu, henkilökohtainen tai osa sitä,

Are the United States decisions of man, rules, and bond like this? Examples include sports, personal or part of it,

Kriittisiä syytöksiä omavanhurskaudesta tai tekojen vanhurskaudesta kohdistetaan puhujiin ja muihin, jotka ovat Jumalan valtakunnan rakkaudessa. Jotkut arvostelevat saarnoja, jotka puhuvat saarnoissa hyvistä ajoista.

Critical accusations of self-righteousness or works righteousness are directed at ministers and others who are in the love of God's kingdom. Some are critical of sermons that speak in the sermons of good times.

Tässä vaiheessa näyttämö on

At this point in time, the stage has

Tämä tehdään etsien jotain, mikä kumoaisi pitkään vallinneet käsitykset ja dominikaanisen mallin sovitukset parantaen huolenaihetta. Mallin yksityinen tulkinta

This is done in the search of something which will overturn long-held understandings and adaptions of the Dominican model improving the point of concern. Private interpretation of the model

Jotkut uskovat, että henki voi ilmoittaa yksilölle eri tavalla kuin seurakunnalle. Jotkut puhuvat koottua auktoriteetista mutta unohtavat, että sana seurakunnassa

Some believe that the spirit can reveal to an individual differently than to the congregation. Some speak of the authority compiled but forget that the word in the congregation

John Bloomquist. Seurakuntaa ei voi erottaa Kristuksen sanasta, Jumalan sanasta. Eli se on hyvin, hyvin outo ymmärrys. Sitten kohta neljä. Hoitamisen virheet laskeutumisesta, ikä ja ikä näyttävät olevan vankilassa, jona jotkut nyt näkevät amerikkalaisen Siionin. Viittaukset ja

John Bloomquist. You can't separate the congregation from the word of Christ, from the word of God. So, it's a very, very strange understanding. Then, point four. Caretaking mistakes of descent, age and age seem to be in prison, to which some now view American Zion. References and

Näyttää siltä, että jotkut näkevät yhtäläisyyden siihen, mitä meillä oli pohjoisamerikkalaisessa kristillisyydessä tänään. Jotkut ovat huomauttaneet, että virheet, joita tehtiin 70-luvun hoitamisessa, jotkut ovat viitanneet virheisiin, joita tehtiin

It seems that some see a parallel to what we had in North American Christianity today. Some have pointed out that the errors that were made in the 70s caretaking, some have pointed to the errors that were made in the

Sen ajan hoitamista ohjasi toisinaan osa mielemme kantajien hoitamisesta menneisyydessä. Koska niin oli, kaikki sen ajan hoitaminen on hylättävä virheiden vuoksi. Se on iso aihe siellä.

The caretaking of that period was at times driven by some of the caretaking of our mind bearers in the past. Since that was the case, all caretaking of that period is to be dismissed because of errors. That's a big topic there.

Voin puhua siitä itsestäni, ja sanon tämän, että minun seurakunnassani, ihmisillä, meillä oli hoitokokouksia. Jotkut niistä menivät liian pitkälle. Meillä oli myös hoitokokouksia, jotka olivat meille hyvin hyviä. Ja kun asiat oli hoidettu, kuten sanomme, jokainen ottaa mukaansa oman osansa, he saavat

I can speak to that one's self, and I will say this, that my congregation of people, we had care-taking meetings. Some of them went too far. We had care-taking meetings too that were very good for us. And once matters were cared for, like we say, each person takes away their own part, they receive

Luulen, että vaara siinä on, että maali ja kaikki, kaikkialla, joka menee kuvioon. Otan esiin yhden kohdan. Puolitoista viikkoa sitten saimme keskustella tietyistä asioista joidenkin veljien kanssa, ja meillä oli aikaa puhua siitä 70-luvun ajasta, ja yksi veljistä vain sanoi sen

I think the danger there is that paint and everything, everywhere, that goes in a figure. I'll bring in one point. A week and a half ago, we were able to discuss certain things with some of the brothers, and we had some time to talk about that time in the 70s, and one of the brothers just put it

Päästään viimeisen kohdan eteen tänä iltana,

Getting in front of the final point tonight,

Nautimme hengen ykseydestä suomalaisten veljien kanssa kaikissa kristityn Jumalan asioissa, ymmärryksissämme eri kysymyksistä, joita on meneillään talossani. Ja se olisi kysymys, kuka Suomessa ymmärtää sen eri tavalla? Ihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä.

We enjoy the unity of the Spirit with the Finnish Brethren in all matters of Christian God, our understandings of the various issues that are going on in my house. And it would be a question, who in Finland understands it differently? The people that we deal with.

Luulen, että laitoin tämän seuraavan tänne ylös. Jos katsotte kaikkia näitä kommentteja,

I think I put this next one up here. If you look at all these comments,

Mitä te luitte? Se on kysymys.

What did you read? It's a question.

Meidän täytyy hoitaa heidät evankeliumin voimalla. Me olemme sillä tavalla yhtä, pysymme yhtä Hengen ja valtakunnan kautta. On todella vaarallinen asia pitää kiinni ajatuksista, joita Raamattu ei tue.

We have to take care of them through the power of the Gospel. We are that way, united, remaining united through the Spirit and the Kingdom. It's a real dangerous thing to hold on to ideas that are not supported by Scripture.

Jos näette miehen asemissa ja kaikki päätökset, jotka ovat häntä vastaan, voin puhua eräästä yksilöstä elämässäni ja haluan, että se henkilö on kadotettu, ei vain uskossa,

If you see a man in positions and all the decisions that's against him, I can speak of an individual in my life and I want that person to be lost, not only in faith,

Median laki, Jumalan seurakunta ja sen äiti, ovat vankkoja. Nyt meidän täytyy aloittaa panemalla pois synnit, jotka johtavat esteeseen, joka on iskenyt sydämeen ja sokaissut silmät. Eli viimeinen osa, koska se oli puhujien puhekonferenssi, tuntui hyvältä saada teidät sen luo.

The law of the media, the congregation of God and its mother, are solid. Now we need to start by putting away the sins that result in the hindrance that has struck the heart and blinded the eyes. So, the last part, because it was a speaker's talk conference, it seemed good to get you over to it.

Muistutamme puhujiamme, kaikkia, jotka lähestyvät minua, kertokaa tämä puhujille täällä. Rakkaat veljet, meillä on oma valvomisen paikkamme, oma valvomisen paikkamme ja oma valvomisen paikkamme. Mitä voimme tehdä? Säilyttäkäämme usko omassatunnossa, eläkäämme evankeliumista, pysykäämme uskollisina sanalle,

We remind our speakers, all who approach me, tell this to the speakers here. Dear brothers, we have our own place of watching, our own place of watching and our own place of watching. What can we do? Let us keep faith in the conscience, live with the Gospel, let us remain faithful to the Word,

Avaa heidän sydämensä.

Open their hearts.

Meitä hoidetaan Jumalan armolla. Emme katso neuroottisia lausuntoja, syytöksiä, julkisia tai yksityisiä, synnistämme. Ja korostamme sitä, mitä uskomme. Ja korostamme, että se, mitä uskomme, perustuu Raamattuun ja Hengen ja seurakunnan opetuksiin. Välttäkää väittelyitä ja riitoja. Olkaa yhtä Hengessä. Muistakaa, että meidän täytyy tehdä tili toisten sieluista.

We are cared for with God's grace. We are not watching neurotic statements, accusations, whether public or private, of our sin. And we emphasize what we believe. And we emphasize what we believe is based on Scripture and the teachings of the Spirit and the Congregation. Avoid debates and arguments. Be united in the Spirit. Remember that we must give an account for the souls of others.

Rukoilkaa niiden puolesta, jotka ovat ahdingossa, ettei kukaan joutuisi kadotukseen. Muistakaa, että tarvitsemme koko, olemme täynnä Jumalan sota-asua, ainakin Madison. Eli esitys päättyi.

Pray for those who are troubled, that none will be lost. Remember that we need the whole, we're full of armor of God, at least Madison. So, the presentation ended.

Polulla, jota Kuninkaamme on kulkenut sankarimme puolesta, ne ennen meitä hänen veren jäänteidensä kanssa. Se oli esitys, joka pidettiin viimeisessä puhujien temppelissä. Luulen, että Rocky on se henkilö, joka jatkaa siitä.

In the path that our King has trod for our hero, those before us with his vestiges of the blood. That was the presentation that was kept at the last minister's temple. I think Rocky is going to be the person that's going to pick it up.

Hyvää iltapäivää.

Good afternoon.

Kiitos, että tulitte tänä iltapäivänä. Kuten Walt mainitsi, olin valmistautunut puhujien konferenssiin.

Thanks for coming this afternoon. As Walt mentioned, I was prepared for the minister's conference.

Ja johtokunnan tasolla keskustelimme pitkään näistä tässä esitetyistä asioista ja myös siitä, mitä johtokunta piti tärkeänä, että seurakuntamme saa tietää, mitä puhujien puhelinkokous paljasti meille, ja hengen ykseydestä

And at the board level we discussed at length these issues presented here and also what the board considered was the importance of letting our congregation know what the minister's teleconference revealed to us and the unity of the spirit

On tosiasia, että täällä Rockfordin johtokunnassa nämä virtuaaliset keskustelut vievät aika paljon aikaa, että keskustelemme näistä

It's a fact that here on the Rockford board that these virtual discussions take up quite a bit of time, that we discuss these

On joitakin asioita, jotka tällä hetkellä vaikuttavat Siioniin ja siihen, miten ne vaikuttavat paikallisiin seurakuntiimme, ja niin ajateltiin, että olisi hienoa, jos myös seurakuntamme voisi antaa jonkin verran panosta ja keskustella myös näistä kohdista.

There are some issues that are currently affecting Zion and how they affect our local congregations and so it was thought that it would be great if our congregation could also have some input and some discussion about these points also.

Eli tämän myötä olen valmis, tiedättehän, meillä on täällä kiertävä mikki, ja olen valmis toimimaan keskustelun vetäjänä, kai. Tämän myötä, onko ihmisillä kommentteja tai kysymyksiä, jotka

So, with that, I'm prepared to, you know, we have a rolling mic here, and I'm prepared to moderate the discussion, I guess. With that, does people have comments or questions that

Voisin tehdä tiettäväksi kaikille muille, että tällä henkilöllä on kommentti, ja sitten keskusteluosa tulisi teiltä muilta, eli olen täällä vain helpottamassa sormella osoittamista. Tuolla henkilöllä on kysymys, eli en osoita sormella mihinkään hengellisiin tai kiistanalaisiin asioihin, vaan vain sitä, että jollakulla on kysymys tai kommentti esitettävänä, eli...

I could make it known to everybody else that this person has a comment, and then the discussion part would come from the rest of you, so that I'm just here to facilitate finger-pointing. That person has a question, so I'm not finger-pointing over any spiritual or any contentious issues, but just that somebody has a question or a comment to make, so...

Tämän myötä, jos joku haluaisi nähdä jonkin näistä dioista uudelleen, voimme varmasti mennä edestakaisin ja katsoa näitä dioja. Ja kuten Walt sanoi, hänen havaintonsa viime vuodelta, kuten hän sanoi helmikuusta puhujien puhelinkokouksen aikaan,

With that, if anybody would like to see any of these slides again, we can certainly go back and forth and look at these slides. And as Walt said, his observations of the last year, as he said from February to the time of the Minister's teleconference,

Ja hänen havaintonsa, jotka LLC pyysi häntä kokoamaan. Eli onko kenelläkään kysymyksiä tai kommentteja, joilla haluaisi aloittaa? Ja avuksi minulle, ehkä kun nostatte kätenne, ehkä heiluttakaa sitä vähän, niin että se vetää minut sen taakse.

And his observations that the LLC asked for him to put together. So, anybody have any questions or comments they'd like to start off with? And as a help to me, maybe when you raise your hand, maybe wiggle it a little bit so that it draws me behind that.

Meillä on kommentti. Garylla täällä takana on kysymys tai kommentti. Muutama kommentti tässä esille tuotavaksi.

We have a comment. Gary in the back here has a question or comment. A few comments here to bring about.

Puhuin kaikesta joidenkin tässä olevien asioiden tärkeydestä. Minun täytyy tulla siitä johdannosta. Aihe oli laki evankeliumissa. Vain nopea asia, jonka haluan sanoa siitä, on että, siitä on kommentti, mutta laki

I spoke about all the importantness of some of the things in here. I got to come from that introduction. The topic was the law in the gospel. Just a quick thing I want to say about that is that the, there's comment on that, but the law

Armo on opettaja armon uskovaisille. Mainitsin myös uskonpuhdistuksen 500-vuotismuistamisen.

Grace is the teacher for the believers of grace. I also mentioned the 500 year remembrance of the Reformation.

Raamattu on ainoa ohje, jonka mukaan kaikkea oppia ja opetusta seurakunnassa tulee arvioida. Raamattu on korkein auktoriteetti uskolle elämässä. Ja luulen, että se on hyvä pitää mielessä, kun meillä on vastaanottoja opillisista kysymyksistä, että Raamattu on paikka, josta aloittaa.

The Bible is the only guide by which all doctrine and teaching in the congregation should be judged. The Bible is the highest authority for faith in life. And I think that's good to keep in mind when we have receptions on doctrinal issues that the Bible is the place to start.

Haluan puhua anteeksiantamuksesta ja sitten kaikista näistä, uskovaisena, jatkuvasta anteeksiantamuksesta. Ensinnäkin, Jumalan lapsina ovat sekä syntisiä että vanhurskautettuja samaan aikaan. Ja Jumalan lapsi on samanaikaisesti

I want to talk about forgiveness and then all of these, as a believer, continuous forgiveness. First of all, as children of God are both sinful and justified at the same time. And the child of God is simultaneously

Me kaikki taistelemme syntiä vastaan, mutta kuitenkin Karitsan veren puhdistamina, kelvollisia Jumalan edessä. Ja vain pari kohtaa Roomalaiskirjeestä tässä. Room. 3, 23, 24. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kunniaa vailla, ja heidät vanhurskautetaan ja vapautetaan hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 1, 17. Vanhurskas on elävä uskosta.

All of us will battle against sin, but nevertheless, cleansed by the blood of the Lamb, acceptable before God. And just a couple of places from Romans here. Romans 3, 23, 24. For all have sinned and come short of the glory of God, being justified and freed by His grace through the redemption that is in Jesus Christ. Romans 1, 17. The just shall live by faith.

Uskovaisena meillä on uskon elämä, usko, joka on jatkuvasti Jumalan armosta ja anteeksiantamuksesta, ja tällä tavalla on samaan aikaan vanhurskas ja yksinkertainen. Se tulee pyhästä sanasta ja muut lapseksiottamisessa. Voimme uskoa, kun meillä on

As a believer, we have a life of faith, a belief that is continuously of the grace of God and forgiveness, and in this way is at the same time righteous and simple. That one comes from the Holy Word and others in adoption. We can believe when we have

Että voimme uskoa, että silloinkin kun meillä ei ole niitä armon peltoja, voi uskoa joka hetki, että olen kelvollinen Jumalan edessä, riippumatta siitä, miltä minusta tuntuu. Usko on olemista Kristuksen vanhurskaudessa ja elämistä anteeksiantamuksessa joka hetki. Sitä on aarre kätkettynä peltoon. Käytin toista kommenttia Juhani Uljakselta, joka kirjoitti sen kirjan, Aarre kätkettynä peltoon.

That we can believe that even when we don't have those grace fields, one can believe every moment that I am acceptable before God, no matter how I feel. Faith is being in the righteousness of Christ and living in forgiveness every moment. That's what a treasure-hidden field is. I used another comment from Juhani Uljas, who wrote that book, Treasure-Hidden Field.

Yhdestä saarnoista, uskovaisena, annetaanko synnit jatkuvasti anteeksi? Se on kysymys. Annetaanko ne jatkuvasti anteeksi? Uskovaisena meillä on jatkuva anteeksiantamus, ei vain silloin kun pyydämme evankeliumia, vaan myös silloin kun voimme antaa evankeliumin henkilökohtaisesti. Mutta kun epäilemme Jumalan armoa, ja tuntuu siltä, että koska matkani on epäonnistunut, uskoni on riittämätön, voimme kysyä, kuuluuko evankeliumi minulle?

From one of the sermons, as a believer, are sins continuously forgiven? That's the question. Are they continuously forgiven? As a believer, we have continuous forgiveness, not only when we're asked for the gospel, but also when we're able to give the gospel personally. But when we doubt the grace of God, and it feels as if, because my journey is unsuccessful, my faith is insufficient, we can ask, does the gospel belong to me?

Myös kirjasta Aarre kätkettynä [peltoon], tämä liittyy rippiin. Eli mainitsin jo, että vanhurskas on elävä uskosta, meidät pelastetaan uskosta. Tässä on, mitä Juhani Uljas kirjoittaa ripistä, että rippi on Jumalan antama lahja meille, joka auttaa meitä uskon pyrkimyksessämme. Menemme rippiin aivan yhtä lailla uskovaisina kuin kun palaamme.

Also from Treasure Hidden [in a] Field, this one has to do with confession. So I mentioned already that the just shall live by faith, we're saved by faith. Here's what Juhani Uljas writes about confession, is that confession is a God-given gift to us that helps us on our endeavor of faith. We go to make confession just as much a believer as when we return.

Rippiin kuuluva synninpäästön sana on yksinkertaisesti vapauttanut omantuntomme raskaista taakoista. Ripin suorittaminen ei puhdista omaatuntoamme, vaan uskokaa synninpäästön sana. Jumala ei puhdista sydämiämme ripillä, vaan uskolla.

The word of absolution that belongs to confession has simply freed our conscience from heavy burdens. The performance of confession does not cleanse our conscience, but believe in the word of absolution. God does not cleanse our hearts by confession, but by faith.

Okei, tämä koskee anteeksiantamusta. Tämä on Vojta Mitzalosin Vojtan johdannosta. Tämä liittyy anteeksiantamukseen siinä mielessä, ehdoista anteeksiantamukselle, ehdoista anteeksiantamukselle.

Okay, this is about forgiveness. This is from Vojta Mitzalos' Vojta's introduction. This has to do with forgiveness in that sense about conditions on forgiveness, conditions on forgiveness.

Evankeliumin saarnaaminen. Parannuksen saarna on välttämätön, koska ilman katumusta omaa syntisyyttään kohtaan ihminen ei tarvitse armoa eikä voi ottaa vastaan evankeliumin pelastusta. Ja sitten tämä lainaus Lutherilta. Vaikka usko ei ole mahdollinen ilman katumusta, Jumala ei kuitenkaan ole asettanut katumusta eikä mitään muuta ehtoa vaatimukseksi

Preaching the gospel. The sermon of repentance is necessary because without penitence towards one's sinfulness, man does not need grace, nor can he accept the gospel salvation. And then this quote from Luther. Even though faith is not possible without penitence, nevertheless God has not placed penitence nor any other condition as a requirement

Pelkkä usko on kaikki, mitä tarvitaan. Ja tässä on, miten se sanotaan.

Faith alone is all that's needed. And here's how it's stated.

Koska [mikki] on tässä, jatkan. Ensinnäkin olen utelias siitä lausunnosta, että jotkut puhujat ovat haluttomia saarnaamaan evankeliumia saarnansa lopussa. En ole kai huomannut tätä ollenkaan. Ja kuuntelen kymmeniä saarnoja joka viikko, sekä Suomesta että Amerikasta. Eli olisin utelias kuulemaan ja tietämään, mistä tämä tulee.

Since [the mic] is right here, I'll continue. First of all, I'm curious about the statement that some ministers are reluctant to preach the gospel at the end of their sermon. I guess I haven't noticed this at all. And I listen to tens of sermons each week, both from Finland and America. So I'd be curious to hear and know where this is coming from.

Koska en ole itse havainnut sitä. Mutta sitten meillä on tapa, voisin sanoa, perinne lopettaa saarna saarnaamalla sanat Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja se on mukava lohduttava sanoma. Mutta meidän täytyy muistaa, että koko saarna

Because I haven't observed it myself. But then we do have the custom, I could say, tradition of ending the sermon with preaching the words in Jesus' name and blood. And that's a nice comforting message. But we must remember that the entire sermon

Ensimmäisestä sanasta tekstin lukemisen jälkeen viimeiseen, aamen on evankeliumia, kuten Luther sanoo, kun kuulijat tuodaan Golgatan kukkulalle ja Kristuksen Jeesuksen verisille haavoille ja muistamaan hänen voitokasta ylösnousemustaan haudasta. Eli kun puhutaan Kristuksen työstä,

From the first word after reading the text to the last, Amen is the gospel, as Luther says, when the listeners are brought to the hill of Golgotha and to the bloody wounds of Christ Jesus and to remember his victorious resurrection from the grave. So when speaking about Christ's work,

Tämä on kokonaan evankeliumia. Ja olen kuunnellut useita saarnoja esimerkiksi Ville Suutarilta. Ja kuulijat liikuttuvat täysin, kun hän kuvaa, mitä Kristus on tehnyt meidän puolestamme, ja tuo kuulijat Kristuksen Jeesuksen haavoille. Ja taustalla on riemua ja ihmiset pyytävät anteeksiantamusta. Ja sitten pitkän saarnansa lopussa hän yhtäkkiä vain sanoo, aamen.

This is entirely the gospel. And I have listened to multiple sermons by Ville Suutari, for example. And the listeners are totally moved when he is describing what Christ has done for us and bringing the listeners to the wounds of Christ Jesus. And there's rejoicing in the background and people asking for forgiveness. And then at the end of his long sermon, he just suddenly says, Amen.

Hän ei koskaan sanonut niitä sanoja, saatte uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Monesti hän sanoi, mutta usein hän ei sanonut. Eikö se ollut evankeliumisaarna? En usko niin.

He never said those words of, you can believe sin's forgiven in Jesus' name and blood. Many times he did, but often he didn't. Was that not a gospel sermon? I don't think so.

Jatkaen tästä jatkuvasta anteeksiantamuksesta, lainauksia olisi monta, mutta Vilho Karanta puhui Suviseurat-suviseuroissa vuonna 1972. Kun sanotaan, että synti tarttuu, se tarttuu. Mutta oletteko miettineet, mitä armo on? Olen varma, että olette. Mutta ajatelkaa uudelleen, mitä armo on. Joka hetki saatte uskoa syntinne anteeksi. Joka hetki.

Continuing on this continuous forgiveness, there'd be many quotes, but Vilho Karanta spoke in Suviseurat Summer Services in 1972. When it is said that sin clings, it does cling. But have you considered what grace is? I'm sure you have. But think again what grace is. Every moment you can believe your sin's forgiven. Every moment.

Mikään saastaisuus tai epäpuhtaus ei ulotu Jumalaan. Eli joka hetki voimme uskoa synnit anteeksi, jotka tarttuvat ja tekevät matkasta hitaan. Ymmärrämme, että totisesti synti tarttuu, mutta uskomme samanaikaisesti pahoja toisaalta, mutta kuitenkin pyhiä. Syntinen toisaalta, mutta vanhurskas samaan aikaan. Muistakaa ja uskokaa, että synnit ovat totisesti anteeksi annetut joka hetki.

No defilement or impurities will reach God. So every moment we can believe sins forgiven, which cling and make the journey slow. We realize that truly sin does cling, but we believe simultaneously evil on the one hand, yet holy. Sinner on the one hand, but righteous at the same time. Remember and believe that sins are truly forgiven every moment.

Koska ne annetaan anteeksi joka hetki, olemme totisesti, olemme arvollisia, kelvollisia Jumalan edessä Jeesuksen Kristuksen ansioiden tähden. Tarkoittaako tämä kerran uskovainen, aina uskovainen? Ei. Tarkoittaako tämä, ettemme koskaan tarvitse kuulla evankeliumia uudelleen? Ei.

Because they are forgiven every moment, we are truly, we are worthy, acceptable before God because of the merits of Jesus Christ. Does this mean once a believer, always a believer? No. Does this mean we never need to hear the gospel again? No.

Me, kuten kuulimme Juhani Uljaksen lausunnon, että meillä on se armon etuoikeus, että voimme saada vakuutuksen ja mennä veljen ja sisaren luo ja avata sydämemme ja saada vakuutuksen, että saamme syntimme anteeksi.

We, as we heard Juhani Uljas' statement that we have the grace privilege that we can be reassured and go to a fellow brother and sister and open up our heart and be reassured that we can have our sins forgiven.

Muita? Lausuntoja tai kysymyksiä?

Any others? Any statements or questions?

Koska täällä on hiljaista, voin yhtä hyvin rikkoa hiljaisuuden ja toivottavasti saada keskustelun käyntiin.

Since there's silence here, might as well break the silence and hopefully get the discussion going.

Kuten sanoin, kuuntelen saarnoja koko ajan. Kuuntelin äskettäin saarnan, jonka piti [Typp�]. Jotkut ehkä tuntevat nimen, jotkut eivät. Hän vieraili tässä maassa vuonna 1963 ja uudelleen vuonna 1974. Hän piti tämän saarnan Suomessa vuonna 1979, puhuen Kol. 2. luvusta, ja siitä, missä sanotaan, että olemme juurtuneet ja perustetut Kristukseen Jeesukseen. Ja hän puhui

As I said, I listen to sermons all the time. I recently listened to a sermon by [Typpö]. Some may know the name, some may not. He visited this country in 1963 and again in 1974. He kept this sermon in Finland in 1979, speaking on Colossians chapter 2, and where it says that we are rooted and grounded in Christ Jesus. And he talked about

Hän kertoi tarinan, jonka hän oli kuullut, ja hän palasi siihen aikaan, kun se uusheränneiden eriseura puhkesi Suomessa 1800-luvun lopussa, 1900-luvun alussa. Ja hän sanoi, että eriseuran puhkeamisen jälkeen Jumalan valtakunnan työ jatkui, ja jostain syystä monet puhujista alkoivat, ikään kuin hän sanoi,

He told a story that he had heard, and he went back to the time of that new awakened heresy that broke in Finland at the end of the 1800s, beginning of the 1900s. And he said that after the heresy broke, the work of God's kingdom continued, and for some reason many of the ministers began to, as if he said,

Korjata aitaa, korjata aitaa, työskennellä aidan parissa. Ja hän sanoo, että ikään kuin alkoivat työntää aitaa siihen suuntaan, että siitä tulee tiukempi tai lakihenkisempi tai vanhurskaus kohti lain vanhurskauden suuntaa.

Men the fence, fixing the fence, working on the fence. And he says that as if begin to push the fence in the direction of becoming more tight or more law-minded or righteousness toward the direction of righteousness of the law.

Ja hän sanoi, no, on tärkeää puhua näistä asioista ja huolista menneestä eriseurasta ja niin edelleen. Mutta yksi, hän sanoo, meidän ei pitäisi keskittyä kokonaan tähän. Hän sanoi, että yksi vanha ukki kerran seuroissa nousi seisomaan ja sanoi,

And he said, well, it's important to talk about these matters and concerns of the past heresy and so forth. But one, he says, we shouldn't be entirely focused on this. He said that one old grandpa once during services stood up and he said,

Tiedättekö, kun te puhujat keskitytte vain aidan korjaamiseen ja paikkaamiseen ja parantamiseen ja vain puhutte ongelmista ja huolista, hän sanoo, meitä karitsoja, meitä kuulijoita, ei ruokita.

You know, when you ministers are only concentrating on working on fixing and patching and mending the fence and just talking about the problems and concerns, he says, us lambs, us listeners, aren't being fed.

Ruokaa unohdetaan antaa kuulijoille. Eli muistakaa, saarnan keskeinen sanoma on tuoda kuulijat Kristuksen Jeesuksen haavoille ja muistaa Kristuksen ylösnousemuksen voitto haudasta.

Food is forgotten to be given to the listeners. So remember, the central message of the sermon is to bring the listeners to the wounds of Christ Jesus and remember the resurrection victory of Christ from the grave.

Juuri siellä kulmassa. Se on tässä. Se on kahden ensimmäisen puheen kysymys.

Right there on the corner. It's in here. It's the question of the first two speeches.

Voin kertoa monia tarinoita muilta, esityksistä, ja minulla on vain kysymys niiden välillä. Kuten sanoin esityksen lopussa, en kai ymmärtänyt, mitä minun piti saada noista lausunnoista.

I can relate many stories from others, from presentations, and I just have a question between them. As I said at the bottom of the presentation, I guess I didn't understand what I was supposed to get from those statements.

En ymmärrä tässä vaiheessa, oliko tämä jotain, jolla kumotaan jotain tässä esityksessä, vai oliko se sen tukemiseksi? Se on kysymys.

I don't understand at this point, was this something to refute something in this presentation or was it to back it up? That's the question.

No, hän otti asian esille. Gary Lehtola. Pohjimmiltaan minulla oli vain joitakin ajatuksia.

Well, he raised the issue. Gary Lehtola. Basically, I just had some thoughts.

Joistakin aiheista, jotka ovat pyörineet viime aikoina, ja sitä olen sanonut.

On some of the topics that have been swirling around lately, and that's what I've been saying.

Elämän kolme väriä.

The three colors of life.

Oli mukava kuulla katsaus, ja sydämeni sanoi aamen. Oli todella mukava kuulla tämä esitys, ja luulen, että oli hyvä ajatus, että johtokunta ajatteli esittää sen. Ja siellä on...

It was nice to hear the update and my heart said amen. It was really nice to hear this presentation and I think it was a good idea that the board thought to present it. And there is a...

Amerikkalainen Siion. Meillä oli juuri ensimmäiset seurat uudessa kirkossamme Monticellossa. Olen ollut viime aikoina todella mukana työssä ja tavallaan

American Zion. We just had our first service at our new church in Monticello. I've been really involved with the work lately and kind of

Kun lauloimme ensimmäisen uuden laulun tänä iltana, sydämeni oli vain täynnä iloa siitä, että Jumala on siunannut meitä jumalanpalveluspaikalla, ja oli mukava kokoontua siellä, ja on mukava kokoontua missä tahansa Jumalan lapset ovat.

When we sang the first new song tonight, my heart was just filled with joy to that God has blessed us with a place of worship and it was nice to gather there and it's nice to gather wherever God's children are.

Takana on käsi. Onko eteinen siellä, Carla? Lasissa? Tästä jatkuvan anteeksiantamuksen kysymyksestä, minä... Mikä tämä on?

There's a hand in the back. Is the entryway there, Carla? On the glass? Regarding this issue of continual forgiveness, I... What's this?

Muistelen sitä, kun veljeni kuoli. Hän oli ollut Minnesotassa ennen kuin se tapahtui, ja kun hän lähti, tiedän, että hän pyysi Jumalalta,

I think back to when my brother passed away. He had been in Minnesota before that happened, and when he left, I know that he asked from God,

Brian on kuollut siinä välissä, kun hän lähti Minnesotasta Coloradoon. Tiedän tämän, että hän luultavasti ei tehnyt syntiä. Hänellä oli luultavasti huono tohtorintutkinto ja huono tohtorintutkinto. Monet niistä synneistä annettiin anteeksi. Hän uskoi Kristuksen tekoihin ja jätti siksi hyvän

Brian has passed in between the time that he went from Minnesota to Colorado. I know this, that he probably didn't sin. He probably had a bad doctorate and a bad doctorate. A lot of those sins were forgiven. He believed in the works of Christ and therefore left it good

Jätti hyvän todistuksen. Nyt en tiedä varmasti, mutta perustuen hänen halukkuuteensa yksinkertaisesti vain uskoa, olen vakuuttunut, että hän pelastui. Nyt jos joku ajattelisi, että

Left a good testimony. Now I don't know for sure, but based on his willingness to simply just believe, I'm assured that he was saved. Now if one would think that

Miten on, Jumala, Jumala vaatii täydellisyyttä. Ja tiedämme, että on vain yksi täydellinen, ja tämä maailma edustaa sitä Kristuksen täydellisyyttä. Miten on, että ihminen voi tahrata sen? Tiedän ihmisenä, että on aikoja, jolloin olen tehnyt asioita, jotka ovat vaivanneet minua,

How is it, God, God demands perfection. And we know there's only one perfect one, and this world represents that perfection of Christ. How is it that man can blemish that? I know as a human being that there's times when I've done things that bothered me,

Tunnen kyllä, että minulla on toisinaan tarve mennä ja virkistyä evankeliumilla. En tunne sitä välttämättömyytenä tai välttämättömyydestä, kuin ulkoisena tunteena, että muut ihmiset

I do feel like I do have the need at times to go and be refreshed by the gospel. I don't feel that as a necessity or out of necessity, like an outward sense that other people

Minulle se on kuitenkin asia, jossa virkistyn uskossa, saan vakuutuksen, että uskon.

However, for me, it's a matter of being refreshed in faith, to be reassured that I'm believing.

Meillä on tässä prosessi Carlin kanssa. Itäpuoli tuolla puolivälissä ylhäällä.

We have a process over here with Carl. East side over there halfway up.

Mutta minuun kai myös teki vaikutuksen, tai olin vain vähän hämmentynyt kommenteista jatkuvasta anteeksiantamuksesta. En ole varma, että ymmärrän kokonaan, mitä sillä tarkoitetaan, mutta kai minun ymmärrykseni omantunnon asioista on yksinkertaisesti vain, että jos kilvoittelemme uskossa kuollessamme,

But I guess I was also struck by the, or I was just a bit confused by the comments on continual forgiveness. I'm not sure that I entirely understand what's meant by that, but I guess my understanding of matters of conscience are just simply that if we are endeavoring in faith when we die,

Niin meidät otetaan taivaaseen. Nimemme ovat elämän kirjassa. Ja että suurin synti, synti, joka erottaa meidät Jumalasta, on epäusko. Olen kuullut, että sitä kutsutaan suurimmaksi synniksi, pieneksi synniksi. Sitä se tarkoittaa. Se on sitä Jumalalta. Ja että me kyllä keräämme syntiä matkan varrella. Ja jos keräämme tarpeeksi syntiä ja annamme luottamuksemme...

Then we will be taken to heaven. Our names are in the book of life. And that the greatest sin, the sin that separates us from God is that of unbelief. I've heard that referred to as the greatest sin, a minor sin. That's what that means. That's what it is from God. And that we do accumulate sin along the way. And if we accumulate enough sin and we let our confidence...

Niin lopulta se synti erottaa meidät Jumalasta. Siksi meidän täytyy kuulla evankeliumia säännöllisesti. Ja niin tämä kommentti jatkuvasta anteeksiantamuksesta, että meillä on anteeksi annettu joka hetki matkan varrella, vain tavallaan hämmensi minua, koska kai minun ymmärrykseni on, että meidän täytyy kuulla evankeliumi, jotta ne asiat annetaan anteeksi. Mutta jos meillä kyllä on

Then eventually that sin will separate us from God. That's why we need to hear the gospel on a regular basis. And so this comment on continual forgiveness, that we have forgiven every moment along the way, just kind of confused me because I guess my understanding is that we need to hear the gospel to have those things forgiven. But if we do have

Joo, jos meillä on, niin kuin, jokin ajatus, joka käy mielessämme ja joka ei ole oikea, synnit ennen evankeliumia, ja sitten heitämme, ja sitten heitämme tällä tavalla, että se ei ole se synti, joka erottaa meidät Jumalasta. Eli jos joku voisi selventää sitä, se olisi hyvä. Kiitos. Meillä on kysymys, käsi täällä takana.

Yeah, if we have, like, some thought that crosses our mind that is not correct, sins before the gospel, and then we cast, and then we cast in this way, that that's not the sin that will separate us from God. So if somebody could clarify on that, that would be good. Thank you. We have a question with a hand back here.

Jos ei olisi jatkuvaa anteeksiantamusta, joka kerta kun meillä olisi turha ajatus, vihainen tunne, se olisi synti. Olisimme uskosta pois. Sitten meidän pitäisi tulla takaisin uskoon. Sitten seuraavalla kerralla, kun meillä olisi turha ajatus, vihainen tunne, sanoisimme rumasti, olisimme uskosta pois. Uskossa, uskosta pois, uskossa, uskosta pois.

If there was not continual forgiveness, every time we would have a vain thought, angry emotion, it would be a sin. We'd be out of faith. Then we'd have to come back into faith. Then next time we had a vain thought, angry emotion, say a bad word, we'd be out of faith. In faith, out of faith, in faith, out of faith.

Mutta me omistamme Kristuksen Jeesuksen sydämissämme. Hän on meidän pelastuksemme. Hän on meidän anteeksiantamuksemme. Hän on meidän voimamme ja väkemme ja mahtimme lähde ja taivaan toivomme. Sitten jos meitä painaa matkan varrella, kyllä, silloin meillä on armon etuoikeus mennä avaamaan sydämemme, puhua niistä asioista. Tulemme rippiin uskovaisina. Lähdemme ripistä

But we own Christ Jesus in our hearts. He is our salvation. He is our forgiveness. He is our source of strength and power and might and hope of heaven. Then, if we are burdened along the way, yes, then we have the grace privilege to go open our hearts, talk about those matters. We come to confession as a believer. We leave confession

Emme yhtään puhtaampina, emme yhtään parempina uskovaisina, emme yhtään pyhempinä, vaan vapautettuina, vapaina ja esteettöminä.

Not any pure, not any better believer, no more holy, but liberated, free, and unhindered.

Ja he, he välittävät vain teistä. Ja meillä on se armon etuoikeus saada ne synnit anteeksi. Monissa muodoissa, monilla tavoin, monta kertaa. Mutta voimme saada sen. Kun olemme tarpeeksi siunattuja ottamaan ja saamaan kodin tehtynä meille, kun menemme illalla nukkumaan, voimme saada evankeliumin ja saada vakuutuksen siitä, että syntimme ovat anteeksi. Kun menemme, voimme mennä vanhempiemme luo, voimme mennä veljiemme luo,

And they, they only care about you. And we have that grace privilege to have those sins forgiven. Many forms, many ways, many times. But we can have that. When we are blessed enough to take and have a home made for us, when we go to bed at night, we can have the Gospel and be assured that our sins are forgiven. When we go, we can go to our parents, we can go to our brothers,

Voimme tulla kirkkoon, kuulemme evankeliumia saarnattavan, meillä on silloin luultavasti sellaisia ehkä pahoja ja virheellisiä ajatuksia, jotka ovat hiipineet omaantuntoomme, hiipineet mieliimme. Ne annetaan meille anteeksi silloin. Minun ymmärrykseni on tämä, että vain se, että meillä on niitä virheellisiä ajatuksia ja sellaisia asioita tulee mieleemme, ei tarkoita, ettei meillä ole uskoa.

We can come in church, we hear the gospel preached, we at that time probably have those kind of maybe bad and faulty thoughts that have been crept into our conscience, crept into our minds. Those are forgiven for us at that time. My understanding is this, that just because we have those faulty thoughts and those kind of things come into our mind, doesn't mean that we have no faith.

Se tarkoittaa, että meillä on synti. Emme ole pois uskostamme. Emme ole pois uskostamme ennen kuin tulee se aika, kun kiellämme uskomme. Tai kun tulee se aika, kun haluamme vain mennä tietä alas, ja silloin meidät erotetaan Jumalasta. Pelkästään se, että lankeamme syntiin, ei tarkoita, että olemme uskosta pois. Se tarkoittaa, että meillä on likaa omassatunnossa, emmekä voi koskaan panna pois armoa. Kiitos.

It means that we have a sin. We're not out of our faith. We're not out of our faith until that time comes when we deny our faith. Or when that time comes when we just want to go down the road and that's when we get separated from God. Just the fact that we fall into sin doesn't mean we're out of faith. It means that we have soil on the conscience and we can never put away the grace. Thank you.

Ty Anderson. Carl. On runsaasti tavallaan...

Ty Anderson. Carl. There's plenty kind of...

Anteeksiantamus. Minä henkilökohtaisesti, kai hermostun, kun kuulen sen. Koska kai tapa, jolla usein ajattelen sitä, on tämä, että kuten tiedämme, se on meidän uskomme, joka

Forgiveness. Me personally, I guess I get nervous when I hear that. Because I guess the way I often think of it is this, that as we know it, it's our faith that

Joka tekee meidät vanhurskaiksi, tai joka antaa meidän päästä taivaaseen. Palatkaa jopa siihen yksinkertaiseen kuvaukseen, jota luultavasti käytetään nuorten leireillä yhä uudelleen omastatunnosta. Ja se on, että kun teemme syntiä ja jatkamme synnin tekemistä, jos emme pane sitä syntiä pois, että aika pian

That makes us righteous, or that allows us to make it to heaven. Go back to even the simple illustration that is probably used at youth camps over and over about the conscience. And this is that when we sin and continue to sin, if we don't put that sin away, that pretty soon

Ihmiset, jotka saattavat kuolla auto-onnettomuudessa, tai riippumatta siitä, milloin kuolemme onnettomuudessa, vain koska olemme ihmisiä, että meillä on jokin samanlainen omatunto. Se ei tarkoita, ettemme olisi kelvollisia. Mutta me haluamme, ja luulen, että meidän pitäisi kuulla vain toinen saarna, kehotus jatkuvasti panna synti pois.

People who might die in a car accident, or no matter when we die in an accident, just because we are human, that we have some similar conscience. That doesn't mean that we're not acceptable. But we want to, and I think we ought to hear just another sermon, the exhortation to continually put sin away.

Ja tietenkin sitten tulemme, kuten olemme kuulleet niin monta kertaa, ripin armolahjaan, että kun jokin, oli se mitä tahansa, vaivaa omaatuntoani, minulla on se tilaisuus mennä ja tunnustaa se, niin ettei sen tarvitse vaivata minua. Ja se on armolahja.

And of course, then we get into, as we've heard so many times, that grace gift of confession, that when something, no matter what it is, is bothering my conscience, that I have that opportunity to go and confess that so I don't have to be bothered by that. And that is a grace gift.

Tunnen, että joskus se on melkein lupa, mikä ei mielestäni ole tarkoitus, mutta kuulen tätä jatkuvaa anteeksiantamusta.

I feel that sometimes it's almost a license, which I don't think that's the intent, but I hear this continuous forgiveness.

Polku on kaita polku, ja on sekä ojat oikealla että vasemmalla. Mutta se sanoo, että, ja miten minä henkilökohtaisesti näen sen, tai sanoisin haluan ajatella sitä, on että haluaisimme jatkuvasti tai usein pyytää anteeksiantamusta, jotta omatuntomme ei tulisi niin pimeäksi, että sitten menetämme uskon.

The path is a narrow path, and there's both the ditches on the right and the left. But it says that, and how I personally view it, or I would say want to think of it as, is that we would want to continually or often ask for forgiveness so our conscience wouldn't become so dark that then we lose faith.

Koska mikki on tässä, otan sen viidakkoon. Nämä ajatukset siitä, mitä Todd sanoi ja mitä isäni sanoi, se on tavallaan sama asia tämän kanssa, mitä tunnen viime aikoina ja mikä huolettaa minua tai ei, en tiedä, on

Since the mic is here, I'm going to take it in the jungle. These thoughts on what Todd said and what my dad said, it's kind of the same thing with this, what I feel lately and what concerns me or not, I don't know, is

Olen samaa mieltä, että meillä on epävanhurskas ja syntinen samaan aikaan, mutta tunnen melkein, että sitä ollaan... Miksi on niin suuri painotus vain siihen, että meillä on aina anteeksi, sen sijaan että yritetään pitää arka omatunto ja panna synti pois? Se on hämmentävä viesti. Jos ehkä haluan tehdä tämän ja ehkä haluan kokeilla tuota, no, tiedättehän, se on anteeksi joka tapauksessa.

I agree that we have an unrighteous and sinful at the same time, but I feel almost that it's being... Why is there such an emphasis on just we're always forgiven instead of try to keep a tender conscience and put sin away? That's a confusing message. If maybe I want to do this and maybe I want to try that, well, you know, it's forgiven anyway.

Missä on synnin pelko? Tai tunnen, että siihen voitaisiin päätyä. Ja haluan vain kuulla tämän yksinkertaisen, tuntisimmeko, onko syntejä kuolemaksi? Tuntuu niin hyvältä. Miksi haluaisin muuttua? Ja rukoilisin vain, että voisimme jatkuvasti olla yksinkertaisia ja lapsenomaisia ja haluta kuulla evankeliumia. Ja nyt minun täytyy kuulla evankeliumi.

Where's the fear of sin? Or I feel it could get to that. And I just want to hear this simple, would we feel, have sins for death? It feels so good. Why would I want to change? And I would just pray that we could continually be simple and childlike and want to hear the gospel. And now I need to hear the gospel.

Minulla ei ole paljon lisättävää. Haluan vain sanoa, että jokainen, jonka olen kuullut puhuvan, sanoo samaa asiaa minun korvissani. Eli vain eri tavoin. Mutta en kuule kenenkään sanovan mitään erilaista kuin kukaan muu. Eli halusin vain sanoa sen, jos on muita ihmisiä, jotka ajattelevat samaa asiaa. Ja myös se viimeinen kohta. Vaikka meidän ei vaadita tekemään asioita, jotta meillä olisi usko,

I don't have much to add. I just want to say that everyone I've heard talk is saying the same thing in my ears. So, just in different ways. But I don't hear anyone saying anything different from anyone else. So I just wanted to say that if there's other people who are thinking the same thing. And also that last point. Even if we are not required to do things in order to have faith,

Usko vaatii, että haluaisimme tehdä niitä. Vain jos meillä on usko totisesti ja tavoittelemme sitä, niin jatkamme sen tavoittelemista ja teemme sen, mitä tarvitaan pitääksemme sen

Faith requires that we would want to do them. Just if we have faith truly and we're seeking after that, then we're going to continue to seek it and we're going to do what it takes to keep that

Turvassa ja sydämissämme ja arvostaaksemme sitä totisesti. Ja se ohjaa elämäämme niin, ettemme edes halua tehdä asioita kuten mennä juopottelemaan, esimerkiksi. Minulla ei ole mitään kiinnostusta siihen. Miksi haluaisin? Jos harkitsen sen tekemistä, niin se, mitä teen, on että panen juopottelun ja sen, mitä Jumalan sana opettaa, vaa'alle ja sanon, no, voinko mennä juopottelemaan ja silti olla uskovainen?

Safely and in our hearts and to truly value that. And that's going to guide our life so that we do not even want to do things like go out drinking, for example. I have no interest in that. Why would I want to? If I'm considering doing that, then what I'm doing is I'm putting drinking and what God's Word teaches on a balanced scale and saying, well, can I go drinking and still be a believer?

Teknisesti se voi olla mahdollista, mutta miksi haluaisin? Kyse on vain siitä, mitkä prioriteettisi ovat, ja jos yrität pitää puhtaan omantunnon, niin et halua tehdä asioita, joita ehkä teknisesti voisit tehdä. Hyvä puhe.

Technically it might be possible, but why would I want to? It's just about what your priorities are, and if you are trying to keep a clean conscience, then you're not going to want to do things that maybe technically you could do. Good speech.

Saatan käydä tässä vain puolilla sylintereillä, mutta kun teidän täytyy ajatella kaikkea sitä, mitä halusin sanoa jälkeenpäin. Tiedättehän, joskus kun katsoo tätä ja joitakin näistä asioista otetaan esille, kuten ehkäisy tai

I might only hit on half-cylinders here, but as you have to think of all the stuff I wanted to say after. You know, sometimes when you look at this and some of these things are being brought up like birth control or

Anteeksiantamus. Kuulen ihmisten värjäävän hiuksiaan, ei edes nuorten, tiedättehän, joku tulee tai joku, joka on vähän vanhempi, ja sanoo, sinulla on harmaita hiuksia, sinun pitäisi värjätä ne kirkossa. Ja, tiedättehän, joitakin asioita katson, se sanoo, että, näen, että joskus ihmiset saattavat olla hämmentyneitä anteeksiantamuksesta hiusten värjäämisen tai ehkäisyn tai

Forgiveness. I hear people dyeing their hair, not even youth, you know, somebody coming up or somebody that's a little bit older and saying, you got some gray hair, you should dye that at church. And, you know, some things I look at, it says that, I can see sometimes people might be confused on forgiveness for dyeing hair or birth control or

Juopottelun suhteen, en usko, että se on välttämättä hämmennystä. Mutta katsokaa toista asiaa, jos niiden tarkoitus on aiheuttaa hämmennystä, se olisi kaikkein huolestuttavin asia. Olisin enemmän huolissani jostakusta, jonka tarkoitus on aiheuttaa hämmennystä, en jostakusta

Drinking, I don't think that's necessarily confusion. But you look at the other thing, if they're intended to cause confusion, that's what would be the most concerning thing. I'd be more concerned about somebody that's intended to cause confusion, not somebody

Ja myös, yritän vain mennä mukana ja käyttää lapsenomaista uskoa. Ja mitä jotkut niistä ihmisistä, jotka juuri puhuivat, sanoivat, tiedättehän, se on pieni synti. Myös Frantti ja sitten Todd ja se nuori nainen ennen heitä.

And also, I just try to go along and use childlike faith. And what some of those people that were just speaking said, you know, it's a minor sin. Also, Frantti and then Todd and the young lady before them.

Thomas Wagner on viimeinen. Eli ne ovat joitakin asioita, jotka ovat kulkeneet mielessäni. Kiitos. Walt täällä.

Thomas Wagner is the last one. So those are some things that have been going through my mind. Thank you. Walt here.

Se on yksi niistä ajatuksista, jotka halusin ilmaista, ja ripistä. En ole ilmaissut tätä ennen, joten olisi eri yleisö.

It's one of the thoughts that I wanted to express, and with confession. I haven't expressed this before, so there would be a different audience.

Nämä ovat sen ajan suuria syntejä, jotka ehkä toistuvat tällä hetkellä, aina etenevät ja sellaiset asiat. Mutta meidän ei oikeastaan tarvitse tietää, mitä tehdä, jos teimme sen.

These are major sins of that time which are maybe reoccurring at this time, always advancing and those kind of things. But we don't really need to know what to do if we did it.

Siitä laulusta, se on hyvin, hyvin yksinkertainen.

From that song, it's very, very simple.

Valmistuneet,

Graduates,

On suuri lahja, kun koputtaa johonkin, josta on tavallaan tullut uskon este. Nyt minulla on monia ajatuksia, eivätkä ne ole asiallisia ajatuksia, ne ovat syntisiä ajatuksia. En yritä jahdata jokaista ajatusta, joka tulee ja menee. Vuosia sitten,

It's a great gift when you knock on something that's kind of become an hindrance to faith. Now, I have many thoughts, and they are not proper thoughts, they are sinful thoughts. I don't try to chase every thought that come and go. Years past,

Se näytti olevan tosiasia. Joissakin kommenteissa oli melkein kuin pelko tai

It seemed to be a fact. In some comments there was almost like a fear or a

Olemme varmasti tehneet syntiä ja kultaa, vieraasta asusta tulee hyvin vaikea uskoa, kunnes meidän täytyy puhua jonkun kanssa siitä. Ja ehkä se ei ole edes oikea sana.

We certainly have committed sin and gold, foreign outfit becomes very difficult to believe until we need to talk to somebody about it. And maybe that isn't even the right word.

Rauha.

Peace.

Jumalan armo ja miten se on antanut meille voiman uskoa. Jumalan armo ja Kristuksen teot antavat meidän uskoa, ja kaikki, mitä meidän tarvitsee tehdä, on uskoa, että syntimme ovat anteeksi, koska muuten asioiden asettaminen vaatimuksiksi tai joksikin, mitä meidän täytyy tehdä säännöllisesti, olisi sitä, että me pohjimmiltaan perustaisimme uskomme tekoihin, emmekä voi saada sitä.

God's grace and how that has given the power for us to believe. It's God's grace and the works of Christ that allows us to believe and all we need to do is believe that our sins are forgiven because otherwise putting things as requirements or something that we need to do on a regular basis would be us basically making our faith based on works and we can't get it.

Eli teot taivaaseen. Ja olen samaa mieltä, rippi ja evankeliumi ovat työkaluja, koska minulle ainakin, se, ettei kuule sitä evankeliumin vakuutusta, tekee niin paljon vaikeammaksi uskoa, kun olen elänyt syntistä elämää. Mutta armo on niin suuri opettaja, ja se aina, jos haluamme seurata Kristuksen jalanjälkiä, haluamme elää samalla tavalla kuin Kristus elää.

So, works to heaven. And I agree, confession and gospel are tools, because for me at least, it's just not hearing that reassurance of the gospel makes it so much harder to believe when I've lived a sinful life. But grace is such a great teacher, and it always, if we want to follow the footsteps of Christ, we want to live the same way that Christ does.

Ja muistuttaa meitä siitä, mitä uskomme, mutta taas, pelkästään sen teon tekeminen ei ole se, mikä vie meidät taivaaseen, vaan sen uskominen. Olen samaa mieltä Rainan kanssa. Onko tämä valokuva? Olen samaa mieltä Rainan kanssa. Tuntuu, että useimmat ihmiset ovat aika lailla samalla sivulla. Se on minusta todella lohduttavaa. Ja puhua siitä jatkuvan anteeksiantamuksen ajasta,

And to remind us what we believe, but again, just doing the act of that is not what's going to get us to heaven, but believing it. I agree with Raina. Is this a photo? I agree with Raina. I feel like most people are pretty much on the same page. That, to me, is really comforting. And to talk about that continual forgiveness time,

Tietäen sen, sanotaan, että unohdin pyytää syntejäni anteeksi eilen illalla, tiedän, että pääsen silti taivaaseen, jos minulla on anteeksi. Ja niin minä näen sen, tämä on niin kuin se ymmärrys, joka minulla on, on että Jumalan edessä, kun meillä on usko, Jumala ei näe syntiämme, koska olemme romahtaneet hänen uskonsa kautta. Mutta meidän on vaikea uskoa sitä, kun meillä on syntiä omallatunnolla.

Knowing that, let's say I forgot to ask for my sins forgiven last night, I know that I'm still going to make it to heaven if I'm forgiven. And so the way I see it is that, this is like the understanding I have, is that before God, when we have faith, God doesn't see our sin because we are collapsed through his faith. But it's hard for us to believe that when we have sin on our conscience.

Mutta armon alla, no sitten, tehkäämmekö syntiä, koska emme ole lain alla vaan armon alla, pois se. Ja sitten se puhuu joistakin muista asioista jakeessa 18. Vapautettuina siis synnistä te olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi. Eli joo, ne ovat minun ajatukseni.

But under grace, well then, shall we sin, because we are not under the law, but under grace, God forbid. And then it talks about some other stuff in the verse 18. Being then made free from sin, ye became the servants of righteousness. So, yeah, those are my thoughts.

On todella hyvä kuulla annettavia vastauksia, koska itse voin ymmärtää, miksi se ajatus on hämmentävä ajatus tästä jatkuvan anteeksiantamuksen aiheesta. Muistamme, että viime vuosi oli uskonpuhdistuksen vuosi, ja se oli yksi Lutherin kamppailuista. Siksi hän tunsi, että hänen täytyi mennä rippiaikaan ja

This is really good to hear the answers being given because for myself I can understand why that thought is a confusing thought on this topic of continual forgiveness. We remember that last year was the year of Reformation and that was one of Luther's struggles. That was why he felt he needed to go to confession time and

Katsotaan kuudetta, itse asiassa luulen, että se on Roomalaiskirjeen neljäs luku.

Let's look at the sixth, actually I think it's the fourth chapter of Romans.

He herättivät Jeesuksen, meidän Herramme, kuolleista, annettiin alttiiksi meidän rikkomustemme tähden ja herätettiin meidän vanhurskauttamisemme tähden. Ja sitten viidennessä luvussa se tuttu jae, Koska me siis olemme uskosta vanhurskautetut, niin meillä on rauha Jumalan kanssa.

They raised up Jesus our Lord from the dead, was delivered for our offenses, and was raised again for our justification. And then in the fifth chapter, that familiar verse, Therefore, being justified by faith, we have peace with God.

Sen Luther löysi. Ja vain, uskosta vanhurskautettuina meillä on rauha Jumalan kanssa. Eli se on ydinoppi, voisimme sanoa, siitä, mitä jotkut ihmiset kutsuvat jatkuvaksi anteeksiantamukseksi. Mutta sitten voimme kysyä kysymyksen, no, kuinka moni meistä on käynyt tämän elämän läpi tekemättä syntiä? Teemme syntiä sanalla joka päivä, Jumala, sana, joka päivä.

That's what Luther found. And just, justified by faith, we have peace with God. So that is the core doctrine, we could say, of what some people call continuing forgiveness. But then we can ask the question, well, how many of us have been through this life without sinning? We sin with the word every day, God, word, every day.

Eli siksi Luther löysi yhä arvoa ripistä. Hän löysi yhä arvoa siitä, että voi saarnata evankeliumia sillä tavalla kuin me saarnaamme evankeliumia tänään, että uskoisimme synnit Hänelle. Jeesuksen nimessä, kalliissa sovintoveressä. Eilen meillä oli esitys

So therefore, Luther still found value in confession. He still found value in being able to preach the Gospel the way we preach the Gospel today, that we would believe sins for Him. In Jesus' name, precious atoning blood. Yesterday we had a presentation on

Ja me kaikki tiedämme tarinan, joten en kerro sitä, mutta ajatelkaa Kainin asemaa ja hänen uhriaan ja Abelin asemaa ja hänen uhriaan. Molemmat näyttivät olevan hyviä uhreja ihmisen silmissä, mutta toinen hylättiin, toista ei. Se oli otollinen.

And we all know the story, so I won't relate it, but you think of the position of Cain and his offering and the position of Abel and his offering. They both appeared to be good offerings in the sight of man, but one was rejected, the other was not. It was acceptable.

Tämä ajatus vanhurskauttamisesta yksin uskosta, jossain mielessä, että emme pane syntiä pois tullaksemme vanhurskautetuiksi. Meidät vanhurskautetaan uskosta. Mutta me taistelemme syntiä vastaan, koska olemme vanhurskautettuja, ja haluamme panna ne vähäisemmälle lihalle, ja haluamme alistaa lihan Hengelle. Ja se tapahtuu evankeliumin voimalla,

This thought of justification by faith alone, in some sense, that we don't put sin away in order to become justified. We are justified by faith. But we battle sin because we are justified, and we want to put them on the lesser flesh, and we want to subject the flesh to the Spirit. And that's with the power of the Gospel,

Meillä on uskon voima, joka ei tule omista ponnistuksistamme, vaan se tulee armosta, jonka Jumala antaa meille. Ja sitten voisimme kukin kysyä itseltämme tämän kysymyksen, että nyt siis synnistä vapautettuna, haluanko mennä elämään syntistä elämää? Haluanko elää tämän maailman saastassa? Ja luulen, että Liam Sisby, joka juuri puhui, vastasi siihen kysymykseen.

We have a power of faith that doesn't come from our efforts, but it comes from the grace that God gives us. And then we could each ask ourselves this question that, now therefore being freed from sin, do I want to go live a sinful life? Do I want to live in the filth of this world? And I think Liam Sisby that just spoke answered that question.

Jos uskomme Raamatun mukaan, pois se, se ei anna lupaa syntiin. Me taistelemme syntiä vastaan. Mutta me taistelemme syntiä vastaan Hengen voimalla, emme lihan voimalla. Niin minä yksinkertaisesti uskon. Mutta saanko silti kuulla sen evankeliumin vioistani ja synneistäni?

If we're believing according to the Scriptures, God forbid, it does not give license to sin. We battle sin. But we battle sin with the power of the Spirit, not with the power of the flesh. That's simply how I believe. But can I still hear that Gospel from my faults and sins?

Halusin vain tehdä hyvin lyhyen kommentin kokemuksestani siitä, kun kävin collegea ja nyt työskentelen collegen jälkeen. On paljon ihmisiä, jotka uskovat Jeesukseen.

I just wanted to make a very brief comment on my experience in going to college and now working out of college. There's a lot of people that believe in Jesus.

Missä vaiheessa sanomme nyt, okei, eli jos uskot, uskot Jeesukseen nyt, koska uskot. Ja jos elät sitä elämää, elät ollaksesi heidän tulkintansa mukaan siitä, mitä Raamattu sanoo, niin onko nyt me, en tiedä, laajeneeko se?

At what point are we now saying, okay, so if you believe, you believe in Jesus now because you believe. And if you are living the life, living to be according to their interpretation of what Scripture says, then at now are we, I don't know, is it broadening?

Minusta näyttää siltä, että se yrittää ajaa minua pois, koska on paljon ihmisiä, jotka uskovat, ja se on enemmän evankeliumia sanoa, hei, haluan saada sisaren, haluat huolehtia hänestä, niin puhun heidän kanssaan ja sanon, se on enemmän kuin vain, minulle se on enemmän, näyttää siltä, että se on enemmän kuin vain, koska on niin monia ihmisiä, jotka uskovat Jeesukseen, jotka uskovat Raamattuun. Ja haluan vain sanoa, minulla on sisar.

To me, it seems like it's trying to drive me away, because there's a lot of people that do believe, and it's more of the gospel to say, hey, I want to have a sister, you want to take care of her, so I talk to them and say, it's more than just, to me, it's more, it seems like it's more than just, because there are so many people that do believe in Jesus, that do believe in the scripture. And I just want to say, I have a sister.

Pelkästään se, että sanot uskovasi Jeesukseen, ei tarkoita, että olisit vielä vanhurskautettu tai pelastettu. Kyse on kokonaan oikeista uskovaisista, jotka kaikki ylistävät Jeesusta uskosta ja sydämestä. On ollut hyvä kuunnella. On myös ollut hyvä opiskella Martin Lutheria ja raamattuluokassa ja muuten.

Just because you say you believe in Jesus doesn't mean you're justified or saved yet. It's all about true believers who all praise Jesus by faith and by heart. It's been good to listen. It's also been good to study Martin Luther and Bible class and otherwise.

Yksi asia, jonka huomasin opiskellessani Martin Lutheria, on että useimmat hänen kirjoituksistaan, näyttää siltä, olivat kirjoituksia, jotka kumosivat sitä, mitä katolisen kirkon opetukset olivat. Ja kamppailin sen kanssa jonkin aikaa, yrittäen selvittää

One thing I found while I was studying Martin Luther is that most of his writings, it seems, were writings refuting what the teachings of the Catholic Church were. And I struggled with that for a while, trying to figure out

Ja pitkään tuntui kuin taistelulta omia uskon ymmärryksiäni vastaan. Esimerkiksi ripin aihe. Ja olemme kuulleet jo tänään, miten opetettu tai vastaanotettu, uskosta tunnettu,

And for a long time it felt like a battle against my own understandings of faith. For instance, the topic of confession. And we've heard already today how the taught or received, known by faith,

Ennen kaikkea ne asiat, jotka tapahtuvat katolisessa kirkossa, hän on hyvin voimakas ja totuudellinen ja selittää opillisen asian. Meitä ei pelasteta ripillä, meidät pelastetaan uskolla. Se ei ollut hänen suurin taistelunsa. Hänen suurin taistelunsa oli taistella päinvastaista vastaan.

Most of all those things that happen in the Catholic Church, he's very forceful and truthful and explains the doctrinal matter. We are not saved by confession, we are saved by faith. That wasn't his biggest battle. His biggest battle was battling the opposite.

Ne, jotka ottivat ne sanat ja alkoivat tehdä syntiä tahallisesti, on päinvastaista sille, mitä Jumalan sana opettaa. Jos luette hänen kirjoituksiaan Yksimielisyyden kirjassa, se kertoo hänen vastineensa siihen. Ja hän puhuu hyvin kallisarvoisesti ripistä ja siitä, kuinka totisesti välttämätön se on.

Those who took those words and began to sin willfully is opposite of what God's Word teaches. If you read his writings in the Book of Concord, it tells his rebuttal to that. And he speaks very preciously about confession and how truly necessary it is.

Hän sanoo sen tavallaan tällä tavalla, että ne, jotka yrittävät vähentää ripin arvoa, eivät noudata sitä, mitä hän sanoo, ja lisäksi he eivät edes seuraa Kristusta. Itse asiassa Jeesus itse antaa meille ne hyvin suorat sanat, ja useimmat synneistämme, jotka annamme anteeksi maan päällä, ovat anteeksi annetut taivaassa.

He says it kind of this way, that those who try to reduce the value of confession are not following what he says, and furthermore, they're not even following Christ. In fact, Jesus himself gives us those very direct words, and most of our sins we forgive on earth are forgiven in heaven.

Hän lähettää meidät saarnaamaan anteeksiantamusta sillä tavalla. Eli luulen, en vain luule, uskon koko sydämestäni ja sielustani, että se, mitä Jeesus antoi meille, ei ollut mikään muistutuslausuma. Se on totisesti anteeksiantamus, ja se poistaa synnin omastatunnostamme ja auttaa meitä, ettei niiden taakka paina meitä enää.

He sends us forth to preach forgiveness that way. So I think, not just think, I believe with all my heart and soul that what Jesus gave us was not some reminder statement. It is truly forgiveness and that's what removes sin from our conscience and helps us to not be burdened by them any longer.

Ja ajatellen sitä tekona, Luther käsitteli myös sen osan. Hän sanoi, että teknisesti ottaen voisi sanoa, että yksinkertaisesti tunnustuksen sanojen sanominen on se teko. Teidän pitäisi niin vähätellä sitä, teeskennellä, ettei sitä ole siellä, koska haluatte päästä synninpäästöön.

And thinking about it as a work, Luther even also addressed that part. He said that, technically speaking, you could say that simply, saying the words of the profession are the work. You should so minimize that, pretend that that's not there because you want to get to absolution.

Hän kertoo eräässä kirjoitustensa osassa, kuinka tärkeää se on. Ja minulla ei ole puhelinta mukanani, mutta hän myös, yhdessä kirjoitustensa osassa, tiivistää koko uskon ajatuksen. Elää uskosta. Ja sitten hän sanoo, ja menkää ja tunnustakaa syntinne toinen toisillenne.

He tells in a part of his writings how important that is. And I don't have my phone with me, but he also, in one part of his writings, sums up the whole idea of faith. To live by faith. And then he says, and go and confess your sins one to another.

Olemme niin kytkeytyneitä toisiimme. Niin me säilytämme uskon. Usko pelastaa meidät. Mutta miten säilytämme uskon? Luulen, että se on se huoli, jonka jotkut ovat kuulleet, jopa saarnoissa. Minulla on ollut joitakin, jotka ovat tulleet valittamaan minulle. He ovat hämmentyneitä. Kuultuaan saarnoja ja ihmetellen, mitä

We're so interconnected. That's how we keep faith. Faith saves us. But how do we keep faith? I think that's the concern that some have heard, even in the sermons. I've had some who have come to lament to me. They're confused. After hearing sermons, and wondering what does

Mitä jatkuva anteeksiantamus tarkoittaa? Synnistä ei ollut nuhdetta. Ei ollut selitystä siitä, mitä voitaisiin tehdä. Että kyllä, meillä on se armo, etuoikeus tai rippi, ja meidän pitäisi käyttää sitä keventämään omaatuntoamme, auttamaan meitä matkan varrella. Ja se on huolestuttava osa siinä, että vain yksinkertaisesti jätetään tai painotetaan sitä yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen,

What does continual forgiveness mean? There was no rebuke over sin. There wasn't an explanation of what could be done. That yes, we have that grace, privilege, or confession, and we ought to use it to relieve our conscience, to help us along the way. And that's the concerning part of just simply leaving or emphasizing that over and over and over again,

Termi jatkuva anteeksiantamus, ymmärrän teologisesti, mitä se tarkoittaa, ja uskon sen. Sitä me uskomme. Mutta miten se toteutuu jokapäiväisessä elämässämme, on täsmälleen niin kuin Luther sanoo. Voimme tunnustaa syntimme toinen toisillemme. Miksi sitä ei sanota yksinkertaisesti? Miksi emme voi vain elää niin? Kun synnit vaivaavat meitä, panemme ne pois evankeliumissa ja jatkamme matkaamme.

The term continual forgiveness, I understand theologically what that means and I believe that. That is what we believe. But how it plays out in our everyday lives is exactly as Luther says. We can confess our sins one to another. Why isn't that simply put? Why can't we just live like that? When sins bother us, we put them away in the gospel and continue our journey.

Eikö se voi olla niin yksinkertaista? Uskon totisesti, että niin se on kirjoitettu meille elämäni ihanasta aarteesta lähtien. Olen odottanut, että olisin vähän

Can't it be that simple? I truly believe that that's the way it's been written to us since a wonderful treasure of my life. I have waited to be a little bit

Jotkut huolista ja peloista, jotka olen menettänyt, annetaan anteeksi. Haluan kysyä, voinko saada anteeksi?

Some of the worries and fears I've lost will be forgiven. I want to ask, can I be forgiven?

Johdannossa oli kohta siitä, milloin antaa anteeksi. Olen aina ajatellut, että annamme aina anteeksi, mutta psalmi ei ole Raamattu. [Laulu] 65, säkeistö 5. Jeesus, tottele omiasi, tottele sinua, käskysi saarnata sanaa.

There was a point in the introduction on when to forgive. I've always thought that we always forgive, but the psalm isn't the Bible. [Song] 65, verse 5. Jesus, obey your own, obey you, your commandment to preach the word.

Menkää ja opettakaa jokaisessa kansassa, antakaa syntisten kuulla sana. Kääntykööt he Jumalan maasta siihen uskoon, jonka he omistavat syntyessään. Eli minulle se on aika rokkaavaa vain kaikki tämä saarnaaminen.

Go and teach in every nation, let the sinners hear the word. May they turn from God's earth to the faith they own at birth. So to me, that's fairly rockin' to just all this preach.

Kai ajattelen, että ero on siinä, että on usko uskooni Jeesukseen. Jeesuksella oli hetki kipua. Hän kuoli vain minun puolestani. Mutta käytän sitä jatkuvaan anteeksiantamukseen. Ja niin minä pysyn

I guess I think the difference is having faith in my faith in Jesus. Jesus had a moment of pain. He died only for me. But I'll use that for continuous forgiveness. And that's how I remain in

Kaksi kertaa elämässäni olin vieraantunut [kirkossa käymisen lohdusta], ja se oli ainoa tapani uskoa. Ensimmäisellä kerralla, kun olin poissa, se oli melkein neljä kuukautta, ja sitten siinä vaiheessa se oli kirje postissa isältäni.

Two times in my life where I was estranged from [the comforts of attending church], and that was my only way of believing. The first time when I was gone, it was almost four months, and then at that point it was a letter in the mail from my dad.

Robert Leon Phillips. Olin tavallaan ärtynyt äidilleni siitä, ettei hän kirjoittanut yhtään kirjettä, mutta hän oli kai kirjoittanut paljon, mutta ne olivat liian uteliaita, eikä hän halunnut postittaa niitä. Ja sitten en oikeastaan näe ennalta

Robert Leon Phillips. I was kind of annoyed at my mother for not writing any letters, but I guess she had written a lot, but they were too curious and she didn't want to mail them. And then I don't really foresee

Tiistaina pääsen lähtemään kaupungista kolmeksi viikoksi. Oletettavasti palveluksessa ei ole palkintoa. Katsotaan. Mutta jos niin on, uskon niin kuin uskoin palveluksessa ollessani, ja uskon vain, että viereinen

On Tuesday, I got to leave town for three weeks. Supposedly, there's no prize in service. We'll see. But if that's the case, I'll believe how I believed when I was in the service, and I'll just believe that an adjacent

Minulla tuli juuri ajatus, kun olemme puhuneet jatkuvasta anteeksiantamuksesta. Tässä luin sen Peter Nordstromin kirjasta, joka juuri julkaistiin, tai joku kertoi minulle tämän tarinan Peter Nordstromista.

I just had a thought when we've been talking about continual forgiveness. Here I read it in Peter Nordstrom's book that was just published or somebody told me this story about Peter Nordstrom.

Eriseuran tapahduttua häneltä kysyttiin, tai ehkä hän puhui sen saarnassa, miksi eriseura tapahtui? Anteeksiantamattoman synnin vuoksi.

After the heresy happened, he was asked, or maybe he spoke it in a sermon, why did the heresy happen? Because of unforgiven sin.

Jokaisen teistä hoito, mutta hoito

The care of each of you, but the care of

Se ei ole niin helppoa, kun asiat käyvät raskaiksi. Vaihtoehtoinen reitti, jota tavallaan katson tässä taas, muistuttaa sitä aikaa. En koskaan ajatellut, että jos olisin ollut haluton tavallaan

It's not so easy when matters get heavy. The alternative route, which is kind of what I'm here again looking at, is reminiscent of that time. I never thought that if I had been reluctant in a way

Varmasti on totta, että uskovainen

Certainly, it's true that a believer

Meitä opetetaan avoimesti, meitä muistutetaan elämän vaaroista. Katsokaa, rauha ei ole totta.

We are taught openly, we are reminded of the dangers of life. See, peace is not true.

Eli puhumme uskosta. Ja se on salaisuus.

So we are talking about faith. And it is a mystery.

Ja niin, niin en tunne oloani niin pahaksi siitä, että tiedän niin vähän, mutta on tavallaan nöyryyttävää ymmärtää niin vähän. Minulla ei ole paljon ymmärrystä puhua jatkuvasta anteeksiantamuksesta, mutta se, mitä kuulen, on että Henki on levoton. Se on selvää. Se on ilmeistä.

And so, so I don't feel that bad for knowing that little, but it's kind of humiliating to understand so little. I don't have much understanding to speak about continual forgiveness, but what I hear is the Spirit is troubled. That's clear. That's obvious.

On painotuksen varoituksia, kuten jatkuvan anteeksiantamuksen liiallista painottamista. Joskus se, mitä ei sanota, on ehkä huolestuttavampaa kuin se, mitä sanotaan.

There are warnings of emphasis, like emphasizing the continual forgiveness too much. Sometimes what is not said is maybe more troubling than what's said.

Ehkä olen vain niin herkkä ja niin arka, mutta puhumme elämämme tärkeimmästä asiasta. Puhumme aarteesta. Ja tiedämme, että vihollinen kiertää ympäriinsä haluten tuhota ja varastaa uskomme. Eli

Maybe I'm just so sensitive and so timid, but we talk about the most important matter in our lives. We talk about the treasure. And we know that the enemy is going around wanting to destroy and steal our faith. So

Jos näkisimme vihollisen ympärillä, kulkemassa kuin leijona ympäriinsä, etsien, kenet se voisi niellä, luulen, että meidän pitäisi olla huolissamme siitä. Ja sitten kysymys olisi, mitä voin tehdä säilyttääkseni uskon? Mitä minun pitäisi tehdä säilyttääkseni uskon? Ja olla huolehtimatta tekojen puhumisesta. Mutta mitä minun pitäisi tehdä?

If we would see the enemy around, going like a lion around, seeking whom he may devour, I think we should be worried about that. And then the question would be, what can I do to keep faith? What should I do to keep faith? And not worry about talking about works. But what should I do?

Miten voin säilyttää tämän aarteen, jonka omistan, jota vaalin, jota en halua antaa pois? Ja tiedämme, että anteeksiantamaton synti johtaa... Siitä ei ole kysymystäkään. Jos joku on eri mieltä, olen ymmälläni. Eli on asia, joka

How can I keep this treasure which I own, which I cherish, which I don't want to give away? And we know that unforgiven sin leads to... There's no question. If somebody disagrees, I'm perplexed. So there is a thing that

Anteeksiantamaton synti. Eli sillä painotuksella

Unforgiven sin. So with the emphasis of

Ehkä se on minun vähäinen ymmärrykseni. Tunnen käsitteen samanaikaisesti vanhurskautettu tai vanhurskas ja syntinen. Mutta luulen, että se on niin...

Maybe it's my little understanding. I know the concept of simultaneously justified or righteous and sinner. But I think it's so...

Ja tiedän, että vihollinen kiertää ympäriinsä ja haluaa saada minut kuin piikki. Ja tiedän, että omatuntoni tulee levottomaksi, kun nukahdan. Mutta tiedän myös, että jos en

And I know that the enemy is going around and wanting to get me as a prick. And I know that my conscience gets troubled when I fall into sleep. But I also know that if I don't

Osoita kuuliaisuutta Jumalalle. Omatuntoni voi paatua, turtua, tulla kuin kuolleeksi, ettei se huolehdi. Se ei huolehdi siitä enää. Ja Jumala voi antaa Pyhän Henkensä pois tottelemattomuuden vuoksi. Eli minulle se on välttämättömyys

Show obedience to God. My conscience can become hardened, dull, like dead, that it doesn't worry about. It doesn't worry about that anymore. And God can give His Holy Spirit away because of disobedience. So, to me, it's a necessity

Teillä on kiitokseni tästä päivästä. Ja siksi vaalin niin paljon tätä hetkeä.

You have my thanks for today. And that's why I cherish so much this moment.

Lukien julkaisusta, Synninpäästö, se toimi. Yritin, kun olin nuori mies. En halunnut tunnustaa syntiä, joka vaivasi minua, ja tiedän sen. Ja yritin lukea Synninpäästön, eikä se toiminut. Miksi en käyttäisi rippiä, kun Jumala on antanut sen? Miksi meidän täytyy

Reading from the publication, the Absolution, it did work. I tried when I was a young man. I didn't want to confess the sin that troubled me, and I know it. And I tried to read the Absolution and it did not work. Why wouldn't I use confession when God has given it? Why do we need to

No, en, yritän olla kadehtimatta niitä, jotka ovat syvällä opissa ja jotka ymmärtävät paljon, enkä kadehdi, mutta olen kiitollinen, että saan uskoa. Ja, tiedättehän, kiitos. Veljet ja sisaret, saanko vain kysyä teiltä kysymyksen? Carl? Ai, Brett, Philippa?

Well, I don't, I try not to envy those who are deep in doctrine and who understand a lot, and I don't, but I'm thankful that I can believe. And, you know, thank you. Brothers and sisters, can I just ask you a question? Carl? Oh, Brett, Philippa?

Eli koskien tarvetta panna synti pois ja säilyttää puhdas omatunto, luulen, että me kaikki muistamme sen esimerkin tai opetuksen, jonka Jeesus antoi opetuslapsilleen Joh. 13:ssa, jossa hän pesee heidän jalkansa, ja hän sanoo: Jos siis minä, teidän Herranne, olen pyytänyt teitä pesemään jalkanne, niin teidänkin tulee pestä toistenne jalat.

So, regarding the need to put sin away and keep the clean conscience, I think we all remember the example or the teaching that Jesus gave his disciples in John 13, where he's washing their feet, and he says, If I then, your Lord, have asked you to wash your feet, ye also ought to wash one another's feet.

Jos te tämän tiedätte, [autuaat olette, jos te] sen teette. Ja uskon, että tämä on yksinkertaisesti saarnaamista syntien anteeksiantamuksesta. Ja tiedämme, että on muita kohtia, joihin on viitattu aiemmin. Meille opetettiin, että palvelemme syntejämme

If you know these things, [happy are ye if ye] do them. And I believe that this is simply preaching on forgiveness of sins. And we know there are other portions that have been referenced earlier. We were taught that we serve our sins

Ja sitten, koskien puhtaan omantunnon säilyttämistä, 1. Timoteuksen kirjeessä on useita kohtia, joissa Paavali kirjoittaa puhtaasta tai pyhästä omastatunnosta. Ja se, joka tuli mieleen, on, se kirjoittaa 1. Tim. 1, jakeessa 19, ”...pitäen uskon ja hyvän omantunnon,

And then, regarding keeping a clean conscience, in 1 Timothy, there's multiple instances where Paul is writing about a clean or pure conscience. And the one that came to mind is, it writes in 1 Timothy 1, verse 19, "...holding faith and a good conscience,

Jotkut, tarkoitan, luultavasti huolestuttava asia

Some, I mean, probably a concerning thing

Tuntuu, että sydämeni hyppää ulos rinnastani, mutta puheissa on joitakin asioita, jotka ovat vaivanneet minua, ja ehkä ymmärsin väärin, mutta minulle on aina puhuttu, että jos otat drinkin, miten voit teknisesti tehdä sen ja uskoa sen huipulla?

I feel like my heart is going to jump out of my chest, but there's some things in the speeches that have troubled me, and maybe I misunderstood, but I've always talked to me that if you take a drink, how can you technically do it and believe it in the top?

Drinkin ottaminen on synti, ja se pelko minulle, tiedättehän, on humaltuminen. En usko siihen. Jos olen humalassa, voin teknisesti uskoa drinkin ottamiseen.

Taking a drink is a sin, and that fear for me, you know, is getting drunk. I don't believe in it. If I'm drunk, I can technically believe in taking a drink.

Ja myös, tunnen, että minun täytyy saada syntini anteeksi. Se ei ole vain virkistykseksi, vaan se on tarve tulla rakastetuksi ja uskotuksi. Minun täytyy saada syntini anteeksi ja pyytää evankeliumia.

And also, I feel that I need to have my sins forgiven. It's not only for refreshment, but it's a need to be loved and believed. I need to have my sins forgiven and ask the gospel.

Joskus ihmettelen, miksi on kaikki nämä eri kysymykset. Tiedättehän, viime vuosina kehän kysymys, vanhurskauden, ja nyt tämä on ensimmäinen kerta, kun olen kuullut jatkuvasta anteeksiantamuksesta. Miksi? Mikä on kaikkien näiden kysymysten pohja?

I sometimes wonder why there are all these different questions. You know, over the past few years, the question of circumference, of righteousness, and now this is the first time I've heard of continual forgiveness. Why? What's the base of all these questions?

Se huolettaa minua. Mikä on mielenne pohja? Syy kysymykseen toisensa jälkeen. Tuntuu kuin kolme vuotta. En edes ajatellut näitä asioita. Koska ne eivät tulleet mieleen. Ja sitten kun kuulen ne, se saa minut en tiedä, mitä on meneillään. Ja luulen... Koska mikki on juuri siellä,

It worries me. What is the bottom of your mind? Reason for question after question. It seems like three years. I didn't even think about these things. Because they didn't come to mind. And then when I hear those, it makes me don't know what's going on. And I think... Since the mic is right there,

On hyvä kuulla tuo keskustelu, ja luulen, että kun näyttää olevan eroja, se on erityisesti, luulen, että se on

That's good to hear that discussion and I think that when there seems to be differences it's especially, I think it's

Pyhä Henki on keskellämme ja ohjaa, ja se on se opetus ja johdatus, jota me kaikki rukoilemme ja etsimme, että

The Holy Spirit is in our midst and guiding and that's the teaching and guidance that all of us pray for and sought for that

Voisimme kuulla sen äänen Pyhässä Hengessä ja se opettaa meitä, niin kuin Jeesus rohkaisi omiaan, että lähdettyään hän lähettää Lohduttajan, Pyhä Henki opettaa ja johdattaa teitä kaikessa, ja vaikka

We would be able to hear that voice in the Holy Spirit and it's teaching us as Jesus encouraged his own that after he departs he will send the Comforter, the Holy Spirit will teach and guide you in all things and even though

Olemme taisteleva seurakunta, ja voi tulla eroja. Tiedämme, ettei se ole hengestä, vaan se on sielujen vihollinen, joka, kuten olemme kuulleet, kulkee ympäriinsä kuin kiljuva leijona. Ja olen ajatellut liian monta kertaa näissä keskusteluissa, että

We are a battling congregation, and there can be differences that come. We know that that's not of the spirit, but it is the enemy of souls, who is, as we've heard, goes about like a roaring lion. And I've thought too many times in these discussions that

Ja tänään tässä keskustelussa ei ole paljon sellaista, mitä olen kuullut, mistä en olisi samaa mieltä. Luulen, että monta kertaa, kuten sisar sanoi, sanomme samaa asiaa. Ja luulen, että

And today, this discussion is not much that I've heard that I wouldn't agree with. I think that many times, as the sister said, that we're saying the same thing. And I think that

Toisinaan näyttää siltä, että ehkä on luottamuksen puutetta ja epäluuloa siitä, että no, ehkä on tämä painotus synnin poispanemiseen ja että se menee liian pitkälle lakiin.

At times it seems that maybe there's a lack of trust and a suspicion that, well, maybe there's this emphasis on putting sin away and that it's going too far to the law.

Tai se voi olla huolta ja epäluuloa siitä, että mennään niin pitkälle toiselle puolelle, että, tiedättehän, nähdään arvo synnin poispanemisessa tai sen tärkeys. Voin yksinkertaisesti uskoa, että se on kaita tie, jolle

Or it could be a worry and suspicion that going so far to the other side that, you know, see a value in putting sin away or the importance of it. I can simply believe it's a narrow way that

Vain Henki voi ohjata meidät. Ja se on se toinen seurakunta, johon meidän täytyy panna luottamuksemme ja etsiä sitä ääntä, joka ilmoitetaan virheellisten ja vajavaisten

Only the Spirit can guide us to. And it is the other congregation where we must put our trust and seek for that voice that is revealed through faulty and lacking

Uskovaisten kautta. Ja jos se äiti näyttää levottomalta ja huolestuneelta, on syytä olla varovainen ja erityisesti kuunnella ja rukoilla Jumalaa, että meillä olisi

Believers. And if that mother seems uneasy and worried, there is reason to be careful and to especially listen and pray to God that we would have

Tässä tänne. Ja luulen, että näiden kysymysten molemmilta puolilta voimme löytää Raamatun kohtia, jotka tukevat niitä.

Here's to here. And I think that from both sides of these questions we can find scripture that supports them.

Ajatus jatkuvasta anteeksiantamuksesta on tavallaan uusi sanonta, voisi kai sanoa, josta jotkut ovat olleet epämukavia, mutta luulen, että kuten Rick sanoi, ymmärrän, mitä se tarkoittaa, mutta luulen, että se on tämä, että Jumalan lapsina me olemme

The thought of continuous forgiveness is kind of a new phrase, I guess you could say, that some have been uncomfortable with, but I think as Rick said, I understand what it means, but I think that it's this, that as children of God we are

Emme lain alla emmekä lain tuomitsemia, vaan meidät tuomitaan armosta. Kukaan meistä ei voisi hoitaa elämäämme ja hoitaa asioitamme niin, että joka mahdollisena hetkenä voisimme lähteä sanoen, että kaikki syntini on hoidettu,

Not under the law and judged by the law, but we are judged by grace. No one of us could take care of our lives and take care of our matters so that at every possible moment we would be able to depart saying that all of my sins have been taken care of,

Ei, se ei ole mahdollista, ja jos yritämme kilvoitella sillä tavalla, emme usko uskosta. Mutta kuitenkin toisaalta synnin poispanemisen tärkeyttä tukevat myös monet Raamatun kohdat.

No, it's not possible, and if we try to endeavor in that way, we're not believing by faith. But yet, on the other hand, the importance of putting sin away is also supported by many portions of Scripture.

Kun Paavali kirjoittaa roomalaisille, luulen, että 8. luvussa, kuolettamaan lihan teot, minulle se sanoo, että pankaa synti pois. Kun Jaakob kirjoittaa tunnustamaan syntinne,

When Paul writes to the Romans, 8th chapter I believe, to mortify the deeds of the flesh, to me that says that put sin away. When James writes to confess your sins,

Ja niin, miksi sitten on eroja? Kuten vaimoni juuri mainitsi eri kysymyksistä, näennäisesti

And so, why then are there differences? As my wife just mentioned about the various questions, seemingly

Yksi toisensa jälkeen. Monissa näistä kysymyksistä henkilökohtaisesti haluan rajoittaa vapautta kysyä kysymyksiä ja oppia jopa

One after another. In many of these questions, personally I want to restrict freedom to ask questions and to learn even to

Näistä ajatusten tai mielipiteiden eroista, joita meillä on, meitä rohkaistaan aina, ettei ole parempaa paikkaa mennä kuin puhua tunteistamme Jumalan seurakunnassa.

These differences of thoughts or opinions that we have, we're always encouraged that there's no better place to be going than to speak our feelings in the congregation of God.

Vaikka ne ovat tärkeitä itselleen eivätkä he halua vähätellä niitä, mutta miten ne todella vaikuttavat Jumalan lapsen jokapäiväiseen kilvoitukseen? Ja jos meistä tulee niin kääriytyneitä kysymyksiin ja tavallaan tähän tekniseen puoleen tai

Although they are important to themselves and they don't want to make light of them, but how do they really affect the daily endeavor of a child of God? And if we become so wrapped up in questions and kind of this technical aspect or

Tärkein asia on, että saamme uskoa. Ja näyttää siltä, että nämä eivät palvele hyvää tarkoitusta, jos ne vain herättävät hämmennystä ja kysymyksiä

The most important matter is that we can believe. And it seems like these don't serve a good purpose if they only raise confusion and questions

Mutta sitten myös voi tulla tämä ajatus, että jollain tavalla, että jos näitä jatkuu tulemaan ja nostetaan esiin, niin ne herättävät hämmennystä Jumalan joukoissa.

But then, too, there can come this thought that in some way that if these continue to come and are raised, then they raise confusion in the hosts of God.

Vain vastustamista ja tapa ilmaista tyytymättömyyttä tai erimielisyyttä Jumalan huoneen hallinnon kanssa. En tiedä, se on vain se arvoituksellinen kysymys.

Just opposing and a way of expressing discontentment or disagreement with the administration of God's house. I don't know, it's just that puzzling question.

Niin suuren osan elämästämme menneinä vuosikymmeninä olemme voineet todella uskoa tällaisiin asioihin.

For so much of our lives in the past decades we've been able to really believe in these kinds of things.

Minun toiveeni on myös pitää oveni auki ja tuntea

It's my desire also to have my doors open and feel

Kysyisin sitä, voinko uskoa sen, mitä sanot, se on väärä uskonto. Carl, minä uskon Pyhään.

I would ask that, can I believe what you say, it's a false religion. Carl, I believe in the Holy.

Jatkuva anteeksiantamus. Muistan, että teidän rakas veljenne Gomer oli kauan sitten mennyt lepoon, vanhurskaat, saarnaten, että Jumala antaa meille anteeksi koko päivän pitkän, syntimme anteeksi. Mutta ne synnit, jotka vaivaavat sydäntämme ja omaatuntoamme, ovat niitä syntejä, jotka haluamme polttaa pois.

Continual forgiveness. I remember your dear brother Gomer was long gone to rest, the righteous, preaching that God forgives us all the day long, our sins forgiven. But those sins that trouble our hearts and conscience are those sins that we want to burn away.

Tunnustakaa ne synnit. Ja tämä on hyvin raamatullista. Se on Jumalan sanan mukaista, hänen tahtonsa mukaista. Kuulitte Rayn sanovan sen. Jaakob kirjoittaa, tunnustakaa vikanne toinen toisillenne. Myös rukoilkaa toistenne puolesta.

Confess those sins. And this is very biblical. It's according to God's Word, according to His will. You heard Ray say that. James writes, confess your faults one to another. To also pray for one another.

Taistelkaa syntiä vastaan. Taistelkaa syntiä vastaan.

Fight against sin. Fight against sin.

Mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Eli kun tunnustamme syntimme ja uskomme ne anteeksi, se on tärkein asia. Uskomme ne anteeksi. Se on uskollinen ja vanhurskas ja siunattuja ovat syntimme.

But whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy. So when we confess our sins and believe them forgiven, that's the most important thing. We believe them forgiven. That is faithful and just and blessed are our sins.

On uskollinen vanhurskas tuomaan vierailun. Veljet, jotka muistan, minä mieli-ihmettelin. On niin hyvä kuulla näitä saarnoja.

There is a faithful just to bring a visit. Brothers that I remember, I'm mind-wondered. It's so good to hear these sermons.

Muistan yhden veljen sanoneen, että hän oli itsepäisyyden tilassa. Hän pani jalkansa maahan eräässä asiassa, eikä häntä aiottu suostutella.

I remember one brother saying that he was in a state of stubbornness. He put his foot down on a certain matter and he wasn't going to be persuaded.

Hän oli kuin se mies Vanhassa testamentissa, joka käänsi kasvonsa seinään päin. Käänsi päänsä, katsoen, kuunnellen Jumalan ehtoollista. Eikä hänellä ollut rauhaa.

He was like that man in the Old Testament who turned his face to the wall. Turned his head, looking, listening to the communion of God. And he didn't have peace.

Pankaa synti pois. Eikä hän välittänyt, kuka tiesi niistä synneistä. Niin onnellinen uskoa häntä. Mikä tahansa synti, joka tuli hänen päälleen. Ja niin vihollinen haluaa panna meidät nippuun. Hän haluaa panna meidät kainalosauvoihinsa. Kertokaa meille se.

Put sin away. And he didn't care who knew about those sins. So happy to believe him. Any sin that came upon him. And so the enemy wants to put us in a bunch. He wants to put us in his crutches. Tell us that.

Rauhaa, tyytyväisyyttä, vapautta, rauhaa, iloa, vapautta me haluamme. Eli kun mietimme, tiedättehän,

For peace, for contentment, for liberty, peace, joy, freedom, we want. So, when we consider, you know,

Kun syntisi lankesi päällesi ja tunsit sen synnin painon ja rukoilit Jumalaa, että olisit voinut tuntea sen synnin anteeksi annetuksi, Jumala suojeli sinua. Ja niin me kaikki. Me seuraamme syntiä ja rukoilemme Jumalan suojelusta, että voisimme etsiä ja tunnustaa Isämme ja Isämme ja panna sen synnin pois. Jumala suojelee meitä. Hän rakastaa meitä. Tärkein asia on, että me rakastamme teitä.

When your sin fell upon you and you felt the weight of that sin and prayed to God that you could have felt that sin forgiven, God protected you. And so do all of us. We follow the sin and pray for God's protection that we could seek out and confess our Father and Father and put that sin away. God protects us. He loves us. The most important thing is that we love you.

Koska rakastamme Häntä, on tapa, jolla Hän kääntää kasvonsa pois meistä. Hän ottaa pois uskomme. Emme pane uskoamme pois, vaan synnin pois.

Because of our love for Him, there's a way He will return His face from us. He'll take away our faith. We do not put our faith away, but sin away.

Molemmat ovat välttämättömiä. Emme halua panna liikaa painoa kumpaankaan, mutta tietenkin tulemme seuroihin saadaksemme ravintoa. Se on päätarkoituksemme, tulla seuroihin, saada ravintoa evankeliumista.

Both are necessary. We don't want to put too much emphasis on either one, but of course we come to services to be fed. That's our main purpose, to come to services, to be fed of the gospel.

Evankeliumin ydinsanoma on, poika ja tytär, olkaa turvallisella mielellä, heidän syntinsä ovat antaneet heille anteeksi. Se on se ilo ja rauha, joka meillä uskovaisina on. Saanko lukea viestini? Okei, eli se saavuttaa

The core message of the Gospel is, son and daughter be of good cheer, their sins have forgiven them. That is the joy and peace that we as believers have. Can I read my message? Okay, so it reaches

Tämän vaiheen tässä, noin 530, ja meillä on vielä noin yhdeksän puhujaa. En ole varma, mikä tilanne on, meillä on myös varainkeruujuttu tänä iltana. Eli tiedän, että heiluttelen tässä käsiä, kaikilla on luultavasti myös nälkä.

This juncture here, 530-ish, and we still have about nine speakers. I'm not sure what the situation is with the, we have a fundraising deal also tonight. So, I know I'm hand-waving here, everybody's probably hungry also.

Eli miten meidän pitäisi edetä tästä? Pitäisikö meidän jatkaa keskusteluamme täällä tänä iltana? Vai pitäisikö meidän pitää tauko varainkeruuta varten ja sitten tulla takaisin? Kai meidän täytyy ensin tietää, mikä tilanne keittiössä on. Onko kenelläkään mitään käsitystä?

So, how should we proceed from here? Should we continue on with our discussion here this evening? Or should we break for a fundraiser and then come back? I guess we need to know where the situation is for the kitchen first. Does anybody have any idea?

Kuka täällä on? Okei, eli nyt meidän täytyy keksiä, keksiä yksimielisyys jotenkin. Ehkä käsien nostaminen, käsien laskeminen. Pitäisikö meidän jatkaa? Pitäisikö meidän pitää varainkeruumme, Neil, sitten tulla takaisin? Varainkeruu ensin? Vaikea ryhmittyä uudelleen. Neil, syödään, syödään, sitten tullaan takaisin?

Who it is here? Okay, so now we need to come up, come up with a consensus somehow. Maybe a raise of hands, a count of hands. Should we continue on? Should we have our fundraiser, Neil, then come back? Fundraiser first? Hard to regroup. Neil, eat, eat, then come back?

Hän on intoilija, käsien heiluttaja. Katsotaan sitä. Varainkeruu ateria ensin, sitten jatketaan. Okei. Tai vain jatketaan. Katsotaan vähän intoa, kumpaan tahansa. Silti se on noin 50-50.

He's an enthusiast, a hand-waiter. Let's see that. Fundraise your meal first, then continue on. Okay. Or just continue on. Let's see some enthusiasm, either way. Still, that's about 50-50.

Ihmiset voivat mennä hakemaan sen ja tulla takaisin. Ne ovat kaikki valmiina. Okei, eli juuri nyt ruoka on valmis. Ehkä laulamme ruokalaulumme ja sitten tulemme takaisin ja jatkamme ajatustemme ja ideoidemme jakamista ja keskustelua.

People can go and get it and come back. They're all ready. Okay, so right now the food is ready. Maybe we'll sing our meal song and then come back and continue on with our sharing our thoughts and ideas and discussion.

En näe, mikä joitakin ihmisiä vaivaa. Joillakin ihmisillä henki on levoton. Tarvitsemme luultavasti enemmän aikaa kuin se, ehkä 45 minuuttia. Puoli tuntia? Emme pääse kovin eläviksi puolessa tunnissa. Ihmiset lähtevät kotiin. Haluatteko tehdä sen vuoroissa, tämä puoli ensin ja tuo puoli?

I don't see what's troubling for some people. For some people, their spirit is troubled. We probably need more time than that, maybe 45 minutes. Half an hour? We won't get too live in half an hour. People are going to go home. You want to do it in shifts, this side first and that side?

Okei, me, me, öö, 620 viimeistään. Tulemme takaisin.

Okay, we're gonna, we're gonna, uh, 620 at the latest. We'll be back.

[Laulettiin virsi; sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung; lyrics not transcribed]

Meillä menee vielä aika hyvin täällä tänä iltana. Räjähtävää. Ennen kuin eksymme toivottomiin, pizzan voimalla, palaamme keskusteluumme. Keittiöhenkilökunta haluaa kiittää kaikkia ja he haluavat

We're still doing pretty good here tonight. Explosive. Before we get lost in copeless, fueled by pizza, we'll get back into our discussion. Kitchen staff wish to thank everybody and they wish to

Eli kaikki tietävät, että pizzaa on lisää saatavilla välipalaksi tai virvokkeeksi jälkeenpäin, jonka voitte ottaa kotiin tai huomiseksi lounaaksi. He avaavat 8 dollarilla ilmaisesta ateriasta tai lahjoituksesta jokaisesta pizzasta, mutta jäljellä on runsaasti. Okei, eli meillä on...

So everybody know that there's more pizza available for a snack or refreshments afterwards that you can take home or for lunch tomorrow. They're opening at $8 for a free meal or donation for each pizza, but there's plenty left. Okay, so we have...

Joo, yhdeksän plus yksi, 10 konferenssia jäljellä. Yritämme saada tämän päätökseen sopivaan aikaan, ettei ole liian myöhä. Eli Ron Nicklaus listallamme seuraavana. Carl?

Yeah, nine plus one, 10 conference left. We'll try to wrap this up at a convenient time where it's not too late. So Ron Nicklaus on our list next. Carl?

Aivan alussa sanoin kyllä, että, tiedättehän, haluan ne kädet ylhäällä odottamassa teitä. Eli kun täällä on kymmenen ihmistä, ette ehkä pysty harjoittelemaan odottamistanne tänä iltana, mutta katsotaan, miten käy, ja ehkä pääsemme tämän läpi. Eli kiitos. Eli jatkaen keskustelua, ajattelin, että se kulki mielessäni ennen taukoa ja sellaista.

In the very beginning, I did say that, you know, I want those hands up and waiting for you. So, with ten people here, you may not be able to practice your waiting tonight, but let's see how it goes and maybe we can get through this. So, thank you. So, continuing the discussion, I thought that was going through my mind before the break and stuff.

Ja kuten kuulimme keskusteluissa, että anteeksiantamattomuus on syntiä, ja me haluamme koko Jumalan valtakunnan, ja sydän paatuu, ja siinä on hyvin paljon suuri vaara.

And as we heard through the discussions that unforgiving is sin, and we want all of God's kingdom, and the heart becomes hardened, and there's very much a great danger there.

Ajatellen yksityiskohtia, siellä on toinen vaara, ja se on se lahja, jonka Jumala antoi ihmiselle, järjen lahja. Ja usein luulen, että kun olemme keskustelleet joistakin asioista, jotka, no,

Thinking in particulars, there's another danger out there, and that is the gift that God gave to man, the gift of reason. And oftentimes I think when we've been discussing some of the things that, well,

Esitettiin aiemmin tänään, näyttää siltä, että on ollut taipumus yrittää järkeillä ja ymmärtää asioita mielellämme. Ja tiedän, jopa omalta osaltani, että se on aina suuri vaara ja jotain, mitä meidän kaikkien pitäisi luulen olla, tiedättehän,

Introduced earlier today, it seems like there's been a tendency to try to reason and understand matters with our mind. And I know, even for my own part, that's always a great danger and something I think we should all be, you know,

Kiitos. Kiitos.

Thank you. Thank you.

Ja se on keskustelumme alku tänä iltana. Yksi asia, kun tavallaan kuulen niin kuin osittaisia lainauksia

And that's the beginning of our discussion this evening. One thing when I kind of hear like partial quotes

Voi olla täydellisiä lainauksia jonkin asian sydämestä, asiakirjasta tai saarnasta tai jostain, mitä Luther kirjoitti. En tiedä, onko se minun luonteeni vai mikä, mutta tulen kyllä vähän, kai, varovaiseksi sen suhteen.

There can be full quotes from the heart of something, a document or a sermon or something that Luther wrote. I don't know if that's the nature of me or what, but I do get a little, I suppose, cautious about that.

Olette nähneet omassa kokemuksessani, missä minua haastateltiin työelämässäni ja puhuimme asioista, mutta he ottivat vain tiettyjä osia siitä, mitä sanoin, ja tekivät siitä toivon artikkelille tai lehdistötiedotteelle. Ja niin, tiedättehän, toisinaan ajattelin, no, toivoisin, että he olisivat ottaneet mukaan toisen puolen siitä, mitä sanoin. Ja niin luulen, että se on sama asia jopa näissä

You've seen in my own experience where I would get interviewed in my work life and we would talk about things, but they would just take certain parts of what I said and make that the hope for the article or the news release. And so, you know, at times I thought, well, I wish they would have included the other half of what I was saying. And so I think that's the same thing even in these

Eri asioita puhujien ja vanhinten kokouksista tai jostain. Siihen tarttuu nimi, joka on hyvin tuttu, ja joo, he luultavasti sanoivat tai kirjoittivat sen. Mitä muuta he sanoivat? Kun Luther kirjoitti jostain, mitä muuta hän sanoi siitä? Ja katsokaa koko kuvaa. Kun katsomme Raamattua, katsomme

Different things from the speakers and elders meetings or something. You catch a name to it that's very familiar and yeah, they probably said or wrote that. What else did they say? When Luther wrote about something, what else did he say about it? And look at the whole picture. When we look at the scriptures, we look at the

Puhumme Jumalan sanaa Jumalan sanalla, ja se rakentaa, se tukee, se tulee yhteiseen ymmärrykseen uskosta. Ja se on uskon salaisuus. Emme voi ymmärtää sitä ilman järkeä. Siinä ei ole mitään järkeä. Puhumme tästä jopa pöydässämme.

We speak God's Word with God's Word, and it builds, it supports, it comes to a common understanding by faith. And that's the mystery of faith. We can't understand it without a reason. It makes no sense. We are even talking about this at our table.

Meidän on vaikea järkeillä, miten nämä eläimet tulivat kaksittain arkkiin, ellei meillä ole uskoa Jumalaan. Jumala oli luoja. Miksi hän ei olisi voinut tuoda niitä ja kutsua niitä ja panna niitä arkkiin? Eli se muistutti minua, niin kuin esimerkiksi tuossa diassa meillä on useita päiviä keskustelua niin painavista aiheista kuin sakramentit.

It's hard for us to reason how these animals came two by two into the ark unless we have faith in God. God was a creator. Why couldn't he bring them and call them and put them in the ark? So it reminded me, like for example on that slide we have several days of discussion on such weighty topics as the sacraments.

Ja se toi minut takaisin suviseurojen puhujien ja vanhinten keskusteluun ja siihen esitykseen, jonka rakas veljemme Muggy kokosi. Ja se osa, jonka muistan siitä ja joka näytti jäävän mieleeni, on että Tim otti esimerkiksi kuikan. Hän sanoi, kaikki täällä Minnesotassa tuntevat kuikan.

And it brought me back to Summer Service's Speakers and Elders discussion and the presentation that our dear brother, Muggy, put together. And the part that I remember from that that seemed to stick in my mind is Tim took the example of the loon. He said, everybody here in Minnesota knows the loon.

Ja sen kauniin huudon, jonka kuulemme tuolla järvillä siltä kuikalta. Mutta hän sanoi, emme tapa kuikkaa ja leikkele sitä yrittääksemme selvittää, miten ääni syntyy. Me vain nautimme siitä. Arvostamme sitä. Se on lahja Jumalalta. Ja niin myös sakramentit, emme leikkele niitä. Ymmärrämme ne yksinkertaisesti uskosta. Jumala puhuu sille pienelle siellä kasteessa.

And the beautiful cry that we hear out there on the lakes from that loon. But he said we don't kill the loon and dissect it to try to figure out how to make the noise. We just enjoy it. We appreciate it. It's a gift from God. And so also the sacraments, we don't dissect them. We simply understand them by faith. God talks to the little one there in baptism.

Ja he kuulevat hänen äänensä. Ja ajattelemme, no, miten hän voisi kuulla heidän äänensä? No, tietenkin, hän on luoja. He tuntisivat Jumalan. Me tunnemme Jumalan. Ja meidät varjellaan uskossa. Mekin tunnemme Jumalan. Maailma ei tunne Jumalaa sillä tavalla kuin Jumalan lapsi tuntee Jumalan.

And they hear his voice. And we think, well, how could he hear their voice? Well, of course, he's the creator. They would know God. We know God. And we are preserved in faith. We know God also. The world doesn't know God the way the child of God knows God.

Ja niin se tavallaan tuo minut sitten tähän ajatukseen, kuinka tärkeä oli se opetus, joka Jeesuksella oli siellä Raamatussa, kun hän, katsotaan, löydänkö tämän tästä, mutta hän puhui lapsenomaisesta uskosta.

And so it kind of brings me to this thought then, how important it was in that teaching that Jesus had there in the Bible when he, let's see if I can find this here, but he talked about childlike faith.

Matt. 11, 25:ssä hän sanoo: Siihen aikaan Jeesus puhui ja sanoi: Minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä niin on ollut sinun hyvä tahtosi. Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan tunne Poikaa

In Matthew 11, 25, he says, At that time Jesus answered and said, I thank thee, O Father, Lord of heaven and earth, because thou hast hid these things from the wise and prudent, and hast revealed them unto babes. Even so, Father, for so it seemed good in thy sight. All things are delivered unto thee of my Father, and no man knoweth the Son.

Paitsi Isä, eikä kukaan tunne Isää paitsi Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Ja hän sanoo: Tulkaa minun tyköni kaikki te, jotka olette työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä, niin te löydätte levon itsellenne.

But the Father, neither knoweth any man the Father save the Son, and he to whomsoever the Son will reveal him. And he says, Come unto me, all ye that labor and are heavy laden, and I will give you rest. Take my yoke upon you, and learn of me, for I am meek and lowly in heart, and ye shall find rest unto yourselves.

Eli voimme olla onnellisia saadessamme lapsuuden uskon ja yksinkertaisesti uskoa, kuten olemme kuulleet niin monissa puheissa tänään. Mutta kun synti tarttuu, omatuntomme paljastaa, että haluamme hoitaa sen, säilyttää uskon omantunnon kanssa, ei minään vaatimuksena, vaan vapaasti säilyttää se uskomisen ilo sydämissämme.

So we can be happy to have childhood faith and to simply believe as we've heard through so many speeches today. But when sin attaches, our conscience reveals that we want to take care of it, to keep faith with a conscience, not some requirement, but freely to keep that joy of believing in our hearts.

Ja niin sitten myös se kehotus Heprealaiskirjeen 12. luvussa panna pois kaikki paino ja taakka, joka niin helposti . Voimme kääntyä Jeesuksen puoleen ja tarjota näyn uskosta ja vain yksinkertaisesti uskoa lapsenomaisella uskolla. Ja sitten paljon näitä kysymyksiä ja keskusteluja

And so then also that exhortation in Hebrews 12 to lay aside every weight and burden, which so easily . We can turn to Jesus and offer a vision out of faith and just simply believe with childlike faith. And then a lot of these questions and discussions

Olen ollut johtokunnassa täällä seinällä eri piireissä. Mutta luulen, että ne menevät pois. Kysymykset lisääntymisestä ja kuinka monta lasta ottaa vastaan ja niin edelleen. Nämä kysymykset menevät pois. Taistelut kolminkertaista vihollista vastaan

I have been on the board here on the wall in various circles. But I think they go away. Questions about reproduction and how many children to accept and so forth. These questions go away. The battles against the three-fold enemy

Tiedämme, miten he ovat siellä huolehtimassa meistä, pysymään Jumalan lapsena. Haluan myös uskoa tämän evankeliumin teille. Antakaa minulle anteeksi syntini.

We know how they are there to take care of us, to remain as a child of God. I also want to believe in this gospel for you. Forgive me for my sins.

Mitä myös ajattelin, kuulen termin jatkuva anteeksiantamus. Se kuulostaa minusta erilaiselta. Se on jotain, mitä en ole kuullut ennen. Siten kuin sitä kuvataan, minusta se kuulostaa armolta. Ja niin ihmettelen, olemmeko

What I was thinking too, I hear the term continual forgiveness. It sounds different to me. It's something I haven't heard before. The way it's described, to me it sounds like grace. And so I wonder, are we

Sekoittamassa anteeksiantamusta, jatkuvaa anteeksiantamusta, yhdistettynä siihen, mitä armo on. Minusta näyttää siltä, että armo kantaa meidät niiden aikojen läpi, kun emme löydä rippi-isää tai -äitiä, ja se pitää meidät liikkeessä. Eli esimerkit, joita annettiin aiemmin veli Arwellista, joka oli kuollut, esimerkiksi, jonka Risto oli ottanut esille, olen täysin samaa mieltä.

Confusing forgiveness, continual forgiveness, paired with what grace is. To me it seems like it's grace that carries us through those times that we cannot find a confessor, father, or mother, and that's what keeps us going. So the examples that were given before of Brother Arwell that had passed away, for example, that Risto had brought up, I totally agree with.

Hänet kannettiin armon kautta kuolemaansa asti. Ja siitä on monia esimerkkejä, mutta minulle se on eri asia kuin iankaikkinen anteeksiantamus. Palaan siihen esimerkkiin, jota aina opetettiin vuosia sitten pienille lapsille, jossa paholainen ottaa sormesi, mutta sinut lähetetään pois, ettei hän ota kättäsi.

He was carried through grace to his death. And there's many examples of that, but to me that's different than eternal forgiveness. I go back to the example that was always taught years ago to the little children where the devil takes your finger, but you're sent away so he doesn't take your hand.

Jos hän ottaa kätesi, panet oppilaasi pois, ettei hän ota käsivarttasi. Ja kun kuulen tämän jatkuvan anteeksiantamuksen, se melkein, sen termin osalta, minusta se melkein menee sitä opetusta vastaan siinä mielessä, ettei meidän tarvitse panna

If he takes your hand, you put your student away so he doesn't take your arm. And when I hear this continual forgiveness, it almost, for that term, to me it almost goes against that teaching in the sense we don't need to put

Uskon, että armo kantaa teidät niiden aikojen läpi, kun ette voi syntiä pois, mutta se on anteeksiantamus

I believe that grace carries you through those times when you can't sin away, but it's forgiveness

Jokainen paino, jokainen synti, joka helposti meitä kietoo. Niin minä uskon, ja kysyisin, tiedättehän, jos ne ovat, jos käsitän väärin niiden aikomukset, jotka käyttävät tuota termiä, niin minä, sen kuulen, kun kuulen tuon termin, ja ehkä kuulen sen väärin. Aikuisille tässä ymmärryksessä, luulen,

Every weight, every sin that easily beset us. That's how I believe, and I would ask, you know, if those are, if I'm misconstruing the intentions of those that are using that term, that's how I, that's what I hear when I hear that term, and maybe I'm hearing it wrong. For adults in this understanding, I think,

Kai ajattelin vain, tämä on todella mukava keskustelu tänä iltana, ja minä, tiedättehän, se yksi kommentti oli tavallaan tullut esiin, että ehkä miksi näitä kysymyksiä kysytään, ja kai minulle vastaus oli aika selvä.

I guess I was just thinking, this is a really nice discussion tonight, and I would, you know, the one comment had kind of come up, that maybe why are these questions being asked, and I guess to me, the answer was pretty clear.

Ja tässä kokouksessa tänä iltana rohkaisisin kaikkia, jos teillä on kysymyksiä, kysymään ne. Koska jos tulette ja teillä on haljennut sydän, ja haluatte uskoa, Jumala ohjaa kysymyksenne, ja Jumala ohjaa vastaukset. Eli olin vain vähän, halusin tavallaan, toivoin, ettei koskaan olisi mitään rohkaisua olla kysymättä kysymyksiä. Uskovaisena, jos haluatte uskoa,

And at this meeting tonight, I would encourage everybody, if you have any questions, to ask them. Because if you come and you have a cracked heart, and you want to believe, God will guide your questions, and God will guide the answers. So I was just a little bit, I kind of wanted to, I was hoping that there would never be any encouragement to not ask questions. As a believer, if you want to believe,

Haluan sanoa, haluan kysyä joitakin näistä kysymyksistä, koska Jumala on kaikkien meidän sydämissämme. Nämä kysymykset, jopa ne kysymykset tulevat Jumalalta. Mutta se oli vain minun ajatukseni. Ja toivoin vain, että mihin tahansa kysymyksiin, joita tulee esiin, kuten olemme tehneet tänä iltana, niihin kysymyksiin vastattaisiin Raamatulla. Olemme puhuneet parin viime viikon aikana Lutherista ja siitä tärkeydestä, että Raamattu on

I want to say, I want to ask some of these questions because God is in all of our hearts. These questions, even those questions come from God. But that was just my thought. And I was just hoping that any questions that come up, like we've done tonight, those questions would be answered with Scripture. We've talked in the last couple weeks about Luther and the importance that Scripture is

Meidän ohjeemme. Ja sitä käytämme vastataksemme näihin kysymyksiin. Eli palaamme Raamattuun ja sanomme, mitä Raamattu sanoo? Toivottavasti näissä kokouksissa se olisi painopisteemme, mitä Raamattu sanoo? Mitä tulee siihen anteeksiantamukseen, kai ajattelin vain, että

Our guide. And that is what we use to answer these questions. So we go back to Scripture and say, what is Scripture saying? Hopefully at these meetings, that would be our focus is, what is Scripture saying? As far as that forgiveness, I guess I was just thinking that

Ilmeisesti teemme syntiä koko ajan. Olemme 100-prosenttisesti synnin saastuttamia. Ja meillä tulee olemaan monta kertaa, ehkä jopa päivittäin, ehkä jopa monta kertaa päivän mittaan, että meidän täytyy saada nostetta siitä evankeliumista. Ja menemme jonkun luo ja sanomme, että onko totta, että jopa minä saan uskoa? Ja ehkä on tiettyjä asioita, joista haluatte puhua. Ja se on ilmeisesti hyvin tärkeä lahja.

Obviously, we sin all the time. We're 100% sin-defiled. And we're going to have many times, maybe even daily, maybe even many times throughout the day that we're going to need to be uplifted with that gospel. And we're going to go to someone and say that, is it true that even I can believe? And maybe there's certain matters that you want to talk about. And that's obviously a very important gift.

Mutta tärkein asia, ja kai tätä minulle on opetettu, ja voitte käydä tämän keskustelun vain kotona, on se, mitä sydämessämme on. Jumala tuntee sydämemme, ja jos sydämemme on oikeassa paikassa, Hän voi pyytää anteeksiantamusta joka 10. sekunti, eikä sillä ole mitään merkitystä. Mutta jos sydämemme on oikeassa paikassa, vaikka emme pystyisi pyytämään anteeksiantamusta koko ajan, Jumala ymmärtää, haluamme uskoa, ja Hän antaa meille anteeksi, ja siksi meillä on hyväksyntä

But the most important thing, and I guess this is what I've been taught, and you can just have this discussion at home, is what is in our heart. God knows our heart, and if our heart is in the right place, He can ask for forgiveness every 10 seconds and it won't make any difference. But if our heart's in the proper place, even if we aren't able to ask forgiveness all the time, God understands, we want to believe, and He does forgive us, and therefore we're having acceptance

Mikä meidät pelastaa, se on usko, eikä se ole tietty sarja askelia tai asioita, joita teemme, jotka pelastavat meidät. Kiitos. Don Loverson.

What it is that saves us, it's faith, and it's not a certain series of steps or things that we do that save us. Thank you. Don Loverson.

On monia asioita, joita en ymmärrä, varsinkin jos yritän lukea Raamattua. Mutta tämä jatkuvan anteeksiantamuksen käsite on minulle arvoituksellinen. Jos palaamme Jeesuksen opetukseen Raamatussa, hän sanoi, ettei antaa anteeksi seitsemän kertaa, vaan 70 kertaa seitsemän.

There's many things that I don't understand, especially if I try to read the Bible. But this concept of continuous forgiveness is puzzling to me. If we go back to Jesus' teaching in the Bible, he said not to forgive seven times, but 70 times seven.

Tiedättehän, Jeesus neuvoi antamaan anteeksi niin monta kertaa. Ei näytä siltä, että jatkuva anteeksiantamus sopisi yhteen sillä tavalla. Ja kaikista epäilyksistäni ja huonoista ajatuksistani, saisinko kuulla evankeliumin? Okei, meillä on Floridan valtakausi.

You know, Jesus was instructing to forgive that many times. It doesn't seem that continuous forgiveness would go together like that. And for all my doubts and poor thoughts, could I hear the Gospel? Okay, we've got the reign of Florida.

Täällä edessä, Carl. Ja sen jälkeen Mike Tierney. Nostakaa kätenne.

Here in front, Carl. And then after that, Mike Tierney. Raise your hand.

Joku oli ilmaissut huolta siitä, mitä olin sanonut siitä, yritin käyttää juopottelua esimerkkinä, ja ensin haluan vain sanoa, että luulen, että yritän selittää asioita, mutta se on täytynyt ymmärtää väärin, ja pyydän anteeksi, etten selittänyt sitä tarpeeksi selvästi, ja ehkä se ei ollut paras esimerkki, mutta se oli vain esimerkki, jonka valitsin. Eli yritän vain palata siihen selittääkseni sen uudelleen.

Someone had expressed worry over what I had said about that, was trying to use drinking as an example, and first I just want to say I think that I'm trying to explain things, but it must have been misunderstood, and I apologize for not explaining it clearly enough, and perhaps it wasn't the best example, but it was just an example that I chose. So just trying to go back to that to explain that again.

Niin että kenellä tahansa oli se huoli, ilmoitti, ettei heidän tarvitse enää pitää sitä. Ihan aluksi, jos elätte armosta ja olette pelastettuja armosta ja vain armosta ja uskosta, niin voisi, tiedättehän, jos joku haluaisi, jos he käyttäisivät sellaista logiikkaa ja etsisivät tapoja oikeuttaa omat tekonsa, oikeuttaa sanomisen, että voin tehdä mitä tahansa haluan elämälläni,

So that whoever had that concern announced that they don't have to have it anymore. Just to start with, if you live by grace and are saved by grace and only by grace and faith, then one could, you know, if someone wanted to, if they were using that kind of logic and they were looking for ways to justify their own actions, to justify saying that I can do whatever I want to with my life,

Niin yksi esimerkki jostain, mitä he voisivat tehdä, olisi sanoa, no, jos minut pelastetaan vain uskosta ja vain armosta, niin voin tehdä mitä tahansa haluan elämässäni, joten menen baariin ja otan drinkin. Mutta Raamattu osoittaa hyvin selvästi, ettei tämä ole hyvä asia tehdä. Eli kristittyinä, jos usko on totisesti prioriteettimme, niin se on jotain, mitä emme halua tehdä, jos siinä on järkeä.

Then one example of something that they could do would be to say, well, if I'm saved only by faith and only by grace, then I can do anything I want in my life, so I'm going to go to the bar and have a drink. But the Bible very clearly indicates that this is not a good thing to do. So as Christians, if faith is truly our priority, then that's something we're going to not want to do, if that makes sense.

Ja olin myös löytänyt esimerkin, huomatkaa, missä näytetään, ettei se ole jotain, mitä meidän pitäisi tehdä, ja luen New International Versionista, koska tässä tapauksessa se on paljon selkeämpi. Kenellä on voi? Kenellä on suru? Kenellä on riita? Kenellä on valitukset?

And I also had found an example of, notice where it's shown that that's not something that we should do, and reading the new international version, because in this case it's a lot clearer. Who has woe? Who has sorrow? Who has strife? Who has complaints?

Kenellä on turhia mustelmia? Kenellä on verestävät silmät? Niillä, jotka viipyvät viinin ääressä, jotka menevät maistelemaan sekoitetun viinin kuoppia. Älä katsele viiniä, kun se on punaista, kun se kimaltelee maljassa, kun se valuu sulavasti alas. Lopulta se puree kuin käärme ja myrkyttää kuin spitaalinen. Eli, tiedättehän, se on jotain, missä näytetään hyvin selvästi, ettei se ole

Who has needless bruises? Who has bloodshot eyes? Those who linger over wine, who go to sample holes of mixed wine. Do not gaze at the wine when it is red, when it sparkles in the cup, when it goes down smoothly. In the end, it bites like a snake and poisons like a leper. So, you know, that's something where it's very clearly shown that it's not

Jos joku yrittäisi oikeuttaa omat tekonsa, jos he eivät totisesti asettaisi uskoa etusijalle, he voisivat, tiedättehän, esittää perusteen, sanoa, no, minut pelastetaan vain armosta, joten . Eli toivon, että se tavallaan auttaa, ja pikemminkin kilpailen näiden kanssa enemmän. Kiitos.

If someone was trying to justify their own actions, if they weren't truly prioritizing faith, they could, you know, make the argument, say, well, I'm saved only by grace, so . So, I hope that kind of helps, and rather I'm competing with these more. Thank you.

Eli, tiedättehän, kun kuulee, että kokous on tulossa, on aina, ainakin minun osaltani, peloton kysymys. Mutta halusin vain sanoa, että olen ihmetellyt vuosien varrella, miten Pyhä Henki toimii Jumalan valtakunnassa. Ja kokous toisensa jälkeen vuosien varrella, joihin olen osallistunut, olen tuntenut...

So, you know, when you hear of a meeting coming up, there's always, at least in my part, an intrepid issue. But I just wanted to say that I have marveled over the years how the Holy Spirit works in God's kingdom. And meeting after meeting over the years that I've attended, I felt...

Ja uskonelämässäni olen tuntenut, että Henki on antanut minulle sen selkeyden, jota tarvitsin, tiedättehän, henkilökohtaiseen uskooni. Ja luulen, että jos voimme, tiedättehän, lähestyä näitä kokouksia ja tulla näihin kokouksiin sellainen ajatus ja rukous mielessä, että rajallisella ymmärrykselläni Henki voisi opettaa minua

And for my life of faith, I felt that the Spirit has given me the clarity that I needed, you know, for my personal faith. And I think if we can, you know, approach these meetings and come to these meetings with that thought and prayer in mind that with my limited understanding that the Spirit would be able to teach me

Oikea tie tässä saavuttaaksemme taivaallisen päämäärämme. Ja jos meillä voi olla sellainen sydän, ettemme olisi niin vanhoja, että me, oikea

The correct way here to reach our heavenly goal. And if we can have that kind of a heart that we would not be so old that we, the correct

Meitä voidaan opettaa ja Pyhä Henki antaisi meille oikean ymmärryksen. Vaikka voi olla hämmentäviä puheita ja muuta sellaista, luulen, että Pyhä Henki ohjaa teitä ymmärryksessänne ja saatte oikean ymmärryksen. Ja kaikista epäilyksistäni ja peloistani sen vuoksi, minun syntini teille.

We can be taught and the Holy Spirit would give us the correct understanding. Even though there can be confusing speeches and whatnot, I think that the Holy Spirit will guide you in your understanding and you will get the correct understanding. And for all my doubts and fears for that, my sins for you.

Meillä on Risto seuraavana listalla. Hän on lähtenyt. Dale Skoog. Onko Dale täällä? Ja sitten seuraava menisi Charlie Holmanille. Sanon sen. Minä olen seuraava, kai. Joo, tämä...

We have Risto next on the list. He's left. Dale Skoog. Is Dale here? And then the next would go to Charlie Holman. I'll say it. I'm next, I guess. Yeah, this...

1. Joh. 3. luku käsittelee kaikkea tätä jatkuvaa anteeksiantamusta

One John chapter 3 discusses all this continual forgiveness

Joo, se on termi, jolla kuvataan maallikon sanoin, mitä vanhurskauttamisessa todella tapahtuu. Ja kun uskomme, olemme Kristuksessa, ja kun olemme Hänessä, meillä ei ole syntiä Jumalan näkemänä. Se on tärkeä erottelu. Jumala näkee meidät Kristuksen ja Hänen ansiotekojensa kautta, ja niin sitten olemme puhtaita, olemme nuhteettomia Jumalan edessä, ja siksi olemme vanhurskautettuja näkyvissä, koska meillä ei ole anteeksiantamatonta syntiä Jumalan näkemänä.

Yeah, it's a term to describe in layman's terms what actually is going on in justification. And when we believe we're in Christ, and when we are in Him, we have no sin as seen by God. That's the important distinction. God sees us through Christ and His merit works, and so then we are pure, we're blameless before God, and therefore we are justified in sight, as we have no unforgiving sin as seen by God.

Okei, meitä ei silti tuomita sen vuoksi, mutta omatuntomme voi tulla niin tahraantuneeksi, että on vaikea pitää kiinni tästä uskon lahjasta, joten alamme ajatella, että no, olen langennut niin monella eri tavalla, se on niin vaikeaa, että se on minulle liian vaikeaa lähteä, joten lasken vain sauvan ja lähden. Siksi tämä anteeksiantamus, jota saarnaamme toisillemme ja pyydämme, on niin tärkeä.

Okay, we're still not condemned because of it, but our conscience may become so soiled that it becomes difficult to hold on to this gift of faith, so we begin to think that, well, I've fallen in so many different ways, it's so difficult that it's too difficult for me to leave, so I'm just going to lay aside the staff and leave. That's why this forgiveness that we preach to one another and ask for is so important.

Okei, mutta onko tämä vaatimus? Emme voi millään tavalla asettaa minkäänlaisia vaatimuksia, koska tästä tulee nyt lain teko. Eikä niitä kahta voi kietoa yhteen. Emme voi edes käyttää lakia kolmannessa merkityksessä, siinä merkityksessä, että se on ohje käytöksellemme. Me uskomme armosta ja yksin Kristuksen ihmeistä emme voi

Okay, but is this a requirement? We cannot in any way set any kinds of requirements because this becomes now the work of the law. And those two cannot be intertwined. We can't even use the law in the third sense, in the sense that it's a guide for our behavior. We are believing of grace and of Christ's miracles alone cannot

Ihmisinä. Eli jatkuva anteeksiantamus on pelkästään tätä, että kun olemme Kristuksessa, uskomme, Jumala ei lue meille syntiä. Hän vaatii täydellisyyttä. No, ainoa, joka pystyi olemaan täydellinen, oli Kristus itse. Eli sitä se tarkoittaa. Tämä omatunto ja omantunnon hoitaminen on sitä varten tässä elämässä, pysymistä, auttamaan meitä pysymään rehellisessä, rehellisessä uskossa ja välttämään uskon haaksirikkoa.

As human beings. So continual forgiveness is merely this, that when we are in Christ, we are believing, a God imputes no sin to us. He demands perfection. Well, the only one that was able to be perfect was Christ himself. So that's what that means. This conscience, and taking care of the conscience, is that for this life, staying, for helping us stay in honest, honest faith, and avoiding becoming shipwrecked in faith.

Ja joku, joka ei minusta näytä tunnustavan normaalisti, on yhtä lailla uskovainen kuin minä. Katson itseäni, en näe muuta kuin syntiä. En näe muuta kuin turmelusta ja arvottomuutta. Mikä sitten antaa minulle ainoan pelastuksen toivoni? Ja se on tämä, että Jumala ei lue minulle syntiä, koska uskon Kristukseen.

And someone who doesn't seem to confess on a normal basis to me is as much of a believer as I am. I look at myself, I see nothing but sin. I see nothing but corruption and unworthiness. What is it then that gives me my only hope of salvation? And that is this, that God imputes no sin to me because I believe on Christ.

Ja vain se vie minut taivaaseen. En voi alkaa ponnistella enemmän. En voi tehdä itsestäni parempaa kristittyä. Jos alan tehdä niin, lankean omavanhurskauden syntiin. Näemme, kuinka kaita tämä polku on. Uskokaamme yksinkertaisesti uskosta ja luottakaamme tähän armoon, luottakaamme Pyhään Henkeen ohjaamaan meitä. Meillä ei ole valinnanvaraa.

And it's only doing that that gets me to heaven. I can't begin to make more effort. I can't make myself a better Christian. If I start doing that, I fall into the sin of self-righteousness. We see how narrow the path this is. Let us believe simply of faith and trust in this grace, trust in the Holy Spirit to guide us. We have no choice.

Jeremy Ponga. Ja sen jälkeen Phil Keranen pyytää uutta puheenvuoroa. Jeremy, voitko nostaa kätesi? Halusin vain

Jeremy Ponga. And then after that, Phil Keranen will ask for another speaking turn. Jeremy, can you raise your hand? I just wanted to

Kuulemme joskus, tiedättehän, puhetta teoista ja niin kuin ripistä ja että jopa Luther, ajatukseni ovat niin levottomia Lutherin kanssa, jopa miten hän on sanonut, ettei se ole teoista vaan yksin Kristuksesta.

We hear sometimes, you know, talk about works and like confession and that even Luther, my thoughts are so troubled with Luther, even how he's said that it's not by works but alone by Christ.

Ja tiedän ja uskon, että Jumalan valtakunta uskoo sen. Siitä ei ole epäilystä. Se on varmaa. Mutta joskus olen ihmetellyt, voiko tämä, kun sanat on sidottu tähän selitykseen

And I know and believe that God's Kingdom believes that. There's no doubt about that. That is for sure. But sometimes I have wondered if this, when words is tied into this explanation of

Että uskomme vain Kristukseen, olla hämmentävää minulle itselleni ja ehkä muillekin. Tapa, jolla olen ajatellut uskonelämäni aikana, on tällä tavalla jopa tässä ripin asiassa.

That we only believe upon Christ can be confusing to myself and perhaps others as well. The way I have thought during my life of faith is this way on even this matter of confession.

He maksoivat rahaa roomalaiskatoliselle kirkolle, jotta heidän syntinsä peitettäisiin, ja sen sellaista. Mutta että tämä rippi on yksinkertaisesti lahja Jumalalta, jonka olemme kuulleet, ja se tulee Jumalalta itseltään.

They paid money for their sins to be covered to the Roman Catholic Church and that sort of thing. But that this confession is simply a gift from God that we have heard, and it comes from God himself.

Kun kuljemme Jumalan lapsena arka omatunto ja Jumalan henki on sisällä, silloin Jumala ohjaa ja auttaa meitä jopa näillä tavoin. Ja niin tämä rippi, jonka sinä tai minä jopa tunnemme pakottavaksi tehdä

When we walk as a child of God with a tender conscience and the spirit of God is within, then God guides and helps us even in these ways. And so this confession that you or I even feel compelled to make

Taivaallinen Isä, sen hengen kautta, jonka hän on antanut matkalaiselle uskossa, että voimme hoitaa sen asian, joka vaivaa omaatuntoamme. Ja niin, rinnastaa se sanaan teot on minulle vaikeaa.

Heavenly Father, through the spirit that he has given to a traveler in faith, that we can take care of that matter that bothers our conscience. And so, to equate it with the word works is difficult to me.

Ymmärtää ja jopa kaikille ihmisille, nuorille lapsille, jotka olivat täällä aiemmin, jotka olisivat toivoneet voivansa jakaa tällaisen ajatuksen, että tämä on Jumalan rakkaus ja apu meille kaikille ja että olkoon niin, ettei meidän koskaan tarvitse huolehtia

To understand and even for all the people, the young kids who were here before, who would have wished to be able to share this kind of thought that this is the love of God and the help for all of us and that may it be so that we don't ever have to worry

Jumala ja Jeesus, me kaikki tiedämme, että he haluavat meidän pääsevän taivaaseen. Mutta me kaikki tiedämme, että vihollisella on yksi hyvin erilainen päämäärä, ettemme pääsisi taivaaseen.

God and Jesus, we all know they want us to make it to heaven. But we all know that the enemy has one very different goal, that we wouldn't get to heaven.

Ja anteeksiantamus meiltä. Ja hän yrittää ikuisesti tehdä sitä. Ja jopa tällä tavalla siitä voi ehkä tulla vaikeus.

And forgiveness from us. And he will try forever to do that. And even in this way, perhaps it can become a difficulty.

En tiedä, olisiko minun hoitamiseni tekoa vai ei, mutta haluan yksinkertaisesti voida hoitaa ne asiat, jotka lepuuttavat minua tällä matkalla, ja ettei minun tarvitsisi huolehtia enempää, vaan voin saada ne synnit anteeksi. Ja niin tällä tavalla luulen, että lopussa

I don't know whether my caretaking would be of work or not, but I simply want to be able to care for the matters which rest me on this journey, and that I wouldn't have to worry any further, but I can have those sins forgiven. And so in this way, I think at the end

Hän tietää, että syntien anteeksiantamus, joka uskovaisilla on Jeesuksessa Kristuksessa, se on voima, joka meillä on saada se tapahtumaan. Ja hän tietää sen hyvin, hyvin tarkasti. Ja niin millä tahansa tavalla hän voi siepata sen syntien anteeksiantamuksen, Kristuksen evankeliumin,

He knows that the forgiveness of sins that the believers have in Jesus Christ, that's power that we have to make it happen. And he knows that very, very well. And so whatever way he can snatch that forgiveness of sins, the gospel of Christ,

Luulen, että hän tekee niin. Ja tiedämme, kuten Raamattu sanoo, että synnin palkka on kuolema. Että niin tapahtuu, kun synti kasautuu. Kuolema tulee. Mutta tiedämme myös, että elämä tulee Jeesuksen Kristuksen kautta. Syntien anteeksiantamuksen kautta, jonka me

I think he will do so. And we know, as the Bible says, that the wages of sin are death. That that is what happens when sin compiles. Death will come. But also we know that life comes through Jesus Christ. Through the forgiveness of sins that we

Jokainen meistä täällä tuntee elinaikanamme ja on niin nauttinut kaikkina vuosinamme siitä, että saa kuulla ja uskoa syntinsä anteeksi yhä uudelleen ja uudelleen. Ja niin, rakas veli ja sisar, toivon, että se voi olla niin ikuisesti Jumalan valtakunnassa.

Each one of us here know in our lifetime and have so enjoyed for all of our years being able to hear and to believe our sins forgiven again and again. And so, dear brother and sister, I hope that it can be so forever in God's kingdom.

Tuomme olutta kaikille monille paholaisilleni. Onko meillä Phil Keranen ja Jill Marks? Eli meillä on yhteensä viisi puheenvuoropyyntöä.

We are bringing beer for all my many devils. Do we have Phil Keranen and Jill Marks? So we have five total speaking requests.

Ajattelin vain tavallaan siinä kommenttini jälkeen, että Don tavallaan jatkoi minun jälkeeni hyvällä kohdalla anteeksiantamuksesta. Ja kai on tavallaan mielenkiintoista, kun ajattelin sitä, että viittasin enemmän siihen, että Jumala antaa meille anteeksi. Mutta sitten tietenkin meillä on kysymyksemme täällä maan päällä. Ehkä loukkaamme jotakuta ja

I was just kind of thinking there after my comment that Don kind of followed up after me with a good point on the forgiveness. And I guess it's kind of interesting as I was thinking about that that I was referring to more that God forgives us. But then of course we have our questions here on earth. Maybe we offend somebody and

Ja haluamme hoitaa ne asiat, tai meillä voi olla jotain, mikä tulee meille, kuten Raamatussa sanotaan, vaikka se olisi 70 kertaa 7, tai ääretön määrä kertoja, että he haluavat tehdä evankeliumin mitä se sitten onkaan.

And we want to take care of those matters, or we might have something that comes to us, as it says in the Bible, even if it's 70 times 7, or an infinite number of times, that they want to do the gospel for whatever it may be.

Jeesus neuvoisi meitä, että antaisimme heille anteeksi niin usein kuin he pyytävät. Eli on tavallaan mielenkiintoista, että jopa se anteeksiantamus on kysymys siitä, onko se Jumala, joka antaa meille anteeksi? Se on yksi asia, mutta sitten myös meidän anteeksiantamuksemme täällä maan päällä. Ja sitten jopa kun joku tulee meidän luoksemme pyytämään evankeliumia, kuinka monta kertaa annamme heille anteeksi? Eli se on melkein kuin kolmiosainen kysymys siinä, mutta toinen asia, jonka minä

Jesus would instruct us that we would forgive those as often as they ask. So it's kind of interesting that even that forgiveness is a question of is it God forgiving us? That's one thing, but then also our forgiveness here on earth. And then even when somebody comes to us to ask for the gospel, how many times do we forgive them? So it's almost like a three-part question there, but the other thing I would

Toivon joskus, kun ihminen puhuu, kuten sanoin, uskotaan, että jotain tulee esiin ja mistä tahansa syystä heidän on tarkoitus sanoa se, mutta he eivät koskaan haluaisi antaa sellaista vaikutelmaa, on se, että on vastaukset, että jopa tänään, tänä iltana, voisin uskoa nämä asiat enkä unohtaa niitä. Joe Parksman, Leia Lehtola.

I hope sometimes when a person speaks up, like I said, it's believed that something comes up and for whatever reason they're meant to say it, but they would never want to come across, is having the answers that even today, tonight, I could believe these things and not forget them. Joe Parksman, Leia Lehtola.

Aivan takana, Carl. Kiitos. Luulen, että on ollut todella mukava kuulla keskusteluja. Ja luulen, että kaikilla on sama päämäärä mielessä. Me kaikki haluamme päästä taivaaseen. Me kaikki panemme syntiä pois. Ja ihmettelen, olemmeko...

In the very back, Carl. Thank you. I think it's been really nice to hear the discussions. And I think everyone has the same goal in mind. We all want to get into heaven. We all put sin away. And I'm wondering, are we...

Onko hämmennys jossain niiden jatkuvuuksien välissä, ja voisiko jatkuva myötätunto olla sama kuin jopa armo? Tiedän, että olen kuullut eri esimerkkejä, joissa olen kuullut äidin puhuvan vaimojen leirillä, yksi vaimo kertoi, miten

Is the confusion somewhere between those continuance, and could continuous compassion be the same as even grace? I know I've heard different examples where I've heard a mother speak in a wife's camp on one wife related how

Hän takertui tähän. Eli jos ajattelette, että teidän täytyy jatkuvasti, jokainen synti, me teemme syntiä jatkuvasti. Jokainen synti täytyy antaa anteeksi. Voimme langeta tekoihin, niin kuin hän sanoi tehneensä, hän tunsi tehneensä. Hän heräsi keskellä yötä, pyytäen jatkuvasti anteeksiantamusta, anteeksiantamusta. Lopulta hänen miehensä sanoi hänelle,

She got caught up in this. So if you think you have to continually, every sin, we sin continually. Every sin has to be forgiven. We can fall into works where she said she did, she felt she did. She would wake up in the middle of the night, continuously asking forgiveness, forgiveness. Finally, her husband told her,

Sinulla on armo. Sinulla voi olla rauha sydämessäsi. Syntimme ovat anteeksi, tiedättehän, jatkuvasti. Tai jopa pelko, että jos meillä on pelokas ajatus, ettemme ole se ja se antamaan syntejämme anteeksi, ettemme ehdi kotiin ajoissa pyytämään anteeksiantamusta. Ei, siinä luulen, että armo on siellä. Eli minun ihmettelyni on tämä hämmennys jatkuvan ja

You have grace. You can have peace in your heart. Our sins are forgiven, you know, continuously. Or even the fear that if we have a fearful thought that we aren't by so and so to forgive our sins, that we won't make it home in time to ask for forgiveness. No, that's where I think the grace is there. So my wonder is this confusion with continuous and

Ja niitä nostetaan jatkuvasti samoina, yksi ja sama. Eli joo, toinen ajatus. No, toinen ajatukseni oli sitten, kai olen ollut vähän surullinen kuullessani, että kaikki nämä keskustelut, joiden luulen tapahtuvan syystä, miksi nämä kysymykset tulevat esiin, ja tiedän, että on jopa esitetty kertoja siitä, miksi, onko se huolenaihe, miksi näitä tulee esiin, mutta luulen, että se on ollut,

And they are continuously raised the same, one and the same. So yeah, another thought. Well, my other thought was then, I guess I've been a little sad to hear that all of these discussions, which I think these are happening for a reason, why these questions are coming up, and I know there's even times voiced as to why, is it a concern, why these are coming up, but I think it's been,

Jumala on jostain syystä antanut tämän tapahtua, koska tiedän, että olen käynyt monia keskusteluja ihmisten ja nuorten äitien ja nuorten kanssa, jotka ovat kertoneet minulle, ja olen itsekin syyllinen siihen. Emme avaa Raamattua. Emme ole koskaan katsoneet Raamattua ennen kuin nyt, kun on niin paljon keskustelua tästä koko asiasta. Meidät pakotetaan siihen.

God has for some reason made this happen because I know I've had many discussions with people and young mothers and young who have told me and I'm guilty of it too. We don't open the Bible. We've never looked at the Bible until now when there's so much discussion about this whole thing. We are forced to.

Ja sitten kuulin myös, että on

And then I also heard that there is

Jonkin verran jakautumista. Ja me kaikki tiedämme, että naiset voivat olla piikikkäitä. On ollut naisia, jotka ovat sanoneet, no, sinä et usko häntä, joten en aio enää olla kanssasi. No, heillä on oma ryhmänsä. Se todella saa minut, saa minut todella surulliseksi. En usko, että näiden keskustelujen pitäisi johtaa vihaan. Jumala tietää kaiken. Jumala tietää kaiken. Me haluamme, me haluamme keskustella näistä.

Some division. And we all know that women can be catty. There's been women who have said, well, you don't believe her, so I'm not going to hang around with you anymore. Well, they have their own group. That really makes me, makes me really sad. I don't think these discussions should lead to anger. God knows all. God knows all. We want to, we want to discuss these.

Rakkauden ja anteeksiantamuksen tavalla. Ja olemme veljemme vartijoita. Meillä kaikilla on sama päämäärä mielessä, päästä taivaaseen. Ja siellä Hyvä Poika odottaa. Joo, meillä voi olla kysymyksiä,

In a way of love and forgiveness. And we are brother's keeper. We all have the same goal in mind, to get to heaven. And there the Good Son awaits. Yeah, we may have questions,

Meillä voi olla erilaisia ymmärryksiä, mutta se ei tarkoita, ettei meitä olisi annettu kelvollisiksi ja ettemme voisi saada syntejämme anteeksi. Että keskustelemme näistä asioista emmekä halua panna ketään valtakunnan ulkopuolelle. Olemme yksinkertaisesti ihmisiä.

We may have different understandings, but that doesn't mean we're not given acceptable and that we can't have our sins forgiven. That we discuss these things and we don't want to put someone on the outside of the kingdom. We are simply man.

Jumala näkee sydämiin. Jumala on kaikkitietävä, kaikkinäkevä, kaikkikuuleva olento. Hän tietää, mitä tapahtuu. Me ihmisinä emme voi lukea toisen sydäntä ja mennä niin pitkälle, että sanoisimme, ettemme usko asianmukaisesti, ja perustaa ryhmän sellaisista, jotka ovat jättäneet muita ulkopuolelle. Toisin sanoen, tiedättehän, on aiheuttanut ehkä vähän jakautumista virrassa. Ja se tekee minut todella surulliseksi.

God sees into the hearts. God is an all-knowing, all-seeing, all-hearing being. He knows what goes on. We as man cannot read another's heart and go to that extent to say that we're not believing appropriately and start a group of ones that have left others out. In other words, you know, has caused maybe a little division in the current. And that makes me really sad.

Kaikissa näissä asioissa tiedän, että olen ollut, tiedättehän, vähän ahdistunut, ja minulla on silti mukava huumorintaju. Meillä on lay-up jäänyt pois, ja meillä on kolme henkivartijaa.

On all these matters, I know I've been, you know, a little distressed, and I still have a nice sense of humor. We have a layup left off, and we have three bodyguards.

Minulla on tästä anteeksiantamuksesta vähän. Kun ajattelemme anteeksiantamusta, tiedättehän, luulen, että kun alamme ajatella, että työ on tehty, että kaikkien synnit ovat anteeksi. Kenet tahansa näette kävelemässä tuolla, jopa sen ihmisen synnit ovat anteeksi. Hänen työnsä on tehty ja kaikki, mitä meidän tarvitsee tehdä, on uskoa. Eli jopa sen ihmisen täytyy uskoa ja sitten...

I have about this forgiveness a little bit. When we think about forgiveness, you know, I think when we start thinking that the work has been done, that everybody's sins are forgiven. Whatever you see walking out there, even that person's sins are forgiven. His work is done and all the thing we need to do is believe. So even that person needs to believe and then...

Ihminen voi saada syntinsä anteeksi. Se on valtava asia, mitä Jeesus teki. Ja ajattelemme, että, tiedättehän, hän kuoli kaikkien syntien puolesta. Eli Herra on tehnyt. Ja kun ihmiset hämmentyvät jatkuvasta anteeksiantamuksesta, se tarkoittaa vain, että koko ajan, kun teemme parannuksen, kun laskemme evankeliumin, silloin meillä on usko. Meillä on usko, että syntimme ovat anteeksi.

A person can have his or her sins forgiven. It's a huge thing what Jesus did. And we think that, you know, he died for everybody's sins. So the Lord has done. And when people get confused about continuous forgiveness, it's just means that all the time, when we repent, when we lay the gospel, then we have faith. We have faith that our sins are forgiven.

Kun Jumala antoi meille omantunnon, ja se on henkilökohtaista uskonelämäämme varten, että voimme hoitaa henkilökohtaista uskonelämäämme, että voimme jatkaa uskomista, ettemme menetä uskoamme. Omatuntomme ei ole Jumalaa varten, se ei ole, se on meitä itseämme varten. Että hoidamme sitä, puhdistamme sitä, ettemme menetä uskoamme. Ja meidän täytyy aina muistaa, jatkuva työ, en usko, että pitäisi olla mitään hämmennystä, koska jos

When God gave us conscience, and that's for our personal faith life, that we can take care of our personal faith life, that we can keep believing, that we don't lose our faith. Our conscience is not for God, it's not, it's for ourselves. That we take care of it, we clean it, that we don't lose our faith. And we have to always remember, the continuous work, I don't think there should be any confusion, because if

Jos sitä ei olisi täällä, kukaan ei pääsisi taivaaseen, koska meillä olisi aina jotain syntiä, joka olisi siellä matkan varrella. Ja ehkä hämmennys voi olla, yksi syy on, että minulla on joitakin ystäviä, jotka sanoivat kasvaneensa tekojen vanhurskauden ja ripin parissa.

If it wasn't here, nobody would make it to heaven, because we would always have some sin that would be there along the way. And maybe the confusion might be, one of the reasons is I have some friends who said they grew up with works righteousness and confession.

Ne ovat ne kaksi asiaa, jotka ovat vaikeita, ja että joka kerta kun he tekevät syntiä, he epäilevät, että okei, heillä ei ole enää uskoa. Eli ehkä joillekin ihmisille on opetettu niin ja he eivät ehkä ole tajunneet, että itse asiassa meillä on valtava lahja, mikä on se, että itse asiassa syntimme ovat anteeksi. Me vain uskomme, meillä on usko.

Those are the two things that are tough and that every time they sin, they doubt that, okay, they have no faith anymore. So maybe some people have been taught that and maybe haven't realized that actually we have a huge gift, what is that actually our sins are forgiven. We only believe, have faith.

Ja voimme uskoa vain armon kautta, emme sanojen, emme minkään, mitä voimme itse tehdä, vaan vain koska meillä on armo. Ja monta kertaa kun ajattelen näitä keskusteluja ja

And we can believe just through grace, not words, nothing we can do ourselves, but just because we have grace. And many times when I think these discussions and

Tärkein asia on, että valvomme itseämme. Valvomme omaa sydäntämme ja katsomme, onko meillä usko? Onko minulla usko? Uskonko Jumalaan? Enkö ala katsoa, ovatko nuo muut ihmiset tehneet syntiä tai eivätkö nuo muut ihmiset usko oikein? Mutta tärkein asia, sinä uskot itseesi. Pidät hyvää huolta omasta uskostasi.

The most important thing is that we watch ourselves. Watch our own heart and see, do we have faith? Do I have faith? Do I believe in God? Do I not start looking if those other people have sinned or if those other people aren't believing correctly? But the most important thing, you believe in yourself. You keep good care of your own faith.

Joo, eli kun mainitsin jatkuvan anteeksiantamuksen, tiedättehän, oli kommentteja, että se johtaa syntien sallimiseen tai tavallaan siihen ajatukseen, että, tiedättehän, myönnytyksen kanssa,

Yeah, so when I mentioned continuous forgiveness, you know, there was comments that leading to permissiveness of sins or kind of the thought that, you know, with the concession,

Rippi on minulle tärkeä, ja olen voinut käyttää sitä armon rinnakkaista menneisyyteen, ja toivon, että voin käyttää sitä tulevaisuudessa. Ja myös, keinona avata ovi syntien sallimiselle, en todellakaan tarkoittanut sitä millään tavalla, eikä se ole se tapa, jolla uskon sen.

Confession is important to me, and I've been able to use that grace parallel to the past, and I hope I can use it in the future. And also, as a way of opening the door for the permissiveness of sins, I totally didn't intend that to be the case by any means, and that's not the way I believe it.

Öö, mutta aloin vain kysyä, mitä on meneillään, enkä minäkään tiennyt, mitä on meneillään. Kiitos. Onko teillä rukousta minulle? Joo, minä, öö, ajattelin vain, kun meidän, teidän veljenne Phil puhui, puhui, öö,

Um, but I just started to ask what's going on, and I also didn't know what's going on. Thank you. Do you have a prayer for me? Yeah, I was, uh, just thinking, when our, your brother Phil was talking about, about, uh,

Olen huolissani kysymysten esiin ottamisesta, ja otin sen esiin aiemmin, ja ihmettelen, mistä nämä kysymykset tulevat, enkä todellakaan halua antaa sitä vaikutelmaa, että haluan rajoittaa kysymysten kysymistä, ja sanon taas, että paras paikka kysyä kysymyksiä on Jumalan seurakunnassa, ja ettei meidän tarvitse olla

I'm concerned about bringing up the questions, and I brought that up earlier, and I wonder where these questions come from, and I certainly don't want to give the impression that I want to restrict asking questions, and I say again that it's the best place to ask questions is in the congregation of God, and that we don't have to be

Pelkään, että meillä on väärä ymmärrys, että meitä voidaan korjata, mutta luulen, että luultavasti se kohta, jota haluaisin painottaa siinä, on että ne kysymystyypit, joista olemme keskustelleet viime aikana, minusta ne eivät näytä sellaisilta kysymyksiltä, joita pitäisi luoda.

I'm afraid that we have the wrong understanding that we can be corrected, but I think probably the point that I would like to emphasize in that is that the types of questions that we've been discussing over the last period, to me they don't seem like the types of questions that should be created.

On monia jakautumisia ja ehkä eroja ja huolia, joita näemme tapahtuvan, ja niin kai minun kysymykseni on, että miten nämä kysymykset vievät meidät siihen pisteeseen, jossa näyttää siltä, kuten Joni juuri mainitsi, että muodostetaan eri ryhmiä

There are many divisions and maybe differences and concerns that we see happening and so I suppose my question is that how do these questions get us to that point where it seems like, like Joni just mentioned, that different groups are being formed

Joitakin asioita, joita kuulee, joita tuskin voi edes uskoa, että se on haljennut, että on perustettu erillinen ryhmä ihmisille, jotka ajattelevat tietyllä tavalla. Eli se on huolestuttavaa, jos vihollinen pystyy

Some of the things you hear that you can't hardly even believe that it's cracked, that a separate groupie has been set up for people who think in a certain way. So that's troubling if the enemy is

Pystyy aiheuttamaan tällaisia jakautumisia kysymyksistä, jotka näyttävät olevan monissa tapauksissa enemmän teologisella tavalla, ja että ne ovat kysymyksiä, joita jos kilvoittelemme Pyhän Hengen ja seurakunnan rakkauden kanssa, että voimme kysyä heiltä tällaisia kysymyksiä.

Being able to cause these kinds of divisions over questions that seem to be, in many cases, more of a theological way, and that they're questions that if we're endeavoring with the Holy Spirit and the love of the congregation, that we can ask them these kinds of questions.

Niistä ei tule aivan niin kuviteltuja. Mutta haluaisin myös sanoa, että luulen, että on ollut hyvä, että keskustelemme näistä. Tiedän, että meillä oli monia keskusteluja aiemmin, ja jonkin aikaa nyt meillä ei ole ollut seurakunnan keskusteluja, mutta luulen, että on tärkeää, että keskustelemme näistä asioista. Tänä iltana taas tuntuu siltä, että

They don't become quite so envisioned. But I'd also like to say I think it's been good that we're discussing these. I know we had many discussions earlier and for a period of time now we haven't had congregational discussions, but I think it's important that we do discuss these things. Tonight, again, feels like

Se on tuonut tämän asian taas esiin, että se on kaita tie, ja luulen, että olemme kuulleet

It's brought this matter out again that it is a narrow way and I think we've heard

Olemme kuulleet kommentteja tavallaan noiden kysymysten molemmilta puolilta, ja tiedämme, että kummin päin tahansa, kumpikin oja johtaa kadotukseen, ja me haluamme olla kaidalla tiellä. Ja jos panemme painon liian pitkälle yhteen tai toiseen suuntaan, eksymme. Eli varjelkoon Jumala jokaista meistä

We've heard comments from kind of both sides of those questions and we know that either way, either ditch leads to condemnation and we want to be on the narrow way. And if we put emphasis too far one way or the other, we go astray. So may God preserve each of us

Elämän kaidalla tiellä, ettei kukaan meistä joutuisi kadotukseen ja etteivät ihmiset pystyisi tekemään hänen työtään ja jakamaan meitä. Tämä on myös minun päämääräni ja uskon, että teidän kaikkien ja teidänkin päämääränne. Suokoon Jumala niin jokaiselle meistä.

On the narrow way of life that none of us would be lost and that men wouldn't be able to do his work and divide us. This is my goal also and I believe for all of you and your goal too. May God grant it so for each of us.

Kiitos. Artu, tässä. Carl, hienoa, että olet täällä. Artu, sitten toinen kommentti täällä. Listalla oli se määrä kohtia. Yhteydet Suomeen. Ajattelin juuri sitä, lukiessani näitä piikoja, jotka ovat tuolla juuri nyt. Paitsi että varmasti on jonkin verran levottomuutta, jos ette voi muistuttaa meitä, Suomessa. Seurakunta, siellä on joitakin ihmisiä, joiden kanssa hämmennyn vähän.

Thank you. Artu, right here. Carl, great to have you here. Artu, then another comment over here. There was that number of items on the list. Contacts to Finland. I was just thinking about that, reading these maids that are out there right now. Except there's certainly some unrest, if you can't remind us, in Finland. The congregation, there's some people that I get a little bit confused with.

Muutaman kerran minua on lähestytty kysymyksellä tai lausunnolla, että kuulin, että Suomessa esimerkiksi ihmiset hyväksyvät nyt ehkäisyn parin vuoden ajan Kristuksen puolesta. Olen asunut täällä vain neljä vuotta, mutta en usko, että uskomisen tapa Suomessa on muuttunut viimeisten neljän vuoden aikana. Haluaisin rohkaista kaikkia, että jos kuulette sen kaverin,

There's been a few times that I've been approached with a question or statement that I heard that in Finland, for example, people are accepting birth control now for a couple of years for Christ. I've only lived here for four years, but I don't believe that the way of believing in Finland has changed in the last four years. I would like to encourage everybody that if you hear that guy,

Lausunnot ovat enemmän tai vähemmän kilpailua. Ihmiset Suomessa, aivan kuten Law Center, he ovat todella aivan samalla tavalla kuin me täällä. On parempi pitäytyä vanhoissa tavoissa ja yrittää muuttua, koska sikäli kuin tiedän Suomessa, esimerkiksi ehkäisy on tavallaan huono tapahtuma täällä Amerikassa.

Statements are more or less racing. People in Finland, just like Law Center, they're really just the same way as we do here. It's better to stick to the old ways and try to change, because as far as I know in Finland, for example, birth control is kind of a bad event here in America.

Kiitos. Öö, ihan nopeasti, kirjoitin vain keskustelun, jossa olen ollut, öö, ei ole puhuttu paljon seurakunnasta ja Pyhästä Hengestä, joka ohjaa äitiseurakuntaa, ja minulle se on ollut suurin lohdutus, aina, että, niin kuin, eikä ole epäilystä siitä, että Pyhä Henki, joka on osa kolmiyhteistä Jumalaa, ohjaa

Thank you. Um, just pretty quick, I just wrote the discussion I've been, um, there hasn't been much talk about the congregation and the Holy Spirit guiding the mother congregation, and for me, that has been the biggest comfort, always, that, like, and there's no doubt that the Holy Spirit, which is part of the Triune God, will guide

Uskovaisten konfirmaation. Eli tapahtui mitä tahansa, jos on eri mielipiteitä tietyistä asioista, tulee selväksi, mikä on oikea tie. On hyvä lukea Raamattua ja on hyvä käydä keskusteluja, mutta minulle se on lohduttavin ja ehkä helpoin, kai, tapa

Confirmation of believers. So no matter what, if there are different opinions about certain things, it will become clear what is the correct way. It's good to read the Bible and it's good to have discussions, but for me, it's the most comforting and maybe easiest, I guess, way

Vain tietää, että kuljen oikeita teitä, vain kuunnella, mitä seurakunta sanoo, ja olla kuuntelematta tätä tai tuota tai mitä tämä tai tuo henkilö sanoo tai ottaa tätä Raamatun jakeen osaa tai tuota Raamatun jakeen osaa ja kiinnittää siihen liikaa huomiota. Tietenkin Raamattu on lopullinen auktoriteetti, mutta seurakunnan kautta me kuulemme Jumalan äänen. Se on Jumala itse puhumassa meille, joten se on niin lohduttavaa.

Just to know that I'm traveling on the right ways, just to listen to what the congregation says and not listen to this or that or what this person or that person says or take this part of the Bible verse or that part of the Bible verse and pay too much attention to it. Of course, the Bible is the ultimate authority, but through the congregation, we are hearing God's voice. That is God himself speaking to us, so it's so comforting.

Eikä meidän tarvitse huolehtia mistään muusta. Kiitos. Carly, kommentti täällä ylhäällä. Selvä, tässä olen taas mikin ääressä. Kai ensin haluan vain sanoa, että on ollut todella hyvä olla täällä, ja on ollut niin monia kommentteja, joille sydämeni on sanonut aamen.

And we don't need to worry about anything else. Thank you. Carly, comment up here. All right, here I am at the mic again. I guess first I just want to say that it has been really good to be here, and there have been so many of the comments that my heart has said amen to.

Ja tunnen kyllä, että Pyhä Henki on varmasti läsnä täällä tänä iltana. Olen kuitenkin ollut huolissani joistakin asioista, joita olen kuullut. Erityisesti, joo, ne kohdat, niin kuin anteeksiantamuksen yksityiskohdista ja se kommentti, että Jeesus kuoli kaikkien syntiemme puolesta, joten kaikkien synnit ovat anteeksi. Vain se tapa, jolla se sanottiin, tuntui minusta vähän oudolta.

And I do feel that the Holy Spirit is certainly present here tonight. I have been concerned about some of the things that I've heard, though. Especially, yeah, the bits about, just like the particulars of forgiveness and the comment that Jesus died for all of our sins, therefore everybody's sins are forgiven. Just like the way that that was put seemed a little strange to me.

Koska minusta näyttää niin selvältä, että Jeesus kyllä kuoli kaikkien syntiemme puolesta, jotta me kaikki voimme saada syntimme anteeksi. Mutta anteeksiantamus tulee vain evankeliumin kautta. Ja luulen, että joku on ehkä jo lukenut tämän aiemmin, mutta luen sen vain uudelleen Joh. 20, 23:sta, Jeesuksen sanat jakeista 22 ja 23. Ja kun hän oli tämän sanonut, hän puhalsi heihin ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki.

Because it seems so clear to me that Jesus did die for all of our sins so that we all can have our sins forgiven. But forgiveness only comes through the gospel. And I think someone might have already read this earlier, but I'm just going to read it again from John 20, 23, the words of Jesus from 22 and 23. And when he had said this, he breathed on them and saith unto them, Receive ye the Holy Ghost.

Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut, ja joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt. Minulle se puhuu niin selvästi, että syntimme annetaan anteeksi, kun uskovainen, jolle on annettu anteeksi, ja Pyhä Henki on läsnä.

Whosoever sins ye remit, they are remitted unto them, and whosoever sins ye retain, they are retained. To me that speaks so clearly that our sins are forgiven when a believer who has been forgiven and the Holy Ghost is present.

Mutta ettemme voi vain mennä mukana ja ajatella, että oi, syntini ovat anteeksi, koska uskon, ja siksi kaikki syntini ovat aina anteeksi, ja anteeksiantamuksen evankeliumi on vain siellä vakuuttamassa minua siitä, että syntini ovat anteeksi. Uskon, että evankeliumi

But that we can't just go along and think, oh, my sins are forgiven because I'm believing and therefore all of my sins are always forgiven and the gospel of forgiveness is just there to reassure me that my sins are forgiven. I believe that the gospel

Antaa anteeksi syntini, joihin olen langennut, joka kerta, ja siksi minun täytyy kuulla evankeliumia niin usein, koska lankean syntiin joka päivä. Ja siksi minun täytyy kuulla evankeliumi, ei vain siksi, että se on rauhoittavaa, vaan koska se pelastaa minut, se, että voin jättää syntini anteeksi yhä uudelleen ja uudelleen.

Forgives my sins that I have fallen into every time, and that's why I need to hear the gospel so often, because I fall into sin every day. And that's why I need to hear the gospel, not just because it's reassuring, but because that is what is saving me, is that I can leave my sins forgiven over and over again.

Täällä meillä on kysymys tai kommentti lasihuoneessa tuolla takana. Halusin vain puhua vähän tämän vuoden lopusta. Tiedän, että se on luultavasti ollut huolestuttavaa monille meistä täällä Jumalan valtakunnassa, kun me

Here we have a question or comment in the glass room back there. I just wanted to speak a little bit on the end of this year. I know it's been probably troubling for many of us here in God's Kingdom as we

Eivät kaikki nämä opilliset asiat. Minulla oli tilaisuus, lähes 20 vuotta sitten, osallistua Opestow'hun. Tiedän, että kun nämä asiat alkoivat tulla esiin, aloin jopa kuunnella, mitä suomalaiset veljet ja

Not all these doctrinal things. I had a chance, close to 20 years ago, to attend Opestow. I know when these matters started coming about, I even started listening to what the Fennish brothers and

Kirjoitukset, olipa se saarnassa tai kirjoittaen, mitä voin sanoa siitä. Ja monissa saarnoissa näytti siltä, että se vain toistettiin kaikissa, jokaisessa, niin kuin monissa saarnoissa, että kun puhuin, minulla oli sanoma, joka tuli ja puhui minulle.

Writings, be it in a sermon or writing what I can say on it. And a lot of the sermons, it seemed like it was just reiterated in all, every, like many of the sermons that when I would speak, I would have a message that would come and talk to me.

Tiedän, etten henkilökohtaisesti ole voinut lähestyä, tiedättehän, saarnaa, jonka kanssa olisin samaa tai eri mieltä, eikä se ole helppo aika kenellekään meistä. Mutta tiedän, että, tiedättehän, jotkut ovat ehkä lähestyneet ja heille on kerrottu, etteivät he laajalti pysty lähestymään.

I know I personally haven't been able to approach, you know, a sermon that I would agree or disagree with, and it's not an easy time for any of us. But I know that, you know, some maybe have approached and have been told that they're not widely able to approach.

Luulen, että se on Johanneksen ensimmäisen kirjeen 4. luvussa, siinä kyllä puhutaan, ettei pelkoa ole rakkaudessa. Ettei meillä ole pelkoa, että meidän pitäisi voida kysyä mikä tahansa kysymys, oli se oikein tai väärin. Ja tiedän, että mitä meidän pitäisi muistaa joka ikinen ilta? Että ellemme tule kuin pieni lapsi, emme pääse sinne sisälle.

I think it's in the first Epistle of John, Chapter 4, it does talk that there is no fear in love. That we have no fear, that we should be able to ask any question, be it right or wrong. And I know that, what are we supposed to remember each and every night? That except we would become as a little child, that we would not enter therein.

Sillä on merkitystä erityisesti tässä jälleennäkemisessä, joka on vaivannut minua, kun kuulin, että on ollut aikoja, joista puhuttaisiin, joihin emme olisi päässeet. Pääsin tälle raamattuleirille syksyllä ja tunsin, että haluaisin puhua näiden veljien kanssa perheestä.

It matters especially on this reunion that's been troubling me when I heard that there has been times that would be spoken of that we would not have reached. I was able to go up to this Bible camp in the fall and I felt that I would like to speak to these brothers from the family.

Sain keskustella yhden kanssa. Hän on täytynyt ajatella, ettei kuullut minua oikein, kun selitin sitä. On sanottu, että on puhuttu siitä, kun joku olisi eriseurassa, että Pyhä Henki ilmoittaisi, ettemme antaisi anteeksi tai että voisi olla

I was able to discuss with one. He must have thought that he didn't hear me right when I was explaining that. It's been said that there has been talk of when someone would be in heresy that the Holy Spirit would reveal that we would not forgive or that there could be

Kuten olen kuullut aiemmin veljiltä sisältä, hän sanoi, että Jumalan valtakunta antaa anteeksi ja että Jumala näkee, millaiseen maaperään Hänen anteeksiantamuksensa laskeutuu, ja että Hän olisi se, joka astuisi hänen sisäänsä uudelleen pyhän kanssa. Tiedän, että olen kohdannut tämän, myös Lutherilta, uskon,

As I've heard before from brothers within, he said that God's kingdom forgives, and that God sees what kind of soil His forgiveness lands on, and that He would be the one to re-enter her with holy. I know I've met this, also from Luther, I believe,

1. Mooseksen kirjan [50.] luku jopa puhuu tästä, että on aikoja, jolloin Jumala voisi suoda teille pidättämisen, mutta kun Joosefin veljet tulivat hänen luokseen ja halusivat sanoa anteeksi ja pyytää anteeksiantamusta, että he ajattelivat, ettei hän antaisi heille anteeksi. Mutta Jumala, mutta Joosef sanoi, että älkää pelätkö, sillä minä olen Jumalan sijassa.

The [50th] chapter of Genesis even speaks about this, that there are times when God could grant you a withhold, but when Joseph's brothers came to him and wanted to say sorry and ask for forgiveness, that they thought he wouldn't forgive them. But God, but Joseph said that fear not, for I am in the place of God.

Eli siinä tiedämme, että Jumala tuli toivon kanssa, mutta se on meidän käskymme, jonka Jeesus antoi, mennä ja saarnata ja opettaa. Ja myös samassa keskustelussa tämän veljen kanssa Penlandista hän oli sanonut, että heillä oli puhujien kokous. Ja tiedän juoppouden aiheen, tiedämme, kuinka paljon

So there we know that God came with hope, but it is our command given by Jesus to go and preach and teach. And also at this same discussion with this brother from Penland, he had said they had a speaker's meeting. And I know the topic of drunkenness, we know how much

Ja niin he...

And that's the way they...

He keskustelivat siitä, ja tiedän, että kasvuvuosinani Amerikassa päätin, että ymmärsin sen aina niin. Mutta tiedän, ettei kaikkea aina ymmärretä helposti, mutta että vaatisimme saada ensi kädessä uskon, ja että joskus lankeamme tähän tai tuohon suuntaan, mutta lopulta, jos uskomme,

They discussed it, and I know that in my growing up years in America, I decided I always understood it that way. But I know that not everything is always easily understood, but that we would require to have, first and foremost, faith, and that sometimes we fall this way or that way, but in the end, if we believe,

Ja tiedän, että Roomalaiskirjeen 4., 5. ja 6. luku puhuvat paljon Comorchesista. Ja tietenkään se ei johda meitä sallivuuteen ja syntiin, että meillä kyllä on se suuri etuoikeus, että kyllä, voimme panna tiettyjä asioita pois, kun ne vaivaavat meitä, mutta että ensi kädessä uskoisimme Jeesuksen Kristuksen ansioihin. Se on meidän pelastuksemme.

And I know that the 4th, 5th, and 6th chapters of Romans speaks a lot about Comorches. And of course, it doesn't lead us into permissiveness and sin, that we do have that great privilege that, yes, we can put certain matters away when they do trouble us, but that we would first and foremost believe on the merits of Jesus Christ. That is our salvation.

Mutta haluan myös kysyä, saanko uskoa syntini. Hei. Keith, tässä.

But I also want to ask if I can believe my sins. Hi. Keith, right here.

Minulla on pari ajatusta. Ensimmäinen oli kysymys jossain esityksessä. Siinä oli jotain

I have a couple thoughts. My first one was a question somewhere in the presentation. There was something about

Korkeimmasta auktoriteetista, en ole oikein varma, miten se sanottiin, sitä kai ihmettelen, oliko korkein auktoriteetti paitsi se, mitä Raamatussa on, myös seurakunta? Olin vain utelias, oliko se sitä, koska ajattelin, että jotain koko seurakunnassa ei voi kuulla. Eli ihmettelen vain, ymmärsinkö väärin sen, miten se sanottiin. Mutta halusin myös lisätä paria muuta kommenttia tänään.

The highest authority, I'm not really sure how it was phrased, that's I guess what I'm wondering, was the highest authority not only what's in the Bible, but also the congregation? I was just curious if that's what it was, because I thought that something in the entire congregation can't hear. So I'm just wondering if I misunderstood the way that that was phrased. But I also wanted to add to a couple other comments today.

Olin myös raamattuleirillä Stony Lakella ja ajattelin, että esitykset olivat kaikki hyvin mukavia. Nautin erityisesti joistakin niistä, kristityn vapaus. Olen tuntenut, jopa itse henkilökohtaisesti, että vapaus on

I was also at Bible Camp at Stony Lake and I thought the presentations were all very nice. I especially enjoyed some of them, the freedom of a Christian. I have felt, even myself personally, that the freedom has been

Joskus tuntuu, että vapaus on otettu pois tai sitä on yritetty ottaa pois. Jos jollekulle sanotaan, että ehkä ei pidä puhua keskustelussa tai ehkä ei pitäisi kysyä kysymystä. Olen aina ajatellut tai olen aina kuullut, että paras paikka kysyä kysymys on kirkossa. Eli kun kuulin joitakin niistä kommenteista

Sometimes I feel like the freedom has been taken away or tried to be taken away. If someone is told to maybe not speak up in a discussion or maybe you shouldn't ask a question. I've always thought or I've always heard that the best place to ask a question is in church. So when I heard some of those comments

Ne ovat vaivanneet minua siinä mielessä, että olen ajatellut, että se on... Se ei tunnu oikealta. Toinen ajatus on, että tiedän, että muuri on murtunut, koska olen nähnyt sen. Olin niin ahdistunut tullessani kotiin leiriltäni ja kuullessani, että ihmiset, jotka istuivat tietyssä kohdassa Stonyssa

They have troubled me in that I have thought that that's... It doesn't feel right. Another thought is that I know that the wall has been broken because I have seen it. I was so distressed to come home from my camp and hear that people who sat in a certain spot at Stony

Olemme lukittuina ihmisryhmään, joka on vastapuolta. En voi kertoa teille, kuinka järkyttyneeksi se teki minut, koska minulla oli kolmen viikon ikäinen vauva ja halusin, että oli valtava prioriteetti tehdä järjestelyt, jotta voisin olla siellä Stony Lakella, ja tulla kotiin ja kuulla ihmisten kommentoivan sitä, missä jonkun pää. Missä on kristillinen vapaus mennä

We're locked into a group of people who are opposition. I can't tell you how upset that that made me because I had a three-week-old baby and I wanted it to be a huge priority to make arrangements so I could be there at Stony Lake and to come home and hear people making comments about where someone's head. Where's the Christian freedom to go

Oletko parempi kristitty, jos olet eturivissä tai takarivissä tai oikealla puolella tai vasemmalla puolella? Sekään ei tunnu oikealta. Toinen asia, joka on todella vaivannut minua, on että kuulen, että on hyvä kysyä kysymyksiä ja keskustella näistä asioista, mutta minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään kuuntelukokemusta siitä, että kysyt kysymyksen

Are you a better Christian if you're in the front row or the back row or the right side or the left side? That doesn't seem right either. Another thing that has really troubled me is that I hear that it's good to ask questions and to discuss these matters, but I have no listening experience personally that you ask a question

Yhtäkkiä jotkut ihmiset kohtelevat meitä hyvin eri tavalla. Ja ajattelin, että vaikka siellä on anteeksiantamus, se ei tunnu samalta. Ja ajattelin, että jos meillä on kristillinen rakkaus toisiamme kohtaan veljinä ja sisarina, luulen, että me kaikki haluaisimme kantaa toisiamme emmekä panna niitä esteitä siihen.

All of a sudden we're treated very differently by some people. And I thought even if there's forgiveness there, it doesn't seem the same. And I thought if we have the Christian love towards one another as brothers and sisters, I think that we would all want to carry each other and not put those barriers there.

Ajatukseni ovat niin hukassa, koska tunsin itseni niin hermostuneeksi puhumaan, mutta jos joku on huolissaan jostain, mitä sanoin, haluaisin, että tulette käymään luonani tai kysymään, mitä tarkoitin, mutta haluan kyllä kuulla evankeliumin, olkaa hyvä. Eli,

My thoughts are so lost because I felt so nervous to speak up, but if anyone is troubled by anything I said, I would want you to come and visit me or ask about what I meant, but I do want to hear the Gospel, please. So,

Katie oli viimeinen listallamme tässä. Nimi tässä, että ehkä pääsemme lähelle asioiden päättämistä sen jälkeen. Niin paljon mukavaa. Yksi, kaksi,

Katie was the last on our list here. Name here that maybe we'll get close to wrapping things up after. Nice so much. One, two,

Ja minulla on niin vähän ymmärrystä. Mutta minulla on ollut mukavia käyntejä Katien kanssa ja myös pari, jotka olivat vastahakoisesti ahdistuneita. Mutta me, lyön vetoa, että te,

And I have so little understanding. But I have had nice visits with Katie and also a couple that were reluctantly distressed. But we, I bet you,

Ja sinä ja minä puhuimme myöhään illalla leirillä tilanteesta, eroista. Me molemmat rukoilimme, että Michael liittäisi meidät yhteen yhdeksi.

And you and I talked late night camp about the situation, about the differences. We both prayed that Michael would join us together as one.

Jos ei ollut kieltämistä, jos oli eroja, sinä kerroit minulle, minä kerroin sinulle, olimme avoimia. Pitäisi olla yksityinen keskustelu. Ja luulen, että jos olemme rehellisiä, sanoisimme, että oli. Ja voin sanoa tämän, en vain siksi, että ajattelin, kävin keskustelun myös Ericin kanssa.

If there was no denying, if there was differences, you told me, I told you, we were open. There should be a private discussion. And I think if we're truthful, we would say that there was. And I can say this not just because I thought, I had a discussion with Eric also.

Tutkikaamme sydämiämme. Tiedättehän, psalmista, niin kauniisti, Daavid sanoi: Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni. Koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso, onko minussa mitään tietä punnita, ja johda minut Pyhän Hengen tielle.

Search our hearts. You know, the psalmist, so beautifully, David said, Search me, O God, and know my heart. Try me, and know my thoughts. And see if there be any way to weigh in me, and lead me to the way of the Holy Spirit.

Rukoilemme, että Herra Jeesus ohjaisi ajatuksiamme. Hän tuntee sydämemme aikomukset. Oi, rakkaat veljet ja sisaret, meillä on paljon tarvetta rukoilla. Meidän täytyy kitkeä pois ne katkeruudet, viha, ajatukset, jotka ovat sisällämme.

We pray that the Lord Jesus will guide our thoughts. He knows the intentions of our heart. Oh, dear brothers and sisters, we have much need to pray. We need to root out those bitterness, anger, thoughts that are within us.

Emme voi uskoa katkeralla sydämellä ja saada rauhaa. Jos täällä tänä iltana tässä huoneessa on joku, joka tuntee itsensä syntiseksi, uskokaa syntinne hänelle. Jeesuksen nimessä, aamen. Kallisarvoinen. Ja tiedän, että olen ollut niin virheellinen tässä. Vihollinen on niin

We cannot believe with a bitter heart and have peace. If there is one that feels himself to be sinful here tonight in this room, believe your sins for him. In Jesus' name, amen. Precious one. And I know I have been so faulty in this. The enemy is so

Halusin vain tehdä kommentin, mutta itse asiassa haluan kysyä veli Joukolta. Se veli, joka puhui, en ole varma, kuka se oli, koska en nähnyt, mutta hän puhui siitä, että puhui suomalaisen veljen kanssa anteeksiantamuksen asiasta ja siitä, onko koskaan aikaa, jolloin hän ei antaisi anteeksi.

I just wanted to make a comment, but actually I want to ask Brother Jouko. The brother who spoke, I'm not sure who it was because I didn't see, but he spoke about speaking to a Finnish brother concerning the matter of forgiveness and if there's ever a time when he wouldn't forgive.

Ja veli Jouko vei sen kysymyksen puhujien kokoukseen Suomessa ehkä pari vuotta sitten. Jouko, haluaisitko kertoa siitä?

And Brother Jouko brought that question to the minister's meeting in Finland about maybe a couple of years ago. Jouko, would you care to relate to that?

Joo, halusin kuulla, mitä suuri puhujien kokoontuminen, yli 700 puhujaa, sanoisi. Kun minulla oli tilaisuus olla puhujien kokouksessa Suomessa kaksi vuotta sitten, Rick Nevala oli siellä lähetysmatkalla, ja käänsin Rickin puhetermin toiseen merkitykseen, ja sitten kysyin, voisiko tulkki sanoa muutaman sanan päivässä ääneen.

Yeah, I wanted to hear what the big ministers gathering, over 700 ministers, would say. When I had a chance to be at a ministers meeting in Finland two years ago, Rick Nevala was there on mission trip, and I translated Rick's speaking term to another meaning, and then I asked if the translator could say a few words in the day aloud.

Ja mitä sanoin, sikäli kuin muistan sen, on, kai jopa kirjoitin sen ylös, mutta jos voitte luottaa siihen, että yritin parhaani selittää, mitä sanoin, on että syntien anteeksiantamus on Jumalan valtakunnan aarre. Se on ainoa syy, miksi

And what I said, as far as I can remember it, is, I guess I even wrote it down, but if you can trust that I tried my best to explain what I said, is that forgiveness of sins is a treasure of God's kingdom. That's the only reason why

Se on minun iloni ja se on minun iloinen velvollisuuteni saarnata syntien anteeksiantamusta. Ja toiveeni on olla uskollinen syntien anteeksiantamuksen saarnaamisessa. Se on tämän kokouksen ydinsanoma.

It's my joy and it's my joyful duty to preach the forgiveness of sins. And my wish is to be faithful in preaching the forgiveness of sins. That's the core message of this meeting.

Ja sitten nyt minulla on kysymys teille veljet. Voisiko koskaan olla tilannetta, jossa siunausta ja syntien anteeksiantamusta, eli synninpäästöä, pyydetään eikä sitä voida saarnata?

And then, now I have a question to you brothers. Could there ever be a situation where the blessing and the forgiveness of sins, meaning absolution is being asked for and it cannot be preached?

Ja jos voi olla sellainen tilanne, onko teillä kokemuksia siitä, millaisia tilanteita on ollut?

And if there can be such a situation, do you have experiences of what kind of situations there have been?

Ja Rick, vierailevana puhujana, puhui kokouksen aivan, aivan vaiheissa. Eli halusin antaa sen kysymyksen tälle suurelle kokoukselle, että puhumista oli monta tuntia. Ja kaksi asiaa haluan mainita siitä. Ensimmäinen on, ettei kukaan sanonut

And Rick, being a visiting minister, spoke at the very, very phases of the meeting. So I wanted to give that question to this big meeting that there were many hours of talking. And two things I want to mention about that. First is that nobody said

Julkisissa tai yksityisissä keskusteluissa, ja minulla oli monia yksityisiä keskusteluja, tietenkin, taukojen aikana veljien kanssa, että se oli outo kysymys tai että se oli epäterve kysymys. Koska, rehellisesti sanottuna, Raamattu varoittaa myös kysymyksistä. Se on 2. Timoteuksen kirjeessä,

In public or private discussions, and I had many private discussions, of course, during the breaks with the brothers, that was an odd question, or that was an unhealthy question. Because, to be honest with you, the Bible warns also about questions. It is in 2 Timothy,

2. luku, jae 23. Eikä tämä ole minun mielipiteeni. Tämä on Jumalan sanaa. Mutta hullut ja oppimattomat kysymykset vältä, tietäen, että ne synnyttävät riitoja. Kukaan ei sanonut, että se oli hullu kysymys, mistä tietenkin tunsin oloni mukavaksi. Toiseksi,

Chapter 2, verse 23. And this is not my opinion. This is God's Word. But foolish and unlearned questions avoid, knowing that they do gender strifes. Nobody said that that was a foolish question, which I felt, of course, comfortable about. Secondly,

Jos muistini ei petä, kuusi veljeä kosketti sitä kysymystä tai käytti aikaa vastatakseen kysymykseen ja he sanoivat, kyllä, olemme olleet sellaisissa tilanteissa. Ja he kuvasivat, miten se tapahtui, ja pääsanoma oli, että Jumala kosketti seurakuntaa ja sitten se tapahtui.

If my memory serves me right, six brothers touched that question or took time to answer to the question and they said, yes, we have been in those situations. And they described how it happened and the main message was that God touched the congregation and then it happened.

Eli he sanoivat, kyllä, se on mahdollista, sitä on tapahtunut, ja se on hyvin harvinaista, ja toivomme, ettei meidän koskaan tarvitsisi olla sellaisessa tilanteessa. Ja niin haluan sanoa myös, olen iloinen, että Ray kysyi tämän kysymyksen, koska

So, they said, yes, it's possible, it has happened, and it's very rare, and we hope that we would never have to be in such a situation. And so, I want to say also, I'm glad that Ray asked this question, because

En rohkaisisi ketään olemaan niin rohkea, että sanoisi, että kyllä, mutta minä annan. Minä annan anteeksi tapahtui mitä tahansa. Meidän ei pitäisi olla rohkeita ollessamme eri mieltä yhteisen ymmärryksen kanssa.

I would not encourage anybody to be so bold as to say that, yes, but I will. I will forgive no matter what happens. We should not be bold in disagreeing with the mutual understanding.

Ja sitten halusin vain jatkaa, että emme ottaneet sitä esille, että haluan painopisteen olevan aikoina, jolloin emme saarnaisi, koska luulen, että meidän kaikkien toive on aina saarnata evankeliumia. Mutta on niitä poikkeuksia, ja niin haluamme keskittyä enemmän sen todennäköisyyksiin, että saarnaisimme aina, mutta luulen, että se oli

And then I just wanted to follow up that we didn't bring that up, that I want the focus to be on times when we wouldn't preach, because I think that it's the desire of all of us to always preach the gospel. But there are those exceptions, and so we want to focus more on odds of it that we would always preach, but I think that was

Halusin vain sanoa, etten puheessani millään tavalla halunnut antaa sitä vaikutelmaa, että mielestäni kysymyksiä ei saisi kysyä.

I just wanted to say that I didn't in my speech in any way want to give the impression that I don't think questions are to be asked.

Mitä tarkoitin, tietenkin, oli kuoleman kadulla, mutta enemmän kyseenalaistamista ja ymmärtämistä siitä, mitä on ollut ja mitä ei toteutunut. Kyse on enemmän tutkimuksesta ja siitä, että voi siirtyä, kun kysymyksiä esitetään. Kun näihin kysymyksiin on vastattu ja ne on selitetty,

What I meant, though, of course, was on the street of death, but more questioning and understanding of what has been and what has not came to pass. It's more about research and being able to be shifted as questions are presented. Once these questions have been answered and explained,

Joo, on ollut todella mukava olla täällä, eikä voi kiistää, ettei olisi sitä tunnetta, että on jännitettä.

Yeah, it's been really nice to be here and can't deny that there isn't this sense that there's tension.

Ja se on kuten siellä ylhäällä levossa sanotaan. Ja ajattelen, kun kuuntelen täällä, mikä se on, että meillä kaikilla on sama velvollisuus puhua? Mihin se on juurtunut? Ja miten otamme sen vastaan?

And it is like it says up there on the rest. And I think of when I'm listening here, what is it that we all have the same obligation to speak? What is that rooted in? And how do we receive that?

Se on Jumalan sanassa. Useimmat niistä olemme maksaneet kuulemalla ja tekemällä Jumalan sanaa. Ja aina, aina kääntyä siihen, mitä Jumalan sana sanoo? Ja on näitä kysymyksiä, jotka tulevat esiin.

It's in the word of God. Most of them we have paid by hearing and by doing the word of God. And to always, always turn to what does God's word say? And there are these questions that come up.

Meillä on velvollisuus puhujiamme kohtaan kuunnella, tuntea Jumalan sana, kuunnella, antaa henkemme vastata siihen, mitä sanotaan. Ajatus, etten voi ajatella puhuvani joidenkin nuorten kanssa, on...

We have a duty to our ministers to listen, to know the word of God, to listen, to let our spirit answer to what is being said. The thought that I can't think of talking to some young people is...

Se oli minusta hyvin pelottavaa. Nämä ovat nuoria, ja mitä he kuulevat, ja eri keskustelut, joita olemme käyneet, kai se saa minut joskus ihmettelemään, että olemmeko me seurakuntalaisina tekemässä velvollisuuttamme sen yläpuolella, mitä kutsutaan, mitä meille tarkoittaa, kutsutaan tehtäväksi.

It was very frightening to me. These are young people, and what they hear, and different discussions that we've had, I guess it makes me kind of wonder sometimes that are we, as congregants, working our duty above what is called, what to us means, called a task.

Ja, kai, en voi olla sanomatta siitä jatkuvasta anteeksiantamuksesta, joka oli täällä, ja keinuin kaikkien lätäköiden läpi, jotka olivat täällä. Ja se oli ensimmäinen kerta, kun kuulin sen, kuten joku mainitsi. Mutta mitä pidempään kuuntelin, sitä enemmän ymmärsin, mitä se oli, ja ajattelin, olen vapaa.

And, I guess, I can't help but say about the continual forgiveness that was here, and I rocked through all the puddles that was here. And, that was the first time I heard that, like somebody mentioned. But the longer I listened, the more I understood what it was, and I thought, I'm free.

Minun ei tarvitse jatkuvasti pyytää anteeksiantamusta jokaista viimeistä ajatusta varten. Minulla täytyy olla joku kanssani, olka olkaa vasten, koko elämäni. Se ei ole mahdollista. Ja näen sen lahjana, armona, että meillä voi olla tämä jatkuva anteeksiantamus. Ja kuten on sanottu monta, monta kertaa, en usko, että tässä huoneessa on ihmistä, joka olisi eri mieltä siitä, ettemme halua pyytää anteeksiantamusta.

I don't need to continually ask for forgiveness for every last thought. I have to have somebody with me, shoulder to shoulder, my entire life. That's not possible. And I see that as a gift, grace, that we can have this continual forgiveness. And like it's been said many, many times, I don't think there's a person in this room that would disagree that we don't want to ask for forgiveness.

Mutta luulen, että se on, se kaikki tavallaan, kun istun täällä ja kuuntelen, ajattelen vain, tiedättehän, kun ravistaa kaiken pois, mitä jää jäljelle? Mikä on tärkein asia? Mihin perustamme uskomme? Se on Jumalan sana. Luulen, että sen tärkeys täytyy muistaa kaikissa keskusteluissa.

But I think it's, it all kind of, when I sit here and listen, I just think, you know, when you shake it all off, what do you get left with? What's the most important thing? Where do we base our faith on? It's the Word of God. I think the importance of that needs to be remembered in all discussions.

Ja keskusteluissa ihmisten kanssa, ja se täytyy käydä läpi, tiedättehän, on tapahtunut joitakin kiivaita juttuja, ja se on todella levottomaksi tekevää, ja taas, se oli jotain, mitä nuoret sanoivat, että se todella, se luo paljon epäilystä heidän mieleensä, kun heille sanotaan, että meidän pitäisi aina puhua rakkaudessa, mutta sitten kun he näkevät ja kuulevat toisin, se todella, se on heille levottomaksi tekevää.

And with discussions with people, and you have to go over it, you know, there's been some heated stuff that's happened, and it's really unsettling, and again, that was something that young people said, that it's really, it creates a lot of doubt in their mind when they're told that we should always speak in love, but then when they see and hear otherwise, it really, it's unsettling to them.

Eli näyttää siltä, että iltamme alkaa venyä pitkäksi, niin sanoaksemme, ja ehkä voimme saada asiat vähän päätökseen, jotta voimme poistua koteihimme.

So it seems our evening is growing long in the tooth, so to speak, and maybe we can wrap things up a little bit so we can make our exit to our homes.

Eli ehkä juuri nyt päätämme rukoukseen ja siunaukseen. Meillä on loppulaulu ja halusin vain muistaa muistuttaa kaikkia, että voitte tankata energiaanne taas pizzalla keittiössä. Täytyy ottaa se esille. Viimeisen kerran ottaa se esille, mutta pizzaa on yhä myytävänä.

So maybe right now we'll close with a prayer and a benediction. We'll have a closing song and I just wanted to remember to remind everybody that you can fuel your energy again with a pizza in the kitchen. Need to bring that up. One last time to bring that up, but there's still pizza for sale.

Päättäkäämme rukoukseen. Rakas taivaallinen vanhurskas Isä, tänä iltana olet puhunut meille. Elämässämme voimme tuntea ja olemme nähneet niiden epäilysten vaikutukset, niiden epäilyksen siementen, joita on kylvetty elämäämme.

Let's close in prayer. Dear Heavenly Righteous Father, this evening, you have spoken to us. In our lives, we can feel and we have seen the effects of those doubts, those seeds of doubts that have been sown into our lives.

Tänä iltana haluamme kiittää sinua, rakas taivaallinen Isä, että olet antanut meille tämän tilaisuuden täällä puhua näistä asioista ja virkistyä ja oppia rakkaudestasi meitä kohtaan.

Tonight we wish to thank you, dear Heavenly Father, that you have given us this opportunity here to talk about these matters and to be refreshed and to learn of your love for us.

Tiedämme, että tästä uskosta, jonka olet antanut meille, on annettu todistus meille Heprealaiskirjeen 11. luvussa, että uskon kautta vanhimmat saivat hyvän todistuksen. Rakkaat veljet ja sisaret, pysykää kilvoittelemassa aran omantunnon puolesta.

We know that this faith that you have given us, there is given testimony to us in the 11th chapter of Hebrews that through faith the elders received a good report. Dear brothers and sisters, remain striving for a tender conscience.

Se hellä ääni, ja hän kohotti paljon matkasta. Ja kaikesta tästä arasta omastatunnosta, ja kuten Jeesus sanoo Johannekselle Ilmestyskirjassa,

That tender voice, and he uplifted a lot of the journey. And of all this tender conscience, and as Jesus tells John in Revelation,

Minulle se tapahtui tässä, kuulkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. Tätä, rakas taivaallinen Isä, me kaipaamme, kuulla puheesi meille, ohjata meitä Hengen kautta.

To me that happened here, let me hear what the Spirit saith unto the churches. This, dear Heavenly Father, is what we long for is to hear your speech to us, to guide us through the Spirit.

Yksi päivä kerrallaan. Rakas taivaallinen Isä, kiitämme sinua, että olet rakastanut meitä niin paljon, että olet antanut meille tämän tilaisuuden saavuttaa se iankaikkinen koti. Olet antanut meille rakkaan Poikasi, Jeesuksen. Aamen. Aamen.

One day at a time. Dear Heavenly Father, we thank you that you have loved us so much that you have given us this opportunity to reach that eternal home. You have given us your dear Son, Jesus. Amen. Amen.

Haluan ojentaa teille, että Isän evankeliumissa Jeesus tuodaan näkyviimme. Saatte uskoa kaikki synnit ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä. Uskokaa synnit ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä. Uskokaa synnit ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä, kallis Herra. Uskokaa synnit ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä. Uskokaa synnit ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä. Uskokaa synnit ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä, kallis Herra.

I wish to extend to you that in the Gospel of the Father, that Jesus is brought to our sight. You may believe all sins and doubts forgiven in Jesus' name. Believe sins and doubts forgiven in Jesus' name. Believe sins and doubts forgiven in Jesus' name, precious Lord. Believe sins and doubts forgiven in Jesus' name. Believe sins and doubts forgiven in Jesus' name. Believe sins and doubts forgiven in Jesus' name, precious Lord.

Tämä on se evankeliumi, joka tuo meidät siihen taivaalliseen virkaan. Tarvitsemme tätä evankeliumia pannaksemme pois kirkon synnit, rakkaat veljet ja sisaret. Ja tämä tarjotaan teille Isämme rakkauden kautta. Minäkin teille kuulen sen evankeliumin. Saakaa kuulla se evankeliumi.

This is the gospel that brings us to that heavenly office. We need this gospel to put away the sins of the church, dear brothers and sisters. And this is provided for you through our Father's love. I also to you hear that gospel. May you hear that gospel.

Haluan uskoa kanssanne, veljet ja sisaret. Yhdistäkäämme kaikki sydämemme ja äänemme Herran siunaukseen. Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä. Herra olkoon kanssamme. Herra olkoon kanssamme. Herra olkoon kanssamme.

I wish to believe with you, brothers and sisters. Let's all join our hearts and voices into the Lord's benediction. The Lord bless us and keep us. The Lord be with us. The Lord be with us. The Lord be with us.

Kai, jätä se vain tähän. Tulen takaisin ja menen vessaan.

I suppose, just leave it here. I'll come back and go to the bathroom.