Minneapolisin seurakunnan kokous 6. toukokuuta 2018

[Laulettiin virsi; sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung; lyrics not transcribed]

Tervetuloa tähän sunnuntaiaamun keskusteluun. Aloitamme laululla 399.

Welcome to this Sunday morning discussion. We'll open with song 399.

[Laulettiin virsi (laulu 399); sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung (Song 399); lyrics not transcribed]

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, veljet ja sisaret, yhtykäämme yhdessä alkurukoukseen.

In the name of the Father, and the Son, and the Holy Spirit, brothers and sisters, let us join together in an opening prayer.

Armollinen Herra Jeesus, sinä olet luvannut sanassasi, että missä kaksi tai kolme on kokoontunut sinun nimeesi, siellä sinä olet heidän kanssaan. Olemme täällä nyt enemmän kuin kaksi tai kolme, ja pyydämme, että olet kanssamme. Anna meidän kuulla sinun paimenen äänesi.

Gracious Lord Jesus, you have promised in your word that where two or three are gathered in your name, that you will be with them. We are here now more than two or three, and we ask that you are with us. Allow us to hear your shepherd voice.

Sinä et ole jättänyt meitä tänne orvoiksi, vaan olet lahjoittanut meille Pyhän Hengen. Ja pyydämme tänään, kun keskustelemme uskon asioista, että Pyhä Henki ohjaisi meitä ja johdattaisi meitä ja että voisimme kuulla Hänen äänensä.

You have not left us here as orphans but have gifted us the Holy Spirit. And we ask today as we discuss matters of faith that the Holy Spirit will guide us and lead us and that we could hear His voice.

Kiitos, rakas Jumala, tästä kauniista päivästä. Kiitos kaikesta, mitä olet meille antanut. Meillä on niin paljon syytä kiittää sinua. Siunaa kokoontumisemme, Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi,

Thank you, dear God, for this beautiful day. Thank you for everything that you have given unto us. We have so much reason to give you thanks. Bless our gathering, our Father who art in heaven, hallowed be thy name, thy kingdom come,

Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anna meille meidän rikkomuksemme anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka rikkovat meitä vastaan. Äläkä saata meitä kiusaukseen,

Thy will be done on earth as it is in heaven. Give us this day our daily bread and forgive us our trespasses as we forgive those who trespass against us. And lead us not into temptation

Vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

But deliver us from evil, for thine is the kingdom and the power and the glory forever and ever. Amen.

Jos tunnette olonne vapaaksi puhumaan, kertokaa, mitä sydämellänne ja mielessänne on. Vain muutama käytännön asia ennen kuin annan vuoron Markille. Ensinnäkin haluaisimme pyytää, ettei ole tallentamista, kun minä tallennan sitä täällä. Se on todella jotain, että, kuten sanoin, jokaisella on vapaus puhua. Jos tallennamme sitä, se rajoittaa ihmisten sitä vapautta. Joten pyydämme, ettei ole tallentamista.

If you feel free to speak, share what's on your heart and mind. Just kind of a few logistics before I turn it over to Mark. First, we'd like to request that there's no recording when I'm recording it here. It's really something that, as I said, everybody has the freedom to speak. If we're recording that, it limits that freedom for people. So we're asking that there's no recording.

Aikataulun näkökulmasta, hetken kuluttua annan tämän takaisin Tomakille, ja hän tekee johdannon, ja sitten Russ kertoo lyhyen yhteenvedon puhujien leiristä, koska se on hyvin relevantti myös tämänpäiväiselle keskustelullemme. Suunnittelemme lounasta joskus puolenpäivän aikaan.

From a schedule perspective, in a minute I'll turn this back over to Tomaki, and he'll do an introduction, and then Russ is going to share a short summary of Minister's Camp, because that is very relevant to our discussion today as well. We are planning for a lunch sometime around noon.

Ja sitten meidän täytyy lopettaa 2.30 mennessä, joten meillä on hyvä lopetusaika, koska Margaret Brassin [katselutilaisuus] on täällä kello 5 tänä iltana, joten meidän täytyy lopettaa 2.30 ja kaikkien lähteä kirkosta kello 3 mennessä, jotta on aikaa siivota kirkko [ennen] [katselutilaisuutta]. Joten näillä tervetulon sanoilla, tervetuloa keskusteluumme. Olkaa hyvä ja puhukaa vapaasti. Minua pyydettiin

And then we need to close by 2.30, so we have a fine closing time because Margaret Brass' [viewal] is here at 5 o'clock this evening, so we need to close at 2.30 and everybody to leave the church by 3 o'clock so it's time to clean the church [before] the [viewal]. So with those words of welcome, welcome to our discussion. Please feel free to speak. I was asked to

Johdattamaan meidät keskusteluun apostoli Paavalin kirjeen [efesolaisille] luvun 4 jakeen 32 pohjalta. Mutta olkaa toisianne kohtaan ystävälliset, hyväsydämiset, anteeksiantavaiset toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa anteeksi antanut teille. Valmistautunut tähän tehtävään minulla on puutteistani ja

Introduce us to the discussion on the basis of Apostle Paul's letter [to the Ephesians], chapter 4, verse 32. And be ye kind one to another, tenderhearted, forgiving one another, even as God, for Christ's sake, hath forgiven you. Prepared for this duty I have of my lackings and

Riittämättömyydestä tähän ja syntisyydestäni haluaisin pyytää teitä, veljet ja sisaret, palvelemaan minua ja pitämään kaikki syntini. Haluan uskoa yhdessä teidän kanssanne. Auttaakseni tämän johdannon seuraamisessa olen jakanut tämän muutamaan osaan. Ensinnäkin etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, sitten elämän vanhurskaus, meidän pyrkimyksemme.

In adequacy for this and my sinfulness, I would like to ask you brothers and sisters to attend me and keep all of my sins. I want to believe together with you. To help in following this introduction, I have put this into a few sections. First, to see first the Kingdom of God and His righteousness, then righteousness of life, our endeavour.

Viisauden etsiminen, pyrkiminen rakkaudessa, rakkaus koetuksessa, parhaan tulkinnan antaminen veljelle ja sisarelle, henkien koetteleminen, meidän tulee kuulla Jumalaa, ei ihmistä, ja sitten millainen on Jumalan rakkaus.

Seeking for wisdom, endeavoring in love, love in test, putting the best construction on brother and sister, trying the spirits, we are to hear God, not man, and then what is God's love like.

Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan. Elävän uskon perustava puoli on yksinkertainen. Se on Jumalan Poika, Jeesus Kristus, ja Hänen lunastustyönsä, ihmiskunnan ostaminen takaisin Jumalalle saatanan, synnin ja helvetin vallan alta.

Seek ye first the kingdom of God and His righteousness. The fundamental aspect of living faith is simple. It is the Son of God, Jesus Christ, and His work of redemption, the purchasing of mankind back to God from under the power of Satan, sin, and hell.

Jeesuksessa Jumala kunnioitti hänelle otollista vanhurskautta. Jos uskolla on jokin muu perustus, sellainen usko on kuolema, jolta puuttuu osuus Jeesuksen aikaansaamasta lunastuksesta, ja se jättää ihmisen ilman pelastuksen mahdollisuutta.

It was in Jesus that God revered righteousness acceptable to him. If a faith has some other foundation, such faith is death lacking a share in the redemption effected by Jesus and it leaves a person without the possibility of salvation.

Uskon kautta uskova ihminen on Kristuksen lunastustyön edunsaaja, ja hänellä on lahjavanhurskaus, joka annettiin hänelle Kristuksen kautta. Aivan kuten pieni lapsi, uskovaisen varsinainen esikuva, on täysin riippuvainen jonkun toisen avusta ja hoivasta, niin on myös ihminen, joka haluaa pelastua.

By faith, a believing person is a beneficiary of the redemption work of Christ and has the gift righteousness that was given to him by Christ. Just like a little child, the very example of a believer is entirely dependent on the help and nurturing from someone else, so also is the human who desires salvation.

Sillä, joka on menettänyt lapsuutensa uskon ja on saatanan valtakunnassa, voi yhä olla toivo. Jeesus saarnasi hyvää sanomaa. Jumalan valtakunta on lähellä. Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Hän pyysi seuraajiaan välittämään saman kutsun. Ja niin Kristuksen ja Hänen valtakuntansa evankeliumia saarnataan yhä tänäkin päivänä Jumalan seurakunnasta.

One who has lost his childhood faith and is in the kingdom of Satan can still have hope. Jesus preached the good news. The kingdom of God is at hand. Repent ye and believe the gospel. He asked his followers to extend the same invitation. And so the gospel of Christ and his kingdom continues to be preached still today from God's congregation.

Pyhien yhteisö, Kristus itse asuu seurakunnassaan, Pyhässä Hengessään.

The community of saints, Christ himself dwells in his congregation, in his Holy Spirit.

Ihminen tulee osaksi tätä yhteisöä uskomalla ja on sitten yksi Kristuksen ruumiin jäsen. Jumalan seurakunnan ulkopuolella ei ole pelastusta. Rakkaat veljet ja sisaret, kun hautamme aukeavat viimeisenä päivänä, meidät kootaan Valtakunnan Kuninkaan eteen,

A person becomes part of this community by believing and is then one member of Christ's body. There is no salvation outside of God's congregation. Dear brothers and sisters, when our graves open the last day, we are gathered before the King of the Kingdom,

Sillä hetkellä kukaan meistä ei uskaltanut tarjota mitään omista ponnisteluistamme, ei edes pitkää pyrkimyksen elämää naimisissa olevana, vaan lahjavanhurskaus, jonka omistamme uskon kautta, riittää. Sitten vanhurskaus sovellettuna pyrkimykseemme.

At that moment, none of us dared to provide any of our own efforts, even a long life of endeavor as a married, but the gift righteousness that we own by faith will suffice. Then righteousness applied for our endeavor.

Paavali kirjoittaa kirjeensä efesolaisille uskovaisille kotiarestista Roomasta. Hänen kirjeensä on varsin positiivinen huolimatta siitä, että miehellä hänen tilanteessaan olisi voinut olla paljon valitettavaa. Mutta hän haluaa rohkaista, ei lannistaa, seurakuntaa, jolla on joitakin vaikeuksia. Voimme oppia siitä. Ilmaistuaan Jumalan armon Efesolaiskirjeen kolmessa ensimmäisessä luvussa hän kääntää rakastavasti huomionsa totuuteen Kristuksessa.

Paul writes his letter to Ephesian believers from a house arrest in Rome. His letter is quite upbeat, despite the fact that a man in his situation could have a lot to complain about. But he wants to encourage, not discourage, the congregation that is having some trouble. We can learn from that. After expressing God's grace in the first three chapters of Ephesians, he lovingly turns his attention to the truth in Christ.

Hän selventää efesolaisille uskovaisille, ettei Kristusta opetettu heille sillä tavalla, että he jatkaisivat synnin elämää sydämineen ja omintuntoineen saastaisuudessa, moraalisessa epäpuhtaudessa ja ahneudessa. Pikemminkin hän vetoaa heihin sanoen, että jos olette kuulleet Kristusta, ja jos Hän on opettanut teitä niin kuin totuus on Hänessä, Jeesuksessa, te

He clarifies to the Ephesian believers that Christ was not taught to them in such a way that they would continue the life of sin with heart and conscience in filthiness, moral impurity, and greediness. Rather, he appeals to them saying that if you have heard Christ, and that if you have been taught by Him as the truth is in Him, Jesus, you

Ja sitten Paavalin sanat panna pois entisen vaelluksen eli elämäntavan puolesta vanha ihminen, joka turmeltuu petollisten himojen mukaan, ja uudistua mielenne hengessä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totiseen vanhurskauteen ja pyhyyteen. Se on meille jokapäiväinen taistelu elää siveästi, oikein,

And then Paul's words put out concerning the former conversation or conduct of life the old man which is corrupt according to the deceitful lusts and be renewed in the spirit of your mind and that ye put on the new man which after God is created in righteousness and true holiness. That is the daily battle for us to live soberly, rightly,

Ja jumalisesti tässä nykyisessä maailmassa.

And Godly in this present world.

Paavali selittää tätä elämää Kristuksessa roomalaisille kääntyneille. Vapautettuina synnistä teistä on tullut vanhurskauden palvelijoita. Liha ja henki ovat jatkuvassa taistelussa. Synnin vaarat ovat edelleen todellisia meille vanhurskautetuille, kasvatetuille lapsille aivan loppuun asti.

Paul explains this life in Christ to the Roman converts. Being then made free from sin, ye became the servants of righteousness. The flesh and spirit are in continuous battle. The dangers of sin continue to be real for us justified, raised children until the very end.

Jeesus vapautti meidät synnistä, mutta saatana haluaa sitoa meidät kahleisiinsa. Näissä taisteluissa, joissa teemme syntiä Jumalaa ja lähimmäistä vastaan, syntien anteeksiantamuksen evankeliumi, jota vapaasti saarnaamme toisillemme, puhdistaa omattuntomme ja antaa voimaa matkata vapaina ja onnellisina lapsina palvellen Jumalaa ja lähimmäistä.

Jesus freed us from sin, but Satan desires to bind us into his shackles. In these battles where we do sin against God and neighbor, the gospel of forgiveness of sins that we freely preach to each other cleanses our consciences and gives strength to travel as free and happy children serving God and neighbor.

Taivas kuulee, kun uskovaiset saarnaavat anteeksiantamusta maan päällä. Jumalan sana opastaa ja lohduttaa, kun vaellamme uskovaisten yhteydessä. Yhteyden keskellä, pyhässä ehtoollisessa, saamme uutta voimaa matkalle, ja kun vaellamme kohti taivasta, käännymme usein Jumalan puoleen rukouksessa, yksin tai yhdessä.

Heaven hears when the believers preach forgiveness on earth. The Word of God instructs and comforts as we walk in the fellowship of believers. In the middle of fellowship, Holy Communion, we receive new strength for the journey, and as we walk toward heaven, we often turn to God in prayer, alone or together.

Mutta voimme myös rukoilla enemmän lakkaamatta, niin kuin Raamattu opettaa. Jumala on kuullut paljon rukouksia tämän kokouksen suhteen, ja uskomme ja luotamme siihen, että hän voi auttaa meitä. Sitten viisauden etsiminen. Olemme tulleet kuuntelemaan toisiamme ja puhumaan. Pyytäkäämme Jumalan viisautta keskustelullemme.

But we can also pray more without ceasing as the Bible teaches. God has heard lots of prayers regarding this meeting and we believe and trust that he can help us. Then seeking for wisdom. We have come to listen to each other and speak. Let us ask for the wisdom of God for our discussion.

Jos täällä on joku, joka tuntee, että häneltä puuttuu viisautta, Jaakob opettaa, jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille auliisti ja soimaamatta, ja se annetaan teille. Kaikki, että viisautemme olisi Jumalasta eikä meistä itsestämme.

If there's someone here who feels that he's lacking wisdom, James teaches, if any of you lack wisdom, let him ask of God that giveth to all men liberally and upbraideth not, and it shall be given to you. All that our wisdom would be of God and not of ourselves.

Jaakob jatkaa, kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne, osoittakoon hyvällä vaelluksellaan tekonsa viisauden sävyisyydessä.

James continues, who is a wise man and endued with knowledge among you, let him show out of a good conversation his works with meekness of wisdom.

Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan. Tämä viisaus ei tullut ylhäältä, vaan se on maallinen, sielullinen, riivaajamainen. Sillä missä on kiivaus ja riitaisuus,

But if ye have bitter envy and strife in your hearts, glory not and lie not against the truth. This wisdom descended not from above, but is earthly, sensual, devilish. For where envy and strife is,

Ja siellä on sekasorto ja jokainen paha sana. Veljet ja sisaret, etsikäämme nöyrästi, ei omaa viisauttamme, vaan viisautta Jumalalta, Pyhän Hengen viisautta. Jaakob jatkaa.

And there is confusion and every evil word. Brothers and sisters, let us humbly seek not the wisdom of our own, but the wisdom from God, the wisdom of the Holy Spirit. James continues.

Se viisaus, joka on ylhäältä, on ensiksi puhdas, sitten rauhaisa, lempeä ja taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, puolueeton ja teeskentelemätön, ja vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa niille, jotka rauhaa tekevät.

The wisdom that is from above is first pure, then peaceful, gentle, and easy to be entreated, full of mercy and good fruits, without partiality and without hypocrisy, and the fruit of righteousness is sown in peace of them that make peace.

Pyrkiminen rakkaudessa. Jos uskonelämäsi tuntuu joskus kaidalta tieltä, ja että harvat kulkevat siellä kanssasi, älä lannistu. Se on Jeesuksen kuvaus tiestä, joka vie iankaikkiseen elämään. Me kaikki rakastamme Jeesusta ja haluamme päästä taivaaseen.

Endeavoring in love. If your life of faith seems sometimes like a narrow way, and that there are few that walk there with you, do not be discouraged. That is Jesus' description of the way that leads into eternal life. All of us love Jesus and want to make it to heaven.

Haluamme seurata kantaen omaa ristiämme. Mutta se antaa niin paljon lohtua, kun voimme matkata yhdessä rakkaudessa. Veljemme ja sisaremme ymmärtävät heikkoutemme eivätkä käsittele meitä liian kovakouraisesti, vaikka heidän ehkä täytyy muistuttaa meitä asioista siellä täällä. Rakkaus peittää syntien paljouden. Paavali kehottaa meitä tähän hellään yhteyteen.

We desire to follow in carrying our own cross. But it gives so much comfort when we can travel together in love. Our brothers and sisters understand our weaknesses and do not handle us too roughly, even though they may need to remind us of things here and there. Love covers a multitude of sin. Paul exhorts us to this tender-hearted fellowship.

Yksi sen kutsumuksen arvoinen, jolla teidät on kutsuttu, kaikella nöyryydellä ja sävyisyydellä, pitkämielisyydellä, kärsien toisianne rakkaudessa,

One worthy of the vocation wherewith ye are called, with all lowliness and meekness, with long suffering, forbearing one another in love,

Pyrkien säilyttämään Hengen ykseyden rauhan yhdyssiteellä. Ajatelkaa sitä. Heidän täytyi erityisesti keskustella siitä, miten he voisivat jatkaa Hengen ykseydessä ja rauhassa jo Paavalin aikana. Hän osoittaa suureen esimerkkiin, jota meidän tulee seurata. Vaeltakaa rakkaudessa, niin kuin Kristuskin on rakastanut meitä.

Endeavoring to keep the unity of the Spirit in the bond of peace. Think about it. They had to specifically discuss how they could continue in the unity of the Spirit and in peace already in Paul's time. He points to the great example that we are to follow. Walk in love as Christ also has loved us.

Oletatte, että joskus se tarkoittaa omamme uhraamista, laskea alas oma ylpeytemme ja armahtaa veljiämme ja sisariamme. Jos etsimme vikaa, tulemme löytämään vikaa.

You suppose that sometimes it means the sacrifice of our own, put down our own pride and to have mercy on our brothers and sisters. If we look for fault, we are going to find fault.

Aivan kuten Jumalan rakkaus saa meidät pitämään anteeksiantavaista sydäntä veljeämme tai sisartamme kohtaan, joskus se myös kehottaa meitä puhumaan hänen kanssaan jostakin asiasta, josta on parempi puhua. Usein tämä henkilökohtainen sielunhoidollinen käynti tuottaa hyviä hedelmiä.

Just as God's love causes us to have a forgiving heart for our brother or sister, sometimes it also prompts us to speak to him or her about some matter that is better to be talked about. Often this personal soul-caring visit results in good fruits.

Joko huoli ei ollut tarpeen tai veli tai sisar todella tarvitsi sen rakastavan käynnin ja pääsi vapaaksi synnistä. Silloin tällöin huoli ei ratkea ja on tarvetta jutella asioista pienen ryhmän kanssa tai, kuten Jeesus sanoo, kahden tai kolmen todistajan kanssa.

Either the concern was not necessary or the brother or sister really needed that loving visit and was able to be freed from sin. Every now and then the concern does not get resolved and there is a need to visit about matters with a little group or as Jesus says with two or three witnesses.

Harvinaisissa tapauksissa asia ei ratkea edes silloin, kun se myöhemmin tuodaan seurakunnalle, missä vaiheessa on ilmeistä, ettei kyseinen henkilö halua enää uskoa samalla tavalla. Seurakunta sitten toteaa tämän sillä vallalla, jonka Jeesus antoi. Milloin tahansa katuvaista syntistä ei käännytetä pois, vaan hänelle annetaan anteeksi.

In rare cases, the matter does not get resolved even when it is later brought to the congregation, at which point it is evident that the person in question does not want to believe the same way anymore. The congregation then acknowledges this with the power that Jesus gave. At any time, a penitent sinner is not turned away but is forgiven.

Kun Jeesus oli puhunut Jumalan etsivän rakkauden opetuksesta, jota kutsumme usein Kristuksen kirkkorakkaudeksi, Pietari kysyy kysymyksen. Jos veljeni yhä uudelleen tekee minulle väärin elämässä, kuinka monta kertaa minun pitäisi antaa hänelle anteeksi? Riittäisikö antaa hänelle anteeksi seitsemän kertaa? Veljeni ja sisareni, onko teidän täytynyt antaa jollekulle anteeksi seitsemän kertaa?

After Jesus spoke about the instruction of God's searching love, which we often call the church love of Christ, Peter asks a question. If my brother again and again does wrong to me in life, how many times should I forgive him? Would it be enough to forgive him seven times? My brother and sister, have you had to forgive someone seven times?

Onko veljienne ja sisartenne tarvinnut antaa teille anteeksi seitsemän kertaa? On hyvä asia, että Pietari kysyi kysymyksen ja Matteus kirjasi sen meille, jotta tiedämme, että armollisen Vapahtajamme mielessä seitsemän kertaa on vasta alku.

Have your brothers and sisters needed to forgive you seven times? It is a good thing Peter asked the question and Matthew recorded it for us so that we know that in the mind of our gracious Savior, seven times is just the beginning.

Hän muistuttaa Pietaria, että taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vapaasti antaa palvelijalleen anteeksi 200 000 vuoden palkkojen velan. Valtakunta ei katso suopeasti palvelijaa, joka muuttaa sydäntään toista palvelijaa kohtaan, joka on hänelle velkaa neljän kuukauden palkan verran mutta nyt tekee parannuksen.

He reminds Peter that the kingdom of heaven is like the king who freely forgives his servant a debt of 200,000 years of wages. The kingdom does not look with favor at the servant who is changing his heart toward another servant who owes him four months worth of wages but now repents.

Kuningas vie sellaisen anteeksiantamattoman palvelijan vanginvartijoille, kunnes hän voi maksaa takaisin koko 200 000 vuoden palkkojen arvoisen velkansa. Rakkaat veljet ja sisaret, loukkaukset uskovaisten välillä ovat todellisia. Ne voivat olla tuskallisia, ja ajan myötä tuska voi mennä syvälle ihmisen sieluun.

The king takes such an unforgiving servant to the tormentors until he can pay back all his debt worth 200,000 years of wages. Dear brothers and sisters, the offenses between believers are real. They can be painful, and with time the pain can go deep into one's soul.

Tuska voi olla kolme enemmän kuin neljän kuukauden palkan leveys, eikä paraneminen ole helppoa. Kuitenkin vain Jumala voi antaa välähdyksen oman 200 000 vuoden velkamme suuruudesta. Jumalan Pyhä Henki opettaa meitä antamaan anteeksi.

The pain can be three more than four months breadth of wages and healing is not easy. However, only God can give a glimpse of the magnitude of our own 200,000 years in debt. God's Holy Spirit teaches us to forgive.

Paavali opettaa meitä antamaan anteeksi toinen toisillemme, niin kuin Jumalakin on Kristuksen tähden antanut meille anteeksi.

Paul teaches us to forgive one another as God for Christ's sake has forgiven us.

Langetaanpa henkilökohtaisiin loukkauksiin tai joihinkin muihin synteihin, Mestarimme ei ole jättänyt meitä suuria lapsia matkaamaan täällä ilman hänen apuaan. Kuten meille kerrotaan Ilmestyskirjassa, apostoli Johannes oli ylpeä nähdessään monia taivaallisia näkyjä taivaassa. Mutta kirjeessään hän kuvaa myös taivaallista näkyä maan päällä, jonka hän koki matkatessaan Jumalan lasten yhteydessä.

Whether we fall into personal offenses or some other sins, our Master has not left us great children to travel here without his help. As told to us in the book of Revelation, Apostle John was proud to see many heavenly visions in heaven. But in his letter he also describes a heavenly vision on earth that he experienced while traveling in the fellowship of God's children.

Hän kirjoittaa, että jos vaellamme valkeudessa, niin kuin hän on valkeudessa, meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Hänen kokemuksensa oli sama kuin sen pastorin kokemus, joka kirjoitti saarnan heprealaisille.

He writes that if we walk in the light as he is in the light, we have fellowship one with another, and the blood of Jesus Christ, his Son, cleanseth us from all sin. His experience was the same as the experience of the pastor who wrote the sermon to the Hebrews.

Synti kyllä tarttuu ja tekee matkasta hitaan. Sen kieltäminen on Jumalan tekemistä valehtelijaksi. On hyvä asia, että syntien anteeksiantamusta saarnataan ja uskotaan vapaasti elämän lasten yhteydessä yhä tänäkin päivänä. Sitten rakkaus koetuksessa. Uskon ensimmäinen hedelmä on rakkaus.

Sin does attach and makes the journey slow. Denying that is making God a liar. It is a good thing that forgiveness of sins is freely preached and believed in the fellowship of the children of life still today. Then love in test. The first fruit of faith is love.

Jumala rakasti meitä ensin, ja se on saanut meidät rakastamaan Häntä ja muita ihmisiä, erityisesti veljiämme ja sisariamme, jotka matkaavat kanssamme kohti taivasta, Pyhän Hengen yhteydessä. Jumala rakastaa täydellisesti, me rakastamme vajaasti.

God loved us first, and that has caused us to love Him and other people, especially our brothers and sisters that travel with us toward Heaven, in the fellowship of the Holy Spirit. God loves perfectly, we love in part.

Rakkaus kasvoilta ja huulilta on helpompaa kuin rakkaus sydämestä. Mutta Jumala näkee sydämemme. Apostoli Johannes oli matkannut Herramme kanssa ja oppinut häneltä paljon. Myöhemmin hän haastoi uskovaiset, jotka näyttivät jumalisilta taivasta kohti mutta näyttivät unohtavan, että Jumala haluaa meidän palvelevan Kristusta lähimmäisessämme. Johannes kirjoittaa, jos joku sanoo, minä rakastan Jumalaa, ja vihasi veljeään, hän on valehtelija.

Love from the face and lips is easier than love from the heart. But God sees our hearts. Apostle John had traveled with our Lord and learned a lot from him. He later challenged the believers who appeared godly toward heaven but seemed to forget that God wants us to serve Christ in our neighbor. John writes, if a man say I love God and hated his brother, he is a liar.

Sillä joka ei rakasta veljeään, jonka hän on nähnyt, kuinka hän voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt? Synti voi kovettaa sydämemme ja rakkauden ytimessä. Vuorisaarnassaan Jeesus, Herramme, tuo meidät todistamaan miestä, joka on tullut Jerusalemin temppeliin.

For he that loveth not his brother whom he hath seen, how can he love God whom he hath not seen? Sin can harden our hearts and love at the core. In his Sermon on the Mount, Jesus our Lord brings us to witness a man who has come to the Temple of Jerusalem.

Mies on Jumalan alttarin edessä tässä pyhässä paikassa ja hetkessä. Hän valmistautuu antamaan pyhän lahjauhrin Jumalalle. On vaikea ajatella mitään pyhempää hetkeä kuin tämä. Siellä mies muistaa, että toisella veljellä on jotain häntä vastaan. Onko tämä meille tuttua?

The man is before the altar of God in this holy place and moment. He is getting ready to give a sacred gift offering to God. It is difficult to think of any more sacred moment than this. There the man remembers that another brother has something against him. Is this familiar to us?

Voiko käydä niin, että jopa kaikkein pyhimpien hetkien keskellä tajuamme, että olemme lihaa ja verta ja olemme loukanneet toisiamme? Kun tämä tapahtuu sinulle ja minulle, rakkaat veljet ja sisaret, muistakaamme Herramme neuvo. Jätä lahjasi sinne alttarin eteen ja mene. Tee ensin sovinto veljesi kanssa ja tule sitten ja uhraa lahjasi.

Can it happen that even amongst the very sacred moments we realize that we are flesh and blood and we have offended each other? When this happens to you and me, dear brothers and sisters, let us remember our Lord's advice. Leave there thy gift before the altar and go thy way. First be reconciled to thy brother and then come and offer thy gift.

Muut asiat elämässä voivat odottaa. Sitten parhaan tulkinnan antaminen veljelle ja sisarelle. Huhumylly pyörii punahehkuisena. Se ei ole hyvä asia. Olette ehkä kuulleet hyvän muistutuksen, vain sinä voit estää metsäpalot. Se oli myös Jeesuksen veljen Jaakobin ohje. Hän vertasi huhuja metsäpaloon.

Other things in life can wait. Then putting the best construction of brother and sister. The rumored mill spins red hot. It is not a good thing. You may have heard a good reminder, only you can prevent forest fires. That was also the instruction of Jesus' brother James. He compared rumors to a forest fire.

Samoin on kieli pieni jäsen ja kerskaa suurista. Katso, kuinka suuren asian pieni tuli siihen tuli. Ja kieli on tuli, vääryyden lintu. Niin on kieli jäsentemme joukossa, joka saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää luonnon voiman palamaan, ja sen sytyttää helvetti.

Even so, the tongue is a little member and boasts great things. Behold how great a matter a little fire came to it. And the tongue is a fire, a bird of iniquity. So is the tongue among your members that defiles the whole body and setteth on fire the force of nature, and it is set on fire of hell.

Jopa ilman nykyisten salamannopeiden viestintätapojen haastetta Jaakob huomasi, kuinka vaikeaa meidän ihmisten on suitsia suumme, kun ne pitäisi suitsia.

Even without the challenge of today's lightning fast communication methods, James noticed how difficult it is for us humans to bridle our mouths when they should be bridled.

Mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää, se on levoton paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä. Sillä me kiitämme Jumalaa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, jotka ovat tehdyt Jumalan kaltaisiksi. Samasta suusta lähti siunaus ja kirous. Veljeni, näin ei saa olla.

But the tongue can no man tame, it is an unruly evil, full deadly poison. Therewith blessed be God, even the Father, and therewith cursed be men, which are made at the similitude of God. Out of the same mouth proceeded blessing and cursing. My brethren, these things are not so to be.

Rakastakaamme toisiamme niin paljon, ettemme välitä eteenpäin loukkaavia huhuja. Se on mitä varmimmin Pyhän Hengen opetusta, lujasti juurtunut Jumalan sanaan. Olkaamme myötätuntoisia matkaystäviämme kohtaan. Ajatelkaa, jos niitä huhuja sanottaisiin teistä, mitä se taas olikaan, mitä Jeesus ajatteli, että meidän pitäisi tehdä muille? Sitten henkien koetteleminen.

Let us love each other so much that we do not pass on hurtful rumors. It most certainly is a teaching of the Holy Spirit, firmly rooted in the Word of God. Let us have compassion for our travel friends. Think, if those rumors were said of you, what was it again that Jesus thought we should do unto others? Then trying the spirits.

Pyhä Henki jatkaa Kristuksen työtä Jumalan valtakunnassa. Tämän minä olen puhunut teille ollessani vielä teidän tykönänne. Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

The Holy Spirit continues the work of Christ in God's Kingdom. These things have I spoken unto you, being yet present with you. But the Comforter, which is the Holy Ghost, whom the Father will send in my name, he shall teach you all things, and bring all things to your remembrance whatsoever I have said unto you.

Pyhä Henki ohjaa yhä tänäkin päivänä Jumalan seurakuntaa täällä maan päällä. Kuulkaamme, mitä Henki sanoo seurakunnille. Kuulkaamme, mitä Henki sanoo meille tänään.

The Holy Spirit still today guides God's congregation here on earth. Let us hear what the Spirit speaks unto the churches. Let us hear what the Spirit speaks unto us today.

Ensimmäisellä vuosisadalla kehittyi väärä oppi. Jotkut opettivat, että Jeesus oli Jumala mutta ei tullut maan päälle ihmisen muodossa. Apostoli Johannes kirjoitti seurakunnille, joiden tarvitsi tietää oikea oppi tässä asiassa, joka ei ole millään tavalla vähäpätöinen. Rakkaani, älkää uskoko jokaista henkeä, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta.

During the first century a wrong doctrine developed. Some were teaching that Jesus was God but did not come to earth in human form. Apostle John wrote to the congregations that needed to know the correct doctrine in this matter that is not trivial by any means. Beloved, believe not every spirit but try the spirits whether they are of God.

Ne monet väärät profeetat ovat lähteneet maailmaan. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Heidän selvä merkkinsä oli opetus, ettei Jeesus syntynyt ihmislihaan, mikä ei varmasti ole Jumalan Hengen opetusta. Mutta sitten Johannes myös jatkaa.

Those many false prophets are gone out into the world. Hereby know ye the Spirit of God, every spirit that confesseth that Jesus Christ is come in the flesh is of God. Their clear signal was teaching that Jesus was not born into a human flesh is certainly not a teaching of the Spirit of God. But then John also continues.

Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä. Joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. Ne, jotka eivät kuulleet uskovaisia, olivat eksytyksen hengestä.

We are of God. He that knoweth God heareth us. He that is not of God heareth not us. Hereby know we the spirit of truth and the spirit of error. They who did not hear the believers were of the spirit of error.

Niin on, että on vain yksi lammastarha, yksi paimen ja yksi Pyhä Henki, joka yhdistää. Johannes jatkaa heti, Rakkaani, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.

So it is that there is only one sheepfold, one shepherd and one Holy Spirit that unites. John immediately continues, Beloved, let us love one another for love is of God, and everyone that loveth is born of God and knoweth God.

Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Voimme nähdä Johanneksen kirjoituksesta sen huolellisen lähestymistavan, jota hän käyttää. Ehkä hän muisti, että hänen elinaikanaan hänen mestarinsa ajatteli, että joskus pellolla on lusteita, mutta vehnän tähden lusteita ei kitketty pois.

He that loveth not knoweth not God, for God is love. We can see from John's writing the careful approach he takes. Maybe he remembered that in his lifetime his master thought that sometimes there are tares in the field but for the sake of the wheat the tares were not plucked out.

Ei jokainen pohdinta siitä, mitä tietty Raamatun kohta tarkoittaa, ole eri hengen työtä. Mutta jos asiat menevät huonoiksi, kuten ne olivat menneet Roomassa, voimme seurata Paavalin ohjetta Roomalaiskirjeen viimeisessä luvussa. Pankaa merkille ne, jotka aiheuttavat eripuraisuutta ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka hän oli oppinut, ja välttäkää heitä.

Not every contemplation on what a certain Bible portion means is a work of a different spirit. But if things do get bad as they had done in Rome, we can follow Paul's instruction in the last chapter of Romans. Mark them which cause divisions and offenses contrary to the doctrine which he had learned and avoid them.

Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Jeesusta Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja hyvillä sanoilla ja kauniilla puheilla he pettävät yksinkertaisten sydämet. Auttakoon Jumala meitä.

For they that are such serve not our Lord Jesus Christ, but their own belly and by good words and fair speeches deceive the hearts of the simple. May God help us.

Että voimme aina olla vapaita veljiä ja sisaria keskenämme Pyhän Hengen yhteydessä. Pankaamme pois synti ja kaikki se, mikä jakaa meitä, ja vaalii sitä, mikä pitää meidät yhdessä. Kuitenkin, jos usko lähtee ihmisen sydämestä, niin lähtee myös henki, joka yhdistää hänet muihin uskovaisiin.

That we can always be free brothers and sisters among each other in the fellowship of the Holy Spirit. Let us put away sin and all that which divides us and cherishes that which keeps us together. Nevertheless, if faith leaves one's heart, so does the spirit that unites him to the other believers.

Pysykäämme siis kukin valveilla omalla vartiopaikallamme. Meidän tulee kuulla Jumalaa, ei ihmistä. Meillä on noin yksi sivu täynnä. Näyttää siltä, että useimmissa näistä kirjeistä Paavalin täytyi yrittää sammuttaa tulipaloja Korintissa. Seurakunta oli vaarassa jakautua opettajiensa perusteella.

Let us thus each stay awake in our own place of watching. We are to hear God, not man. We have about one page full. It seems that in most of these letters Paul had to try to put out fires in Corinth. The congregation was in danger of dividing based on their teachers.

Emme ole immuuneja sille tänäänkään. Olemme luonnostaan alttiita tietynlaisille lapsille ja persoonallisuuksille. Tämä voi olla vaarallista. Älkäämme korottako yhtä ja painako alas toista.

We are not immune to that today either. We are naturally prone to certain kinds of kids and personalities. This can be dangerous. Let us not elevate one and push down another.

Kutittakoon Paavalin ylpeyttä tietää, että ihmiset arvostivat hänen palvelustaan, kuitenkin hänen silmänsä vaara seurakunnalle ja aiheuttavat ihmisen palvonnan lopettaa. Mutta minä kehotan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen kautta, että me kaikki puhumme samaa, ettei teidän keskuudessanne olisi eriseuroja.

May we tickle Paul's pride to know people valued his service, nevertheless his eyes danger to the congregation and cause the worship of man quits. Now I beseech you, brethren, by the name of our Lord Jesus Christ, that we all speak the same thing and there be no divisions among you.

Vaan että olisitte täysin yhtyneet samaan mieleen ja samaan ajatukseen. Sillä minulle on Kloen omaisilta kerrottu teistä, veljeni, että teidän keskuudessanne on riitoja. Tarkoitan sitä, että kukin teistä sanoo, minä olen Paavalin, ja minä Apolloksen, ja minä Keefaan, ja minä Kristuksen. Paavali kysyy, onko Kristus jaettu?

But ye be perfectly joined together in the same mind and in the same judgment. For it hath been declared unto me of you, my brethren, by them which are of the house of Chloe, that there are contentions among you. Now this I say, that every one of you saith, I am of Paul, and I of Apollos, and I of Cephas, and I of Christ. Paul asks, is Christ divided?

Onko Paavali ristiinnaulittu teidän puolestanne? Vai oletteko kastetut Paavalin nimeen? Suuri apostoli panee pois kaiken ihmisen kunnian ja suuntaa sen Kristukseen. Pyrkikäämme aina tekemään samoin. Paavali jatkaa puhumalla enemmän lahjoista ja siitä, miten Jumala on asettanut joitakin tiettyyn erääntyvään. Tässä on jotain, mitä meidän on otettava sydämeemme.

Was Paul crucified for you? Or were you baptized in the name of Paul? The great apostle puts out any glory of man and directs it to Christ. Let us always endeavor to do the same. Paul proceeds to speak more on the gifts and how God has set some in specific due. There is something here for us to take to our heart.

Aivan kuten kannamme veljiä paikallisten seurakuntien tehtävissä, kantakaamme niitä, jotka Jumala on kutsunut vastuutehtäviin keskusjärjestössämme. Voimme yksinkertaisesti uskoa, että Jumala on seurakuntansa kautta kutsunut heidät ja asettanut heidät heidän tehtäviinsä Kristuksen ruumiin rakentamiseksi.

Just as we carry brothers in the duties of the local congregations, let us carry those whom God has called into position of responsibility in our central organization. We can simply believe that God, through His congregation, has called them and put them into their positions for the edification of the body of Christ.

Keskusjärjestömme tekee elintärkeää työtä palvellessaan paikallisia seurakuntia vaalimalla ykseyttä, jota Jumalan Henki haluaa. Ja sitten missä tahansa Jumalan seurakunnan tehtävissä palvelemme seurakunnan tahdon mukaan.

Our central organization does vital work in serving the local congregations in fostering unity that God's Spirit desires. And then in any of the duties of God's congregation, we serve at the will of the congregation.

Pyydettiinpä meitä palvelemaan tai pyydettiinpä meitä olemaan palvelematta jossakin tietyssä tehtävässä, voimme kuitenkin iloita uskon lahjasta. Kuulkaamme, mitä Henki sanoo seurakunnassa. Meillä ihmisillä on erilaisia lahjoja.

Whether we are asked to serve or whether we are asked not to serve in any specific duties, we can nevertheless rejoice of the gift of faith. Let us hear what the Spirit speaks in the congregation. We people have different gifts.

Paavali jatkaa 1. Kor. luvussa 12 laajalla keskustelulla lahjoista. Hän kunnioittaa niitä erilaisia lahjoja, joita Jumala on antanut eri ihmisille, ja ymmärtää, että seurakuntakin arvostaa niitä. Meidän ei tarvitse jumittua liikaa tähänkään. Voimme olla iloisia, kun jollakulla on lahjoja palvella, ja antaa kristillisen vapauden vallita.

Paul continues in 1 Corinthians chapter 12 with an extensive discussion on gifts. He has respect for the different gifts God has given to different people and understands that the congregation appreciates them too. We do not need to get too hung up with this either. We can be happy when someone has gifts to serve and let Christian freedom prevail.

On hyvä ja oikein haluta lahjoja, joiden kautta palvella Jumalan seurakuntaa, mutta sen sijaan, että voisi palvella suurilla lahjoilla, Paavali esittää korinttilaisille ja meille vielä verrattomasti korkeamman tien, tien palvella Jumalan seurakuntaa Jumalan rakkaudella.

It is fine and right to desire for gifts through which to serve God's congregation, but rather than being able to serve with great gifts, Paul expounds unto the Corinthians and us yet a more excellent way, the way of serving God's congregation with God's love.

Ja sitten millainen on Jumalan rakkaus? Rakkaus on pitkämielinen ja lempeä. Rakkaus ei kadehdi. Rakkaus ei kerskaa, [ei pöyhkeile].

And then what is God's love like? Charity suffereth long and is kind. Charity envieth not. Charity vaunteth not itself, [is not puffed up].

Älkää käyttäytykö sopimattomasti. Ei etsi omaansa. Ei katkeroidu helposti. Ei ajattele pahaa. Tai voisimme sanoa,

Do not behave yourself unseemly. Seeketh not her own. Is not easily provoked. Thinketh no evil. Or we could say,

Se ei pidä kirjaa kaikesta siitä vääryydestä, jota on kokenut. Joskus tämä on todella vaikeaa. Auttakoon Jumala meitä palauttamaan vapauden ja päästämään meidät siitä pahasta. Rakkaus myöskään ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee totuudesta.

It doesn't keep an account of all that wrong that one has experienced. Sometimes this is really tough. May God help us to restore freedom and to deliver us from that evil. Charity also rejoices not in iniquity, but rejoices in the truth.

Paavalin rakastava ohje efesolaisille on ohje meille. Pankaa sen tähden pois valhe ja puhukaa totta kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toistemme jäseniä. Vihastukaa, mutta älkää tehkö syntiä, älköön aurinko laskeko vihanne yli, älkääkä antako sijaa perkeleelle.

Paul's loving instruction to the Ephesians is instruction to us. Therefore, putting away lying, speak every man truth with his neighbor, for we are members one of another. Be ye angry and sin not, let not the sun go down upon your wrath, neither give place to the devil.

Älköön teidän suustanne lähtekö mitään rumaa puhetta, vaan ainoastaan sellaista, mikä on hyvää rakentamiseksi, että se olisi siunaukseksi niille, jotka kuulevat. Ja älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, jolla teidät on sinetöity lunastuksen päivään.

Let no corrupt communication proceed out of your mouth but that which is good to the use of edifying, that it may minister grace unto the hearers. And grieve not the Holy Spirit of God, whereby ye are sealed unto the day of redemption.

Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja paha puhe ja olkoon kaukana teistä. Kaikki pahuus...

Let all bitterness and wrath and anger and clamor and evil speak and be put away from you. Let all malice...

Ja olkaa toisianne kohtaan ystävälliset ja hyväsydämiset, anteeksiantavaiset toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin Kristuksen tähden on antanut teille anteeksi. Me rukoilemme, anna meille meidän rikkomuksemme anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka rikkovat meitä vastaan. Jeesus sanoo,

And be ye kind one to another and tenderhearted, forgiving one another even as God, for Christ's sake, has forgiven you. We pray, forgive us our trespasses as we forgive those that trespass against us. Jesus says,

Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus. Rakkaat veljet ja sisaret, onko meillä se rakkaus? Ja mikä on tehnyt sen vaikeaksi, ja mikä on se Pyhän Hengen viisaus, jota tarvitsemme tänään?

By this shall men know that ye are my disciples, if ye have love one to another. Dear brothers and sisters, do we have that love? And what has made it difficult and what is the wisdom of the Holy Spirit that we need today?

Terveisiä puhujilta, ja luulen, että se on relevantti asia myös tälle keskustelulle. Kiitos.

Greetings from the ministers and I think that is a relevant thing for this discussion as well. Thank you.

Ensinnäkin, rakkaat veljet ja sisaret, tuon terveisiä Floridasta, myös rakkaalta vaimoltani ja muilta, jotka ovat vielä siellä alhaalla, vain pari meistä jäljellä. Mutta pyydän myös itselleni ja omalle syntisyydelleni tänä iltana sen evankeliumin kautta. Mitä yritän tavoittaa teille, on hyvä yhteenveto leiristä, joka kesti

First of all, dear brothers and sisters, I bring greetings from Florida, also from my dear wife and others who are still down there, only a couple of us left. But I also ask for myself and my own sinfulness tonight through that gospel. What I'm trying to capture for you is a great summary of a camp that went from

Perjantaina kello 3:sta sunnuntaina noin puoleenpäivään, joten paljon, paljon keskustelua monissa puheenvuoroissa, mutta ehkä voin antaa teille maistiaisen siitä, mitä tapahtui. Keith oli leirin johtaja.

3 o'clock on Friday until about noon on Sunday, so much, much discussion in many terms of speech, but perhaps I can give you a flavor of some of what happened. Keith was the director of camp.

Panimme merkille, että nyt tällä mantereella on 122 veljeä palvelemassa puhujina, kahdeksan heistä ei enää matkusta, ja meillä oli noin 104 veljeä tulossa leirille. Se oli hämmästyttävä osallistujamäärä. Joten perjantain keskustelumme oli Olavi Voittosen esityksestä

We noted that now on this continent there are 122 brothers serving in the ministry, eight of them no longer travel, and we had about 104 brothers come to camp. It was an amazing turnout. So our Friday's discussion was on Olavi Voittonen's presentation

Pidimme joulukuussa puhujien kokouksen Ogussa. Se esitys oli laista ja evankeliumista, ja se käännettiin ja painettiin The Voice of Zionissa, joten monet teistä ovat luultavasti lukeneet sen. En aio käyttää aikaa siitä keskustelemiseen, vain antaakseni teille maistiaisen

We did a December speaker's meeting in Ogu. That presentation was on the Law and the Gospel, and it was translated and printed in The Voice of Zion, so many of you have probably read it. I'm not going to spend any time discussing that, just to give you a flavor for

Kun hän luetteli keskusteluaiheita, siihen käytimme myös suurimman osan ajastamme. Ja ne olivat, sanan palvelijana, miten hoidan uskonelämääni, uskon vanhurskaus ja elämän vanhurskaus opetuksessamme, ja veli [nimi epäselvä] sivusi sitäkin, parannus, ja syntien anteeksiantamus saarnoissamme.

As he listed topics for discussion, that's where we spent most of our time also. And they were, as a servant of the Word, how do I care for my life of faith, the righteousness of faith, and the righteousness of life in our teaching, and Brother [name unclear] touched on that also, repentance, and the forgiveness of sins in our sermons.

Joten tietysti seurasi suuri kirjo kommentteja. Esimerkiksi ripistä monet kommentoivat, että on vaikea saarnata tai palvella, jos omalla omallatunnolla on syntejä. Luther arvosti rippiä suuresti, sen lohdun vuoksi. Hän sanoi, syntisillä on vapaus käyttää yksityistä rippiä.

So, a great variety of comments of course followed. For example, on confession, many commented that it is difficult to preach or to serve if you have sins on your own conscience. Luther had a high regard for confession, for its comfort. He said, sinners have the freedom to make use of private confession.

Kukin oman tarpeensa tai taipumuksensa mukaan. Ketään ei pakoteta. Eräs veli sanoi, että kun panet synnin pois, silloin se nuhde ei enää käsittele.

Each according to his own need or the inclination. No one is forced. One brother said that when you put sin away, then that rebuke no longer deals.

Toinen lainasi Juusilaa. Hän sanoi, Älä koskaan anna synnin vallita sydämessäsi, sillä se johtaa eriseuraan. Jeesus opetti sanan suolan tärkeyttä. Jopa heikkojen sanojen kautta Jumala pystyy vaikuttamaan. Se oli

Another one quoted Juusila. He said, To never affect sin to govern in your heart, for it leads to heresy. Jesus taught the importance of the salt of the word. Even through weak words, God is able to work. That was

Lyhyt yhteenveto tuntien keskustelusta perjantailta. Lauantaina veljenne Jim Frantti antoi joitakin päivityksiä LLC:n toimistosta ja henkilökunnasta, kuten olette kaikki tietoisia. Puhui yhteisestä työstä SRK:n

A brief summary of hours of discussion for Friday. On Saturday, your brother Jim Frantti gave some updates on the LLC office and staff, as you're all aware of. Talked about the mutual work with the SRK

ja SFC:n kanssa, panimme merkille, että yhteydenpito on nyt sillä tasolla, että se on viikoittaista yhteydenpitoa. Jumala yhdistää meitä yhdeksi, ja Jeesus rukoili, että olisimme yhtä, niin kuin hän ja Isä ovat yhtä.

and SFC, we noted that the communications now are to the point of being weekly communications. God is uniting us as one, and Jesus prayed that we would be one, as he and the Father are one.

Sitten Jim teki jokseenkin lyhyen katsauksen joihinkin niistä asioista, joista keskustelemme, ja hän sanoi yksinkertaisesti, kerron teille, miten minä uskon. Kertokaa minulle, miten te uskotte. Aloittaen anteeksiantamuksesta hän sanoi, voisiko koskaan olla tilannetta, jossa Jumalan lapset eivät voi saarnata evankeliumia? Hän sanoi yksinkertaisesti, jätetään se Jumalan käsiin.

Then Jim did a somewhat brief review of some of the issues that we are discussing, and he said simply, I will tell you how I believe. Please tell me how you believe. Starting with forgiveness, he said, could there ever be a situation where God's children cannot preach the gospel? He said simply, let's leave it in God's hands.

Valtakunnan avaimet tietysti annettiin omilleen, kun Jeesus antoi ne kaksi avainta. Jumalan seurakunta on tietysti nopea päästämään ja hidas sitomaan. Mutta molempia käytetään rakkaudessa ja ne ovat osa täydellistä evankeliumia, koska se on hyvin paljon yhteinen oppi.

The keys of the Kingdom, of course, were given to its own as Jesus gave those two keys. God's congregation is, of course, quick to loose and slow to bind. But both are used in love and are part of the complete Gospel, as it is very much a common doctrine.

Miten ihminen voi saada anteeksiantamuksen? Se on evankeliumin saarnaamisen kautta. Se on Jumalan anteeksiantamus. Joten Jumalan lapsena elämme armossa ja anteeksiantamuksessa. Sitten Jim sanoi, ettei sakramenttien aineksissa ole anteeksiantamusta. Armon alla eläminen verrattuna

How can a person receive forgiveness? It is through the preaching of the gospel. It is God's forgiveness. So as a child of God, we live in grace and forgiveness. Then Jim said there is no forgiveness in the elements of the sacraments. Living under grace versus

Jatkuvaan anteeksiantamukseen. Synnit on sovitettu, mutta tarvitsen anteeksiantamusta, niin kuin Jim sen ilmaisi. Vanhurskauden vaate. Voiko vaate tahraantua? Kristuksen vanhurskaus on täydellinen eivätkä syntimme tahraa sitä, mutta synti tahraa omattuntomme.

Continual forgiveness. Sins are atoned for, but I need forgiveness in the way Jim put it. The robe of righteousness. Can the robe be stained? Christ's righteousness is perfect and is not blemished by our sins, but sin stains our consciences.

Ja on niin monia raamatullisia esimerkkejä, vaatteiden pesu, jalkojen pesu, kehotus panna synti pois, löytyy niin monesta kohdasta. Sitten on aihe vartijoista muureilla, ja hän viittasi Paavalin kirjeeseen korinttilaisille, hänen ensimmäiseen kirjeeseensä, 12. lukuun, että Jumala on asettanut joitakin, kuten Paavali kirjoittaa.

And there are so many biblical examples, the washing of the robes, the washing of the feet, encouraged to put sin away, found in so many places. Then there's the topic of watchmen on the walls, and he referred to Paul's letter to the Corinthians, his first letter, 12th chapter, that God has set some, as Paul writes.

Herran palvelijoilla ja muilla on velvollisuus valvoa. Paavali ohjeisti Efesoksen vanhimpia Apostolien tekojen 20 mukaan, että tämä ei voinut korottaa, vaan pikemminkin se asettaa ihmisen palvelijan paikalle, kuten Jeesus totesi.

Servants of the Lord and others have a duty to watch. Paul instructed the elders at Ephesus, according to Acts 20, that this could not elevate, rather it places one in the place of a servant, as Jesus noted.

Toinen aihe, joka on tullut esille joissakin keskusteluissa paikkakunnilla, on lasten vastaanottaminen ja ehkäisy. On niin tärkeää, että pidämme Jumalan luojana ja elämän antajana. Omavanhurskaus, lakihenkisyys on toinen keskusteluaihe. Ja joskus näyttää siltä, että jos veli on varoittanut synnistä, sellaista pidetään lakihenkisenä.

Another topic that has come up in some discussions in localities is acceptance of children and birth control. It's so important that we keep God as the creator and giver of life. Self-righteousness, law-mindedness is another topic of discussion. And sometimes it seems that if a brother has warned about sin, such is considered law-minded.

Jim kommentoi, että minusta luki sen kauniisti. Hän sanoi, että jos katsotte Jeesuksen sanoja, niin monet hänen sanoistaan olivat niin armollisia, mutta jos luette vuorisaarnan, hän tulee aika suorasanaiseksi silmien himosta ja elämän korskeudesta ja niin edelleen. Pyhän Hengen virka. Kuulkaamme, mitä Henki sanoo, kuten juuri kuulimme sen vetävän täällä ämpärillämme.

Jim commented that I thought read it nicely. He said that if you look at the words of Jesus, so many of his words were so gracious, but if you read the Sermon on the Mount, he gets pretty explicit about the lust of the eyes and the pride of life and so on. Office of the Holy Spirit. Let's hear what the Spirit says, as we just heard it draw here by our bucket.

Jeesus kutsui sitä Puolustajaksi, joka johdatti meidät luottamaan siihen Pyhään Henkeen. Ja sitten lopuksi, miten näen Jumalan valtakunnan? Jos analysoin sitä, voin menettää näkyvistäni valtakunnan kauneuden ja rajat.

Jesus called it the Comforter that led us to trust in that Holy Spirit. And then finally, how do I view the Kingdom of God? If I analyze it, I can lose sight of the beauty and the borders of the Kingdom.

Ja niin sitten keskustelu jatkui loppupäivän. Ja tiivistäisin sen tässä mielessä, ja jätin pois niin monia, monia ajatuksia ja lainauksia eri veljiltä. Mutta veli toisensa jälkeen totesi, miten esitys vastasi heidän sydäntään ja henkeään, ja sanoi, aamen. Näin minä uskon. Tämä on se sanoma, jota olemme kuulleet kautta aikojen.

And so then the discussion went on the rest of the day. And I would summarize it in this sense, and I was cutting out so many, many thoughts and quotes from different brothers. But brother after brother stated how the presentation answered to their heart and their spirit and said, Amen. This is how I believe. This is the message that we have heard throughout time.

Eräs kysyi, miksi muuttaa sanoja? Tähän päivään asti armo on ollut meille riittävä. Miksi lisätä sanat jatkuvasta anteeksiantamuksesta? Toinen sanoi, aamen. Henki on liikuttunut ja valveilla seurakunnassa. Niin monet tiesivät tästä viikonlopusta ja puhuivat siitä ja rukoilivat sen puolesta. On ollut lähes kolme vuotta keskustelua [puhujien] kesken, jotka ovat [epäselvä].

One asked, why change the words? Until this day, grace has been sufficient for us. Why add the words of continual forgiveness? Another said, Amen. The Spirit is touched and awake in the congregation. So many knew of and spoke of and prayed for this weekend. There's been almost three years of discussion among [ministers] who are [unclear].

Olen huolissani erilaisista ymmärryksistämme. Ja keskustelu jatkui. Eräs veli sanoi, vaalikaa elävän uskon lahjaa. Toinen sanoi, lapsesta asti minulle on opetettu, pane synti pois. Uskokaamme niin kuin meille on aina opetettu.

I am troubled over our differing understandings. And the discussion continued. One brother said, cherish the gift for living faith. Another said, since I was a child, I have been taught, put sin away. Let's believe as we have always been taught.

Toinen veli totesi, Jim Frantti totesi, miten hän uskoo, olemme kuulleet, miten jokainen, joka on puhunut, on uskonut. On tärkeää, että jokainen meistä puhuisi, miten uskoo. Niiden, joilla on erilainen ymmärrys, pitäisi puhua vapaasti. Jos ette tunne tätä ykseyttä, pohtikaa, sillä henki ei jaa.

Another brother stated, Jim Frantti stated how he believes, we have heard how each that has spoken has believed. It is important that each of us would speak how we believe. Those who have a different understanding should freely speak. If you do not feel this unity, ponder, for the spirit does not divide.

Ja Jeesus sanoo, joka ei minun kanssani kokoa, se [hajottaa].

And Jesus says, he who does not gather with me [scattereth].

Joten sitten myöhäisen iltapäivän keskustelussa kahvitauon jälkeen päätimme, että olisi tilaisuus, koska tämä on puhujien leiri, kuten tiedätte, joten jos laitoit nimesi listalle, kesti puolitoista tuntia meille kaikille, ennen kuin nimesi tuli vuoroon. Ja niin, sen keskustelun yksimielisyyden vuoksi siihen asti ajattelimme, että lopetetaan se ja annetaan tilaisuus niille, jotka haluavat ilmaista eriävän näkökulman. Joten teimme niin.

So then, in the late afternoon discussion after our coffee break, we decided that there'd be an opportunity, because this is a minister's camp, as you're aware, so if you put your name on the list, it took an hour and a half for all of us for your name to come up. And so, because of the oneness of that conversation, to that point, we thought, let's stop that and take an opportunity for those who desire to express a differing point of view. So we did that.

Ja puolen tusinan veljen kommentteja oli, jotka keskustelivat uskon muista puolista mutta eivät yhtyneet muihin tämän esityksen hyväksymisessä. Nämä puheet erosivat kaikista muista ajatuksiltaan ja huoliltaan. Puheet näyttivät sanovan, että on ongelma lakihenkisyyden ja rakkauden ja armon puutteen kanssa. Ne korostivat Jumalaa, Jeesusta ja Sanaa, mutta Pyhä Henki ja seurakunta puuttuivat joistakin niistä.

And there were comments by half a dozen brothers who discussed other aspects of faith but did not join with the others in agreeing with this presentation. These speeches differed from all the others in thoughts and concerns. The speeches seemed to be saying that there is a problem with law-mindedness and lack of love and grace. They emphasized God, Jesus, and the Word, but the Holy Spirit and congregation was missing in some of them.

Näiden puheiden jälkeen keskustelu jatkui tukevammilla kommenteilla. Saarnaamme aina ehdotonta evankeliumia. Se peittää kaiken synnin. Rippi ei ole koskaan täydellinen, mutta evankeliumi on silti täydellinen. Tunnustamme ne synnit, jotka tunnemme sydämessämme ja jotka vaivaavat omaatuntoamme.

After these speeches, the discussion continued with more supportive comments. We always preach an unconditional gospel. It covers all sin. Confession is never perfect, but the gospel is still complete. We confess those sins that we feel in our heart and that bother our conscience.

Joten elämme armon alla, Jumalan ansaitsemattoman ja oppimattoman rakkauden ja laupeuden alla. Kuultava evankeliumi on välttämätön hengelliselle uudestisyntymiselle ja kaikille pyrkimyksillemme. Iltakeskustelussamme eräs veli sanoi, synti on tie lähteä valtakunnasta.

So we live under grace, the undeserved and unlearned love and mercy of God. The audible gospel is necessary for spiritual new birth and for all our endeavors. In our evening discussion, one brother said, sin is the way to leave the kingdom.

Ja hän viittasi Johanneksen evankeliumin 10. lukuun, jossa Jeesus puhuu palkkaamisesta. Ja hän sanoo yhdessä niistä jakeista, Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, sillä ne eivät tunne vierasten ääntä.

And he referred to the Gospel of John, the 10th chapter, where Jesus talks about the hiring. And he says in one of those verses, And a stranger will they not follow, but will flee from him, for they know not the voice of strangers.

Luther lainaa Paavalia Roomalaiskirjeen 16:sta, sanoma, josta luetaan ja joka on kuultu. Mutta minä kehotan teitä, [veljet, pankaa merkille ne], jotka aiheuttavat eripuraisuutta ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette oppineet, ja vältetty. Ja tämä veli jatkoi ja sanoi, jos palvelen ja lampaat tulevat levottomiksi, minun täytyy pysähtyä ja minun täytyy kysyä itseltäni, mitä sanon, mikä aiheuttaa minua?

Luther quotes Paul from Romans 16, a message that's read from and has been heard. Now I beseech you, [brethren, mark them] which cause division and offenses, contrary to the doctrine which you have learned and avoided. And this brother continued and said, if I serve and the sheep become restless, I have to stop and I have to ask myself, what am I saying that is causing me?

Luther sanoo, ne ovat lisäyksiä, hänen veljensä sanoi, hän kutsuu niitä sivuopeiksi, jotka eivät ole samaa kuin oikea polku, ja lampaiden vastuulla on tuomita, onko ääni oikea? Joskus, hänen veljensä sanoo, olen kokenut, ettei ääni ole aivan sama, lauma puuttuu siihen. Evankeliumi on Jumalan voima, ei minun voimani, vaan Jumalan voima.

Luther says, it is additions, his brother said, he calls it side doctrines, which are not the same as the right path, and it is the responsibility of the sheep to judge, is the voice correct? Sometimes, his brother says, I have experienced that the voice is not quite the same, the flock addresses it. The gospel is the power of God, not my power, but God's power.

Toinen veli sanoi, näin Pyhä Henki johdattaa ja ohjaa. Jos kuulet äänen, kuule Hengen ääni. Kuulkaamme Vapahtajan rakastavaa ääntä ja hoitakaamme asiat. Toinen veli sanoi, kaiutan niitä tunteita, joita ilmaistiin Jimin esityksessä. Iloitsin. Jotkin kommenteista huolestuttivat minua myös. Jatkuva anteeksiantamus huolestutti minua myös. Ja hän sanoi, taivaallinen manna on vain yhdelle.

Another brother said, this is the way the Holy Spirit leads and guides. If you hear the voice, hear the voice of the Spirit. Let's hear the loving voice of the Savior and take care of matters. Another brother said, I am echoing the feelings expressed in Jim's presentation. I was rejoicing. Some of the comments troubled me also. Continual forgiveness troubled me also. And he said, heavenly manna is only for one.

Toinen veli sanoi, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Jumalan Henki olisi ollut täällä kanssamme, mutta myös vihollinen on tehnyt työtään. Vihollinen haluaa laittaa niin paljon savua Jumalan huoneeseen, ettemme voi nähdä. Uskon synnin, lapsuuden. Olin huolissani joistakin puheista. Yksi mainituista nimistä oli veli John. Johnille mainittiin rakastavasti, että Jumala on antanut hänelle paljon lahjoja ymmärtää kirjoituksia.

Another brother said, there is no doubt but that God's Spirit has been here with us, but also the enemy has done his work. The enemy wants to put so much smoke into the house of God that we cannot see. I believe sin, childhood. I was troubled with some of the speeches. One of the names mentioned was Brother John. It was lovingly mentioned to John that God has given him lots of gifts to understand scriptures.

Antakoon Jumala teille veljiä kuulemaan seurakuntaa, äitiä. Olette laittaneet yhä enemmän ja enemmän savua seurakuntaan. Haluamme, ettei yksikään meistä menetä kallista uskoaan. Jumala johtaa seurakuntaansa oikealla tavalla. Se oli illan pointti. Olimme aikatauluttaneet jatkavamme kahdeksaan asti, mutta jatkoimme aina kello kymmeneen asti, jolloin evankeliumia saarnattiin.

May God give you brothers to hear the congregation, Mother. You have been putting more and more smoke into the congregation. We want that not one of us will lose his precious faith. God leads his congregation in the right way. That was the point of the evening. We had scheduled to go until 8, but we went all the way to 10 o'clock where the gospel was preached.

Ja sitä saarnattiin monille runsaasti, monille, jotka olivat sitä tarvinneet. Steve Haataja johti sitä keskustelua. Sitten hän lopetti ja sanoi, ei ole mitään eroja minkään järjestöjen välillä, LLC, SRK, SFC. Sen tapahtuman jälkeen olin veli Eric Simonsonin kanssa,

And it was preached to many in abundance, to many who had needed it. Steve Haataja was moderating that discussion. He then ended and he said, there are no differences between any of the organizations, LLC, SRK, SFC. After that event, I was with Brother Eric Simonson,

Pyhä Henki on puhunut minulle tänään. Olen taistellut Jumalan valtakuntaa vastaan, ja Hän pyysi evankeliumia, ja evankeliumi saarnattiin. Rakkaat veljet ja sisaret, sellainen ilo puhkesi keskuudessamme tänään. Jumalan Henki liikkui hyvin voimakkaasti. Kiistatta Pyhä Henki on ohjannut

The Holy Spirit has been speaking to me today. I have been battling against the Kingdom of God, and He asked for the Gospel, and the Gospel was preached. Dear brothers and sisters, that's what rejoicing broke out among us today. God's Spirit moved very powerful. Without question, the Holy Spirit has been guiding

Rukoilen, koska pienet heikot karitsat kärsivät. Jumala on valinnut meidät puhumaan, mutta jos alamme ajatella, että olemme viisaita ja että tiedämme, silloin vihollinen ottaa vallan. Rukoilkaa lapsen sydäntä. Palvelkaa sydäntänne. Toinen veli sanoi, Rakas veli, istuin ja kuuntelin tänään niin monia puheita, mutta jotkut ovat jättäneet minut huolestuneeksi. Sanat ovat olleet hienoja, mutta ne ovat aiheuttaneet huolta sydämissämme.

I pray because the small weak lambs are suffering. God has chosen us to speak, but if we begin to think that we are wise and that we know, then the enemy is taking control. Pray for the heart of a child. Serve your heart. Another brother said, Dear brother, I sat and listened today to so many speeches, but some have left me in trouble. Words have been fine, but they have caused trouble in our hearts.

Jumalan sana on uskomme ja elämämme korkein auktoriteetti. Luther sanoo, ettei Jumalan sana voi olla olemassa ilman Jumalan lapsia, eivätkä Jumalan lapset voi elää ilman Sanaa. Luther kirjoittaa, että vaikein tunnistettavista synneistä on järjen synti. Hän sanoi, että kaikki muut karkeat synnit voi nähdä helposti, mutta ei järjen syntiä.

God's Word is our faith and life's highest authority. Luther says God's Word cannot exist without God's children, and God's children cannot live without the Word. Luther writes about the most difficult of sins to recognize is the sin of reason. He said all of the other gross sins can be seen easily, but not the sin of reason.

Ja se vaatii saarnaamista puhdistaakseen sen synnin. Sitten hän sanoi, tämä ei ole mikään muu kuin Jumalan huone ja taivaan portti. Vuosien varrella olen kuullut monien kehottavan joitakin teistä veljistä, tiedätte keitä olette, olkaa hyvä ja puhukaa minulle. Sitten hän sanoi, pelkään, että olemme suuren taistelun partaalla ja minä olen maan päällä, koska tiedän olevani niin huono ja suuri sotilas.

And it requires preaching to purge that sin. Then he said, this is none other than the house of God and the door of heaven. Over the years I have heard many exhorting some of you brothers, you know who you are, please speak to me. Then he said, I fear we are in the brink of a great battle and I am on earth, because I know I am such a poor and a great soldier.

Ja etteivät kaikki tule kotiin taistelurintamalta, emmekä voi haavoittua. Toinen veli sanoi, Jim totesi ennen viimeistä eriseuraa,

And that not all come home from the battlefront, and we can't be wounded. Another brother said, Jim noted before the last heresy,

Toisin sanoen Jim Frantti esityksensä lopussa kuvasi omaa kääntymystään eriseurasta, jossa hänellä oli pitkä listansa asioita, ja hän ajatteli, että jos saisin kaikki nämä rastitettua, silloin ymmärtäisin, missä Jumalan valtakunta on. Ja hän huomasi, kuten olette luultavasti kuulleet hänen sanovan, että kun hän meni tapaamaan iäkästä sisarta pitkän listansa kanssa, tämä sanoi hänelle, että en tiedä, voinko vastata kaikkiin kysymyksiisi, mutta minulla on syntini anteeksiannettuina, ja minulla on rauha Jumalan kanssa.

In other words, Jim Frantti at the end of his presentation described his own conversion from heresy, where he had his long list of things, and he figured, if I could get all these checked off, then I would understand where the kingdom of God is. And he found, as you probably heard him say, that when he went to visit an elderly sister with his long list, she told him that, I don't know if I can answer all your questions, but I have my sins forgiven, and I have peace with God.

Ja Jim Frantti sanoi, että hän tajusi, että tämä on minun armon tilaisuuteni, ja jos en tartu siihen, annetaanko toista? Ja sitten Jim sanoi, en tiedä, vastattiinko kaikkiin kysymyksiini lopulta vai ei, mutta sillä ei ollut enää merkitystä. Hänellä oli rauha Jumalan kanssa. Joten tämä veli sanoi, että Jim ajatteli voivansa päättää omassa mielessään, mikä oli oikein. Minä olen ottanut saman lähestymistavan.

And Jim Frantti said he realized that this is my opportunity for grace, and if I don't take hold of it, will it be given another? And then Jim said, I don't know if all of my questions were eventually answered or not, but it didn't make a difference anymore. He had peace with God. So this brother said that Jim thought he could decide in his own mind which was right. I have taken the same approach.

Jumalan henki on täällä, ja tämä lähestymistapa on alkanut viedä minua sinne, minne en halua mennä. Hän pyysi evankeliumia, ja evankeliumi saarnattiin. En usko, veljet ja sisaret, että kukaan, joka saattoi palata puhumaan, ei olisi tuntenut vanhaa syntisyyttä eikä olisi pyytänyt evankeliumia. Toinen veli sanoi, nämä ovat ne kamppailut, joita meillä on ollut viime vuosina.

God's spirit is here, and this approach has started to take me where I don't want to go. He asked for the gospel, and the gospel was preached. I don't think, brothers and sisters, that anybody who could return to speak didn't feel the old sinfulness and didn't ask for the gospel. Another brother said, these are the struggles that we have had for the past several years.

Jotkut lapsistamme ja jotkut sisaruksistani ovat taistelleet Jumalan seurakuntaa vastaan. Olemme rukoilleet Jumalaa ja hän on vastannut osittain. Toinen veli sanoi, että jatkuva anteeksiantamus tappaa uskon. Kuulin sen ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten, ja nyt se tuli taas esille rakkaan veljemme Johnin kautta Rockfordin perhekeskustelussa. Se on väärä oppi.

Some of our children and some of my siblings have battled against the congregation of God. We have prayed to God and he has answered in part. Another brother said continual forgiveness kills faith. I first heard it 10 years ago and now it came up again by our dear brother John in the Rockford family discussion. It is a wrong doctrine.

Rukouksiimme on vastattu, äiti äiti sanoi. Pyhä Henki on vastannut merkittävällä tavalla. Jos veljenne lähtevät hoitamatta asioita, se on merkittävä askel. Jos veljeänne Johnia kehotettiin hoitamaan asiat, jotta hänen lahjojaan voitaisiin käyttää kokoamaan, hän ei tehnyt sitä.

Our prayers have been answered, Mother Mother said. The Holy Spirit has answered in a remarkable way. If your brothers leave without taking care of matters, it is a significant step. If your brother John was exhorted to take care of matters so his gifts could be used to gather, he did not.

Se venyi myöhään. Sunnuntaina aloitimme taas keskustelulla. Veljet sanoivat, iloitsimme sydämissämme siitä, miten päivä oli päättynyt. Oli paljon kehotusta joillekin veljille ottaa vaari äidin äänestä. Veljenne Craig sanoi, omasta sydämestäni, halusin ymmärtää kaiken, mutta tajusin, että minun tarvitsi vain uskoa kuin lapsi. Hän pyysi evankeliumia.

That went late. On Sunday, we started again with the discussion. The brothers said, we rejoiced in our hearts the way the day had ended. There was much exhortation to some brothers to take heed of the voice of the mother. Your brother Craig said, from my own heart, I wanted to understand everything, but realized that I needed to just believe as a child. He asked for the gospel.

Hän sanoi: yksinkertainen toiveeni on vaeltaa kuin lapsi, puhua kuin lapsi, olla kuin lapsi. Hän sanoi: kantakaa minua veljenä. Rakas veli John huomautti puheenvuorollaan, että ensimmäinen puhujien kokous on kirjattu Apostolien tekojen 15. lukuun. Mutta hän sanoi: mistä minun pitää tehdä parannus? Suomesta tuli vastaus, että jatkuva anteeksiantamus on huonoa oppia.

He said, my simple desire is to walk as a child, to speak as a child, to be as a child. He said, carry me as a brother. Dear Brother John, in his turn to speak, he noted that the first speaker's meeting was recorded in Acts 15. But he said, what am I to repent of? The response from Finland was that continual forgiveness is poor doctrine.

Että olen heikko sanoissa, olen vajavainen. Jos termi jatkuva anteeksiantamus aiheuttaa hämmennystä, vältän sitä. En vertaa itseäni Lutheriin, mutta kuten hän sanoi kirkolliskokouksen edessä, ei ole hyvä toimia omaatuntoaan vastaan. Ellei minua vakuuteta kirjoituksilla, en voi perua.

That I am weak in words, I am faulty. If the term continual forgiveness causes confusion, I will avoid it. I don't compare myself to Luther, but as he said before the council, it is not good to go against one's conscience. Unless I am convinced by scriptures, I cannot recant.

John pyysi evankeliumia ja se saarnattiin, mutta hän ei ollut samaa mieltä niistä laajemmista huolista, joita veljet ilmaisivat hänelle rakastavasti leirillä. Useat veljet kommentoivat, että uusi rukoukseni on, rakas isä, varjele tätä lasta.

John asked for the gospel and it was preached, but he did not agree with the larger concerns that were lovingly expressed to him by brothers at the camp. Several brothers commented that, my new prayer is, dear father, keep this child.

Kiitos. Kiitos, Russ, noista terveisistä puhujien leiriltä. Ja nyt meillä on aikaa keskustella. Mihin aikaan on lounas, ihan vain jotta tiedämme? No, se on silloin kun se on.

Thank you. Thank you, Russ, for those greetings from ministers camp. And now we have time to discuss. What time is lunch, just so we know? Well, it is when it is.

En ole täällä puhumassa kenestäkään muusta, vain itsestäni, mutta ensinnäkin haluan antaa vähän

I'm not here to speak about anyone else, only myself, but first of all I want to give a little

Joitakin asioita, joita on tullut esille vuosien varrella. Luettelen ne vain aiheina, ja sitten päätän pienen puheeni. En aio käydä läpi isku iskulta, mutta ensimmäinen kokous pidettiin tammikuussa 1996. Ja silloin 90-luvulla oli kiista videoista.

Some things that have come up over the years. I'm just going to list them as topics, and then I'll conclude my little talk. I'm not going to go blow by blow, but the first meeting was held in January of 1996. And back in the 90s, there was an issue over videos.

Mitkä videot ovat sopivia? Mitkä videot ovat sopimattomia?

What videos are appropriate? What videos are inappropriate?

Ja periaatteeni, jonka totesin, ei minun, se oli Päivämiehessä, myös Voice of Zionissa, palsta, periaate oli tämä, sisältö on ratkaiseva tekijä. Ei se, onko se itse kuvattu vai ostettu.

And my principle that I stated, not mine, it was in the Päivämies, also in the Voice of Zion, the column, the principle was this, the content is the deciding factor. It's not whether it's taken by ourselves or it's purchased.

Ei se, onko videossa eläviä ihmisiä vai piirroshahmo-hahmoja, vaan sisältö on ratkaiseva tekijä. Aivan kuten on hyviä kirjoja ja huonoja kirjoja, aivan kuten on hyviä CD-levyjä, huonoja CD-levyjä, aivan kuten on hyviä radioasemia, huonoja radioasemia. Ohjaava periaate Pyhän Hengen mukaan on, että sisältö ratkaisee.

It's not whether it's live people in the video or cartoon figure figures, but it's the content which is the deciding factor. Just as there are good books and bad books, just as there are good CDs, bad CDs, just like there are good radio stations, bad radio stations. The guiding principle, according to the Holy Spirit, is content decides.

Ja se ei näyttänyt menevän hyvin läpi joidenkin ihmisten keskuudessa. Toisissa, saarnani ovat liian akateemisia. Käytän muistiinpanoja. Käytän muiden lainauksia. Iso kysymys silloin 1990-luvulla oli kysymys, onko kaikki mustavalkoista uskovaisten kohdalla? Vai onko olemassa sellaisia asioita kuin harmaita alueita?

And that did not seem to fare well with some people. In others, my sermons are too academic. I use notes. I use quotes of others. Big issue back in the 1990s was the issue, is everything black and white with believers? Or are there such things as gray areas?

No, on palsta Voice of Zionin äskettäisen numeron takasivulla, luulen, että se on helmikuun numero, Harri Vähäjylkältä. Hän toteaa selvästi, ettei kaikki ole mustavalkoista kaikille uskovaisille. On harmaita alueita. Silloin 1990-luvulla yksi esimerkki, jota käytettiin havainnollistamaan

Well, there's a column in the recent Voice of Zion back page, I think it's a February issue by Harri Vähäjylkkä. He clearly states not everything is black and white for all believers. There are gray areas. Back in the 1990s, one example using to illustrate

Mustavalkoisuutta, oli tämä, että uskovaisia oli kerrostalon yhteistiloissa. Oli vaalien aika, ja jotkut uskovaiset katsoivat vaalituloksia. Toinen uskovainen tuli ja sammutti television. Hän sanoi, uskovaiset eivät katso televisiota. Se on mustavalkoista.

Black and white was this that there were believers in the commons area at an apartment. It was a time of elections and some believers were watching the election results. Another believer came and shut off the television. He said, believers don't watch television. It's black and white.

Joten minun sanottiin ajavan niin sanottua poikkeusta säännöstä. Ja minulta on pohjimmiltaan kysytty monta kertaa, sanotko, että amerikkalainen kristillisyys on legalistista? Ei, ei tietenkään. Se on mahdotonta.

So I was said to be pushing the so-called exception to the rule. And I am basically been asked many times, are you saying that American Christianity is legalistic? No, of course not. It's impossible.

Jokaisella yksittäisellä uskovaisella, jokaisella meistä, joillakin on taipumus olla lepsuja, toisilla on taipumus olla tiukempia tai legalistisia tai kaikkimielisiä. Jokainen on erilainen ja heillä on omat heikkoutensa ja taipumuksensa. Joillakin uskovaisilla voi toisinaan olla taipumuksia yhteen suuntaan ja toiseen suuntaan.

Each individual believer, each of us, some have the tendencies to be lenient, others have the tendency to be more tight or legalistic or all-minded. Each one is different and have their own weaknesses and tendencies. Some believers may have at times tendencies one direction and another direction.

Joten joitakin väitteitä tai huolia minusta. Minulla on ylpeä henki. Ne ovat väärässä. Uskon vanhurskaus verrattuna elämän vanhurskauteen. Mikä on niiden suhde toisiinsa? Hautajaissaarnoissani on liikaa

So some of the statements or concerns about me. I have a proud spirit. They're wrong. Righteousness of faith versus righteousness of life. What is the relationship one to another? My funeral sermons have too much

Mitä sanoisin? Puhumista siitä kuolleesta henkilöstä, muistelemista ja hänestä puhumista. Käytän PIN-korttia. Minulla on, miksi olen aina yhteydessä ihmisiin Suomessa? Ja niin joissakin menneisyyden kokouksissa, sinulla on väärä henki, aiheutat jakautumista, ja on kaksi ryhmää. Joten nämä menevät takaisin aina 1990-luvulle asti.

What would I say? Talking about that deceased person, reminiscing and talking about them. I use the PIN card. I have, why am I always in contact with people in Finland? And so at some of the meetings in the past, you have the wrong spirit, you are causing a division, and there are two groups. So these are going back all the way to the 1990s.

Se ei ole koskaan tullut seurakunnalle. Se on ollut vain puhujien kanssa tai johtokunnan tasolla. Ja viime aikoina olen lukenut kaikkea samaa. Minulla oli tämä, joka jätti minut viimeistelemään julkaisua, SRK:n julkaisua, ja löytämään mielenkiintoisia artikkeleita. Olen kääntänyt niitä ja lähettänyt niitä joillekin ystävilleni, ja sanottiin, että tämä on tuhoavaa työtä.

It's never come to the congregation. It's just been with the ministers or at the board level. And as of late, I've been reading all the same. I had this left me to finish publication, SRK's publication, and finding interesting articles. I've been translating them and sending them to some friends of mine and said that this is destructive work.

Juuri viime sunnuntaina joku soitti minulle ja sanoi, että he ovat täällä kevätseurojemme aikana kahvipöydässä ja yksi henkilö kertoi heille, ja he soittivat ja kertoivat minulle, ettei saarnoissani ole ruokaa.

Just last Sunday someone called me and they said that they're here during our spring services at the coffee table and one person told them and they called and told me that my sermons have no food in them.

Joten, toinen, viime syksynä oli, yhdessä johtokunnan kokouksessa esitettiin kommentti, että vain 25 % seurakunnasta ymmärtää saarnojasi. Ja saarnojesi perusteella, tietävätkö seurakunnan jäsenet edes, miten uskot?

So, another, last fall there was, at one board meeting, a comment was made that only 25% of the congregation understands your sermons. And based on your sermons, do the congregation members even know how you believe?

Joten sen myötä en sano enempää niistä asioista, mutta sanon vain sen, että kuten kaikkien puhujien, kaikkien palvelijoiden kohdalla, olipa tehtäväsi mikä tahansa, paikallinen seurakunta kutsuu ja asettaa yksilön virkaan. Paikallinen kotiseurakunta huolehtii palvelijoistaan.

So, with that, I say no more about those things, but all I say is, as all ministers, all servants, no matter what your capacity, it is the local congregation that calls and places an individual into office. It is the local home congregation that takes care of their servants.

Ja jos tarve vaatii, paikallinen seurakunta sitten pyytää heitä lepäämään tai poistaa heidät tai siirtää pois virasta. Ja kuten usein on sanottu, ja sanon sen sydämestäni, Jumalan valtakunta ei tarvitse minua, mutta minä tarvitsen Jumalan valtakuntaa.

And if need be, it is the local congregation that then puts them to rest or takes them down or out of the office. And as often has been said, and I say it with my heart, the Kingdom of God doesn't need me, but I need the Kingdom of God.

Joten ainoa rukoukseni ja sydämeni toive on tämä, että voisin olla yksi lapsi Jumalan valtakunnassa, armon vastaanottaja, ja voisin kerätä edes yhden muruen, joka putoaa armon pöydältä Herran huoneessa. Kiitos, John ja Janelle.

So my only prayer and heart's desire is this, that I could be one child in God's kingdom, a grace-taker, and be able to gather even one crumb that falls from the table of grace in the Lord's house. Thank you, John and Janelle.

Jumala näkee kaiken ja tietää kaiken. Luotan siihen, että hän tuntee sydämeni. Tämä seurakunta on siunannut meitä yhä uudelleen monta kertaa viimeisten yli 20 vuoden aikana. Nämä tulevat olemaan ne muistot, joita vaalin. Tällä hetkellä aion olla avoin koettelemuksistamme, toivoen, että seurakunta voi auttaa meitä niissä. Haluan puhua totuudesta ystävällisesti.

God sees all and knows all. I trust that he knows my heart. We have been blessed over and over by this congregation many times in the last 20 plus years. These will be the memories that I cherish. Currently, I will be open of our trials, hoping that the congregation can help us with them. I want to speak of the truth with kindness.

Sananlaskut 15.1 sanoo, Lempeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan. Kun seurustelin Johnin kanssa, minulla ei ollut tietoa mistään näistä kysymyksistä. Kun seurustelin Johnin kanssa, minulla ei ollut tietoa mistään kysymyksistä. Tunsin, että tunsin hänet uskon kautta ja kuuntelemalla hänen saarnojaan ja Jumalan antamia lahjoja.

In Proverbs 15.1 says, A soft answer turneth away wrath, but grievous words stir up anger. When I was dating John, I had no knowledge of any of these issues. When I was dating John, I had no knowledge of any issues. I felt that I knew him through faith and listening to his sermons and God-given gifts.

Hän kertoi minulle vähän näistä koettelemuksista, kun seurustelimme. Tajusin, että olin rakastunut, enkä tajunnut ongelman laajuutta. Olin innokas palvelemaan seurakuntaa hänen kanssaan parhaan kykyni mukaan. Tiesin, että minulla olisi rajallisesti aikaa toisen työni vuoksi, mutta tunsin, että olisin seurakunnan rakkaudessa ja he ymmärtäisivät, että yrittäisin parhaani.

He told me a little bit of these trials when we were dating. I realized that I was in love and I didn't realize the extent of the problem. I was eager to serve the congregation with him to the best of my abilities. I knew that I would have limited time due to my other job, but I felt that I would be in the love of the congregation and they would understand that I would try my best.

Melko pian avioliittomme alussa tapasimme Keithin ja Kathyn joidenkin meitä koskevien huolten vuoksi. Nämä olivat pääasiassa elämän vanhurskauden kysymyksiä, kuten videot, kortit, keilailu ja niin edelleen. Keskustelussamme oli varsin selvää, että Keithin odotukset olivat, että me kaikki sanomme saman asian kaikista näistä elämän vanhurskauden kysymyksistä, vaikka ne eivät olleet sitä, mitä me tunsimme.

Fairly quickly into our marriage, we met with Keith and Kathy regarding some concerns towards us. These were mainly righteousness of life issues, such as videos, cards, bowling, et cetera. In our discourse, it was quite clear that Keith's expectations were that we all say the same thing on all of these issues of righteousness of life, even if they were not what we felt.

Perinteillemme ja ajatuksillemme ei ollut tilaa. Tunsin tukehtuvani niiden vaatimusten alle, joita silloin esitettiin. Esimerkiksi tunsin, että minun täytyisi yrittää arvata, mitä Keith haluaisi minun sanovan. Se oli viimeinen kerta, kun puhuimme yhdessä pariskuntina, syksyllä 1999.

There was no room for our traditions and thoughts. I felt suffocated by the demands expressed at that time. For example, I felt that I would have to try and guess what Keith would want me to say. That was the last time we spoke together as couples in the fall of 1999.

Siitä lähtien tuntui, että monet eroista johtuivat tällaisista kysymyksistä. Ja viittaan Roomalaiskirjeen 14:een lihan syömisestä ja muiden tuomitsemisesta. En lue sitä kaikkea.

Since that time, it felt like a lot of the differences stemmed from these type of issues. And I refer to the Romans 14 about the eating meat and judging others. I won't read it all.

Tunnen, että minua on tarkkailtu jokaisen mahdollisen virheen varalta ja tuomittu ankarasti kaikesta ja mistä tahansa. Surullisinta minulle on kuulla yhä uudelleen, sinussa on jotain vikaa. Olen huolissani kaikesta, mitä teet ja sanot, tai kaikesta, mitä et sano ja tee. Nämä yksityiset tapaamiset alkoivat kauan sitten. Hoitokokoukset, paremman sanan puutteessa,

I feel like I've been monitored for any potential mistake and judged harshly for anything and everything. The saddest part for me is to hear over and over, there's something wrong with you. I am concerned with everything you do and say or everything you don't say and do. These private meetings started a long time ago. The caretaking meetings, for a better word,

Paremman sanan puutteessa niitä on ollut lukemattomia ja uuvuttavia. Huolet ovat usein olleet epämääräisiä tai harhaanjohtavia tai raportoitu nimettömistä lähteistä. Muistan vuonna 2005, esimerkiksi, Johnilla oli pelottava tapaaminen muiden puhujien kanssa. Se oli ensimmäinen kerta, jonka muistan, että häntä tapaavat ihmiset sanoivat, että hän aikoi aloittaa eriseuran.

For lack of a better word have been countless and exhausting. The concerns often have been vague or misleading or reported from anonymous sources. I remember in 2005, for example, John had a frightening meeting with the other ministers. It was the first time I remember that people meeting with him were saying that he was going to start a heresy.

Tunsin, ettei mikään ollut koskaan tarpeeksi hyvää tai ettemme koskaan voisi täyttää odotuksia. Aloin dokumentoida pelkojani, ja jotkut sanoivat minulle, että sekin oli väärin. Kerroin äidilleni, että jotkut ihmiset antaisivat hyvää palautetta, mutta toiset vain kritiikkiä. Sitä oli hämmentävää selvittää.

I felt nothing was ever good enough or that we could never meet expectations. I started documenting my fears and some told me that was wrong too. I told my mom that some people would give good feedback but others only criticism. It was confusing to sort out.

Johnia nuhdeltiin siitä, että hän opiskeli saarnoja varten, valmistautui saarnoihin, tutki saarnoja varten, käytti muistiinpanokortteja tai jäsennyksiä, käytti eri raamatunkäännösten helpompaa kieltä raamattuluokassa, vaikka hän oli uuden raamatunkäännöksen selvittämistä käsittelevässä toimikunnassa. Monia ankaria lausuntoja suurempien ihmisryhmien kanssa tapahtui. Monta kertaa kuulin, jos et tee parannusta,

John was admonished for studying for sermons, prepping for sermons, researching for sermons, using note cards or outlines, using the easier language of the different translations for the Bible class, even though he was on the committee for exploring a new Bible translation. Many harsh statements with larger groups of people occurred. Many times I heard, if you don't repent,

Tuskin uskoin, mitä tapahtui. Sinun täytyy mennä seurakunnan eteen tekemään parannus siitä, että sanoit, ettei kaikki kantasolututkimus ole väärää. Neuvoit jotakuta käyttämään ehkäisyä naisen terveysongelmien vuoksi ja kerroit tarinan, ja tarina kerrottiin virheellisellä tavalla, niin ettei pariskuntaa, jonka kanssa olin puhunut, voitu tunnistaa ja heidän kanssaan puhua.

I could hardly believe what was happening. You have to go in front of the congregation to repent of saying that not all stem cell research is wrong. You advised somebody to use birth control for the women's health problems and told the story in an, and the story was told in an incorrect way so that the couple that I had talked to could not be identified and spoken to.

Sinun täytyy tehdä tämä eri tavalla. Emme pidä miehesi hautajais- tai hääsaarnoista. Aiomme leikata palkkaasi, ellet sinä. Et ole tarpeeksi mukana nuorten kanssa. Et osallistu kaikkiin kirkon tilaisuuksiin, vaikka sinua ei kutsuttu tai otettu mukaan niihin. Konfliktit ovat mukavia kaikille, erityisesti minulle.

You need to do this differently. We don't like your husband's funeral or wedding sermons. We're going to cut your pay, unless you. You're not involved with the youth enough. You do not attend all the functions of the church, even though you were not invited or involved in them. Conflicts are comfortable to everyone, especially me.

Ei ole okei käyttää helppoa ratkaisua ja syyttää siitä yhtä ihmistä. Meillä on vastuu noudattaa Kristuksen seurakuntajärjestystä, vaikka ihmiset olisivat hermostuneita tai pelokkaita tekemään niin. Kun emme tee tätä, se luo kaaosta. Tunnen, että me kaikki voisimme toimia tässä paremmin.

It's not okay to use the easy solution and blame it on one person. We have the responsibility to follow the church law of Christ even if people are nervous or intimidated to do so. When we don't do this, it creates chaos. I feel that we all could do better on this.

Tunnen, että monet näistä ongelmista tänään johtuvat tällaisten tapaamisten yhteisistä nimittäjistä Keithin ja Johnin ja Russin kanssa. Tätä on sitten levitetty juorujen kautta ja monet ovat pitäneet sitä yllä. Monta kertaa sanotaan, että jos John tekisi parannuksen, nämä ongelmat katoaisivat. Huomasin myös teeman, että Keith sanoi meille, ettemme John ja minä uskoneet oikein tai että meillä oli eri henki.

I feel a lot of these problems today stem from common denominators of these kinds of meetings with Keith and John and Russ. This has then been spread through gossip and perpetuated by many. Many times it's said if John would repent, these problems would go away. I also noticed a theme that we were told by Keith that John and I were not believing correctly or had a different spirit.

Hän sanoi, ettei hän tiedä tarkalleen, mikä se oli, mutta muutkin tunsivat sen. Kun pyysimme konkreettisempia neuvoja, niitä ei annettu, ja muiden huolet olivat nimettömiä, ja keitä he olivat.

He would say that he doesn't know exactly what it was, but others felt it too. When we asked for more concrete advice, it was not given, and the others' concerns were anonymous, and who they were.

Tunnen, ettemme sanoisi omille lapsillemme, että heissä on jotain vikaa, emmekä puhuisi siitä, mihin haluamme puuttua. Haluamme puuttua vääryyteen emmekä arvostella ihmistä väärinymmärryksestä. Se toimii kaikkiin suuntiin, minun tapani, sinun tapasi, kaikkien tapa. Rukoilen, että Jumalalla on voima parantaa meidät kaikki. Tunnen, etten ole saanut tilaisuutta selittää itseäni muille monissa näistä valituksista tai keskusteluista.

I feel that we wouldn't tell our own kids that there's something wrong with them and not speak of what we want to address. We want to address the wrong and not criticize the person for the misunderstanding. It goes all ways, my way, your way, everyone's way. I pray that God has the power to heal all of us. I feel that I have not had the chance to explain myself to others in many of these complaints or discussions.

Ihmisten on epämukava puhua kanssasi. Onko tämä Raamatun mukaista? Tämä on jotain, mitä ajattelen jatkuvasti, ja voimme kaikki kysyä itseltämme, katsommeko veljiämme, niitä, jotka vaeltavat kanssamme, myötätunnon silmin? Kun voimme ajatella sitä, tajuamme, ettei pitäisi olla pelkoa lähestyä toista uskovaista, josta meillä on huoli.

People are uncomfortable talking to you. Is this according to the Bible? This is something I keep thinking of and we can all ask ourselves, are we looking at our brethren, those walking with us, with eyes of compassion? When we can think of that, we realize there should be no fear to approach another believer who we have a concern about.

Meillä täytyy olla avointa, läpinäkyvää vuoropuhelua, ei väitellä keskustelusta etsimättä vikaa muista. Tietysti vääryyksiin täytyy puuttua, mutta puuttua selvästi ja rakastavasti. Rukoilen, ettei kukaan eksyisi. Jumala on antanut meille kaikille erilaisia lahjoja. Niitä on tarkoitus käyttää. Niiden ei ole tarkoitus tehdä ketään ylpeäksi eikä niitä ole tarkoitus kätkeä vakan alle.

We need to have open, transparent dialogue, not debate the conversation without looking for fault in others. Of course, wrongs need to be addressed, but addressed clearly and lovingly. I pray no one would go astray. God has given us all different gifts. They are to be used. They are not to make one proud nor hidden under a bushel.

Ajattelin Marttaa ja Mariaa ja sitä, miten Martta yritti vähätellä Marian lahjoja, ja Jeesus muisti kaikki Jumalan lahjat ihmisissä.

I was thinking about Martha and Mary and how Martha was trying to diminish Mary's gifts and Jesus remembered all of God's gifts in people.

Vuosien varrella olemme olleet useissa tapaamisissa, joissa on korostettu, kuten sanoin, että Keithillä on huolia Johnista ja minusta. Monta kertaa tuntui, ettei hän pystynyt sanomaan, mikä ongelma oli, vain yleisen tunteen tai toteamaan, miten John vapaasti toteaa kolikon toisen puolen eri kysymyksissä.

Over the years we have been in multiple meetings where it's emphasized, as I said, that Keith has concerns of John and I. Many times it felt like he was unable to voice what the problem was, just the overall feeling or state how John freely states the other side of the coin on different issues.

Minusta vain tuntui, että tämä oli tyyli ja että Johnin täytyy olla avoin puhumaan opistamme.

I just felt like this was a style and that John has to be open to speak about our doctrine.

Tämä on ollut hyvin stressaavaa. Tunnen, etten voi elää sen mikroskoopin alla. Tuntuu siltä, että on yritetty jakautumista, tai ryhmiä on yritetty muodostaa ja pitää yllä juoruilla ryhmien sisällä, jotka eivät ole puhuneet rakkaudella toistensa kanssa. Tuntuu siltä, että on ollut lähes tarkoituksellisia väärinkäsityksiä.

This has been very stressful. I feel like I can't live under that microscope. It feels like a division has been tried, or groups have been tried to be made and perpetuated by gossip within groups that haven't been speaking with love with each other. Feels like there's been almost purposeful misunderstandings.

Olemme myös osallistuneet tapaamisiin, joissa on ollut aggressiivisia sanoja ja perättömiä syytöksiä, ja niitä on ollut yhä uudelleen. Sanoja kuten, kokoat laumaa. Sinun täytyy tehdä parannus, mutta ei kerrottu meille mistä. Olet ylpeä. Suljet suusi. Pyydät kunniaa, kun innostut aiheista. Olet liian henkilökohtainen saarnoissa. Olet liian historiallinen saarnoissa. Et ole tarpeeksi suosittu. Kun puhut kristillisestä vapaudesta, annat luvan tehdä syntiä.

We've also attended meetings with aggressive words and untrue accusations, and they've been over and over. Words like, you're gathering a flock. You need to repent, but not telling us what. You are proud. You clamp up. You ask for glory when enthused about topics. You're too personal in sermons. You're too historical in sermons. You're not popular enough. When you speak about Christian liberty, you give permission to sin.

Eräs henkilö Suomesta sanoi, minä olen Suomi. Sinun ei tarvitse puhua kenenkään muun kanssa siellä. Olin kerran tilaisuudessa, jossa he sanoivat, Janelle, miksi olet täällä? Ja puhutaan huoneessa olevasta isosta norsusta. Ja luulen, että sanonta on, puhutaan norsusta huoneessa.

One person from Finland said, I am Finland. You don't need to speak with anybody else over there. I was in one time where they said, Janelle, why are you here? And let's talk about the big elephant in the room. And I think the saying is, let's talk about the elephant in the room.

On toinen, johon menin, ja on hyvä, että olet täällä. Tästä tulee niin rumaa. Et tule kestämään sitä. Toinen, Keith on tämän seurakunnan todellinen hengellinen ja ajallinen johtaja. Toinen, sinulle ei tarvitse maksaa, koska et täytä työsi vaatimuksia. Olen yrittänyt olla avulias seurakunnassa ja olla tyytyväinen ja tyytyväinen siihen työhön, joka on tullut

There is another one that I went to and it's good that you're here. This is going to be so ugly. You will not be able to handle it. Another, Keith is the true spiritual and temporal leader of this congregation. Another, you don't need to be paid because you're not fulfilling your job requirements. I have tried to be helpful in the congregation and be satisfied and content with the work that has come

Rakastan Day Circleä ja vuorovaikutusta lasten kanssa. Yritän tukea leirityötä, leirien ja seurojen lääkinnällisiä asioita ja lähetystyötä tilapäisesti. Tuen mielelläni Johnia ja hänen työtään, kun hänen täytyy olla poissa, enkä vastusta sitä. Tuen monia valtakunnassa vastaamalla moniin puheluihin huolestuneilta vanhemmilta heidän lastensa lastenlääketieteellisistä asioista.

I love Day Circle and interactions with kids. I try to support the camp work, medical stuff for the camps and services and mission work temporarily. I willingly support John and his work when he has to be gone and I'm not opposed to it. I'm supportive of many in the kingdom answering many calls from concerned parents about their children's pediatric issues.

Olen yrittänyt käyttää lahjojani ja annan kaiken kunnian Jumalalle. Haluan olla kaikkien rakkaudessa.

I've tried to use my gifts and I give all the glory to God. I want to be in the love of all.

Asiat, jotka ovat vaivanneet minua, ovat toistuvat väitteet siitä, että olisin ehkäisyn puolestapuhuja riippumatta siitä, onko kyse naisten terveysongelmista. En usko, että se on totta. Vaatimus, että muodostamme ihmisryhmän analysoimaan jokaisen lääketieteellisen tilanteen, jossa olemme mukana, ja äidin lisääntymisterveyden. Paljon siitä tuntuu kiusaamiselta.

Things that have bothered me is repeated assertions of being a proponent of birth control regardless of whether there are women's health issues. I don't believe that's true. A demand that we form a group of people to analyze any medical situation that we are involved in and the reproductive health of the mother. A lot of it feels like bullying.

Varmasti monien näiden kohtaamisten lopussa on saarnattu anteeksiantamusta, ja haluan todella tuntea sen, mutta käytös ei muutu ja se vaikuttaa meihin kaikkiin nyt kautta Siionin. Nyt näyttää siltä, että paljon useammille ihmisille on kerrottu, että me olemme ongelma. Painotus

Certainly at the end of many of these interactions there's been forgiveness preached and I truly want to feel that but the behavior doesn't change and it's affecting us all now throughout Zion. Now it seems like many more people are informed that we are the problem. The emphasis

Joku, he kuulevat, mitä sanomme, on väärää oppia, mutta sanovat sen olevan silti väärin, koska heidän omaan henkeensä ei vastata. Ehkä emme kuuntele toisiamme. Olemme kaikki vajavaisia ja voimme olla toisinaan puolueellisia, kun emme tule toimeen muiden kanssa. Monta kertaa vuosien varrella olen ollut herkkä näille vaikeille ajoille kokouksissa. Usein puhuin perheelleni

By someone they hear what we say is incorrect doctrine but say it's still wrong because their own spirit is not being answered. Perhaps we're not listening to each other. We're all faulty and can be biased at times when we're not getting along with others. Many times over the years I've been sensitive to these difficult times in meetings. Often I would speak to my family about

Iso punainen puhelin, johon ihmisiä kannustettaisiin soittamaan ja tekemään valituksia Johnia vastaan, eikä heidän tarvitsisi puhua meille, ja niitä voitaisiin käyttää hyväksi meitä vastaan. En koskaan tiennyt, keitä nämä ihmiset olivat, joten joskus mielessäni he olivat kaikki. Syytökset tuntuvat epätodellisilta. Ne eivät tunnu todelta. Tätä kutsutaan psykologisessa mielessä gaslightingiksi.

A big red phone that people would be encouraged to call and make complaints against John and they wouldn't have to talk to us and they could be exploited against us. I never knew who these people were, so sometimes in my mind they were everyone. The accusations seem surreal. They do not feel true. This is called gaslighting in the psychological aspect.

Esimerkiksi kun pelkäämme näitä tapaamisia, yritämme sanoa, ettei näin me usko, tai hoitaminen tuntuu manipuloivalta tai ankaralta, he sanovat, ei, tämä on rakkautta. En tunne ketään, joka kestäisi tätä kroonisesti. Nämä menetelmät ovat suoraan Raamatun ohjeita vastaan.

For example, when we are fearful of these meetings, try to say that this is not how we believe, or caretaking seems manipulative or harsh, they say, no, this is love. I don't know anyone who could withstand this chronically. These methods are directly against the instructions in the Bible.

Tunnen, että Jumala on antanut minulle nämä koettelemukset. Olen yrittänyt olla kärsivällinen. Olen yrittänyt olla pitkämielinen ja vain kiitollinen koettelemuksistani tämän maan päällä. En halua kenenkään muun koettelemuksia. Mutta en ole tiennyt, mitä sanoa tai mitä tehdä, kenen kanssa minun pitäisi puhua niistä. Olen yrittänyt puhua ihmisten kanssa silloin.

I feel that God has given me these trials. I've tried to be patient. I've tried to be long suffering and just be thankful for my trials on this earth. I don't want anybody else's trials. But I have not known what to say or what to do, who I should talk to about them with. I've tried to talk to the people at the time.

Meitä ohjeistetaan menemään sen henkilön luo, jos on mahdollinen loukkaus, ja puhumaan ystävällisesti ja rakkaudella. Ja jos hän ei ymmärrä sinua, ota sitten toinen mukaasi, kuten juuri keskustelitte. Rakkaus kulkee totuuden kanssa. Galatalaiskirjeen 6.2 sanoo, Kantakaa toistenne kuormia. Älkää tukahduttako muita älkääkä alistako heitä oman valtanne alle.

We're instructed to go to the person with any potential offense and speak kindly and with love. And if they do not understand you, then bring another with you, as you just discussed. Love goes with the truth. In Galatians 6.2 it says, Bear one another's burdens. Do not suppress others or subjugate them under one's own authority.

Ja sitten on kultainen sääntö. On se, mitä kutsun platinasäännöksi, Filippiläiskirjeen 2, 3. Älkää tehkö mitään riidan tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan nöyryydessä pitäkää kukin toista itseänne parempana. Sanon, että rakkaus on rikottu. Haluan tämän loppuvan. Rukoilen kyllä Jumalaa, että tämä avattaisiin. Haluan rakkauden palautettavan. En halua eriseuraa.

And then there's the golden rule. There's what I call the platinum rule in Philippians 2, 3. Let nothing be done through contention or vainglory, but in humility, each esteeming the others above himself. I will say love has been broken. I want this to stop. I do pray to God that this will be opened. I want love restored. I do not want a heresy.

Mitä haluatte kuulla? Mitä tulette kuulemaan? Jatkuva ylivalvonta ja arvostelu voidaan antaa anteeksi yhä uudelleen, 70 kertaa 7. Kuitenkin tulee aika, jolloin tämän ilmapiirin täytyy muuttua, jotta ihmiset voivat hengittää ja elää.

What do you want to hear? What will you hear? Persistent overwatchfulness and criticism can be forgiven over and over, 70 times 7. However, there comes a time when this atmosphere must change so people can breathe and live.

Ei ole okei pitää yllä tällaista käytöstä muita kohtaan. Jos et voi osoittaa rakkautta ja ystävällisyyttä muita kohtaan, meidän täytyy pysähtyä ja hoitaa asiamme ja selvittää se.

It's not okay to perpetuate this kind of behavior towards others. If you can't have love and kindness towards others, we have to stop and take care of our matters and figure it out.

Minusta ei ole näyttänyt siltä, että John nousisi toista puhujaa vastaan, yrittäisi pitää yllä näitä asioita, olisi esittänyt henkilökohtaisia syytöksiä jotakuta vastaan, vaan hän on pikemminkin käyttänyt aikansa yrittäen käyttää Raamattua ja kristillisiä kirjoituksia opastaakseen ja auttaakseen muita, jotka kyseenalaistavat tilanteen tai ajatuksen. Hän haluaa iloa ja rauhaa. Niin minäkin. Ja mitä tahansa on seurakunnan käsissä ja Jumalan tahto. Voitteko antaa minulle anteeksi?

It hasn't seemed to me that John is raising against another speaker, trying to perpetuate these things, brought personal charges against somebody, but has rather spent his time trying to use the Bible and Christian writings to instruct and help others questioning a situation or idea. He wants joy and peace. So do I. And whatever is in the congregation's hands and God's will. Can you forgive me?

Kiitos, Janelle. Seuraavaksi meillä on Risto ja sitten Tom.

Thank you Janelle. We have next Risto and then Tom.

Tämä valtakunta on todella kaunis valtakunta. Siitä täytyy keskustella avoimesti. [epäselvä] Voitko puhua lähempää? Lähempää mikrofonia.

This kingdom is truly a beautiful kingdom. It needs to be discussed openly. [unclear] Can you speak closer? Closer to the microphone.

Kun tapahtuu asioita ja esitetään syytöksiä, ei ole parempaa paikkaa kuin täällä Jumalan seurakunnassa keskustella näistä raskaista asioista. Sydäntäni surettaa

When there are matters that happen and accusations that are being made, no better place than here in God's congregation to discuss these heavy issues. It saddens my heart to

Kuulen kaikki nämä asiat, enkä usko, että kumpikaan puoli on ollut täydellinen. Luulen, että on tehty virheitä, joita ei ole myönnetty. On ollut jonkin verran väärinkäyttöä, ja siihen täytyy puuttua.

I hear all these things and I don't think either side has been perfected. I think there's been mistakes made that have not been acknowledged. There has been some abuse and that needs to be addressed.

Luulen, että... luulen, että meidän täytyy aloittaa tutkimalla itseämme.

I think the... I think we gotta start out by examining ourselves.

Ja tajuamalla, millaisia kurjia syntisiä jokainen meistä on. Kun teemme tämän, tajuamme, ettemme ole yhtään parempia kuin seuraava kaveri. Voimme mennä ulos ja puhua, puhua asioista, puhua niistä rakkaudessa. Voimme olla eri mieltä, se on okei.

And realize what wretched sinners each one of us is. When we do this, we realize that we're no better than the next guy. We can go out and talk, talk about matters, talk them in love. We can have disagreements, that's okay.

Näyttää siltä, että joskus keskusteluissa, kun pidetään esityksiä, ehkä se, joka esittää, antaa omia mielipiteitään. Oletus on, no, mitä sanoin tässä, on ainoa oikea tapa.

It seems like sometimes in discussions, when presentations are made, that maybe the one that's presenting is giving their own opinions. The assumption is, well, what I said here is the only correct way.

Myös on ollut tätä puhetta kahdesta hengestä. Kai en ymmärrä, mitä tarkoitatte kahdella hengellä. Tarkoitatteko, että täällä on epäuskoisia? Koska tiedämme, että vain yksi henki voi olla olemassa.

Also there's been this talk of two spirits. I guess I don't understand what you mean by two spirits. Do you mean that there's unbelievers here? Because we know that only one spirit can exist.

Kaikki nämä asiat, joita sanottiin, aiheuttivat jakautumista. Ja luulen, että täytyy noudattaa runsasta varovaisuutta, kun alamme heitellä sanoja.

All these things that were being said caused division. And I think there needs to be an abundance of caution that should be taken when we start throwing words out.

Eilen keskustelussa Rockfordissa oli hyvin kaunis keskustelu ystävyydestä. Siellä oli yksi veli, joka toi esiin ja kysyi tämän kysymyksen ihmisistä, jotka esittävät väitteen, että no, minä en usko kuten sinä.

Yesterday at the discussion in Rockford, it was a very beautiful discussion on friendship. There was one brother that brought out and asked this question about people making the statement that, well, I don't believe like you.

Näyttää siltä, että niitä väitteitä esitetään nopeasti. Se tukahduttaa kaiken avoimen keskustelun ja pohdinnan asioista, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä.

It seems like those statements are made quickly. It stifles any open conversation and discussion about matters that are most important.

Rukoukseni täällä tänään on, että asiat voidaan hoitaa, rakkaus voidaan palauttaa, ja kun tämä tapahtuu, silloin meillä voi olla ykseys.

My prayer here today is that matters can be taken care of, love can be restored, and when this happens, then we can have unity.

Minä itse tunnen olevani heikko sanoissani. Kun tutkin itseäni, tajuan, kuka minä olen edes puhumaan. Pyydän, saisinko monet vikani anteeksi. Jeesuksen nimessä, aamen. Ja Todd ja Lisa.

I myself feel weak in my words. When I examine myself, I realize who am I to even be talking. I ask that if I can have my many faults forgiven. In Jesus' name, amen. And Todd and Lisa.

Sekä John että Janelle ovat puhuneet joistakin menneistä

Both John and Janelle have spoken to some of the past

Vuonna 96 olin itse vielä lukiossa, joten minulla ei ole yhtä pitkää historiaa, ja kun minut kutsuttiin palvelemaan seurakuntaa vähän yli kuusi ja puoli vuotta sitten, kai silloin minä itse tulin enemmän mukaan, koska kävin johtokunnan kokouksissa.

In 96 I was still in high school myself so I don't have as long of a history and being called to serve the congregation just over six and a half years ago is I guess when myself became more involved because I would go to the board meetings.

Pari, haluan vain sanoa, että mielessäni oli kaksi eri puolta. Janelle, toit esiin monia eri asioita, mutta oli työnantaja–työntekijä-puoli, tai mitkä Johnin tehtävät ovat.

A couple of, I just want to say that in my mind there was two different aspects. Janelle, you brought up many different things, but there was the employer-employee aspect, or what John's duties are.

Ja ehkä se oli, siinä on ollut jonkin verran vikaa johtokunnalla ja selkeässä määrittelyssä, en tiedä sitä, mutta se on ollut, se osa on ollut kamppailua, juuri siinä, mitkä Johnin tehtävät ovat. Joten oli se osa, mikä nyt, ilmeisesti, [Minneapolisissa on John täällä],

And maybe that was, there's been some fault there with the board and clearly identifying, I don't know that, but it's been a, that part has been a struggle, just in what are John's duties. So there was that part, which now, obviously, [in Minneapolis there's John here],

John, et ole kokoaikainen, joten kai voimme, sanoisimme keskittyä sen toiseen osaan, hengelliseen puoleen siitä. En, en tiedä, kun nostin käteni, pudistelin tavallaan päätäni ihmetellen, miksi tein niin, mutta

John, you're not full time, so I guess we can, we'd say focus on the other part of that, the spiritual aspect of it. I don't, I don't know, after I raised my hand I was kind of shaking my head wondering why I did that, but

Jumalan valtakunnassa on varmasti levottomuutta. Ja levottomuus, jota tapahtuu, sanoisin hyvin arasti, mutta myös vain todeten sen niin kuin se on, että

There's certainly unrest in God's kingdom. And the unrest that is happening, I would say very timidly, but just also stating it as it is, that

On toinen ryhmä. On kaksi ryhmää. Se on aika selvää. Joten se, että sanoisimme, ettei ole, luulen, että kiellämme sen tosiasian. On ollut huolestuttavaa, että on toinen ryhmä.

There is another group. There's two groups. It's pretty clear. So for us to say there isn't, I think we're denying that fact. It has been troublesome that there is another group.

Tämän toisen ryhmän kanssa on ollut väärää ymmärrystä, selvästi. Asioissa, jotka juontavat juurensa, sanoisin, aivan ensimmäisestä aiheesta, joka tuli esille, joka oli, voisiko koskaan olla aikaa, jolloin evankeliumia ei voitaisi saarnata?

With this other group, there has been wrong understanding, clearly. On items such that stemmed back from, I would say, the very first topic that came up, which was, would there ever be a time that the gospel couldn't be preached?

Viimeisin on jatkuva anteeksiantamus. Ja on niitä, sanoisin siinä ryhmässä, jotka ovat sanoneet yksityisesti ihmisille, ei julkisesti, että me uskomme eri tavalla. Se

The most recent one is continual forgiveness. And there are those, I would say in that group, that have told privately to people, not publicly, that we believe differently. The

Huoli on, ja ehkä minun pitäisi sanoa tämäkin, että olen arka sanomaan tämän, koska A, minulla on heikot sanat, heikko ymmärrys. Rakas veli John, rakastan sinua. Meillä on ollut mukavia leirejä yhdessä. Olemme palvelleet yhdessä.

The concern is, and maybe I should say this too, that I'm timid to say this, because A, I have weak words, weak understanding. Dear brother John, I love you. We've had nice camps together. We've served together.

Asia, joka näyttää jatkuneen, on toistuva teema, mutta sinut on sidottu näihin ihmisiin, pidit siitä tai et.

The thing that seems like has continued to, there's a reoccurring theme, but you have been tied to these people, whether you like it or not.

En sano, että haluat sitä. En sano, että se on oikein tai väärin, mutta sinun täytyy. Ja niin siitä, sanoisin jopa Jumalan valtakunnassa, tämä huoli tulee.

I'm not saying that you want that. I'm not saying that it's right or wrong, but you have to. And so that's where, I would say even in God's kingdom, where this concern comes from.

Että jos siinä ryhmässä on niitä, jotka sanovat uskovansa eri tavalla kuin mitä Hengen ääni on opettanut, tai miten olemme, sanoisin, että se on eri tavalla kuin miten olemme aina uskoneet, silloin siinä huoli on.

That if there are those in that group that say that they believe differently than what the voice of the Spirit has been teaching, or how that we've, I would say it's different than how we've always believed, then that's where the concern is.

Tämäkin, että tämä, sanoisin, syytös hengellisestä kiusaamisesta tai väkivallasta pelottaa minua. Se pelottaa minua, koska

This also, too, that this, I would say, accusation of spiritual bullying or abuse scares me. It scares me because

Minä olen vain, niiden kuuden ja puolen vuoden aikana, jolloin olin mukana johtokunnan kokouksissa ja niin edelleen, olen itse tuntenut vain rakkautta muilta johtokunnan jäseniltä ja puhujilta.

I have only, in the six and a half years that I was involved at the board meetings and so on, I've only myself felt love from the other board members and speakers.

Annan kuitenkin esimerkin yhdestä kerrasta, enkä tiedä, onko tämä hengellistä kiusaamista, mutta se oli silloin, kun aiheena oli pidättäminen, jossa jos koskaan olisi aika, että evankeliumia voitaisiin saarnata, meillä oli johtokunnan kokous

I'll give an example of one time though and I don't know if this constitutes spiritual bullying but it was when the topic of the withholding where if there would ever be a time that the gospel could be preached we had a board meeting

Ja kävimme ympäri, halusimme yksinkertaisesti, luokittelisin sen niin, että haluttiin yksinkertaisesti tietää, missä kukin veli, miten he uskovat, ja tunnustimme kukin uskomme toisillemme, miten näemme asian, miten uskomme. Yksi veli

And we went around, we wanted to simply, I would classify it as simply wanting to know where each brother, how they believe, and we each confessed our faith to each other, how we see the matter, how we believe. One brother

Puhuimme paljon, mutta kun hän oli lopettanut puhumisen, en tiennyt, mitä hän sanoi. Olin hämmentynyt. Ja sanoisin, että suurin osa johtokunnasta oli hämmentynyt. Ja niin jatkoimme kysymistä johtokunnan jäseniltä, miten te uskotte? Ja sanoisin, että illan päätteeksi oli yhä hämmennystä.

We talked a lot, but after he was done speaking, I didn't know what he said. I was confused. And I would say the majority of the board was confused. And so we continued to ask the board members, how do you believe? And I would say at the end of the night, there was still confusion.

Ja se kesti aika pitkään. Yritimme saada selvennystä. Emme yrittäneet laittaa heitä kuumalle tuolille, vaan halusimme yksinkertaisesti tietää. Ja sanoisin, että olemme heikkoja, mutta näiden johtokunnan kokousten jälkeen tai lopussa saarnasimme evankeliumia.

And that lasted for quite some time. We were trying to get clarification. Not trying to put them on the hot seat, but simply wanting to know. And I would say that we are weak, but after these board meetings or at the end, we would preach the gospel.

Monta kertaa me kaikki tunsimme omat puutteemme. Mutta on ollut joitakin, sanoisin, että on ollut ehkä mahdollisesti jonkinlaista katkeruutta tai jotain, mikä on jäänyt viipymään, koska ne keskustelut ja niin edelleen tulevat jatkuvasti esille, mitä en ymmärrä.

Many times we all felt our own lackings. But there's been some, I would say there's been maybe possibly some bitterness or something that has continued to linger because those conversations and so on keep coming up, which I don't understand.

Joten on ollut, minun kuuden ja puolen vuoteni aikana, jos voisi sanoa, että se oli hengellistä kiusaamista, en tiedä. Mutta johtokunnassa ja muiden veljien kanssa olen tuntenut, että olemme yksinkertaisesti yrittäneet, omalla heikolla tavallamme,

So there has been, in my six and a half years, if you could say that was spiritual bullying, I don't know. But as on the board and with other brothers, I have felt that we simply have tried to, in our own weak way,

Ilmaista omia ajatuksiamme ja tunteitamme. Ja myös, sanoisin, evankeliumia on saarnattu paljon. Mutta silti jotain jää viipymään. Joten mitä se on? En tiedä. Minulla ei ole aavistustakaan. Ja rukoilen, että

Express our own thoughts and feelings. And also, I would say the gospel has been preached much. But yet there is something that lingers. So what is that? I don't know. I don't have any idea. And I pray that

Nämä loukkaukset ja niin edelleen voitaisiin hoitaa, laittaa veren alle, ja mikä tahansa väärä oppi myös, jos on niitä, jotka uskovat eri tavalla, että voisimme puhua avoimesti ja myös laittaa ne Kristuksen veren alle.

These offenses and so on could be cared for, put under the blood, and any wrong doctrine would also, if there are those that believe differently, that we could speak openly and also put those under the blood of Christ.

Mutta jopa minä itse, tuntien oman heikkouteni, tiedän, että minulla on heikot sanat, ja pyydän, että kaikista epäilyistäni, synneistäni ja heikoista sanoistani, voitteko saarnata sen evankeliumin minulle?

But even myself, feeling my own weakness, I know that I have weak words and ask that for all my doubts, sins, and weak words, can you preach that gospel to me?

Tämä keskustelu kahdesta ryhmästä, kahdesta hengestä, on todella hämmentävää minulle. Kuuletteko minua hyvin?

This discussion of the two groups, the two spirits, is really unsettling to me. Can you hear me okay?

Kuulen paljon, no, on väärä ymmärrys, mutta en koskaan kuule, mitä Raamattu sanoo ja mikä on oikea ymmärrys, ja olen kuullut joitakin raamatunkohtia. Ja niin, en tiedä, mihin ryhmään kuulun, mutta voin kertoa teille, etten ole koskaan tuntenut jääväni ilman ravintoa Johnin saarnasta.

I hear a lot, well, there's a wrong understanding, but I never hear, what does the Bible say and what's the correct understanding, and I've heard some scripture. And so, I don't know what group I'm part of, but I can tell you that I've never felt unfed by a sermon by John.

Ja olen myös saanut artikkeleita, ei suoraan Johnilta, mutta ne ovat auttaneet minua ymmärtämään joitakin näistä kysymyksistä, joita kohtaamme tänä aikana. Se tunne siitä, ettei saa ravintoa saarnasta. Elämässäni oli yksi kerta, jolloin en tuntenut saavani ravintoa, ja se oli silloin, kun evankeliumia ei saarnattu.

And I have also received articles not directly from John, but they've helped me to understand some of these issues that we're facing in this time. The feeling about not being fed by a sermon. In my life, there was one time when I did not feel fed, and that was when the gospel was not preached.

Enkä ole koskaan tuntenut sitä toista kertaa. Vain joitakin sekavia ajatuksiani. Haluan vain kysyä, voitteko kaikki siunata minua.

And I have never felt that another time. Just some of my jumbled thoughts. I just want to ask if you can all bless me.

Ensimmäinen asia, okei, [Toivoin, että olisi lounasaika.] Kai niin. Ensinnäkin haluaisin sanoa, että, [kuten olen kertonut ihmisille],

First thing, okay, [I was hoping it would be lunchtime.] I guess so. First, I'd like to say that, [like I've told people],

John, sinä lähempänä? Okei. Olen aina tuntenut, että olet ollut hyvin armollinen minulle. Se oli tavallaan vihje taskusta äidiltäni, joka on hyvin armollinen. On aina ollut. En tunne niin.

John, you closer? Okay. I've always felt that you have been very gracious to me. That was kind of a tip off the pocket from my mother, who is very gracious. Always been. I don't feel like that.

En koe, että sinulla on minkäänlaista henkilökohtaista historiaa kummankaan heistä kanssa, negatiivista historiaa. Ajattelin, että haluaisin antaa palan näkökulmastani siitä, kun hän tuli tänne kaupungin

I don't feel like you have any kind of personal history of either one of them, negative history. I thought I would like to give a piece of my perspective of her coming here to the city's

On kulunut 18 kuukautta, kun tulin töihin LLC:n toimistoon, tietysti ylös Bushlandiin. Kuulemme tavallaan vain epämääräisiä kaikuja jostain tapahtuvasta.

It's going to be 18 months to go, come to work at the LLC office, of course, up in Bushland. We kind of hear just vague echoes of something happening.

Joten yksi kokemuksistani oli noin vuosi sitten kokouksessa tässä kirkossa keväällä, [luulen, että se oli]

So, one of the experiences I had was about a year back at a meeting at this church with the Spring, [I think it was the]

Johtokunnan jäsenten työseminaari. Sam Roiko piti esityksen, joka liittyi vartijoihin muureilla. Ja ajattelin, että se oli hyvin raamatullinen, hyvin selkeä, ja oli muutama kommentti.

Board members' workshop. Sam Roiko gave a presentation related to the Watchmen on the Walls. And I thought it was very scriptural, very clear, and there was a few comments.

Sen kokouksen aikana heräsi kiinnostukseni siihen, miksi ne vaikuttivat niin erilaisilta. Yksi niistä kommenteista oli Johnin kommentti, joka liittyi välittömästi tutkimukseen, jonka hän oli kai tehnyt lainsuojatonmielisestä henkilinjauksesta, eriseurasta Suomesta, joka oli

During that meeting that arose my interest as to why they seemed so different. One of those comments was John's comment related immediately to research I suppose he had made about the outlaw-minded spirit alignment, the heresy from Finland that was

Ihmiset olivat hyvin vaativia

People were very demanding of

En ole varma kaikista sen puolista. Kysyin Johnilta väliajan lounasaikana, mitä hän tarkoitti sillä. Hän ajatteli, että se oli täällä, ja uskon, että hän sanoi ei, mutta sitten toisessa kohdassa hän sanoi, no, mitä Suomessa on, on tullut tänne.

I'm not sure of all the aspects of it. I did ask John during the intermission lunchtime what he meant by that. He thought that that was here, and I believe that he said no, but then at another point he said, well, what's in Finland has come here.

Ja luulen, että se liittyy ottamisen aikaan, anteeksi. Se ajatus on kielletty keskusteluissa, joita olen käynyt Johnin kanssa. Ajattelin, että hän oli pienempi, halusi jatkaa sitä tekstiviestittelyä ja niin edelleen. Ja kysyin häneltä miksi, mitä hän aina viittaa siihen tilanteeseen?

And I think that relates to the time of taking, sorry. That thought has banned in conversations that I've had with John. I thought he was smaller, wanting to go on that text messaging and so forth. And I asked him why, what does he always refer to that situation?

Melkein näyttää siltä, että hän esittää väitteen, että meillä on ongelma täällä. Hän viittasi viiteen lauseeseensa, hän jopa käänsi sen minulle. Koskien Jumalan huonekunnan hallinnon aikakautta, ja viittaan hyvin vaikeaan aikaan Suomessa,

It almost seems like he's making a statement that we have a problem here. He referred to five of his sentences, he even translated it for me. Regarding the age of governance of the household of God, and I refer to a very difficult time in Finland,

Se on ollut 70-luvun aika, hyvin, hyvin vaikea aika, ja luulen, että se lausunto, sikäli kuin olen pystynyt päättelemään, kirjoitettiin sen ajan asiayhteydessä, että johtokunnat saattoivat mennä liian pitkälle ja

It's been a 70s time, a very, very difficult time, and I think that statement, as far as what I've been able to gather, was written in the context of that time that boards could go too far and

Ja niin edelleen. Joten pyysin selvennystä siihen Suomen veljien kautta, ja työni palasi takaisin, että johtokunnilla todellakin on hengellinen vastuu innoittaa niitä eri asioita

And so forth. So I ask for clarification on that through the brothers in Finland, and my work came back, that boards do indeed have a spiritual responsibility to inspire the different things

Täysin eri asioita ennen kuin siitä tulee herra tai joukko herroja lauman yllä. Joten ajattelin ja luulen, että se tavallaan toistuva lausunto, joka tulee esille, kun John on kokouksissa, se oli Rockfordissakin, siitä

Entirely different things before it becomes a lord or a bunch of lords over the flock. So I thought and I think that kind of reoccurring statement that comes up when John is at meetings, it was at Rockford, too, about the

En tiedä, oliko se sama eriseura, mutta eriseura silloin 30-luvulla, tai niin muistan, että he eivät luottaneet armon voimaan, tai että armo voisi opettaa, tai jotain sen suuntaista, joten he ottivat käyttöön ohjeita ja niin edelleen ja niin edelleen. Joten minulle, näkökulmani on, että se on tavallaan kuin yhteinen teema,

I don't know if it was the same heresy, but a heresy back in the 30s, or that's what I recall, that they did not trust in the power of grace, or that grace could teach, or something to that effect, so they instituted instructions and so on and so forth. So to me, my perspective is that it's kind of like a common theme,

Se on joko varoitus olla menemättä sinne tai se on uskoa, että olemme siellä. Ja siksi John on juuri sanonut, ettei hän usko sitä. Mutta se tavallaan nostaa tämän lipun, että

It's either a warning not to go there or it's to believe that we are there. And therefore, John has just said that he doesn't believe it. But it kind of raises this flag that

Jotkut uskovat, että Pohjois-Amerikan kristillisyydessä on jotain vikaa.

Some believe there's something wrong in North American Christianity.

Ja tiedän, voisin sanoa sen tänään, jopa jotkut niistä ihmisistä, jotka ovat täällä tänään, uskovat, että siitä 70-luvun ajasta lähtien tapahtui käänne, käänne amerikkalaisessa kristillisyydessä tai muutos johonkin negatiiviseen, sanotaan vain niin, jotain pahaa tapahtui niinä aikoina.

And I know, I could say that today, even some of the people that are here today believe that from that time of the 70s that there was a turn, a turn in American Christianity or a change to something negative, let's just put it that way, something bad took place at those times.

Ja olen kertonut monissa Minnesotan kokouksissa, että koin nekin ajat.

And I have related in many meetings of Minnesota that I experienced those times too.

Mutta kaikki sen aikakauden kokoukset eivät olleet huonoja. On ehkä ollut joitakin täällä, jotka menivät liian pitkälle, ja joitakin UP:ssa, jotka menivät liian pitkälle. Mutta oli myös hyviä kokouksia. Kerron tämän vapaasti niille, joiden kanssa puhun ja jotka ovat, sanoisin, eri mieltä, että on epäreilua

But not all meetings of that era were bad. There may have been some here that went too far, and some in the UP that went too far. But also there was good meetings. I share this freely with those that I talk with that are, I would say, of a different mind, that it's unfair to

Luonnehtia niitä aikoja kaikkia juuttuneiksi tai loukkuun jääneiksi tai jotain sellaista. Heillä on luultavasti muita ajatuksia, mutta se yksi ajatus, joka oli

Characterized those times as all bogged or trapped or something like that. They probably have other thoughts, but the one thought that was

Minulle, toivoisin, että olisimme puhuneet siitä enemmän. Minut kutsuttiin kokoukseen, Brian Johnson yksinään ja useita muita, mukaan lukien John. Television aihe tuli esille, ja hän esitti väitteen, että aikoinaan tehty televisiopäätös oli vanhentunut.

To me, I wish we had talked about it more. I was invited to a meeting, Brian Johnson by himself and several others, including John. The topic of television came up and he made a statement that television decision made back in the day was obsolete.

Ja siihen tavallaan viitataan, ehkä se liittyy siihen, mitä hän sanoi sisällöstä ja niin edelleen, videoista. Minä henkilökohtaisesti en usko, että se on vanhentunut. Ajattelen aina sen, olen aina ajatellut, että se koski sisältöä.

And it's kind of referred to, maybe it's related to what he said about the contents and so forth, videos. I personally don't think it's obsolete. I always think it, I've always thought it was about content.

Mutta jos minua huolestuttaa, miksi menisimme sinne tavallaan horjuttamaan sitä seurakunnan päätöstä,

But if I worry why we would go there to kind of undercut that congregational decision,

Koska se on tuonut paljon hyvää uskovaisille, joten ihmettelen tavallaan, mistä ihmiset tulevat. Kai toinen ajatus, koska olen käyttänyt enemmän aikaa kuin halusin tässä, mutta olen puhunut monien ihmisten kanssa, jotka tavallaan luultavasti sanoisivat uskovansa kuten John.

Because it's brought much good to the believers, so I'm wondering kind of where people are coming from. I guess the other thought, as I've taken more time than I wanted here, but I've talked to many people that kind of would probably say they believe like John.

En usko, että he kaikki uskovat kuten John, mutta jostain syystä he kokoontuvat hänen ympärilleen, ja luulen, että hänestä on jossain määrin tullut tavallaan kasvot.

I don't think they all do believe like John, but for some reason they gather around him and I think he's to some degree become kind of the face.

Jos haluan kutsua sitä [erimielisyydeksi tai levottomuudeksi]. Joillakin ihmisistä, jotka asettuvat hänen kanssaan, on, kun on kyse ripistä, heillä on

If I want to call it [dissent or unrest]. Some of the people that place themselves with him have a, when it comes to confession, they have a

Tunne, kuten yksi heistä sanoi tästä aiheesta, kerran uskossa tai uskossa, pois uskosta, uskossa, pois uskosta. John ilmaisi sen Rockfordin kokouksessa. Enkä puhunut Johnin kanssa. Minulla ei koskaan ollut tilaisuutta puhua eri veljen kanssa. Sanoin, miksi hän sanoi niin? En tunne ketään, joka opettaisi, että olemme uskossa ja pois uskosta.

Feeling like one of them said with this topic of once in faith or in faith, out of faith, in faith, out of faith. John expressed that at the Rockford meeting. And I didn't talk to John. I never had a chance to talk to a different brother. I said, why did he say that? I don't know anybody that's teaching that we're in and out of faith.

Kun lankeamme syntiin, ja yksilö sanoo, no, se annetaan ymmärtää, annetaan ymmärtää, että olen samanlainen ripin kanssa, opetan jatkuvasti. Kai minä sain mikin. Haluan sanoa,

When we fall into sin, and the individual says, well, it's implied, it's implied that I'm the same with confession, I keep teaching. I guess I got the mic. I want to say,

Kun olin collegeopiskelijana [siinä] U.P.:ssa juuri ennen eriseuran puhkeamista, meillä ei ollut opetusta vastakohtana. Uskon pyrkimys, uskon säilyttäminen hyvässä omassatunnossa, Jumalan valtakunnan kauneus, ja asiat menivät reilusti vasemmalle joidenkin ihmisten kohdalla ja jossain se meni oikealle.

When I was a college student in [the] U.P. just before the break of the heresy, we didn't have teaching as opposed. The endeavor of faith, keeping faith in a good conscience, the beauty of God's kingdom, and things went way to the left for some people and somewhere it went to the right.

Iloitsen tästä ajasta, jossa elämme, että kuulemme Jumalan valtakunnasta ja että se on ainutlaatuinen paikka, erityinen paikka. Se on minulle rakas paikka kaikella oikeudella. Koko perheeni lähti. Minunkin olisi pitänyt lähteä, mutta Jumala armossaan säästi minut.

I rejoice in this time that we live, that we hear about God's Kingdom and that it's a unique place, a special place. It's a dear place to me by all rights. My family all went. I should have gone too, but God, by His grace, spared me.

Olen kiitollinen siitä opetuksesta. En kasvanut vahvan opetuksen kanssa synnin poispanemisesta ja syntiin tarttuneesta synnistä. Olen varmasti kiitollinen ja iloinen, että se on uskon opetusta.

I'm thankful for that teaching. I didn't grow up with a strong teaching of putting away sin and sin attached to sin. I'm sure I'm thankful and happy that that is a teaching of faith.

Ja jopa, voin nähdä, että sitä korostetaan enemmän kuin sinä aikana, ja luulen, että se johtuu siitä, että elämme niin pimeää aikaa. Meidän täytyy kuulla uskon vanhurskaudesta, mutta myös elämän vanhurskaudesta, koska sellaisia me olemme. Olemme hyvin turmeltuneita, joten en...

And even, I could see it's emphasized more than that time, and I think it's because we live in such a dark time. We need to hear about the righteousness of faith, but righteousness of life, too, because that's the way we are. We're very corrupt, so I don't...

En usko, että elämme kuivaa aikaa, omavanhurskasta aikaa tai lakihenkistä aikaa, vaikka yksilöt voivat mennä siihen suuntaan. Kai se on aika lailla siinä. Saanko yhden kommentin? Yksi kommentti. [Johnilla on] kommentti.

I don't think that we are living in a dry time, a self-righteous time, or a law-minded time, although individuals can go that way. I guess that's quite it. Can I get one comment? One comment. [John has] a comment.

Ja sen jälkeen meillä on Diana, [Sturos] ja Hannah.

And then after that we got Diana, [Sturos], and Hannah.

Joten en ole tai en ole koskaan kumonnut niin sanottua televisiopäätöstä. Havainnollistan vain asiaa, että nyt tänään matkapuhelintemme ja tietokoneidemme kanssa meillä on televisio aivan sormenpäissämme.

So I am not or have never undone the so-called television decision. I'm just illustrating a point that now today with our cell phones and our computers we have the television right at our fingertips.

Ja se on jopa paljon enemmän ja paljon pahempaa kuin televisio koskaan oli. Joten mitä sanon, on se, että tässä suhteessa meidän täytyy olla valppaita ja varovaisia, koska televisio ja enemmän kuin televisio on kodeissamme ja käsissämme. Ja tämä on jotain, mitä en keksinyt itse. Olen kuullut sen monta kertaa Amerikassa ja Suomessa.

And it's even much more and much worse than television ever was. So what I'm saying is in this respect we need to be watchful and careful because television and more than a television is in our homes and in our hands. And this is something that I didn't come up with. I have heard it multiple times in America and in Finland.

Diana vai Diana?

Diana or Diana?

No, tämä on kommentti. Tämä on kommentti, [vastauksena] Toddin kommenttiin. Joten Toddin kommentin kuultuani on hyvin hämmentävää jollekulle sanoa, että on kaksi erillistä ryhmää. Kun sanotte niin, kun sanotte niin, se tarkoittaa minulle jollain tavalla, että

Well, this is a comment. This is a comment, [in reply to] Todd's comment. So, after hearing Todd's comment, it's very unsettling to someone to say that there's two distinct groups. When you say that, when you say that, that means in some ways to me that

[Te olette] oikeassa ryhmässä ja muut ihmiset ovat väärässä ryhmässä. Ja niin mitä se tarkoittaa? Ja nämä epämääräiset asiat, että tällä toisella ryhmällä on erilainen ymmärrys, mutta sitten en tiedä, mitä ne ovat, joten en tiedä, missä ryhmässä olen, mutta tiedän kyllä, jos joku sanoo minulle, että on kaksi ryhmää, tai teidän täytyy olla varovaisia, kun sanotte niin,

[You are] in the right group and the other people are in the wrong group. And so what does that mean? And these vague things that this other group has a different understanding, but then I don't know what they are, and so I don't know what group I'm in, but I do know if someone tells me there's two groups, or you have to be careful when you say that,

Ja sitten olen ollut, kun sanon ihmisille, olen sanonut ihmisille, että olette väärässä hengessä, meillä on vain kaksi henkeä, pimeys ja valo, ja niin pohjimmiltaan sanotte toiselle ihmiselle, että hän on epäuskoinen. Ja olen varoittanut joitakin ystäviäni sanomasta niin, että jos teillä on tämä ymmärrys, keskustelkaa niistä. Joten se, että joku sanoo selvästi, että on kaksi ryhmää, eikä sitten sano,

And then I've been with, when I tell people, have told people you're the wrong spirit, we only have two spirits, darkness and light, and so essentially, you're telling the other person you're an unbeliever. And I have warned some of my friends to not say that, that if you have this understanding to discuss them. So to have someone say distinctly that there are two groups, and then not say,

Miten on kaksi ryhmää, jotka ovat epämääräisiä väärinkäsityksistä tai uskovat muuten eri tavalla, mutta sitten ei oikeastaan [puhuta] opista. Mitä tämä tarkoittaa? Tulen vain todella levottomaksi, kun kuulen jonkun sanovan, että on kaksi ryhmää. Emme halua kuulla sitä. Olemme kaikki yksi valtakunta. Tulen hyvin surulliseksi, kun kuulen [sellaista puhetta].

How there are two groups that are vague on misunderstandings or other beliefs differently, but then not really [talk] doctrine. What does this mean? I just get really unsettled when I hear someone say that there's two groups. We don't want to hear it. We are all one kingdom. I get very sad when I hear that [kind of talk].

Ja niin haluan vain tietää, niin kuin, mitä, olemme kaikki yhtä, tiedättehän, ja mitä ovat nämä vääryydet ja väärinkäsitykset ja kaikki ne syytökset siitä, että joku on väärässä hengessä, tai, kuten sanoin, meillä on vain kaksi henkeä. Joten tulen vain hyvin levottomaksi. Joten haluan vain kuulla enemmän siitä, mitä se tarkoittaa. Mitä ovat epämääräiset, epämääräiset asiat tai epämääräiset väärinkäsitykset? Haluan vain tietää, mitä se tarkoittaa.

And so I just want to know, like, what, we're all one, you know, and what are these wrongs and misunderstandings and all the accusations of someone being the wrong spirit or, like I said, we only have two spirits. So I just get very unsettled. So I just want to hear more what that means. What are vague, vague things or vague misunderstandings? I just want to know what that means.

Sturos, unohdin etunimesi. Tässä Matt Sturos. Olemme vähän levottomia. Mitä on tekeillä? Ole vain lähempänä mikkiä, ole hyvä. Ensinnäkin, saanko kuulla evankeliumin?

Sturos, I forgot your first name. This is Matt Sturos. We're a little bit unsettled. What's going on? Just be closer to the mic, please. First of all, can I hear a gospel?

Vaikuttaa vain siltä, ettei tämä kokous ole sitä, mitä, kai, tarkoitettiin, kun tämä keskustelu aloitettiin. Vaikuttaa siltä, että tämä on ollut joukkojen kokoamista tiettyä henkilöä vastaan.

It just seems like this meeting is not what was, I guess, intended when this discussion was started. It seems like this has been a marshalling against a particular person.

Seurakunnalle tuodaan näitä asioita, eikä seurakunta ole se, joka keskustelee tästä. En tiedä, tulkitsenko sen väärin. En tiedä. Kuulin sen kommentin, jonka Janelle on esittänyt siitä,

The congregation is being brought these things and it's not the congregation that's discussing this. I don't know if I'm misinterpreting that. I don't know. I heard that comment that Janelle has made about

Että vain 25 % seurakunnasta ymmärtää Johnin saarnoja, enkä ole varma, mistä se tuli. Ei koskaan kysytty, kuulunko minä siihen 25 %:iin, koska olen aina tuntenut saavani ravintoa Johnin saarnoista. En tiedä, onko John tai Keith tämän seurakunnan hengellinen johtaja.

Only 25% of the congregation understands John's sermons, and I'm not sure where that came from. It was never polled as to whether or not I'm part of that 25% because I have always felt that I've been fed by John's sermons. I don't know that John or Keith are the spiritual leader of this congregation.

Minusta on vain häiritsevää, että tämä vaikuttaa hyökkäykseltä, eikä se tule seurakunnalta. Yksi asioista, jotka tulevat jatkuvasti esille, enkä tiedä juuri nyt, täällä on paljon historiaa, jota jatkuvasti kerrataan, ja on tärkeää, että jos on syviä haavoja, jotka täytyy parantaa, että ne parannetaan.

I just find it disturbing that this seems like it's an attack and it's not coming from the congregation. One of the things that keeps coming up and I don't know right now, there's a lot of history here that keeps being rehashed and it's important that if there's deep wounds that need to be healed, that they be healed.

En tiedä, mikä tämä jatkuva anteeksiantamus on. En ollut siellä Rockfordissa. Jos tämä on kiistakohta, sanamuoto, ehkä se on jotain, mihin niiden, jotka ajattelevat sen tarkoittavan yhtä asiaa, tai niiden, jotka ajattelevat sen tarkoittavan toista, pitäisi puuttua, jotta ihmiset voivat ymmärtää, sen sijaan että vain viitataan tähän.

I don't know what this continual forgiveness is. I wasn't there at Rockford. If this is a point of contention, phrasing, perhaps that's something that should be addressed by those that think it means one thing or those that think it means another so that people can understand rather than just referring to this.

Aiheisiin ikään kuin kaikki tietäisivät, mitä se on ja mistä puhumme, koska minä en tiedä. En ole varma. Ja luulen, että on tärkeää, että muistamme, mikä tämän aihe on, että muistamme kaikkia rakkaudella.

Topics as if everybody knows what it is and what we're talking about, because I don't. I'm not sure. And I think it's important that we remember what the topic of this is, is that we remember everybody with love.

On ollut aikoja, jolloin olen tuntenut olevani haavoittunut mies tien varressa. Ihmiset kävelevät ohi ja puhuvat siitä toisella puolella. Varmistetaan, että sinä olet se samarialainen, joka tulee auttamaan. Älä puhu ulkopuolella ympäriinsä. On jotain, mihin täytyy puuttua. Hannah?

There's been times where I felt like I was a wounded man on the side of the road. People walk by and they talk about it on the other side. Let's make sure that you're the Samaritan that's coming to help. Don't be talking around the outside. There's something that needs to be addressed. Hannah?

On hyvin häiritsevää minulle ajatella, että joku on laittanut yksilöitä ryhmiin.

It's very disturbing to me to think that someone has put individuals into groups.

En koe kuuluvani mihinkään ryhmään. En koe seuraavani ketään yksittäistä ihmistä. Haluaisin seurata Jumalan sanaa ja Jeesuksen opetusta. Haluaisin käsitellä yhtä asiaa, joka on ilmeisesti otettu esille.

I don't feel as though I'm part of any group. I don't feel like I follow any one man. I would want to follow God's word and Jesus' teaching. I would like to address one issue that obviously has been brought up.

Meillä oli kokemuksia johtokunnan kanssa, ja silloin se juttu, kysymys oli anteeksiantamuksesta, ja tänään Russell tiivisti sen Jim Frantin sanoin sanoen, että meidän pitäisi aina haluta antaa anteeksi. Siihen aikaan johtokunnan kokous, se oli

We had experiences with the board and at the time the deal the issue was on forgiveness and today Russell summed it up with Jim Frantti's words saying that we should always want to forgive. At the time the board meeting that was

Ei hyväksyttävä vastaus. Se oli se vastaus, jonka ymmärrän... En ollut kokouksessa, mutta mieheni oli, ja juttelimme siitä paljon.

Not an acceptable answer. That was the answer that I understand from... I wasn't at the meeting, but my husband was, and we visited about a lot.

Hän toi monia Raamatun kohtia ja eri Lutherin kirjoituksia ja sen sellaista, joista hän lainasi ja joissa todettiin, että meillä pitäisi olla se halu sydämessämme aina antaa anteeksi ja jättää se siihen. Meidän ei aina tarvitse ymmärtää, milloin saattaisi olla hyvä aika tai milloin ei saattaisi olla hyvä aika, koska emme tiedä. Jumala tietää.

He brought many Bible portions and different Luther writings and that sort of thing where he quoted from and that stated that we should have that desire in our heart to always forgive and leave it there. We don't always need to understand when it might be a good time or when it might not be a good time because we don't know. God knows.

Emmekä voi nähdä sitä yksilön sydämeen. Nyt, jos hänen lainauksiaan ja sen sellaista ei ymmärretty, minun täytyisi sanoa, että siihen aikaan juttelin melko monien johtokunnan jäsenten ja niiden kanssa, jotka olivat mukana.

And we can't see it to an individual's heart. Now, if what his quotations and that sort of thing were not understood, I would have to say at that time I did visit with quite a few of the board members and those that were involved.

On tietty määrä persoonallisuustyyppejä ihmisiä, jotka, siellä on erilaisia persoonallisuuksia, ja meidän täytyy olla kärsivällisiä jokaisen yksilön kanssa. Kaikki eivät pysty kokoamaan ajatuksiaan

There are a certain amount of personality types of people that, there's different personalities out there and we need to be patient with each individual. Not everyone can get their thoughts together in

Nopeassa hetkessä. Jotkut ovat hyvin järjestelmällisiä, jotkut ovat hyvin tutkimussuuntautuneita, ja on muita meistä, jotka heittävät sen ilmoille ja sitten, no, jos olen väärässä, no, oikaiskaa minua, olkaa hyvä. On monia, monia erityyppisiä ihmisiä, ja luulen, että se oli vähän...

A quick moment. Some are very methodical, some are very research-oriented, and there's others of us who throw it out there and then, well, if I'm wrong, well, correct me please. There's many, many different types of people, and I think that was a little bit...

Vähän häiritsevä osa, kai, minulle. Meidän kokemuksemme mukaan se alkoi monta vuotta ennen sitä aihetta, kun mieheni ensimmäisen kerran asetettiin johtokuntaan yhdessä niistä hengellisistä kokouksista, joihin hän meni. Hän oli, tiedättehän, uusi johtokunnan jäsen, joten hän oli vain todistajana. Hän ei, en usko, että hän sanoi juuri mitään. En oikeastaan tiedä. En ollut siellä, mutta hän,

A little bit disturbing part, I guess, for me. From our experience, it began many years before that topic when my husband was first put on board in one of the spiritual meetings he went to. He was, you know, a new board member, so he was just witness. He didn't, I don't believe he really said much. I don't really know. I wasn't there, but he,

Tuli kotiin siitä johtokunnan kokouksesta, ja hänet valtasi ahdistus niin, että hän joutui sairaalaan. Noiden kokousten, jos niissä on rakkautta, ei pitäisi aiheuttaa tällaista reaktiota ihmisessä. Ja tiedättekö, me emme tiedä, mitä kaikkea

Came home from that board meeting and he was afflicted with anxiety such that he did go into the hospital. Those meetings, if they have love, they shouldn't cause this type of reaction in an individual. And, you know, we don't know what all

Luulen, että se oli lautasella siihen aikaan, joten ilmeisesti on enemmän kuin se, mutta yhden yksilön kimppuun käyminen julkisessa tilanteessa, luulen, että on...

I think that was on the plate at the time, so obviously there's more than that, but going after one individual in a public setting, I think is...

Hyvin sopimatonta. Kristuksen seurakuntajärjestys sanoo, että mene yksilön luo ja puhu hänen kanssaan. Jos sinulla on huoli, menet sen yksilön luo.

Very inappropriate. The Church Law of Christ says to go to an individual and speak to them. If you have a concern, you go to that individual.

Ja meidän kokemuksemme mukaan, olin yhdessä keskusteluistani erään jäsenen kanssa, minulle sanottiin, että no, jos se otettiin esille julkisesti, silloin voimme ottaa sen esille heille julkisesti. Minusta se ei ole väärin. Haluaisin tietää henkilökohtaisesti, jos olen loukannut, ja

And from our experience, I was in one of my discussions with a member, I was told that, well, if it was addressed publicly, then we can address it to them publicly. To me, that's not wrong. I would like to know individually if I have offended and

Ja Jumalan Henki johdattaa, jos tarvitaan tunnustus. Joka tapauksessa tunnen myös itseni hyvin pahoittelevaksi.

And God's Spirit will lead if there's a confession needed to be made. Anyway, I also feel very sorry.

Ai, minulla ei ole mitään nimiä juuri nyt. Ai, joo. Syy, miksi minulla ei ole nimeäsi, on selvittää, mikä nimesi on. Nimesi on tähti listallani.

Oh, I don't have any names right now. Oh, yeah. The reason why I don't have your name is to figure out what your name is. Your name is asterisk in my list.

Joku tönäisi virtanappia, joten jos niin käy teille, se on sitä, joten teidän täytyy vain tönäistä sitä uudelleen. Joten on tämä lainaus Pilateuksessa, joka puhuu... Se puhuu siitä, että usko ja järki ovat toisiaan vastaan, eikö uskoa saavuteta

Somebody bumped the power button, so if that happens to you, that's what it is, so you just gotta bump it again. So there's this quote in the Pilateus that talks about... It talks about faith and reason are against each other, is faith not attained by

Järkeilyllä, tämä on myös Jumalan sanaa, sillä koska Jumalan viisaudessa maailma ei pidetä Jumalaa viisauden kautta. Miellyttää Jumalaa sen hullutuksen kautta, mitä saarnaamme, pelastaakseen ne, jotka uskovat. Se viimeinen osa oli 1. Kor. Olin siinä Rockfordin keskustelussa. Uskon, että se alkoi kello 14. Minulla oli tauko illalliselle ja sitten jatkoin, mutta lähdin siinä vaiheessa.

Reasoning, this is also God's word for since in the wisdom of God the world is not held God through wisdom. To please God through the folly of what we preach to save those who believe. That last part was 1 Corinthians. I was at that Rockford discussion. I believe it started at 2 p.m. I had a break for supper and then I continued but I left at that point.

Ja niin heillä oli Walt Lampin esitys, ja sitten oli tauko, ja tämän naisryhmän kesken takana oli vähän kinastelua, ja he sanoivat, lähdetään täältä, ja he lähtivät. Joten näytti siltä, että siellä oli jonkin verran jakautumista. Se tavallaan yllätti minut aina. Olisin luultavasti yrittänyt nähdä, mistä he puhuivat, ehkä liittynyt mukaan.

And so they had a presentation by Walt Lampi, and then there was a break, and there was a bit of bickering going on between this group of women in the back, and they said, let's get out of here, and they left. So it seemed like there was some division there. I was kind of taken off guard by it always. I probably would have tried to see what they were talking about, maybe joined in.

Joten sen keskustelun jälkeen puhuin Johnin tai John Lehtolan kanssa täällä. Hän oli yksi ensimmäisistä puhujista. Yksi niistä, jotka puhuivat ennen häntä, oli hänen veljensä. Ja joku kysyi, esittivätkö he ehkä vastineen esitykselle. Ja kysyin Johnilta jälkeenpäin siitä, ja hän sanoi, että hän todellakin esitti vastineen osalle esitystä.

So after that discussion, I did talk with John or John Lehtola here. He was one of the first people to speak. One of the ones that spoke before him was his brother. And somebody asked if they were maybe making a rebuttal to the presentation. And I asked John afterwards about that and he said he indeed was making a rebuttal to part of the presentation.

Ja että hän oli ollut siinä esityksessä kolme kertaa. Ja sitten hän oli, ja sitten puhuimme siitä, mistä hän oli puhunut, jatkuvan anteeksiantamuksen osasta tätä varten, ja ainakin minun, vaikutan vain aiheuttaneen hämmennystä siinä keskustelussa.

And that he had been to that presentation three times. And then he was, and then we talked about what he had spoke about, the continual forgiveness part for this, and at least in my, I just seem to cause confusion at that discussion.

Ja hän sanoi, että LLC:n verkkosivuilla ja ”Treasure Hidden in a Field” -kirjassa on useita kohtia, jotka puhuivat siitä. Ja kysyin, onko siellä juuri sitä ilmausta. Hän sanoi, että oli, mutta en löytänyt mitään siitä. Siitä hän lainasi tiettyä sivua aarrekirjassa. Joten en tiedä, tarkoittiko hän sitä.

And he said there's multiple parts on the LLC website and the Treasure Hidden in a Field book that talked about that. And I asked if there's that specific phrase. He said it was, but I wasn't able to find anything on that. On that, he quoted a specific page in the treasure book. So I don't know if he meant that.

Kysyin juuri siitä ilmauksesta, ja hän sanoi, joo, joo, joten en tiedä, kuuliko hän aivan, mitä kysyin, vai ei. Ja niin ilmaisin joitakin huoliani, koska siinä keskustelussa tunsin tavallaan vähän levottomuutta siitä, mitä hän oli sanonut.

I asked about the specific phrase, and he said, yeah, yeah, so I don't know if you quite heard what I was asking or not. And so I expressed some of my concerns, because at that discussion I did kind of feel a little bit uneasy about what he had said.

Hän oli maininnut, ettei ehkä käyttäisi sitä termiä uudelleen. Kuulosti siltä, että se ehkä aiheutti jotain muutakin levottomuutta, koska kuulosti siltä, että Rockfordin johtokunta pyysi tapaamista MLLC:n johtokunnan kanssa jossain vaiheessa sen jälkeen joidenkin siellä esitettyjen kommenttien vuoksi. Mutta yksi toinen asia, joka aiheutti minulle jonkin verran huolta, on se, että kun John puhui siitä jatkuvan anteeksiantamuksen osasta, hän sanoi, että hän veisi sen hautaansa.

He had mentioned maybe not using that term again. It sounded like maybe it caused some other uneasiness because it sounded like the Rockford board requested a meeting with the MLLC board at some point after that over some comments that were made there. But one other thing that did cause me some alarm is when John was talking about that continuous forgiveness part, he said he would take that to his grave.

Ja se aiheutti minulle vain vähän huolta, koska vaikutti siltä, että hän puhui liian rohkeasti. Ja sitten, sitten puhuimme myös vähän ykseydestä, ja se oli tavallaan, sitten oli keskusteluja ja sitten pari muuta ihmistä tuli paikalle ja keskustelumme vain tavallaan hiipui kuin viikkoa myöhemmin täällä Minneapolisissa.

And that just caused me a little bit of alarm because it seemed like he was talking too boldly. And then, then we also talked a little bit about unity and that was kind of, then there were conversations and then a couple other people came up and our conversation just kind of petered out like the week after here in Minneapolis.

Joten, joo, minulla oli vain jonkin verran huolta lausunnon rohkeudesta. En tiedä, onko... En tiedä miten, en halua luonnehtia sitä, mutta en tiedä, onko jonkinlaista kömpelyyttä, tiedättehän, joskus ihmiset voivat olla kömpelöitä keskustelussa, tiedättehän, ja yrittää...

So, yeah, I just had some concern about the boldness of the statement. I don't know if there's... I don't know how, I don't want to characterize it, but I don't know if there's some awkwardness on, you know, sometimes people can be awkward in a conversation, you know, and try to...

En yritä vähätellä tätä, mutta tunsin kyllä jonkin verran levottomuutta. Olen myös sellainen, joka voi olla kömpelö keskustelussa, joten en tarkoita mitään pahaa.

I'm not trying to be light on this, but I did feel some uneasiness. I'm also one that can be awkward in a conversation too, so I'm not meaning anything bad.

Ehkä meidän pitäisi saada tämä jatkuva anteeksiantamus, tiedättehän, selitettyä.

Maybe we should have this continual forgiveness, you know, explained.

En tiedä. Pyydän jotakuta muuta tekemään sen.

I don't know. I'm asking somebody else to do it.

No, katsotaan. Minulla on saattanut olla pari muuta ajatusta. Olin tavallaan kiinnostunut kuulemaan Johnin mainitsevan, että, tiedättehän, hän on kääntänyt paljon artikkeleita, joita hän on maininnut, 20-luvulta, tältä vuodelta ja menneisyydestä ja niin edelleen. Ja olen ollut yksi niiden artikkelien vastaanottajista, ja olen todella nauttinut niistä.

Well, let's see. I may have had a couple other thoughts. I was kind of interested to hear John mention that, you know, he's been translating a lot of articles that he's mentioned from back in the 20s, from this year and in the past, and so on. And I've been one of the recipients of those articles, and I've really enjoyed them.

Ja arvostanut niitä, enkä koe, että ne olisivat millään tavalla vahingollisia. Hän lähettää niitä minulle, esimerkiksi, kuten hän mainitsee muillekin. Eikä hän kommentoi niitä, hän vain lähettää ne sellaisinaan. Jatkuvasta anteeksiantamuksesta, mielessäni ajattelen sitä hyvin yksinkertaisella tavalla.

And appreciated them, and I don't feel that they're damaging in any way. He sends them to me, for example, as he mentions to others as well. And he doesn't comment on them, he just sends them as they are. With respect to continual forgiveness, in my mind, I think of it in a very simple way.

Yksi lainauksista, joihin John on viitannut, ja olen lukenut sen myös, miten hän mainitsee yhden puhujista silloin, ehkä se oli 70-luvulla, en muista nyt joka tapauksessa, en pysty lainaamaan sitä sanatarkasti, mutta saarnassaan Suviksen suviseuroissa Suomessa hän mainitsi tällä tavalla, että

One of the quotes that John has referred to, and I've read it as well, how he mentions one of the speakers back in, maybe it was the 70s, I can't remember now anyway, I won't be able to quote it verbatim, but in his sermon at Summer Service of Suvis in Finland, he mentioned in this way that

Tiedättekö, mitä, ymmärrättekö, mitä armo on? Hän sanoi, se on sitä, että elämme anteeksiantamuksessa joka hetki, kun olemme uskovaisia. Joten niin, kai niin ajattelen jatkuvaa anteeksiantamusta Jumalan runsaana armona. Uskovaisina elämme Hänen armossaan joka hetki.

Do you know what, do you understand what grace is? He said, it is that we live in forgiveness at every moment when we are believers. So that's how, I guess that's how I think of continual forgiveness as God's abundant grace. As believers, we live in His grace at every moment.

Tiedän, että tämä lausunto, Johnin lausunto uskossa ja pois uskosta olemisesta, tiedän, että se huolestuttaa joitakin ihmisiä. Minulle, kun kuulin sen, ajattelin, että se oli enemmän selvennys. On ollut mielenkiintoista minulle, olen tavallaan miettinyt, miten keskustelut ovat menneet viime aikoina, miten yksi henkilö sanoo jotain, ehkä jopa lainaa osaa Raamatusta,

I know this statement, John's statement about in and out of faith, I know it concerns some people. To me, as I heard it, I thought it was more of a clarification. It's been interesting to me, I've kind of thought about how discussions have gone more recently, how one person will say something, maybe even quote a portion of the Bible,

Yksi ihminen ottaa sen yhdellä tavalla, ja toinen ihminen ottaa sen täysin päinvastoin. Joten tavallaan minusta näyttää siltä, että nyt on kertynyt paljon tunteita, ja meillä on taipumus lukea asioihin merkityksiä sen perusteella, mitä ajattelemme siitä henkilöstä, jonka tapaamme. Aiommeko sanoa mitään?

One person will take it one way, and another person will take it completely the opposite. So, in some sense, it seems like to me that there's a lot of emotion built up now, and we have a tendency to read into things based on how we think of the individual that we meet. Are we going to say anything?

Kiitos Joe. Sitten meillä on vielä ehkä yksi kommentti ennen lounastamme, joka on noin kello yhdeltä.

Thank you Joe. Then we have one more comment maybe before our lunch which is at one o'clock or so.

Minulla on oikeastaan pari jokseenkin asiaan liittymätöntä kommenttia. Kertokaa nimenne. Ai, Patrick. Yksi asia jatkuvasta anteeksiantamuksesta on se, että se on ollut puheenaihe, ja olen kuullut Johnin selittävän sen, ja olen kuullut muiden selittävän sen, ja minusta tuntui, ettei niiden välillä ollut oikeastaan mitään ristiriitaa. Se oli hyvin...

I have a couple actually somewhat unrelated comments. Please state your name. Oh, Patrick. One thing about continual forgiveness is it's been a talking point, and I've heard it explained by John, and I've heard it explained by others, and I felt like there was really no discrepancy between that. It was very...

Selvästi sanottu kumminkin päin. Mutta laajempi pointtini siitä on se, että me uskovaisina tiedämme Raamatusta, että Jeesus teki monia ihmeitä. Ja yksi niistä oli, kun hän ruokki kansanjoukot muutamalla leivällä ja muutamalla kalalla.

Clearly stated each way. But my broader point about that is we as believers know in the Bible that Jesus did many miracles. And one of them was when he fed the masses with a few loaves of bread and a few fish.

Jos haluaisimme keskustella siitä, miten me teknisesti saimme sen aikaan, ei menisi kauan ennen kuin olisimme eri mieltä siitä, miten se tehtiin teknisestä näkökulmasta. Mutta me hyväksyimme sen ihmeenä. Jostain syystä jatkuvaa anteeksiantamusta, joka on myös ihme, että voimme olla sekä syntisiä että pelastettuja, jos me kaikki teemme syntiä,

If we wanted to have a discussion on how we technically accomplished that, it wouldn't take much time before we disagreed on how that was done from a technical standpoint. But we accepted it as a miracle. For some reason, continual forgiveness, which is also a miracle that we can be both sinners and saved if we do all sin,

Ei voida hyväksyä samalla yksinkertaisella lähestymistavalla, että no, se vain tehtiin. Miksi meidän täytyy kuoria sipulin kerroksia ja yrittää ymmärtää sen jokaista vivahdetta, jos on

Cannot be accepted with that same simplistic approach of, well, it was just done. Why do we have to peel back the layers of the onion and try to understand every nuanced piece of it if there is

Mutta on niitä, jotka tuntevat, että heillä on lupa tehdä syntiä, mitä en henkilökohtaisesti ole koskaan kuullut kenenkään sanovan. Jokainen ihminen, jonka kanssa puhuin, ja minulle on kerrottu, että ai se ja se uskoo jatkuvaan anteeksiantamukseen, ja joissain tapauksissa he ovat joko ystäviä tai sukulaisia, eikä heidän kanssaan ole tarvinnut puhua siitä, ja kun puhuin heidän kanssaan siitä, olen huomannut, että se on vain

But there are those who feel that they have license to sin, which personally I've never heard anyone say that. Every person that I spoke to, and I've been told that oh so and so believes in continual forgiveness, and in some cases they're either friends or relatives and have not had to speak with them about it, and upon speaking with them about it, I've found that it's merely

Se on hyvin vaikea aihe ilmaista selvästi. Ja se, miten tulkitsee yhden tai kaksi sanaa siinä keskustelussa, voi muuttaa koko keskustelun merkityksen. Joten meidän pitäisi aina huolehtia siitä, että käännämme parhain päin kaiken mitä teemme ja kaiken mitä sanomme, ja yritämme ymmärtää toistemme sanat tavalla, joka sopii yhteen uskomme kanssa. Se ei tarkoita, että

It's a very difficult subject to clearly articulate. And how you interpret one or two words in that discussion can shift the entire meaning of the discussion. So we should always take care to put the best construction on all that we do and all that we say and try to understand each other's words in a way that is agreeable to our faith. That is not to say that

Voimme hyväksyä kaiken mitä kaikki sanovat koko ajan, mutta nämä ovat hyvin hienostuneita, vivahteikkaita uskon osa-alueita, ja uskon henkilökohtaisesti, että me todella kuljemme ihmisymmärryksen rajalla.

We can accept everything everyone says all the time, but these are very sophisticated, nuanced portions of faith, and I believe personally that we're really treading on the edge of human understanding.

Emme voi todella ymmärtää koko uskoamme. Emme pysty siihen. Joten kun käydään keskustelua niin hienostuneesta aiheesta, ennemmin tai myöhemmin löydämme alueita, joista olemme joko eri mieltä tai joissa yhden ihmisen ymmärrys loppuu siinä missä toisen ei. Se ei tarkoita, ettemme kaikki olisi uskomassa.

We can't truly understand all of our faith. We're incapable of it. So, to have a conversational discussion on such a sophisticated topic, eventually we're going to find areas that we either disagree or one person's understanding ends where another's doesn't. That does not mean that we're not all believing.

Joten se oli se, mitä minulla oli sanottavaa siitä osasta. Toinen asia on, että minun käsitykseni tästä keskustelusta oli, että mikä sen aihe tänään oli, on ollut täysin eri kuin se, mitä on tapahtunut. Enkä ole oikein varma, milloin se siirtyi siitä, mistä puhuttiin johtokunnan kokouksessamme, siihen, mitä meillä on tänään. Ehkä joku voi selventää sitä.

So that was what I had to say about that part. The other thing is, it was my understanding of this discussion was what the topic of it was today has been completely different as to what has happened. And I'm not really sure when that shifted from what was spoken of at our board meeting to what we're having today. Maybe someone can offer clarification there.

Kiitos. Meillä on pian lounas. Ehkä otan itse lyhyen puheenvuoron. Jatkan, että teille kuullaan, John ja Janelle, teidän elämänne henkilökohtainen psalmi.

Thank you. We are going to have lunch soon. Maybe I'll take a quick speaking turn myself. I'm proceeding to be heard to you, John and Janelle, your personal psalm of your life.

Jumalan seurakunta on pyhä seurakunta. Sen pyhyys on sen pää, joka on Kristus Jeesus. Me kaikki olemme syntisiä. Tehtävissämme, teimme mitä tahansa, se on totta. Me epäonnistumme ja joskus teemme väärin.

The congregation of God is a holy congregation. Its holiness is its head, which is Christ Jesus. All of us, we are sinners. In our duties, no matter what we do, it's true. We fail and we sometimes do wrongly.

Auttakoon Jumala meitä kaikkia, kuten kuulimme Pietarin esimerkistä, että hänelle piti sitten muistuttaa, kuinka paljon meille on annettu anteeksi. Joten minusta tämä on hyvin vaikea tilanne tässä.

May God help us all as we heard about Peter's example that he had to be reminded then that how much have we been forgiven. So I think it's a very difficult situation here.

Ja minusta Matt mainitsi tästä keskustelusta, että se on muuttunut keskusteluksi siitä, pitäisikö Johnin jatkaa palvelemista vai ei. En tullut tänne millään muulla ajatuksella kuin esittää ja sitten keskustella ja sitten katsoa, mihin henki johdattaa. Te kuulitte Russellin

And I think Matt mentioned about this discussion, having turned into a discussion whether John should continue serving or not. I didn't come here with any thought other than present and then discuss and then see where the spirit guides. You heard Russell's

Kommentit puhujien leiriltä, ja minusta ne olivat hyvin selviä siinä suhteessa, mitä siellä tunnettiin. Elämässä ja uskon elämässä tavoitteemme on päästä taivaaseen. Ja tavoitteemme on olla muiden uskovaisten joukossa sillä tavalla, ettemme tekisi heille vaikeammaksi päästä taivaaseen.

Comments from the ministers' camp and I think those were very clear in that regard what was felt there. In life and in life of faith, our goal is to make it to heaven. And our goal is to be among other believers in such a way that we would not make it more difficult for them to make it heaven.

Joten mitä Jumalan seurakunnan palveleminen tarkoittaa? Seurakunta lopulta päättää, onko parempi vain jatkaa uskomista ja olla palvelematta vai jatkaa uskomista tai palvella. Ja Jumalan kirjoissa ovat kaikkien uskovien nimet. Kuitenkin on myös niin,

So in serving God's congregation, what does it mean? The congregation in the end will decide that is it better to just continue believing and not serve or continue believing or serve. And in God's books are the names of all those who believe. However, it also is so

Että henkilökohtainen usko, se säilyy Jumalan seurakunnan yhteydessä. Ja se, rakkaat veljet ja sisaret, käy joskus hyvin vaikeaksi. Joten meillä on vielä tunti, ehkä palaamme noin puoli kahdelta. Jatketaan keskustelua, enkä minä...

That personal faith, it is held in the fellowship of God's congregation. And that, dear brothers and sisters, sometimes gets very difficult. So we have another hour, maybe we will come back for 1.30 or so. Let's continue to discuss and I don't...

En tiedä, mitä keskustelu tulee olemaan. Tähän kokoukseen voi tulla jonkinlainen johtopäätös tai sitten ei. Minusta tässä me pyydämme ja pyydämme edelleen Jumalan Pyhän Hengen johdatusta, jotta me itsessämme köyhät ja heikot kuitenkin voisimme kuulla, mitä ääni puhuu seurakunnasta. Liittykäämme

I don't know what the discussion will be. There can be some kind of a conclusion to this meeting or there might not. I think in this we are asking and continue to ask for the guidance of God's Holy Spirit so that we poor and weak one in ourselves nevertheless could hear what the voice speaks of the congregation. Let us

Ensin ruokarukoukseemme. Rakas taivaallinen Isämme,

Join first for our meal prayer. Our dear Heavenly Father,

Kiitos kaikesta, mitä annat meille, ja kiitämme sinua ateriasta, joka on valmistettu meille. Salli meidän nauttia siitä ja seurustella veljiemme ja sisartemme kanssa. Ja sitten kun tulemme keskustelemaan lisää näistä asioista, pyydämme ja pyydämme edelleen Pyhän Henkesi johdatusta tälle kokoontumiselle. Jeesuksen nimessä, aamen.

Thank you for everything that you give us and we thank you for the meal that has been prepared to us. Allow us to enjoy it and visit with our brothers and sisters. And then as we come to discuss more these matters, we ask and continue to ask the guidance of your Holy Spirit for this assembly. In Jesus' name, Amen.

Tänään on äitienpäiväkorin arvonta. Osallistu ja voita kaunis kori täynnä kevätkoristeita, kortteja, tavaroita, kirjoja, lintulauta ja muuta. Tämä on täydellinen lahja antaa äidillesi elämässä. Arvat maksavat 3 dollaria kappale, ja ne voi ostaa kortilla tai käteisellä. Katso Nellin koriste ostaaksesi osallistumisen arvontaan. Tänään on ainoa päivä ostaa arpoja. Voittaja julkistetaan tämänpäiväisen tilaisuuden loppuilmoitusten aikana. Kiitos.

There's a Mother's Day basket drawing happening today. Enter to win a beautiful basket full of spring decor, cards, items, books, a bird feeder, and more. This is a perfect gift to give to your mother in life. Tickets are $3 each and can be purchased with a card or cash. See Nell's ornament to purchase an entry into the drawing. Today is the only day to buy tickets. Winner will be announced during the closing announcements of today's service. Thank you.

[Laulu] 434.

[Song] 434.

[Laulettiin virsi; sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung; lyrics not transcribed]

Olisi huolenpitoa, jotta en lankeaisi, ettei minun tarvitse palvella missään tehtävässä Jumalan valtakunnassa, vaan että voisin yksinkertaisesti päästä perille määränpäähän. Haluan mennä taivaan rannalle, ja tiedän, että sinäkin, rakas veli ja sisar, täällä tänään myös. En halua hylätä toisiamme, vaan haluan mennä yhdessä.

There would be care so that I would not fall, that I do not need to serve in any capacity in God's kingdom, but that I would simply be able to make it to the destination. I want to go to the shore of heaven, and I know you, dear brother and sister, here today also. I don't want to abandon each other, but I want to go together.

Meillä on ollut vaikeuksia täällä Minneapolisissa. Olemme olleet poissa viisi vuotta, mutta sanoisin, että Pohjois-Amerikan Siionissa nousee esiin kysymyksiä. Oli huolta siitä puhujien leiristä tämän jatkuvan anteeksiantamuksen vuoksi ja siitä, miten jotkut ovat opettaneet. Oli joitakin, jotka halusivat panna oman opetuksensa pois. En voi selittää sitä paremmin kuin se on selitetty täällä liian myöhään, mutta sanoisin tämän.

We've had trouble here in Minneapolis. We've been away for five years, but I would say that in North American Zion, there are questions that come up. There was concern that ministers camp over this continual forgiveness and how some have taught. There were some who wanted to put their own teaching away. I can't explain it any better than it's been explained here too late, but I would say this.

Minäkin uskon uskoni lapsesta asti. Pienestä lapsesta asti. Sitten meillä on Adam ja sitten Calvin. Sitten Ron.

I also believe my faith since I was a kid. Since I was a little kid. Then we have Adam and then Calvin. Then Ron.

Okei. Kuuletteko minua nyt? Okei.

Okay. Can you hear me now? Okay.

Ajattelin, että no, meidän täytyy tulkita se parilla eri tavalla. Tiedättekö, miksi jokin sellainen aiheuttaisi niin kohonnutta huolta? Jos tunnet ihmisen ja tiedät, mitä hän ajattelee, hyväksyt sen sellaisena kuin se on. Minua loukattiin ennenkin, mutta se on se, mihin aiomme osallistua.

I thought, well, we need to interpret that in a couple different ways. You know, why would something like that bring about such heightened concern? If you know the person and you know what they think, you just accept it for what it is. For me, I was hurt before, but it is what we're going to partake in.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö John ymmärtäisi synnin kertomuksen ajatusta, enkä usko, että se millään muotoa tarkoittaa, että kun olet kerran tehnyt syntiä, sinulle on aina annettu anteeksi.

There is no doubt that John understands the idea of the narrative of sin, and I don't think by any means it means that once you've sinned, you are always forgiven.

En näe mitään syytä olla huolissaan siitä termistä, kun ymmärtää, että joku tarkoitti sen oikealla tavalla. Kuulemme täällä paljon yleistyksiä.

I don't see any reason to be concerned about that term when you understand that somebody meant it in the correct way. We hear a lot of generalities around here.

Emmekä me kaikki ole, tiedättekö, yksiselitteisiä kaikessa, mistä puhuimme, koska se kestää luultavasti keskiyöhön asti tänä iltana tai pitkään. Mutta jos Keith ei pane pahakseen, haluaisin pyytää häntä vahvistamaan, mikä on Johnin käsitys vartijasta muurilla, josta hän sanoi ymmärtävänsä eri tavalla kuin hän. Koska en tiedä, mikä se olisi, mutta ehkä annan hänen.

And we're not all, you know, explicit in everything we talked about because it's probably not until midnight tonight or long. But if Keith doesn't mind, I would like to ask him to confirm what is John's understanding of the watchman on the wall, which he said he differed in understanding from him. Because I don't know what that would be, but maybe I'll let him.

Ja myös, jos jotkut näistä huolista nousevat esiin syystä, mistä tahansa syystä, epäluuloisista mielistä, tai ihmetellään, mistä ne tulevat. Luther puhuu, olen lukenut paljon Lutherin kirjoja tämän jälkeen, mutta hän ei tiennyt sitä. Hän puhuu

And also, if some of these concerns come up by reason of, whatever reason, suspicious minds, or wondering where they're coming from. Luther talks, I've read a lot of Luther's books after this, but he didn't know that. He talks about

Epäluulon silmästä, kuten hän sitä kutsuu, perii syntinsä ja kaiken kunniansa. No, joskus ehkä on syy epäluuloisiin asenteisiin, mutta reagoida siihen ja puhua ja lörpötellä ja nostaa paljon pölyä siitä kaikesta. Joskus on parasta vain olla tavallaan pidättyväinen, kunnes, tiedättekö, tai edes tietää, mikä on parempi kuin sinä.

The eye of suspicion, he calls it, inherits its sin and all its glory. Well, sometimes maybe there's a reason for suspicious attitudes, but react on it and talk and chitter-chatter and make a lot of dust about it all. Sometimes it's best just to kind of be reserved until you, you know, or even know what's better than you.

Kuten aluksi, toistaiseksi en ole sanonut, olen vain kuunnellut, koska koko tämä asia, että siellä on luultavasti jonkinlaista vaikeutta meneillään, varsinkin puhe kahdesta hengestä ja kaikki se, tiedättekö, minusta on aika rajua puhua sillä tavalla, kun pidämme uskovaisia toinen toisillemme veljinä.

Like initially, so far I haven't said, all I've been doing is listening because this whole matter that there's probably some kind of trouble going on, especially the talk of two spirits and all that, you know, I think that's kind of drastic to talk along those lines when we hold the believers one to another as brothers.

Tiedättekö, sanotko, että olet eriseurainen? Sitä kaksi henkeä tarkoittaa. Tämäntyyppistä. Joten sellainen on tietysti aika hankaavaa. Ja se on vain, se on vain vaikeaa minun kuulla. Koska se on kuin ennaltaehkäisevä isku jotakuta kohtaan. En tiedä. Mutta alussa, johdannossa,

You know, are you saying you're a heretic? That's what two spirits means. This type of thing. So that's the kind of course that's pretty abrasive. And it's just, it's just hard for me to hear that. Because it's like preemptive strike on somebody. I don't know. But in the beginning, in the introduction,

Puhuin paljon rakkaudesta ja taivaallisen Isän huolenpidosta ohjaamaan keskusteluamme täällä tänä iltana, tänään. Ja tämä on juuri sitä, mitä tarvitsemme, ja tätä ykseys on. Ja se tavallaan muistuttaa minua, ehkä se ei liity tähän, mutta tarinasta, jonka luin kerran vanhasta artikkelista

I spoke much of love and the care of the Heavenly Father to guide our conversation here tonight, for today. And this is exactly what we need and this is what unity is all about. And so it kind of reminds me of, maybe it's not pertinent to this, but a story I read one time in an old article

Kristillisestä lehdestä tästä vanhasta suomalaisesta puhujasta, joka tuli tähän maahan ja oli huolissaan, ja höpötystä siellä täällä. Veljet, yksi asia tai toinen toista vastaan. Ja he yrittivät saada tämän puhujan luottamuksen, jotta hän tavallaan ehkä liittyisi heidän puolelleen asiassa. Ja hän teeskenteli olevansa kuuro ja muiden keskellä he eivät halunneet puhua siitä.

Christian paper about this old Finland minister that came to this country and was concerned and jibber-jabber here and there. Brothers, one thing or another against another one. And they tried to gain the confidence of this minister so that they kind of maybe sign up with their side of the issue. And he pretended to be deaf and in the midst of others they didn't want to talk to about it.

Ja hän vain, ja kun hän puhui, hän puhui siitä asiasta, että huolehtii omasta talostaan. Hän puhui Jumalan rakkaudesta, jonka hän haluaa sinun palauttavan. Siitä, mitä on omassa sydämessä. Ja sitten aika pian ihmiset huomasivat itsensä sellaisina kuin he olivat, ja sitten tämä kaikkien näiden kysymysten asia katosi.

And all he did, and when he spoke, he spoke of the matter of taking care of your own house. He spoke of the love of God that he desires of you to be returned. About what's in one's own heart. And then pretty soon, people found themselves for what they were, and then this matter of all these issues disappeared.

Kaikki nämä teot ja termit, ne katosivat, kun tunnistettiin oman sielun pelastuksen arvo ja ilo, ja heidän huolensa sammuivat niistä toisista, joita heillä oli. Se on pitkä tarina siinä tapauksessa, täytyy sanoa. Joten toivoni on, että jotenkin, jotenkin emme ylen...

All these works and terms, they disappeared when one recognized the value and rejoicing of their own soul's salvation and their worries were quenched about the others that they had. It's a long story in that case, you have to say. So my hope is that somehow, somehow we don't over...

Tulemme ylivoimaisiksi huolissamme kysymysmerkeistä ja tuntemattomasta ja siitä ja tästä. Se muistutti minua myös, en rinnasta sitä, mitä nyt tapahtuu, menneisiin eriseuroihin, mutta muistan, enkä tarkoita loukata sukulaisia tai ketään täällä, mutta Wisco oli huolenaihe siihen aikaan, ja kun kaikki oli sanottu ja tehty, no, arvatkaa mitä?

We come overbearing on our concerns about question marks and the unknown and this and that. It also reminded me of, not that I equate what's going on now to past heresies, but I remember, and I don't mean to insult relatives or anybody here, but Wisco was a topic of concern at that time and all said and done, well, guess what?

Kaikki ne ihmiset Palo Altossa olivat iso asia. Ja mitä tulee jommankumman seuraamiseen, en seuraa ketään. Mutta jos joku on, tiedättekö, en usko, en aio alkaa nostaa nenääni jotakuta vastaan, koska en tiedä, tiedättekö, miten he ajattelevat tai sitä tai tätä tai mitä heillä on mielessä. Hyväksyn heidät rakkaudessa, uskovaisena, kunnes he itse kieltävät oman uskonsa.

All the people at Palo Alto was a big issue. And as far as following one or the other, I don't follow anybody. But if somebody's, you know, I don't think, I'm not gonna start holding my nose up against somebody because I don't know, you know, how they think or this or that or what's on their mind. I'll accept them in love, as a believer, until they themselves deny their own faith.

He erottavat itsensä tai kieltäytyvät olemasta sopusoinnussa Pyhän Hengen opetusten kanssa.

They separate themselves or they refuse to be in tune with the teachings of the Holy Spirit.

Kiitos, Calvin. Voisinko vielä kuulla evankeliumin omasta sellistäni? Voi, voit. Kaikki syntisi ovat anteeksi Jeesuksen nimessä. Aamen.

Thank you, Calvin. Could I still hear the Gospel from my own cell? Oh, you can. All your sins are forgiven in Jesus' name. Amen.

Tässä istuessa en voi olla tuntematta itsekin hyvin, hyvin levotonta oloa. Ja minun täytyy ihmetellä miksi. Ja joillakin tavoin, kun olen saanut asioita selville viime aikoina,

It seems sitting here that I can't help but feel very, very troubled myself. And I have to wonder why. And in some ways, in finding stuff out more recently,

Halusin vain auttaa mutta sanoa, että välitän, jos sanon, että olin huolissani joistakin näistä asioista ja kuulin sen, että jos tulemme paikalle, kuten olen ollut johtokunnan kokouksissa, halusin nähdä itse, mitä siellä tapahtuu, miten asiat menevät, mistä keskustellaan, sellaista. En ole osallistunut ollakseni hankalanpitäjä, enkä tiedä, miksi minusta tuntuu

I just wanted to help but say I do mind if I say I was concerned about some of these things and hearing the fact that if we show up, like I have been at the board meetings, I wanted to see for myself what happens there, how do things go down, what's discussed, that type of thing. I haven't attended to be a troublemaker and I don't know why I feel

Että minua ehkä katsotaan sillä tavalla. En tiedä, onko mitään väärää siinä, että tekee jotain itse. Ja jos on jotain, joka on myytti,

Like that's the way that I might be viewed. I don't know that there's anything wrong with doing something for yourself. And if there is something that is a myth,

Katsokaa tuota.

Look at that.

Siitä, mitä John ja Janelle kertoivat tänä aamuna, en voi olla ajattelematta, emmekö seurakuntana välitä, jos jotakuta kohdellaan noin? En usko, että tiedämme kaikkia yksityiskohtia. Minusta jos olisi ollut

What John and Janelle shared this morning, I can't help but think, do we not care as a congregation if someone is treated like that? I don't believe we know all the details. I think that if there was

Ja varsinkin heristää sormea veljellemme. Minusta se on väärin. Ja kuunnellessa tuntuu vain siltä, että on, kuten Matt mainitsi, on hyökkäys Johnia vastaan. Ja kysyn teiltä kaikilta, tuntuuko teistä oikealta hyökätä toista uskovaista veljeä vastaan?

And especially shake our finger at our brother. I think that's wrong. And in listening, it just feels like there is, like Matt mentioned, there is an attack against John. And I ask all of you, does that feel right to you, to attack another fellow believer?

Jossain Raamatussa sanotaan, että rakastakaa toisianne, ja varsinkin niitä, jotka ovat Jumalan perhekuntaa. Ja kai, jos on ollut, tiedän, että evankeliumia on yleisesti puhuttu, mikä on hyvä. Kuitenkin, jos on kysymyksiä tai erityisiä tapauksia, joissa

Somewhere in the Bible it says to love one another, and especially those in the household of God. And I guess, if there has been, I know that the Gospel has generally been spoken, which is good. However, if there are issues or specific cases where

Oli loukkauksia Johnia kohtaan. Pyydän teitä, veljet, ja sinua henkilökohtaisesti, John, pyytämään, että ne loukkaukset hoidetaan. Yritän vain ymmärtää, mistä tällaiset asiat tulevat, ja miksi emme voi saada tätä lepäämään? Miksi se ei katoa?

There were offenses towards John. I ask you, brothers, and you personally, John, to ask for those offenses to be taken care of. I'm just trying to understand where does this type of stuff come from, and how come we can't put this to rest? Why doesn't it go away?

Rohkaisisin johtokunnan jäseniä, jopa kokouksessa, puhumaan, jos on jotain, mikä teistä tuntuu, että olisi oikein siinä, mitä sanoin. Minusta on hyvin tärkeää, että seurakunta tietää

I would encourage board members, even at the meeting, to speak if there is something that you feel that would be correct in what I was saying. I think it's very important for the congregation to know

Koska on hyvin selvää, ettemme ole tienneet, ja siitä on tullut hyvin, hyvin iso asia. Kiitos, Anne. Meillä on Ron, ja sitten tämä on Scott. Ja sitten, joo, Leen vaimo. Anteeksi.

Because it's very clear that we haven't known, and it's become a very, very big issue. Thank you, Anne. We have Ron, and then this is Scott. And then, yeah, Lee's wife. Sorry.

Tiesitkö, kuka tuo on? Tiedän. Tiesinkö? En, minä olin siellä ennen. Ai, luulin, että se oli ehkä Peg McCown tai joku. Kai ajatukseni menevät pitkälle, pitkälle taaksepäin. En ole siellä enää. Silloinko sinä synnyit? En, se on luultavasti silloin, kun firma aloitti.

Did you know who that is? I do. Did I do? No, I used to be there. Oh, I thought maybe it was like Peg McCown or something. I guess my thoughts go back a long, long way. I'm not there anymore. Is that when you were born? No, that's probably when the firm started.

Heti lukion jälkeen Cokatossa, valmistumiseni jälkeen, tulin Minneapolisiin samaan aikaan. Ja Minneapolisin seurakunta on minulle hyvin, hyvin rakas. Ja Melvillelle. Neljä vuotta sitten muutimme Buffaloon.

Just after high school in Cokato, after my graduation, I came down to Minneapolis at the same time. And the Minneapolis congregation is very, very precious to me. And to Melville. Four years ago, we moved to Buffalo.

Oletan vain, että se oli luultavasti hän. Liityimme Monticellon seurakuntaan. Olimme jäseniä täällä. Lensittekö te Michiganiin vai mitä? Emme. Ja keräsimme dollareita. Menimme alas Floridaan. Lensimme.

I'm just assuming it was probably her. We joined the Monticello congregation. We were members here. You guys flew to Michigan or what? No. And we raised dollars. We went down to Florida. We flew.

1973. Muistan ne päivät ennen. Tietämättä paljoa siitä, mitä oli meneillään, paitsi

1973. I remember those days before. Not knowing much of what was going on other than

Kun olin kasvanut teini-ikäisenä 50- ja 60-luvuilla ja seurannut asioita, joita tapahtui Cokatossa ja Minneapolisissa nuorten keskuudessa, ja sitten myös seurannut asioita, joita tapahtui Michiganissa nuorten parissa, ja huomannut eron.

Having grown up as a teenager in the 50s and 60s, and observing the things that went on in Cokato and Minneapolis amongst the young people, and then also observing the things that went on in Michigan around the young people, and noticed a difference.

Ja sen ajan ja erot itse asiassa Minnesotan ja Michiganin välillä. Että ne, jotka olivat Michiganissa, elivät paljon enemmän, öö, sanotaanko, väljyyden ja maailman rakkauden elämää kuin me, jotka olimme Minnesotassa.

And that time and the differences actually between Minnesota and Michigan. That those who were in Michigan were living in much more a life of, of, let's say leniency and love of the world than those of us who were in Minnesota.

Se ei tarkoita, ettemme me ole aivan niitä samoja syntejä, jotka olivat yleisiä. Mutta en oikeastaan tiennyt paljoa hengellisestä elämästä Jumalan valtakunnassa ennen kuin

That is not to say that we are not quite those same sins that were common. But I didn't really know much about the spiritual life in God's kingdom up until

Lopulta johti siihen eriseuraan. Mutta sen eriseuran jälkeen Jumala armossaan opetti meille monia, monia asioita niinä vuosina synnin vaaroista

Eventually resulted in that heresy. But after that heresy, God in His grace taught us many, many things in those years of the dangers of sin

Maailmallisten elämäntapojen vaaroista, maailmallisen kuuntelemisen, maailmallisen musiikin vaaroista, television vaaroista. Ja me, jotka säästyimme siltä eriseuralta, olemme niin kiitollisia

The dangers of the worldly lifestyles, the dangers of worldly listening, worldly music, the dangers of television. And those of us who are spared from that heresy are so grateful

Hänen suuresta laupeudestaan meitä kohtaan, nuoria ja vanhoja yhtä lailla. Muistan, että niinä vuosina oli iloa ja oli onnellisuutta ja oli yhteyttä ja käytiin paljon seuroissa, mentiin seuroihin niin usein kuin pystyttiin, kokoonnuttiin kodeissa ja laulettiin Siionin lauluja

For his great mercy towards us, the young and the old alike. I remember in those years there was joy and there was happiness and there was union and there was much attending services, going to services as often as we could, meeting in homes and singing songs of Zion

Ja jotkut eivät ehkä sano, että oli rauha, joidenkin niiden asioiden vuoksi 80-luvun tienoilla, joita tapahtui joissakin hoitokokouksissa. Mutta yleisesti ottaen oli rauha 40 vuotta. Mutta nyt viime vuosina on ollut levottomuutta.

And some may not say that there was peace because of some of the issues around the 80s that happened in some of the caretaker meetings. But generally, there was peace for 40 years. But now in recent years, there has been turmoil.

Jotkut ihmiset ovat sanoneet, jopa tässä kokouksessa, etteivät he ymmärrä, miksi puhumme kahdesta ryhmästä. Mutta todellisuudessa on kaksi ryhmää. On niitä, jotka muodostuvat yhdelle puolelle, ja he näyttävät menevän

Some people have said, even at this meeting, that they don't understand why we talk about two groups. But in reality, there are two groups. There are those who are forming on one side and they seem to be going

Uuden opin kanssa, opin, josta en ollut nuoruudestani tähän päivään koskaan kuullut. Meitä on kuultu tänään

With a new doctrine, a doctrine that from my youth to now I had never heard of. We've been heard today

Ja sanoa, että ne päätökset, jotka tehtiin Jumalan valtakunnassa 50-luvun lopulla tai 60-luvun alussa televisiosta, ettei se olisi hyvä asia tuoda kotiin, minusta ne ovat edelleen hyvä kehotus. Että miksi toisimme sellaista

And to say that the decisions that were made in God's kingdom in the late 50s or early 60s about television would not be a good thing to bring to your home, I think are still a good admonition. That why would we bring that kind

Vain me, pyhiinvaeltajat.

Only we, Pilgrims.

Ja sinne lopulta tuli eriseura. Ja niillä, jotka ovat sillä puolella ja jättivät Jumalan kansan, oli erilainen näkemys Jumalasta kuin niillä, jotka mainitaan Raamatussa. Ja niin kun puhumme opillisista eroista, se on tärkeää, vaikka ne olisivat pieniä asioita tai voisivat näyttää pieniltä asioilta

And there eventually became a heresy. And those who are on the side and left to God's people had a different view of God than those who are mentioned in the Bible. And so when we talk about differences of doctrine, it is important, even if they're small issues or might seem like small issues,

Inhimilliselle mielellemme tai inhimilliselle ajattelutavallemme, silti ne ovat erilaisia kuin John. Ja toivon, että tässä esityksessä savusta, joka tekee vaikeaksi nähdä. Ja kuulimme myös puhujien leirillä siitä savusta, jota levittää vihollinen

To our human mind, or our human way of thinking, yet they are different from John. And I hope in this presentation of the smoke that makes it difficult to see. And we also heard at the speaker's camp of that smoke that is spread by the enemy of

Raamattu jättää meille silti korvat, vaikka näkömme ei olisi niin selvä. Se jättää meille korvat.

The Bible still leaves us with ears even if our sight is not so clear. It leaves us with ears.

Kutsumus Kristuksen kanssa koota yhteen seuraajia Herralle Jeesukselle.

A calling with Christ to gather together followers for the Lord Jesus.

No, kiitetään ja sitten nopeasti lopetetaan se. Hyvin nopeasti.

Well, let's thank you and then quickly ending it up. Very quick.

Johnilta on ollut joitakin kommentteja vuosikokouksessamme ja tänään, mutta olemme edelleen huolissamme. Käsittelemme sitä, mutta näemme sitä monissa aseissa. Kaikki on hyvin.

There have been some comments by John in our annual meeting and today, but we're still concerned. We deal with that, but we're seeing it on a lot of guns. It's all good.

Haluan vain sanoa, että haluan kertoa teille kaikille tämän. En usko, että se tulee Johnilta, ja tämä on vain minun kokemuksistani täällä.

I just want to say that I do want to share with you all this. I don't believe it's coming from John, and this is only from my experiences here.

Sitä voi työntää, mutta sen päälle ei voi kiivetä. Kun puhuin paikallisesta seurakunnasta, sanoin, että se on vain paikallinen seurakunta. Siellä puhuja asetetaan virkaan. Siellä heistä huolehditaan, ensimmäiseksi ja ennen kaikkea. Ja tarvittaessa siellä puhuja on todella tehtävässään.

You can push it, but you can't climb on it. When I was talking about the local congregation, I was saying that it's only the local congregation. That's where the minister is installed. That is where they're taken care of, first and foremost. And if need be, that is where the minister is really on duty.

Oli kysymys jostakin henkilöstä Suomesta palvelemassa tällä mantereella, Minneapolisissa, Keskilännessä, ja niin keskusteltiin, pitäisikö meidän käyttää heitä vai ei. Otin yhteyttä SRK:n toimistoon. He sanoivat, emme sano kyllä tai ei. Ottakaa yhteyttä tähän paikalliseen seurakuntaan. Tässä on puheenjohtajan sähköposti.

There was a question about some person from Finland serving in this continent, in Minneapolis, in the Midwest, and so there was discussion, should we use them or not. I contacted the SRK office. They said, we don't say yes or no. You contact this local congregation. Here's the chairman's email.

En ole jokaisen kirkon yläpuolella millään muotoa. Olen syntinen.

I am not above every church by no means. I am a sinner.

Joten kuuntelin saarnaa eilen, litteroin sen ja käänsin sen englanniksi. Jos jaksatte kanssani, vaikka menemme yliajalle, minusta se liittyy aikaan, jota elämme, liittyy syksyn aikoihin. [Pitänyt] Walter [Torola]. Hän oli täällä syksyllä 2016, ensimmäisellä palveluskaudellaan Helsingissä. Kun hän palasi, hän piti nämä sanat sen saarnan lopussa, jonka hän piti teille USA:sta ja Kanadasta.

So listening to a sermon yesterday, I transcribed it and translated it into English. If you bear with me, even though we're going overtime, I think it's pertinent to the time we're living in, pertinent fall times. [Kept] by Walter [Torola]. He was here fall of 2016, in his first service term in Helsinki. When he returned, he kept these words at the end of that sermon he gave to you from USA and Canada.

Rakkaat Jumalan lapset, meillä on niin ihana osa täällä maan päällä. Emme ole toivottomia, vaikka olisi monenlaisia vaikeuksia. Meillä on yksilöllisiä suruja, suruja elämässä. On suruja ja vaikeuksia perheissämme. Joskus meillä on yhteisiä suruja. Voi olla suruja kristillisyyden sisällä. On hyvä muistaa, että myös näiden vaikeuksien keskellä,

Dear children of God, we have such a wonderful portion here on earth. We are not hopeless, even though there would be difficulties of many sorts. We have individual sorrows, sorrows in life. There are sorrows and difficulties in our families. Sometimes we have collective sorrows. There may be sorrows within Christianity. It is good to remember that even in the midst of these difficulties,

Muistakaa, ettei meillä ole täällä maan päällä pysyvää kaupunkia, vaan me etsimme tulevaa. Joten sitten hän jatkaa, hän sanoo, ristiriidat. Myös niille uskovaisille, joilla on ristiriitoja, olisi hyvä pysähtyä ja miettiä. Miksi minä uskon? Miettikää yksinkertaisesti, veljet ja sisaret, ja katsokaa toisianne silmiin ja kysykää, onko mahdollista tulla yhteen, meidän kahden,

Remember, we don't have an everlasting city here on earth, but we seek for one to come. So, then he goes on, he says, conflicts. Even for those believers who are having conflicts, it would be good to pause and to ponder. Why am I believing? Ponder simply, brothers and sisters, and look one another in the eye and ask, is it possible to come together, the two of us,

Aiommeko vain takertua vaativaan sauvaan tai vaatimuksen sauvaan, jolla vaadimme muilta enemmän kuin itseltämme? Voi, kunpa olisi kolmas ihminen, joka ottaisi sinua tai minua kädestä ja antaisi meidän mennä katsomaan, millaista on armon istuimen edessä. Mitä näet siellä? Kun menet armon istuimen eteen,

Are we just going to cling to the demanding rod or the rod of demand with which we demand more of others than we do of ourselves? Oh, if there would be a third person to take you or I by the hand and let us go and see what it is like at the throne of grace. What do you see there? When you go to the throne of grace,

Jeesukseltamme, siellä ei ole vaativaa sauvaa. Kristus on murtanut sen vaativan sauvan. Voimme katsoa vielä pidemmälle. Huomaamme, että vaativa sauva on murrettu kappaleiksi. Armon istuimen edessä ei ole vaatimuksia. Luulisin, että kovinkin sydän sulaa siellä armon istuimen edessä. Siellä ei varmasti ole vaatimusta, että teit minulle sitä tai tätä. Ajatelkaa vain.

From our Jesus, there is no demanding rod there. Christ has broken that demanding rod. We can look even further. We notice that the demanding rod has been broken into pieces. There are no demands at the throne of grace. I would think that even the hardest heart will melt there at the throne of grace. There surely is no demand that you did this or that to me. Just think.

Jos lapset riitelevät armon istuimen edessä ja Jeesuksen katseen alla, mitä Jeesus tekee? Hänellä on hyvin murheellinen katse ja murheellinen mieli, ja hän sanoo, lapset, ettekö ymmärrä, kuinka paljon olen tehnyt teidän puolestanne pelastaakseni teidät synnistä ja kuolemasta ja vihollisen vallasta? Olen lunastanut teidät kaikesta synnistä ja vihollisen vallasta, en kullalla enkä hopealla, vaan pyhällä ja kalliilla verelläni.

If children are fighting at the throne of grace and under the gaze of Jesus, what does Jesus do? He has a very sorrowful gaze and a sorrowful mind, and he says, children, do you not realize how much I have done on your behalf in order to save you from sin and death and the power of the enemy? I have redeemed you from all sin and the power of the enemy, not with gold or silver, but with my holy and precious blood.

Viattomalla kärsimykselläni ja kuolemallani. Katsokaa käsiäni. Katsokaa kylkeäni. Verta on vuotanut näistä haavoista teidän puolestanne. Tie on auki taivaaseen. Katsokaa, kuinka avoin tie on. Haluatteko vielä riidellä tai kiistellä? Anteeksi, niin pitkä.

My innocent suffering and death. Look at my hands. Look at my side. Blood has flowed from these wounds on your behalf. The way is open to heaven. Look how open the way is. Do you still want to fight or argue? Sorry, so long.

Joku soittakoon minulle. Haluatte vielä riidellä ja kiistellä. Luulisin, että kovinkin sydän pehmenee ja katse kääntyy maahan ja sanoo, anna minulle anteeksi. Olen tehnyt niin paljon syntiä sinua vastaan. Olen varma, ettei ole niin kovaa sydäntä, ettei hänen huuliltaan voitaisi kuulla.

Someone give me a phone call. You still want to fight and argue. I would think that even the hardest heart will soften and the gaze will turn to the ground and say, forgive me. I have sinned so much against you. I am sure that there is not a heart that is so hard that from his or her lips could not be heard.

Saat uskoa syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja voitko sinäkin antaa minulle anteeksi? Luulisin, että kun lähdette armon istuimen edestä, te menisitte käsi kädessä iloiten ja laulaen ylistyslaulua. Kun syntitaakkani on annettu anteeksi ja velkani on maksettu minun puolestani. Ja katso, olen synnin ja turmeluksen mustaama, silti sulhaseni on minulle uskollinen. Oi, kiitän sinua, rakas Jeesus, kiitän sinua. Kiitän sinua iankaikkisesti.

You can believe your sins forgiven in Jesus' name and blood. And can you forgive me as well? I would think that when you leave from the throne of grace, you would go hand in hand rejoicing and singing a song of praise. When my burden of sin is forgiven and my debt has been paid for me. And see, I am blackened by sin and corruption, yet my bridegroom is troth to me. Oh, I thank thee, dear Jesus, I thank thee. I thank thee eternally.

Voinko jättää syntini anteeksi? Syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä. Rakkaat veljet ja sisaret, olemme tulleet tämän keskustelun päätökseen. Rukoilemme Jumalan Hengen viisautta, ja voimme elää sen kanssa, mitä Jumalan Henki on meille antanut. Tällä uskon matkalla ei ole tärkeää,

Can I leave my sins forgiven? Your sins forgiven in Jesus' name. Dear brothers and sisters, we have come to the conclusion of this discussion. We pray for the wisdom of God's Spirit and we can live with what God's Spirit has given unto us. In this journey of faith, it is not important

Millä tavalla palvelemme tai emme palvele, tärkeää on, että sitten meillä edelleen on se usko, joka voi pelastaa meidät ja pelastaa meidät. Ja kai se on uskon salaisuus.

In which way we serve or don't serve, what is important that we then continue to have that faith that can save us and will save us. And I suppose it's a mystery of faith.

Sen ei tarvitse olla salaista, veljeni ja sisareni. Tätä Jumala tahtoo, että sinä sydämessäsi uskot, että kaikki syntisi ovat anteeksi. Rukoilemme Jumalaa, että nämä keskustelut ilmeisesti tulevat selvään päätökseen tai johonkin, että

It doesn't need to be secret, my brothers and sisters. This is what God wants, that you, in your heart, believe that all your sins are forgiven. We pray to God that these discussions obviously will come to a clear end or something that

Että ihmiset, jotka sanovat ja eivät ehkä sano, että näin se on. Näyttää siltä, että seurakunta on puhunut tässä, ja näyttää siltä, että luultavasti olisi lisää keskusteluja. Sanon vain, että Jumalan seurakunnassa me aina pelkäämme, että on kaksi erilaista

That people who say and may not say that this is how it is. It does seem like the congregation has spoken here and it seems that there would probably be further discussions. I'm just saying that in God's congregation we always fear that there are two different

On vain yksi Hyvän Paimenen siemenlammas, ja voimme katsoa sydämiimme ja kysyä, mikä se on? Mikä se on, mikä veisi minut pois siitä Hyvän Paimenen siemenlampaasta? Ja sille tielle kaikki ne pyhät ja ruhtinaat, jotka tulevat matkan varrella, ja he rukoilevat,

There's only one seedfold of the Good Shepherd, and we can look into our hearts and ask, what is it? What is it that would take me away from that seedfold of the Good Shepherd? And to the way all those saints and princes that come along the way, and they pray,

Että Jumala ja Hänen aikansa menee koko matkan. Ja sinne meidät on jätetty. Omilla paikoillamme, pitäkää se käynnissä. Ja omilla paikoillamme rukoilkaa. Ja omilla paikoillamme jatkakaa keskustelua, jotta Jumalan Henki johtaisi ja ohjaisi meitä. Ja minusta se on...

That God and His time goes all the way. And that's where we are left. In our own places, keep it working. And in our own places, pray. And in our own places, continue the discussion so that God's Spirit will lead and guide us. And I think that's...

Haluaisin kiittää tätä seurakuntaa, joka kaikessa olkoon ja se jatkuu niin, että Jumalan tahto tapahtuu. Tunnen itseni jopa tänä aikana monin tavoin kiusatuksi ja peloissani.

I would like to thank this congregation who in all may be and it continues to be so that God's will happen. I am even during this time feeling in many ways tempted and frightened.

Haluan teidän uskovan yhdessä kanssanne. Joo, saat uskoa kaikki syntisi anteeksi. Jeesuksen nimessä, aamen. Jeesuksen nimessä, aamen. Jeesuksen nimessä, aamen. Jeesuksen nimessä, aamen. Jeesuksen nimessä, aamen.

I desire you to believe together with you. Yeah, you can believe all your sins forgiven. In Jesus' name, amen. In Jesus' name, amen. In Jesus' name, amen. In Jesus' name, amen. In Jesus' name, amen.

Kaikki on teitä varten, ja [epäselvä]. Se kantaa meidät, ja se vie meidät määränpäihin. Liittykäämme loppurukoukseen.

All things are for you, and [unclear]. It will carry us, and it will bring us to the destinies. Let us join in closing prayer.

Rakas taivaallinen Isä, sinä joka tiedät kaiken ja tiedät, miten johtaa ja ohjata meitä, me jätämme itsemme ja seurakuntasi sinun huolenpitoosi ja pyydämme, että jatkat siunaamistamme ja, rakas Isä, autat meitä kaikkia, jottei se olisi niin vaikeaa, jotta voisimme

Dear Heavenly Father, you who know all and know how to lead and guide us, we submit ourselves and your congregation into your care and we ask that you continue to bless us and, dear Father, help us all so that it wouldn't be so difficult, so that we could

Millä tavalla tahansa johdatkin, että se voisi olla sellaisella tavalla, että uskon tie voi olla sellainen tie, jolla ei tyhmäkään eksy. Kiitos evankeliumin voimasta, koska kuten tiedämme, olemme lihaa ja verta, ja olemme lihaa ja sielua. Kiitos seurakunnastasi täällä maan päällä. Äitimme, joka edelleen huolehtii

Whatever way you lead, that it could be in such a way that the way of faith can be such a way where even the fool doesn't err. Thank you for the power of the Gospel, because as we know, we are flesh and blood, and we are flesh and soul. Thank you for your congregation here on earth. Our Mother, who continues to take care of

Jokaisesta meistä. Siunaa jokaista meistä sillä tavalla, että voisimme pysyä Jumalan lapsen nöyrällä paikalla kuunnellen, mitä Henki puhuu seurakunnassasi. Isä, kiitämme sinua voitosta, joka sisarellamme Margaretilla on, ja olkoon hän esimerkkimme vuosia

Every one of us. Bless every one of us in such a way that we could remain in a humble place of a child of God, listening to what the Spirit speaks in your congregation. Father, we thank you for the victory that our sister Margaret has, and may she be our example for years

Jatkamme matkaa yhdessä, Jumalan lapset, Pyhän Hengen yhteydessä, antaen hänen muistonsa olla meille sellainen lohtu, että köyhäkin Jumalan lapsi voi jonakin päivänä päästä taivaaseen. Anna meille rakkautta, kun yhdistämme äänemme yhteen.

We continue to travel together, children of God, in the fellowship of the Holy Spirit, allowing her memory to be such a comfort to us that even a poor child of God can one day make it to heaven. Give us love when we join our voices together.

Lausukaa siunaus. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

Say the benediction. In the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost. Amen.