Glendalen seurakunnan kokous 17. lokakuuta 2020

Rukoilkaamme. Rakas taivaallinen Isä, kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, tulemme eteesi tänä iltana

Let us pray. Dear Heavenly Father, almighty, eternal God, we come before you this evening

Kiitollisina tästä uskon lahjasta ja siitä työstä, jonka Poikasi teki keskimmäisellä ristillä meidän puolestamme. Ja rukoilemme, rakas Isä, että varjelisit ja suojelisit kutakin meistä lapsinasi.

Thankful for this gift of faith and for that work that your son did on the middle cross on our behalf. And we pray, dear Father, that you would preserve and protect each one of us as your children.

Niin kuin olet suojellut meitä elävässä uskossa tähän päivään asti. Rakas Isä, sinä tunnet sydämemme, sinä tunnet ajatuksemme, sinä tunnet huolemme ja pelkomme. Ja annamme itsemme sinun huolenpitoosi, rakas Isä,

As you have protected us in living faith unto this day. Dear Father, you know our hearts, you know our thoughts, you know our worries and our fears. And we place ourselves into your care, dear Father,

Että voisit lähestyä kutakin meistä omalla vartiopaikallamme lohduttaaksesi, rohkaistaksesi, ylentääksesi, ojentaaksesi, nuhdellaksesi, kehottaaksesi, auttaaksesi kutakin meistä tällä uskon tiellä. Sinä tiedät, kuinka täynnä epäilystä ja huolta me olemme

That you could approach each one of us in our own place of watching to comfort, to encourage, to uplift, to correct, to rebuke, to exhort, to help each one of us on this way of faith. You know how filled with doubt and worry we are

Ja rukoilemme niin kuin psalmista teki, katso tätä viinipuuta, ja tule ja käy tämän viinipuun luona. Rukoilemme läsnäoloasi tänä iltana, että Pyhän Henkesi kautta voisit ohjata ja johtaa keskusteluamme. Anna meille vapautta ja avoimuutta. Anna meille yksimielisyyttä ja rakkautta.

And we pray as the psalmist did, behold this vine, and come and visit this vine. We pray for your presence this evening, that through your Holy Spirit, you can guide and lead our discussion. Grant us freedom and openness. Grant us one-mindedness and love.

Ilmoita meille jälleen se pelastuksen tie, joka on valmistettu rakkaassa Pojassasi, että seuraisimme häntä elämässä, kärsimyksessä ja opissa. Rakas Isä, siunaa kokoontumisemme niin kuin vain sinä voit.

Reveal unto us again that way of salvation prepared in your dear Son, that we would follow him in life, suffering, and doctrine. Dear Father, bless our gathering as only you can.

Ja rukoilemme vielä, rakas Isä, niillä sanoilla, jotka apostoli kirjoitti niin monta vuotta sitten. Tämän tähden me notkistamme polvemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isän edessä, jonka mukaan koko perhe taivaassa ja maan päällä on nimetty, että hän antaisi meille kirkkautensa rikkauden mukaan

And we yet pray, dear Father, with the words that the Apostle wrote so many years ago. For this cause we bow our knees unto the Father of our Lord Jesus Christ, for whom the whole family in heaven and earth is named, that he would grant us, according to the riches of his glory,

Tulla väkevästi vahvistetuiksi hänen Henkensä kautta sisäisessä ihmisessä, että Kristus asuisi sydämissämme uskon kautta, ja että me, juurtuneina ja perustuneina rakkauteen, voisimme käsittää kaikkien kanssa, mikä on leveys ja pituus ja syvyys ja korkeus, ja tuntea Kristuksen rakkauden, joka käy yli tiedon, että meidät täytettäisiin kaikella Jumalan täyteydellä.

To be strengthened with might by His Spirit in the inner man, that Christ may dwell in our hearts by faith, and that we, being rooted and grounded in love, may be able to comprehend with all things what is the breadth and length and depth and height, and to know the love of Christ which passeth knowledge, that we might be filled with all the fullness of God.

Mutta sinulle, joka voi tehdä ylenpalttisen runsaasti yli kaiken, mitä voisimme pyytää tai ajatella. Ja sinulle, joka vaikutat voimasi meissä. Olkoon kunnia seurakunnassa Kristuksen Jeesuksen kautta kaikkina aikoina, aina ja iankaikkisesti. Tätä pyydämme Jeesuksen nimessä.

Now unto you that is able to do exceedingly abundantly of all that we could ask or think. And unto you that works your power in us. Be glory in the church, by Christ Jesus, throughout all ages, forever and ever. This we ask in Jesus' name.

Rauhaa, kaikki. Tervetuloa Glendalen iltakeskusteluumme. Meillä on lyhyt pieni johdanto, pari pientä artikkelia luettavana, ja sitten avaamme puheenvuorot keskustelulle.

Peace, everybody. Welcome to our Glendale evening discussion. We've got a short little introduction, a couple of little articles to read, and then we'll open the floor for discussion.

Kuten monet teistä tietävät, tärkeä osa johtokuntamme kokousta on uskon asioista keskusteleminen. Lokakuun johtokunnan kokouksessamme kävimme aika pitkän keskustelun siitä, miten uskomme. Tämä oli hyvin vapaa ja avoin keskustelu, johon sisältyi henkilökohtaisia uskon tunnustuksia, huolia ja murheita näinä levottomina aikoina, ja kotiseurakuntamme.

As many of you know, an important part of our board meeting includes discussing matters of faith. At our October board meeting, we had quite a long discussion around how we believe. This was a very free and open conversation, which included personal confessions of faith, worries and concerns during these troubled times, and our home congregation.

Sekä puhujat että johtokunnan jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että olisi hyvä kokoontua seurakuntana keskustelemaan seurakuntamme ykseydestä ja matkastamme täällä maan päällä uskovaisina, varsinkin kun on kulunut niin kauan siitä, kun meillä on ollut tilaisuus kokoontua yhdessä Jumalan pyhän sanan ympärille ja jutella omista uskon asioistamme. Haluaisin aloittaa lukemalla pari artikkelia.

Both speakers and board members agreed that it would be good to gather as a congregation to discuss the unity in our congregation and our journey here on earth as believers, especially since it has been so long since we have had a chance to gather together around God's holy word and visit our own matters of faith. I would like to begin with reading a couple of articles.

Nämä ovat siis parilta eri kirjoittajalta lokakuun 2019 Voice of Zionista. Raamatussa meitä muistutetaan vaeltamaan sen kutsumuksen arvoisesti, johon meidät on kutsuttu, nöyryydellä ja lempeydellä ja kärsivällisyydellä. Meitä muistutetaan kärsimään toisiamme rakkaudessa, säilyttämään Hengen ykseys ja rauhan side.

So these are from a couple of different contributors from the 2019 October Voice of Zion. In Scripture we are reminded to walk in a manner worthy of the calling to which we have been called, with humility and gentleness and patience. We are reminded to bear one another in love, to maintain the unity of the spirit and the bond of peace.

Paavali kirjoittaa, kuinka on yksi ruumis ja yksi Henki, yksi Herra, yksi usko, yksi kaste ja yksi Jumala ja kaikkien Isä. Efesolaiskirje 4, 1–6. Uskontunnustuksen kolmannessa uskonkappaleessa tunnustamme uskomme siihen, että Pyhän Hengen työ on kutsua, koota ja valaista, pyhittää kristillisen kirkon lapset maan päällä ja varjella ja varjella sitä ykseydessä Jeesuksen Kristuksen kanssa oikeassa uskossa.

Paul writes how there is one body and one spirit, one Lord, one faith, one baptism, and one God and Father of all. Ephesians 4, 1 through 6. In the third article of the Creed, we confess our belief that the work of the Holy Spirit is to call, gather, and enlighten, to sanctify the children of the Christian Church on earth, and to preserve and preserve it in union with Jesus Christ in the true faith.

Pyhä Henki johtaa uskovaisen henkilökohtaista uskon kilvoitusta, elämäämme, puhettamme ja tekojamme. Henki neuvoo meitä vaeltamaan valkeudessa, niin kuin Jumala on valkeudessa. Niin tehdessämme meidät vedetään yhteen läheiseen yhteyteen toinen toistemme kanssa Kristuksen ruumiissa, Jumalan seurakunnassa, 1. Joh. 1.17. Evankeliumi on Jumalan voima.

The Holy Spirit leads the believer's personal endeavor of faith, our life, our speech, and actions. The Spirit instructs us to walk in the light as God is in the light. In doing so, we are drawn together in close fellowship one with another in the body of Christ, the congregation of God, 1 John 1.17. The gospel is the power of God.

Vaikka olemme yhtä uskossa ja hengessä, Jumalan lapset kantavat samaa syntiä ja turmelusta kuin kaikki ihmiset. Lankeamme syntiin ja tarvitsemme Jeesuksen Kristuksen verta, joka puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Elämme evankeliumista, joka on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo.

Though we are one in faith and spirit, God's children carry the same sin and corruption as all people do. We fall into sin and need the blood of Jesus Christ that cleanses us from all sin. We live of the Gospel, which is the power of God for salvation to everyone that believes.

Room. 1.16. Jos laiminlyömme sen käytön uskomme hoitamisessa, sillä on surullisia seurauksia. Synti voi lopulta erottaa meidät Jumalasta ja hänen lapsistaan. Jumalan lasten kokemus osoittaa, että vastustajamme, perkele, ei ainoastaan tee ahkerasti työtä saadakseen meidät lankeamaan syntiin, vaan haluaa myös tuhota ykseytemme ja rauhamme ja aiheuttaa jakautumista.

Romans 1.16. If we neglect its use in caring for our faith, it has sad results. Sin can eventually separate us from God and his children. The experience of God's children shows that our adversary, the devil, not only works diligently to cause us to fall into sin, but wants to also destroy our unity and peace and cause division.

Erimielisyyksiä voi helposti syntyä perheessä tai kenen tahansa Jumalan lasten välillä. Syntien anteeksiantamuksen evankeliumi on lääke niin kauan kuin kaikki pysyvät nöyrinä ja haluavat elää evankeliumista. Kun loukkaukset ja erimielisyydet hoidetaan Kristuksen verellä, ykseys palaa, mikä tuo iloa.

Differences can easily arise in family or between any of God's children. The gospel of the forgiveness of sins is the remedy as long as all remain humble and desire to live of the gospel. When offenses and differences are cared for with the blood of Christ, unity returns, which brings joy.

Uskon hoitaminen. Uskomme hoitamiseksi Jumala on antanut meille sanansa, jota voimme lukea ja tutkia ja josta löydämme lohtua ja opetusta. Seuroissa ja Jumalan lasten yhteydessä saamme ravintoa ja opetusta uskollemme. Olemme turvallisessa paikassa, kun pysymme Jumalan seurakunnan hoidossa.

Caring for faith. In caring for our faith, God has given us his word, which we can read and study, and from which we find comfort and instruction. At the services and in the fellowship of God's children, we receive nourishment and instructions for our faith. We are in a secure place when we remain in the care of God's congregation.

Rukous on toinen kallis lahja, jonka Jumala on antanut meille. Se on sydämen puhetta Jumalan kanssa. Siionin laulut ja virret lohduttavat myös opettajia. Jaakob kirjoittaa Jumalan huolenpidosta omistaan. Kärsiikö joku teistä vaivaa? Rukoilkoon. Onko joku hyvällä mielellä? Laulakoon lauluja. Onko joku teistä sairas? Kutsukoon luoksensa seurakunnan vanhimmat.

Prayer is another precious gift God has given us. It is speech of the heart with God. Songs and hymns of Zion also comfort the teachers. James writes of the care of God for his own. Is any among you afflicted? Let him pray. Is any merry? Let him sing songs. Is any sick among you? Let him call for the elders of the church.

Ja rukoilkoot he hänen puolestaan, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra nostaa hänet ylös. Ja jos hän on tehnyt syntejä, ne annetaan hänelle anteeksi. Jaakobin kirje 5, 13–15.

And let them pray over him, anointing him with oil in the name of the Lord. And the prayer of faith shall save the sick, and the Lord shall raise him up. And if he have committed sins, they shall be forgiven. James 5, 13 through 15.

Rakkaat veljet ja sisaret uskossa, olemme onnellisimpia kaikista ihmisistä, kun saamme omistaa uskon kalliin lahjan ja asua Jumalan valtakunnassa, jossa meitä rakastetaan ja hoidetaan evankeliumilla, Kristuksen ilosanomalla. Katso, kuinka hyvä ja kuinka suloinen on, veli, asua yhdessä sovussa. Ja minulla on täällä yksi toinen lyhyt artikkeli.

Dear brothers and sisters in faith, we are the most fortunate of all people when we can have the precious gift of faith and dwell in God's kingdom, where we are loved and cared for with the gospel, the glad tidings of Christ. Behold how good and how pleasant it is, brother, to dwell together in unity. And I have one other short article here.

Tämän otsikko on Soutakaa tänne päin, vanha sana. Nyt olemme täällä taivaassa, sanoo Paula, pääsiäislauantaina. He nukkuvat. Tämä on kuvateksti, jonka äitini sisar kirjoitti valokuvan alle albumissa, jota pidän auki. Valokuva oli mustavalkoinen. Albumi on lapsuudenkodistani. Valokuvassa olen minä kaksivuotiaana sisarusteni kanssa ja seisomassa äitini ja veljeni haudoilla.

This one's titled, Road This Way, Old Word. Now we're here in heaven, says Paula, on Easter Saturday. They are sleeping. This is the caption my mother's sister wrote underneath a photo in an album I hold open. The photo was black and white. The album is from my childhood home. The photo shows me a two-year-old with my siblings and on standing before the graves of my mother and brother.

On pääsiäissunnuntai vuonna 1956. Inhimillinen mielemme sanoo meille, että heidät kutsuttiin taivaaseen liian aikaisin. Muistan hyvin sen jouluisen tapaninpäivän aamun, vanhempi sisareni sanoo, äiti yritti nopeasti valmistautua lähtemään ja lapset hänen kintereillään. Seurasimme tarkasti hänen lähtönsä vaiheita, ja muistan, kuinka äiti siunasi meidät lähtiessään.

It is Easter Sunday in 1956. Our human minds tell us that they were called to heaven too early. I remember well that Christmasy St. Stephen's Day morning, my older sister says, mother was quickly trying to get herself ready to go and the children at her heels. We followed closely the going ons of her departure and I remember how mother blessed us as she was leaving.

Pyhien ihmeellinen yhteys. Äidin siunaus, ajatus ja kädet ovat kantaneet minua läpi vuosikymmenten. Tämä käsittämätön lahja, saada syntyä kotiin, jossa kristillisiä arvoja kunnioitettiin. Eräässä kirjoituksessa isäni muisteli, että sanat, jotka äiti jätti meille, ja hänen rakkautensa ovat olleet kuin kultaa elämän polulla.

Miraculous unity of saints. Mother's blessing, thought, and hands have carried me through the decades. This incomprehensible gift to have been born into a home where the Christian values were honored. In one writing, my father remembered, the words that mother left with us and her love have been like gold on the path of life.

Se on rakkaus, joka ei koskaan katoa. Se on pyhien ihmeellistä yhteyttä, joka vallitsee riemuitsevan ja taistelevan seurakunnan välillä. Suurena ja näkyvänä todistajien pilvenä ne, jotka ovat nukkuneet pois uskossa, ympäröivät meitä, he sanovat meille täältä, soutakaa tänne päin. Täällä on kuitenkin todellinen koti. Vaikka he ovat tunteneet itsensä vajaiksi, vanhempani kylvivät siemenen, kilvoittelivat ja katsoivat eteenpäin uskon silmin.

It is a love that will never disappear. It is miraculous unity of the saints that exists between the rejoicing and the battling congregation. As a great and visible cloud of witnesses, those who have slept away in faith surrounding us, they say to us from here, row this way. Here, after all, is the real home. Though they have felt lacking, my parents sowed the seed, endeavored and looked forward with the eyes of faith.

Olemme yhä matkalla kohti kotimaaliamme. Tässä on pieni runo. Kaunis on luomakunta, ihana Jumalan taivas, ihmeellinen se polku, jolla sielumme kulkevat. Läpi koko luomakunnan kuljemme laulaen, kun polkumme kiemurtelee kohti taivasta. Joulun jälkeisenä päivänä äiti laulaa virttä kirkkokuorossa. Se oli hänen viimeinen laulunsa maan päällä.

We are still on the journey toward the home goal. There's a little poem here. Fair is creation, beautiful God's heaven, wondrous the path our souls are on. All through creation we travel singing as heavenward our pathway winds. The day after Christmas, Mother sings hymn in the church choir. It was her last song on earth.

Saman päivän iltana hän sai siirtyä ajasta iankaikkisuuteen esikoispoikansa kanssa. Laulun sanat ja sen sävel ovat kulkeneet mukanani. Ne heräävät eloon yhä uudelleen ja uudelleen ja tuovat toivon näkymän arjen ja juhlan keskelle. Pysäytän ajatukseni ja pohdin, miten kaksivuotias pieni tyttö elää todeksi pyhien yhteyden, jota hän ei ole tuntenut?

In the evening of the same day, she was able to move from time to eternity with her firstborn son. The words of the song and its melody have traveled with me. They come alive again, and again, and bring a view of hope amidst everyday life and celebration. I pause my thoughts and ponder, how does a two-year-old small girl live in the reality of the unity of saints she has not known?

Luottavaisesti hän ajattelee, että hänen äitinsä ja isoveljensä ovat nyt taivaassa. Kuinka lohdullista. Hän tietää, että taivas on hänenkin päämääränsä.

Trustingly, she thinks that her mother and her big brother are now in heaven. How comforting. She knows that heaven is her goal as well.

Joten tämän illan keskusteluun minulla ei ole mitään luettelokohtia keskusteltavaksi. Ajattelin, että olisi hyvä, jos meillä olisi vain vapaus kertoa, mitä meillä on mielessä. Kuten mainitsin johdannossa, on kulunut jonkin aikaa siitä, kun meillä on ollut tilaisuus kokoontua yhdessä seurakuntana keskustelemaan uskon asioista.

So, for this evening's discussion, I don't have any bullet points to discuss. I thought it would be good if we would just have the freedom to share what's on our mind. Like I mentioned in the introduction, it's been a while since we've had a chance to gather together as a congregation to discuss matters of faith.

Ja niin puheenvuoro on avoin kenelle tahansa, joka haluaisi kertoa. Haluaisin myös rohkaista niitä, jotka olivat johtokunnan kokouksessa, ehkä he voivat käyttää puheenvuoron ensin kertoakseen joitakin ajatuksia, joita heillä oli siinä kokouksessa, tavallaan jään murtamiseksi. Meillä on pari kiertävää mikkiä, joten nostakaa vain kätenne, niin joku tuo mikrofonin teille.

And so the floor is open for anybody who would like to share. I would also like to encourage those who are at the board meeting, maybe they can take a speaking turn first to share some of the thoughts that they had at that meeting as a way to kind of break the ice. We have a couple of roving mics, so just raise your hand and we'll have somebody bring the microphone to you.

Yksi ajatuksista, joita minulla on ollut viime viikkojen ja kuukausien aikana, on kysymys, mistä tiedän sen? Ja tiedättekö, mistä tiedän, että polku, jolla olen, on oikea?

One of the thoughts that I had over the last few weeks and months is the question of how do I know that? And, you know, how do I know that the path I'm on is correct?

Ja opetukseni, vanhempieni, oman henkilökohtaisen kokemukseni perusteella ainoa tapa, jolla tiedän, on juttelemalla muiden uskovaisten kanssa. Ja tuntemalla sen rauhan, joka tulee uskon asioista keskustelemisesta. Tietäen, että siinä on jotain, mikä ohjaa meitä molempia. Joten se on yksi niistä

And for my teaching, for my parents, my own personal experience, the only way I know is by visiting with other believers. And feeling that peace that comes from discussing matters of faith. Knowing that there is something there guiding both of us. So that's one of the

Yksi niistä ajatuksista, joita minulla on ollut viime, kuten sanoin, viikkojen ja kuukausien aikana, ja olisi hyvä minulle kuulla, miten tekin uskotte.

One of the thoughts that I've been having over the last, like I said, weeks and months, and it would be good for me to hear how you believe too.

Meillä on ollut paljon keskusteluja johtokunnassa viime parin vuoden aikana. Kuten kuulimme siinä johdannossa yhdessä niistä artikkeleista siellä ykseyden tärkeydestä,

We've had a lot of discussions on the board over the last couple years. As we heard in that introductory one of the articles there about the importance of the unity,

Hyvin ilmeinen asia kokouksissamme on ollut ykseyden puute joidenkin puhujien välillä johtokunnassa. Ja menemme niihin kokouksiin kaivaten ykseyttä, mutta silti sitä ei ole. Olemme keskustelleet

A very apparent thing in our meetings has been the lack of unity between some of the speakers in the board. And we go to those meetings longing for unity, but yet it's not there. We've discussed

Monista eri uskon tavoista, monista eri opillisista kysymyksistä, ja joskus on helpompi ilmaista ehkä, mitkä erot ovat. Joskus Jumala ei ehkä anna sitä selkeyttä, mutta silti Henki kyllä vastaa joihinkin puheisiin.

Many different manners of faith, many different doctrinal issues, and sometimes it's easier to express maybe what the differences are. Sometimes God doesn't give maybe that clarity, but yet the Spirit does an answer with some of the speeches.

Ja Raamatun kohta, joka tulee mieleen, on 1. Johanneksen kirjeen 4. luvusta. Siinä sanotaan: Rakkaani, älkää uskoko jokaista henkeä, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta, sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. Ja sitten alas kuudenteen jakeeseen, näyttää myös tältä, että me olemme Jumalasta, joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä.

And a portion of scripture that comes to mind is from 1 John chapter 4. It says, Beloved, believe not every spirit, but try the spirits whether they are of God, because many false prophets are gone out into the world. And then down to the sixth verse, it seems like this also, that we are of God, he that knoweth God heareth us.

Joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. Luulen, että monet meistä ovat olleet mukana jossain määrin, niin paljon vähemmän, ehkä niin paljon enemmän keskusteluissa

He that is not of God heareth not us. Hereby know we the spirit of truth and the spirit of error. I think many of us have been involved to some degree, so much less, maybe so much more in discussions

Hengellisiä taisteluita on käynnissä. Ja voimme nähdä, että Jumala on ollut kärsivällinen. Me ihmisinä haluaisimme ratkaista kaiken nyt tai kauan sitten, mutta niin ei ole tapahtunut. Mutta kuten voimme nähdä siitä, mitä tapahtuu, mitä on tapahtunut Minneapolisissa,

Spiritual battles going on. And we can see that God has been patient. Us as humans, we would want to resolve everything now or a long time ago, but it hasn't happened. But as we can see with what's happening, what's happened in Minneapolis,

Monet näistä kysymyksistä on sidottu tähän meidän keskusteluissamme. Ne eivät ole kevyitä asioita. Nämä ovat hyvin vakavia asioita, ja voimme nähdä suurta jakautumista tapahtuvan. Ja niin on hyvä, että voimme puhua sydämestä. Ja mitä muuta voimme sanoa kuin että Henki vastaa tai ei vastaa? Mutta minulla on kyllä se rukous, että

Many of these issues have been tied into here in our discussions. They're not light matters. These are very serious matters and we can see great division happening. And so it's good that we can speak from the heart. And what more can we say that the Spirit answers or doesn't answer? But I do have that prayer that

Luotan siihen, että ykseys on siellä, kun henki on sama.

Trust that unity will be there when the spirit is the same.

Yritän kertoa, mitä on ollut sydämelläni. Ja pyydän anteeksi johtokunnan jäseniltä ja puhujilta, jotka ovat kuulleet, ehkä äskettäin, joitakin ajatuksiani ja huoliani. Koska niitä on liikkeellä. Ehkä voin yrittää kertoa sen seurakunnalle.

I'm trying to share what's been on my heart. And I apologize to the board members and speakers that have heard, maybe recently, some of the thoughts and concerns that I have. Because there's some out there. Maybe I can try to share it with the congregation.

Kerroin äskettäin veljille, kuinka siitä asti, kun minua pyydettiin Glendalen johtokuntaan, olen monta kertaa mennyt johtokunnan kokouksiin raskain sydämin, usein epäillen itsessäni, miksi minut on valittu johtokunnan jäseneksi.

I have recently shared with the brothers how, since I have been asked to be on the Glendale board, many times going to board meetings with that heavy heart, often with doubts in my own self why I have been chosen to be a board member.

Monta kertaa, vain elämän vaikeuksien ja kiireen kanssa, menin sillä ajatuksella, että miksi nyt, voisin tehdä niin monia muita asioita. Ja sitten myös siksi, että monta kertaa tunnen oman syntisyyteni.

Many times, just with the difficulties and the busyness of life, going with the thought that why now I could be doing so many other things. And then also because of many times I feel my own sinfulness.

Ihmettelen usein, miten minulla oli niitä huonoja ajatuksia, kun niin monet veljet tuntuivat puhuvan henkilökohtaisesti minulle. Jumala puhui Pyhän Hengen kautta meille niissä kokouksissa, ja minut ylennettiin niin, ja lähdin rauha sydämessäni.

I often wonder how did I have those bad thoughts when so many brothers seemed like they spoke personally to me. God through the Holy Spirit spoke to us at those meetings and I was so uplifted and left with peace in my heart.

Viimeisen vuoden tai niin olen lähtenyt aivan erilaisella tunteella. Monta kertaa olemme nukahtaneet yöllä samojen epäilysten kanssa aamulla. Ja minun on täytynyt kääntää se peili sydämeeni ja kysyä se kysymys, olenko eksymässä Jumalan valtakunnassa? Minne olen menossa?

In the last year or so, I've left with quite a different feeling. Many times, we have fallen asleep at night with those same doubts in the morning. And I've had to turn that mirror to my heart and ask that question, am I straying in God's kingdom? Where am I going?

Tämä ei ole se kappale, jonka olen ennen kokenut. Joten kuten Adam on maininnut, olemme jutelleet monta kertaa, joskus henkilökohtaisista asioista tai

This isn't the piece that I've experienced before. So like Adam has mentioned, we visited many times, sometimes around personal issues or

Sitten toisinaan yleisistä huolista siitä, mitä Siionissa liikkuu, mikä luulen on meille kaikille tuttua. Ja minäkin olen aina mennyt niihin kokouksiin yhä pelokkaana se rukous sydämessäni, että ykseys palautettaisiin ja meillä voisi olla se rakkaus, jota jaetaan vain Jumalan valtakunnassa.

Then other times with general concerns of what is going around in Zion that I think we're all familiar with. And I too have always went to those meetings still fearful with that prayer in my heart that unity would be restored and we could have that love that is only shared in God's kingdom.

Evankeliumia saarnataan. En tiedä, mutta kun näemme sen myllerryksen ja sen, mitä Siionissa liikkuu, minustakin tuntuu, että on jokin yhteys ja täällä keskuudessamme asuu väärä henki.

The gospel is preached. I don't know, but as we see the turmoil and what's going around in Zion, I too feel like there is some connection and there is a wrong spirit dwelling here amongst us.

Ja kai minulla on ollut se toivo ja rukous, että voisimme jutella seurakuntana. Koska vaikka Jumala on pyytänyt niitä, jotka palvelevat johtokunnassa ja puhujaveljinä, palvelemaan siellä, tiedän, että kaikki lahjat ovat täällä äitiseurakunnassa.

And I guess I've had that hope and prayer that we could visit as a congregation. Because though God has asked those that serve on the board and as speaker brothers to serve there, I know all the gifts are here in the mother congregation.

Ja olen kaivannut sitä, sitä oikeaa rakkautta, jopa sitä nuhdetta, jota äiti osoittaa lapsilleen. Ja itsenikin puolesta olen rukoillut, että jos tämä seurakunta näkisi minun eksyvän,

And I've longed for that, that correct love, even that rebuke that the mother shows her children. And even for myself, I've prayed that if this congregation would see me straying,

Minulla on monia pelkoja ja epäilyksiä tullessani tänne tänä iltana ja kaikista synneistäni.

I have many fears and doubts coming here tonight and for all my sins.

Toinen asia, joka on ollut mielessäni, [epäselvä] Pyhä Henki puhuu meille. Ja miten Pyhä Henki puhuu meille? Miten kuulemme sen äänen? Luulen, että se on tärkeä kysymys kysyä.

Another thing that's been on my mind [unclear] the Holy Spirit speaks to us. And how does the Holy Spirit speak to us? How do we hear that voice? I think it's an important question to ask.

Ja tiedän itseni osalta, ettei Pyhä Henki auta minua puhumaan selkein termein. Sanoin, jotka voin ilmaista selvästi. Ja useimmiten se on tunne sisälläni. Rauhan tunne. Levottomuuden tunne. Huolen tunne.

And I know for myself that the Holy Spirit doesn't help me speak in clear terms. In words that I can express clearly. And most often it's a feeling inside of me. A feeling of peace. A feeling of restlessness. A feeling of worry.

Mikä on erilaista kuin omatuntoni jossain määrin. Koska en, Pyhä Henki ei koskaan, en koskaan tunne syyllisyyttä Pyhän Hengen kanssa, vain nämä muutamat muut. Muistan, kun eräs sisar kertoi minulle kerran, että hän oli ollut jonkin aikaa sitten eräässä kokouksessa toisessa seurakunnassa, ja se oli stressaava kokous ja

Which is different than my conscience to some degree. Because I don't, the Holy Spirit never, I never feel guilty with the Holy Spirit, just these other few. I remember a sister relating to me one time that she had been attending a meeting a while back in another congregation and it was a stressful meeting and

Hän huomasi, että hetken päästä, joidenkin puheiden jälkeen hänen jalkansa pomppi, että hänellä oli jalat ristissä. Ja muissa puheissa se oli paikallaan. Ja hän kääntyi sisarensa puoleen, ja hänen sisarensa oli samalla tavalla hänen kohdallaan. Ja niin, onko se todella niin meidän kohdallamme, Pyhän Hengen kanssa? Sitä on vaikea ilmaista. Silti kun näemme sen, jopa sellaisen fyysisen ilmentymän, että voimme sanoa aamen.

She noticed that after a little while, after in some of the speeches her foot was bouncing, that she had her legs crossed. And in other speeches it was still. And she turned to her sister, and her sister was the same way for her. And so, is that really the way it is with us, with the Holy Spirit? That is difficult to express. Yet when we see it, even physical manifestation like that, that we can say amen.

Mistä tiedämme, että Pyhä Henki puhuu meille? Se olisi hyvä kohta keskustella.

How do we know the Holy Spirit is speaking to us? That would be a good point to discuss.

Tein vain muutamia muistiinpanoja, kun kuuntelin veljiä ja sitten tilannetta johtokunnan kanssa, tiedättekö, johtokunta, ajatukset ja sitten tieto, jonka kerroimme Minneapolisista, ja sitten myös, kuten olen ymmärtänyt, että seurakunnallamme on jokin vaikutus. Se toi kyllä takaisin muistoja eriseurasta

I was just taking a few notes as I was listening to the brothers and then the situation with the board, you know, the board, the thoughts and then the information we related about Minneapolis and then also, as I've understood, that our congregation has some effect. It did bring back memories of the heresy

Kun olin noin 17 tai niin, ja oli, tiedättekö, sen eriseura-ajan aikana, en tuonut muistoja, ja minä vain, aloin ajatella ja lisätä siihen tai mitä tahansa. Onko sinulla mitään sanoja lisättäväksi?

When I was about 17 or so, and there was a, you know, during that heresy time, I didn't bring memories, and I just, I got to thinking and add to it or whatever. Do you have any words to add?

Ajatellen, ymmärsin johtokunnan jäseneltä, ennen kuin valmistauduin, kokouksen jälkeen evankeliumia saarnattiin, mutta asiat eivät silti olleet ratkenneet. Tiedättekö, se onnellisuus ei palannut. Ja olen ymmärtänyt, että joskus evankeliumi, evankeliumin armo saarnataan, ja me uskomme

Thinking of, I understood from the board member, before I got ready, after the meeting, the gospel was preached, but things still weren't resolved. You know, that happiness wasn't restored. And I've understood that sometimes the gospel, the grace of the gospel is preached, and we believe

No, on tätä nöyryyden puutetta, ihmettelyn tunnetta, sellaista vähän epätoivoa, että joskus, vaikka evankeliumi saarnataan, jos jotain jää jäljelle, näyttää siltä, että meidän täytyy rukoilla taivaalliselta Isältä, että hän

Well, there is this lack of humility, feeling of wondering, such a bit of despairing that sometimes, although the gospel is preached, if there's something left, it seems that we need to pray to the Heavenly Father that he would

Että täytyy olla juuri, ja rukoilla taivaalliselta Isältä, että juuri voitaisiin paljastaa. Ja kun juuri paljastetaan, silloin evankeliumin ja rodun kokonaisuus voidaan palauttaa. Ja Jumalan aika ei ehkä ole meidän aikamme,

That there must be a root, and pray to the Heavenly Father that the root could be uncovered. And when the root is uncovered, then the entirety of the Gospel and race can be restored. And God's time might not be our time,

Ja meidän täytyy jatkaa rakkautta ja kärsivällisyyttä ja luottamusta Jumalaan. Taas ajattelen juurta. Joskus juuri täytyy ehkä paljastaa, ja Jumala on ainoa, joka voi tehdä sen.

And we need to continue to love and patience and trust in God. Again, I think of the root. Sometimes the root might need to be uncovered and God is the only one who can do that.

Henki puhuu. Voin sanoa vain itseni puolesta, että keskusteluissa, joita olen käynyt uskovaisten kanssa, kun Henki on oikea, sydämessäni on tämä Jumalan rauha. Se ei ole mitään, mikä on ihminen, ihmisen kyvyn antamaa, vaan sellaista, että Jumala on

The Spirit is speaking. All I can say is for myself, the discussions that I've had with believers, when the Spirit is correct, there's this peace of God in my heart. It's not anything that is man, given man's ability, but such that God is

Sydämessäni, koska olen käynyt paljon keskusteluja uskosta ja kristinuskosta ja siitä, miten uskon, ihmisten kanssa, jotka ovat Jumalan valtakunnan ulkopuolella, ja lähden siitä ilman yhtenäistä henkeä heidän kanssaan. Mutta kun käyn keskusteluja uskovaisten kanssa ja voin lähteä sen kanssa, niin että henkeni sanoo aamen, se Jumalan rauha,

In my heart, because I've had plenty of discussions about faith and Christianity and how I believe with people that are outside God's kingdom, and I walk away from that not having a unified spirit with them. But when I have discussions with believers and can walk away with that, with my spirit saying amen, that peace of God,

Jotain, minkä Jumala on antanut, ei mitään, mitä minä olen tehnyt.

Something that God has given, not anything that I've done.

On kysymys. Ai, näyttää siltä, ettei se ole päällä. On...

There's a question. Oh, looks like it's not on. There's a...

En tiedä, olemmeko kuulleet Pyhän Hengen äänen. Ja kun olemme kuulleet jotain puhuttavan tai saarnattavan, kuulemme usein tämän luonnehdinnan, että he eivät sanoneet aamen, he olivat samaa mieltä, he toivat rauhan.

I don't know whether we've heard the voice of the Holy Spirit. And when we've heard something spoken or preached, we often hear this characterization that they didn't say amen, they did agree, they did bring peace.

Jumalan sanaan ei ole lisätty eikä siitä ole otettu pois. Se ei ole lisännyt eikä ottanut pois kilvoituksen kokemuksesta. Mutta se on tuonut rauhan. Kun Jeesus antoi siinä esimerkkinsä lammastarhan luonteesta, hän sanoi, että kun lampaat eivät

It is not added or taken away from God's word. It hasn't added or taken away from the experience of the endeavor. But it has brought peace. When Jesus gave his example there of the nature of the sheepfold, he said when the sheep don't

Sitä ääntä, joka on vieras, eivätkä he ymmärrä. Eikä heidän odoteta todistavan, ettei se ole maailman ääni.

That voice that is foreign and they don't understand. And they aren't expected to prove that that isn't the voice of the world.

Pyhän Hengen ääni sanoo aamen, kun se tuo rauhan eikä ole jättänyt tarvetta puolustuksille, ei ole jättänyt tarvetta sellaiselle lihan työlle.

The voice of the Holy Spirit says Amen when it brings peace and hasn't left a need for defenses, hasn't left a need for that kind of work of the flesh.

Kuten olen sanonut ja kertonut useille tänä aikana, emme ole koskaan pystyneet väittelemään ketään Jumalan valtakuntaan. Ihminen vedetään, kutsutaan Jumalan valtakuntaan ja kuullaan, se kutsu kuullaan uskomme tunnustuksessa, ja sitten se on Jumalan tekoa.

As I've said and shared with several in this time, we have never been able to debate someone into God's kingdom. One is drawn into, called into God's kingdom and is heard, that call is heard in the confession of our faith, and then it's God's doing.

Monia Jumalan valtakunnan evankeliumin sanansaattajia. Mutta myös kun apostoli kirjoitti siellä korinttilaisille, hän tunsi tarpeelliseksi puhua hyvin selvästi, että jos on niitä, jotka tunnustavat ja sanovat olevansa uskovaisia Jumalan valtakunnassa, mutta hedelmiä ei ole, on meidän vastuumme ja velvollisuutemme hoitaa sellaisia rakkaudessa.

Many messengers of the Gospel of God's Kingdom. But also when the Apostle wrote there to the Corinthians, he felt necessary to speak very clearly that if there are those who confess and say they are believers in God's Kingdom, but the fruits are not there, it's our responsibility and duty to care for such ones in love.

Tässä ja taas avaamme nähdäksemme heidän tilanteensa. Se, mitä tapahtuu, kun tulee tällaisia puolustuksia, jotka pyytävät todistetta yli kohtuullisen epäilyksen, on ylpeyden ilmentymä

Here and again we open to see their situation. What happens when there comes these kind of defenses that ask for a proof beyond a reasonable doubt is a manifestation of pride

Rakkaat veljet ja sisaret, tämä ei ole jotain, mikä on itsestään selvää teille tai minulle, jos sellainen on kompastuskivemme. Se ei tarkoita, että olemme yhtään vähemmän tai yhtään enemmän yksilönä.

Dear brothers and sisters, this is not something that is self-evident to you or I, if such as our stumbling block. It doesn't mean we're no less or no more as an individual.

Lampaita lammastarhassa, kuulemassa Hyvän Paimenen ääntä, tuntematta pakkoa puolustaa Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen työtä, sen työtä, mitä Henki on opettanut omana päivänään ja aikanaan.

Sheep in the sheepfold, hearing the voice of the Good Shepherd, not feeling compelled to have to defend the work of the Lord and Savior Jesus Christ, the work of what the Spirit has taught in its day and its time.

Koska mikrofoni on täällä, ajattelin käyttää lyhyen puheenvuoron ja vain tavallaan kertoa kokemukseni siitä, kun olemme keskustelleet näistä uskon asioista. Tiedättekö, niissä monissa keskusteluissa, joita meillä on ollut ja joita minulla on ollut muiden henkilöiden kanssa ajan mittaan, olen aina tuntenut, että kun tunnustamme uskomme,

Since the microphone's over here, I thought I would take a short turn and just kind of share my experience when we have been discussing these matters of faith. You know, in the many discussions that we had and I've had with other individuals over the time, I've always felt that when we confess our faith,

Kun katsomme sisäänpäin siihen, miten uskomme, ja tunnustamme uskomme toisillemme, että meillä on se, henki sanoo aamen. Mutta kun katsomme muihin ja muiden uskoon,

When we look inward to how we believe and confess our faith to each other, that we have that spirit says amen. But when we look to others and at the faith of others,

Ja alamme yrittää arvioida, miten muut ehkä uskovat. Näyttää siltä, että siinä kohtaa alamme hajota, ettemme tunne sitä ykseyttä, kun katsomme muihin. Mutta kun keskustelemme omastamme toistemme kanssa, tunnemme kyllä sen ykseyden. Kuten olen usein tuntenut sen ykseyden, kun tunnustamme uskomme,

And start trying to discern how others might be believing. It seems at that point that we start to fall apart, that we don't feel that unity when we look at others. But when we discuss our own with each other, we do feel that unity. As I have often felt that unity when we confess our faith,

Kun sanoimme, miten kukin meistä uskoo, että Jeesus kuoli syntiemme tähden, ettei ole mitään ansiotyötä, jota teemme tällä matkalla saavuttaaksemme pelastuksen, vaan se on vain Kristuksen ansiotyö, jonka me uskon kautta voimme jatkaa uskomista. Ja se on hyvin yksinkertainen sanoma.

When we said how each one of us believes that Jesus died for our sins, that there's no merit work that we do on this journey to gain salvation, but it's just that merit work of Christ that we, through faith, can continue to believe. And it is a very simple message.

Ja ajattelin sitä yksinkertaista sanomaa, joka meillä täällä on. Ja on usein sanottu, hyvin totta, että se on niin yksinkertainen sanoma, että nuorin lapsi, ja jopa ne, joilla ei ole

And I thought of that simple message that it is that we have here. And it's often been said, very true, that it's such a simple message that the youngest child, and even those without

Ne, varsinkin veljet ja sisaret, jotka ovat opiskelleet, jotka voivat katsoa Raamattua ja melkein jäsentää jokaisen sanan ja sen, mitä kukin Raamatun sana tarkoittaa. Se on niin yksinkertainen, että hekin voivat uskoa sen. Ettei meidän pitäisi pelätä Jumalan sanaa. Meidän ei pitäisi pelätä sitä, mitä se puhuu meille.

Those, especially brothers and sisters who have studied, who can look at the Bible and almost parse each word and what each word in the Bible means. It's so simple that they too can believe it. That we should not be afraid of the Word of God. We should not be afraid of what it speaks to us.

Se sanoma meille tulee hyvin selväksi, että voimme jatkaa uskomista. Voimme pitää katseen taivaan rannalla emmekä katsella ympärillemme löytääksemme vikaa muista. Kuten Susan sanoi, me kyllä lähestymme muita, jotka ovat langenneet, ja todella haluaisimme lähestyä heitä heikkoina

That message to us becomes very clear that we can continue to believe. We can keep that focus on the heavenly shore and not look around to find fault in others. As Susan said, we do approach others that have fallen and truly we would want to approach those as weak

Joten, tässä on hyvin yksinkertainen sanoma. Palaten tähän ajatukseen, se on yksinkertainen sanoma. Se on yksinkertainen sanoma nuorimmalle lapselle. Se on yksinkertainen sanoma jokaiselle meistä. Se on yksinkertainen sanoma niille, jotka uskovat, vaikka he olisivat vain todella opiskelleet

So, in this is a very simple message. Coming back to this idea, it is a simple message. It's a simple message for the youngest child. It's a simple message for each one of us. It's a simple message for those who believe, even if they've just really studied

Meidän täytyy pitää se näin, ettemme anna jakautumisen tapahtua. Tiedättekö, se, mikä on tehnyt minut levottomaksi uskossa, on se, kun on saarnattu jakautumisesta seurakunnassa. Se hajottaa lammastarhan. Uskon ykseys

We have to keep it this way, that we don't allow division to occur. You know, what I have felt restless in faith is when it has been preached of the division in the congregation. That scatters the sheepfold. The unity of faith

Ilmoitetaan, jos istumme ja ihmettelemme, mitkä ne asiat ovat. Jumala ilmoittaa ne meille.

Will be revealed if we sit and wonder what the issues are. God will reveal them to us.

Meidän täytyy muistaa, että Jumala varjelee meidät. Ihminen ei varjele meitä. Ihminen hajottaa lampaat, mutta Jumala varjelee meidät.

We need to remember that God will preserve us. Man will not preserve us. Man will scatter the sheep, but God will preserve us.

Sanoin itselleni, että tulen tänne kuuntelemaan, mutta se kysymys, miten sinä uskot, miten me uskomme?

I told myself I was going to come here and listen, but the question of how do you believe, how do we believe?

Ja jos olen väärässä, minua oikaistaan. Monta kertaa vuosien varrella minulla on ollut väärä ymmärrys joistakin eri asioista, ja olen istunut siinä ja joutunut tekemään päätöksen. Aionko taistella sitä vastaan vai aionko vain yrittää hyväksyä sen? Ja onneksi

And if I'm wrong, I'll be corrected. Many times over the years, I've had a wrong understanding on some different things, and I've sat there and had to make a decision. Am I gonna fight it, or am I gonna just try to accept it? And thankfully,

olen aina pystynyt taistelemaan sitä halua vastaan taistella sitä vastaan ja kuuntelemaan ja vain tottelemaan, vaikken ymmärrä. Rauhan tunne seurakunnassa, olimme juuri ylhäällä miesten leirillä. Miesten leiri, se oli kuin taivas maan päällä.

I've always been able to fight the urge to fight it and listen and just obey even though I don't understand. The feeling of peace in the congregation, we were just up in men's camp. Men's camp, it was like heaven on earth.

Olla siellä ja keskustella ehkä jopa syvemmistä tai erilaisista tarinoista ilman mitään pelkoa siitä, että minua kuunnellaan selkäni takana ja sitten joudun moniin tunteja kestävään keskusteluun siitä myöhemmin ja melkein tuntuu siltä, että puolustan kantaani

Being there and discussing maybe even deeper or different stories and not having any fear of being listened to from behind my back and then getting into a multi-hour discussion about it later and almost having a feeling like I'm defending my position

Keskustelut, se on melkein uskon puolustamista uskosta keskustelemisen sijaan. On hyvä keskustella uskosta. On hyvä olla, näyttää siltä, että ensimmäisten viiden, 10 minuutin aikana voi huomata, onko tässä keskustelussa rauha. Ja voi puhua joskus kolme tuntia eikä päästä yhteen sen rauhan kanssa.

Discussions, it's defending your faith almost instead of discussing faith. It's good to discuss faith. It's good to be, it seems like in the first five, 10 minutes, you can tell if there's peace in this conversation. And you can talk sometimes for three hours and not come together with that peace.

On niin monia eri asioita. Tarkoitan, tuntuu niin pitkältä ajalta siitä, kun meillä on ollut tämä keskustelu, viimeisestä, joka meillä oli seurakuntana. En edes, muistini ei ole tarpeeksi hyvä tietääkseni, mistä puhuimme silloin, joten voin puhua vain siitä, mitä tunnen tänään. Tämä

There is so many different things. I mean, it seems like so long since we've had this discussion since the last one we had as a congregation. I don't even, my memory's not good enough to know what we were talking about at the time, so I can just talk about what I'm feeling today. This

Kun menimme naimisiin, meille annettiin Raamattu. Meille sanottiin, ettei saa antaa pölyn kerääntyä sen kanteen, lukea Raamattua. Mutta kun luet Raamattua, Pyhää Henkeä ei löydy Raamatusta. Jos luet Raamattua prisman läpi, Pyhän Hengen kautta,

When we got married, we were given the Bible. We were told not to let the dust gather on its cover to read the Bible. But when you read the Bible, the Holy Spirit will not be found in the Bible. If you are reading the Bible through the prism, through the Holy Spirit,

Kaikki vastaukset ovat siellä, mutta on melkein sellainen ajatus, että Raamattu on jotenkin kaiken yläpuolella. Eikä se ole. Pyhän Hengen kautta kaikki on siellä. Joten se on vain yksi niistä asioista, joka on mielessäni juuri nyt, jota ajattelen.

All the answers are in there, but there's almost this thought that the Bible is somehow above everything. And it's not. Through the Holy Spirit, everything is there. So that's just one of the things that's on my mind right now that I'm thinking of.

En ole niinkään lammas kuin se varsinainen susi, joka on huoneessa. Ja ette voi, en usko, että voitte kieltää sitä tosiasiaa, että huoneessa on susi, pelosta, en ole varma miksi ei. Täytyy kyllä katsoa omaan sydämeensä, tiedän sen, eikä voi ruveta jahtaamaan henkiä.

I'm not a sheep as much as the actual wolf that is in the room. And you cannot, I don't think you can deny the fact that there is a wolf in the room for fear of, I'm not sure why not. You do have to look in your own heart, I know that, and you can't go and start chasing spirits.

Haluan tietää, mitä on sisällä, haluan uskoa. Viikko, hyvin viikko, se raamattuluokka, joka meillä oli viime viikolla, oli hyvin, hyvin, hyvin hyvä, että olin täällä. Siinä puhuttiin mannasta ja siitä, että se manna, jota tarvitsin joka päivä, annetaan.

I want to know what's in, I want to believe. A week, very week, that Bible class we had last week was very, very, very good that I was here. It was talking about the manna and the manna that I needed every day is provided.

Minulla on kysymys. Eikö ole oikein ja onko väärin, että puhujien johtokunta juttelisi huolista ilmasta Siionissa tai jopa huolista, jotka ovat lähellä ympärillämme? Miten juttelette? Olen samaa mieltä Danan kanssa, että kyllä, kun me juttelemme,

I have a question. Is it not correct and is it wrong that a board of speakers would visit around concerns of air in Zion or even concerns that are close around us? How do you visit? I agree with Dana that yes, when we do visit,

Emmekä voi, jos menemme ja yritämme kertoa jollekulle toiselle, miten he uskovat, se on väärin. Ja olen myös kokenut, kun on puhuttu meidän päivämme huolista, se on tuonut minulle pelkoa. Ei siksi, että pelkään, että siitä puhuminen on aiheuttanut hajaannusta, vaan

And we can't, if we are going and trying to tell someone else how they believe that is incorrect. And I also have experienced when speaking of concerns of our day, it has brought me fear. Not because of I fear talking about it has created scatter, but

Koska tiedän, että se on niin lähellä, ja voin langeta siihen väärään ymmärrykseen tai väärälle polulle. Minulle, vaikka itse, minusta tuntuu, että kuka minä olen

Because I know it's so close and I can fall into that wrong understanding or wrong path. To me, although myself, I feel like who am I to

Sanokaa minulle, jos olen väärässä, eikö johtokunnan ja puhujaveljien velvollisuus ole puhua huolista ympärillämme ja lähellä kotia.

Tell me if I'm wrong, if it is not a duty of the board and the Speaker Brothers to speak of concerns around us and close to home.

Haluan vain tavallaan yhtyä siihen, mitä Franz sanoi. Miesten leiri oli todella, todella, todella hyvä aika. Todella tarvitsin sitä, että sain siellä ravintoa. Oli niin mukavaa olla siellä, ja ne keskustelut, joita meillä oli, ja niin kuin Franz sanoi, jopa jälkeenpäin, se oli niin vapaata, ja kaikki, ei ollut mitään pelkoa siitä, että kukaan katsoisi teitä kriittisellä silmällä. Kaikki olivat siellä auttamassa toisiaan ja saamassa ravintoa siitä hengestä.

I just want to kind of echo what Franz was saying. Men's camp was a really, really, really good time. I really needed that to be fed there. It was so nice to be there and with the discussions we had and like Franz was saying even afterward, it was so free and everybody, there was no fear of anybody looking at you with a critical eye. Everybody was there to help each other and to be fed by that spirit.

Ja luulen, että kun katsomme, miten kuulemme Pyhän Hengen ja resonoimme sen hengen kanssa, minulle se on aina ollut kuin kirkas kilahdus, hyvin kirkas kello, jota lyödään, kun kuulee toisen veljen puhuvan ne sanat, kun hän tunnustaa uskonsa. Ja sitten on ollut vain yksi kerta keskustelussa, kun eräs veli puhui

And I think when we look at how we hear the Holy Ghost and we resonate with that spirit, that to me it's always been like a clear chime, a very clear bell being struck when you hear those words spoken by another brother when they confess their faith. And then there's only been one time in the discussion where a brother was speaking

Siinä oli jotain erilaista tai vinossa. Se jäi vajaaksi. Se sanoma oli jotenkin vaimea tai mykistetty. Ja luulen, että se on yksi tapa, jolla voimme tavallaan huomata, että siinä on jotain erilaista. Ja niin kuin Derek kysyi siinä, luulen, ettei se ole ainoastaan

There was something different or off about it. It fell short. That message was muffled or muted somehow. And I think that's one way that we can kind of tell that there's something different there. And like what Derek was asking there, I think that it's not only a duty of

Johtokunnan jäsenten ja puhujien ja puhujaveljien velvollisuus, luulen, että se on jokaisen veljen vartija, heidän velvollisuutensa ei etsiä ja katsella ympärilleen, kuka tekee mitä ja missä ja miten ja miksi, vaan pitää korvansa auki. Ja kun näette veljen horjuvan tai että hänellä on kysymyksiä, haluamme auttaa toisiamme ja nostaa toisiamme ylös rakkaudessa ja nöyryydessä.

Board members and speakers and ministers, I think it's every brother's keeper, their duty not to search and look around and who's doing what and where and how and why, but to keep their ears open. And when you see a brother falter or have questions, we want to help each other and pick each other up in love and humbleness.

Emme ole täällä paljastamassa ketään tai saamassa heitä tunnustamaan kuten kuivina aikoina, vaan haluamme auttaa heitä rakkaudessa ja armossa ja auttaa heitä pysymään sillä kaidalla polulla.

We're not here to out anybody or get them to confess like the dry times, but we want to help them in love and grace and help them keep on that narrow path.

Olen samaa mieltä siitä, mitä on sanottu, hermojen kanssa Derekin kysymykseen. Emme halua etsiä henkiä. Emme halua etsiä ja katsoa jotain. Ja palvelemme toisiamme nöyryydestä. Ja miten palvelemme toisiamme? Minun ymmärrykseni on, että palvelemme armolla ja totuudella. Ja se on molempien yhtä suuri mitta. Armo on se rakkaus, se evankeliumi.

I agree with what's been said with the nerves to Derek's question. We don't want to search out spirits. We don't want to search and look for something. And we serve each other out of humbleness. And how do we serve each other? My understanding is we serve with grace and truth. And that's the equal measure of both. Grace being that love, that gospel.

Se auttaa vahvistamaan uskoamme. Ja totuus on se, että puhuisimme synnistä syntinä, yhtä suuressa mitassa, jotta voimme auttaa toisiamme rakkaudesta. Ja kuten mainitsimme aiemmin, katsoisimme ensin itseemme ja sanoisimme, palvele minua, oi Jumala. Mutta se ei vähennä vastuuta, jos Pyhä Henki kertoo meille, kuinka huolissaan

It helps strengthen our faith. And the truth is that we would speak of sin as sin, in equal measure, so that we can help each other out of love. And as we mentioned earlier, we would first look inside of us and say, serve me, oh God. But that doesn't diminish the responsibility if the Holy Spirit tells us how concerned

Meillä on vastuu auttaa toisiamme. Koska jos ei olisi teitä kutakin, miten minä pääsisin taivaaseen?

We have a responsibility to help each other. Because if it wasn't for each of you, how would I get to heaven?

Kun ajattelemme edessämme olevia levottomia aikoja, sydämessäni tapahtuu se, että Daavidin rukous kaikuu yhä uudelleen ja uudelleen. Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni. Koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

As we think about the troubling times before us, what happens in my heart is that the prayer of David keeps resounding over and over. Search me, O God, and know my heart. Try me and know my thoughts.

Katso, olenko minä vahingollisella tiellä, ja johdata minua viimeisen tiellä.

See if there be any wicked way in me, and lead me in the way of the last.

Se on kaunis asia, pelastettu uskon kautta. Ja usko opettaa minua, Jumalan armosta, panemaan pois synnin, kun se tarttuu, panemaan pois väärän ymmärryksen, panemaan pois kiusaukset ja epäilykset. Yhä uudelleen näinä aikoina, kun vaimoni ja minä olemme tarvinneet kääntyä toistemme puoleen,

It's a beautiful matter, saved by faith. And faith teaches me, out of God's grace, to put away sin as it attaches, put away wrong understanding, put away temptations and doubts. Over and over in these times that my wife and I have needed to turn to each other,

Ja mistä tiedämme, että olemme Jumalan lapsia? Usein, niin epäillen, ihmettelen koko ajan, miksi hän on yhä lapsi hänen valtakunnassaan. Mutta Raamattu sanoo, että Jumala näki hyväksi saarnauttamisen hullutuksen kautta

And how do we know that we're God's children? I often, so doubtful, wonder all the time why he's still a child in his kingdom. But the Bible says that it pleased God by the foolishness of preaching

Kun Jumala avaa sanansa puhujaveljelle, se lohduttaa minua omalla jumalanpalveluspaikallani. Vaikka se tuomitsisi minut omassatunnossani siitä, että olen erehtynyt siinä asiassa tai tässä. Silti se avaa meille, että voimme mennä armoistuimen eteen ajoissa kohtaamaan ja uskomaan itsemme.

When God opens his word to the speaker brother, it comforts me in my own place of worship. Even if it convicts me in my conscience that I have erred in that matter or this one. Yet, it opens to us that we can go to the mercy seat in time to meet and believe ourselves.

Ja olen löytänyt lohtua jopa näistä opillisista artikkeleista, joita julkaistaan, että vaikka heidän ymmärryksensä menee usein paljon omaani pidemmälle, mutta monta kertaa olen istunut siinä tuolissani ja kyyneleet ovat tulleet, että tämä vastaa sydämessäni ja vahvistaa, että olen aloittanut uskon sillä tavalla, jota oli opetettu kullekin elämälle.

And I found comfort even in these doctrinal articles that get published, that even though their understanding oftentimes goes far beyond my own, but many times I've sat there in my chair and tears have come that this answers in my heart and confirms that I've begun faith in that way that had been taught for each life.

Henki vastaa sydämessä. Se lohduttaa, se tuo rauhan, kuten on puhuttu. Ja Jeesus sanoi, että Pyhä Henki on puolustaja, ja se muistuttaa meitä kaikesta, mitä hän on meille sanonut. Hän sanoi, se todistaa minusta. Hän sanoi, se ei todista itsestään, vaan se kirkastaa minut.

The Spirit answers in the heart. It comforts, it brings peace, as has been spoken. And Jesus said the Holy Spirit is a comforter, and it will bring to our remembrance everything that He has said to us. He said, it testifies of me. He said, it doesn't testify of itself, but it glorifies me.

Kun totuuden Henki on tullut johdattamaan kaikkeen totuuteen. Jumala, meidän Luojamme, Jeesus, meidän Lunastajamme, Pyhä Henki, meidän Pyhittäjämme, Pyhä Raamattu, pyhä yhteinen seurakunta täällä maan päällä ovat sopusoinnussa keskenään. Ne eivät ole ristiriidassa.

When the Spirit of Truth has come to guide into all truth. God our Creator, Jesus our Redeemer, the Holy Spirit our Sanctifier, the Holy Bible, the Holy Mutual Congregation here on earth are in concert with each other. They are not in conflict.

Ja kun Henki avaa sanansa, Raamattu kirjoitettiin sen mukaan, kuin Jumalan pyhät miehet olivat Pyhän Hengen innoittamia. Ja se avautuu samalla tavalla. Emme voi lähestyä Jumalaa mielemme kautta lihallisesta syystä. Emme tule hänen lähelleen sillä tavalla. Mutta Henki avaa tämän pelastuksen tien, joka on valmistettu Kristuksessa Jeesuksessa.

And when the Spirit opens His Word, the Bible was written according as holy men of God were inspired by the Holy Ghost. And it's unlocked in the same way. We cannot approach God through our minds for a carnal reason. We don't come close to Him that way. But the Spirit opens this way of salvation that's been prepared in Christ Jesus.

Ja on tuntunut hyvältä meidän aikanamme, että kun voimme tunnustaa, miten uskomme, se ei ole monimutkainen asia. Jumala antaa eri ryhmiä seurakunnassaan, ja he avaavat Raamattua ja he avaavat uskon asioita niiden ryhmien kanssa, jotka Jumala antoi. Ja Henki jakaa ne seurakuntaansa. Ja Henki tutkii, Raamattu sanoo, niin, Jumalan syvyydetkin, ja se vertaa

And it's felt good in our time that when we can confess how we believe, it's not a complicated matter. God gives different groups in his congregation and they open up the scriptures and they open up matters of faith with those groups that God gave. And the Spirit divides them into his congregation. And the Spirit searches, the Bible says, yea, the deep things of God, and it compares

Ja ne on annettu meidän rakentumiseksemme Jumalan kunniaksi. Ja kun ajattelemme edessämme olevia levottomia aikoja, on tärkeä asia, että käännymme elämään. Ei oman yksityisen tulkintamme vuoksi, ei jollakin lihallisella tavalla tehdäksemme uskosta akateemista, vaan käännymme sinne lohtumme vuoksi, vastaustemme vuoksi. Koska Jeesus sanoi, tutkikaa kirjoituksia, sillä ne juuri todistavat minusta.

And they're given for our edification for God's glory. And when we think about the troubling times before us, it's an important matter that we turn to life. Not for our own private interpretation, not in some carnal way to make faith academic, but we turn there for our comfort, for our answers. Because Jesus said, search the scriptures because they are they that testify of me.

Ja kun ajattelemme uskoa, miten autamme toisiamme? Kun tunnustamme, miten uskomme, se rakentaa, se vahvistaa, se rohkaisee siihen, että kyllä, minä uskon samalla tavalla. Ja sillä tavalla, keskusteluissa, tuntuu hyvältä, kun tunnustamme uskomme. Ja haluamme valvoa koko uskonelämässämme, ettemme ajaudu omavanhurskauteen emmekä ajaudu

And as we think about faith, how do we help each other? When we confess how we believe, it edifies, it strengthens, it encourages that, yes, I believe the same way. And that way, in the discussions, it feels good when we confess our faith. And we want to be watchful in our whole life of faith that we don't veer into self-righteousness and we don't veer into

Ja siksi haluamme pysyä terveessä opissa. Oppi ei ole monimutkainen asia. Se on Herran Jeesuksen opetukset. Ja Jumala voi antaa meille vähän ymmärrystä tai paljon. Ei ole väliä, kuinka suuri ymmärryksemme on. Meitä ei pelasteta ymmärryksen kautta. Meidät pelastetaan uskon kautta.

And that's why we want to stay in sound doctrine. Doctrine's not a complicated thing. It's the teachings of the Lord Jesus. And God can give us a little understanding or a lot. It doesn't matter how great our understanding is. We're not saved by understanding. We're saved by faith.

Ja niin meidän ymmärryksemme täytyy kyllä olla oikea Pyhän Raamatun mukaan, Hengen liikkeiden mukaan ja sen yhteisen lajin mukaan, jota jaamme. Ja sillä tavalla on hyvä, että luemme ja tutkimme ja keskustelemme toistemme kanssa. Koska Paavali kirjoitti Timoteukselle, että ”’Saarnaa sanaa; ole valmis, sopi tai ei sovi; nuhtele, rankaise, kehota kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.’”

And so our understanding does need to be correct according to the Holy Bible, according to the Spirit's moves and the mutual kind we share. And in that way, it's good that we read and we study and we discuss with one another. Because Paul wrote to Timothy that, "'Preach the word; be instant in season, out of season; reprove, rebuke, exhort with all longsuffering and doctrine.'"

Sillä tulee aika, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan oman menetyksensä mukaan kokoavat itselleen opettajia, kun heidän korviaan syyhyttää, ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin. Haluamme pysyä terveessä opissa Jumalan valtakunnassa, ystävällisimmän velvollisuutena, totuuden pylväänä ja perustuksena,

For the time will come when they will not endure sound doctrine, but after their own loss, shall heap to themselves teachers having itching ears, and shall turn away their ears from the truth and shall be turned unto fables. We want to stay in sound doctrine in God's kingdom, as the duty of the kindest, the pillar and ground of truth,

Jeesus sanoo, sinun sanasi on totuus, ja pyhitä heidät Hengen kautta. Ja niin haluamme kyllä keskustella Pyhän Raamatun valossa siitä, miten uskomme. Ja kun se vastaa, Henki, Raamattu, usko, seurakunta, ne ovat kaikki sopusoinnussa keskenään. Ja kun vastaukset, kun ne sopivat ja toimivat yhdessä, silloin tiedämme, että olemme osa tätä Jumalan valtakuntaa.

Jesus says, thy word is truth, and sanctify them through the Spirit. And so we do want to discuss, in the light of the Holy Bible, how we believe. And when that answers, the Spirit, the Bible, faith, the congregation, they all are in agreement with one another. And when the answers, when they fit and work together, then we know that we're part of this kingdom of God.

Kai vain vastauksena Derekin kysymykseen sanoisin, että kyllä, se on johtokunnan velvollisuus, samoin kuin luulen jonkun muun sanoneen, jokaisen uskovaisen velvollisuus keskustella uskon asioista, mitä ne sitten ovatkin. Luulen, että se, mikä ei kuitenkaan ole johtokunnan velvollisuus, olisi keskustella

I guess just in response to Derek's question, I would say that yes, it is the board's duty as well as I think somebody else said the duty of every believer to discuss matters of faith, whatever they may be. I think what is not the board's duty though would be to discuss

Henkilökohtaisista huolista toisesta uskovaisesta ryhmänä seuraamatta, ilman että se henkilö on paikalla.

Personal concerns about another believer as a group without following, without that person there.

Meillä on kaikki hyvin. Olemme täällä tätä varten. Minulla on useita ajatuksia ihan pääni yläpuolella, ja katson, saanko ne puettua sanoiksi. Mutta yksi asioista, joita ajattelin, on se, että kukin meistä pystyy vain yksilönä uskomaan itsensä puolesta. Emmekä voi uskoa muiden ihmisten puolesta. Ja olen ajatellut tätä. En ole ollut keskusteluissa tai ei ole ollut keskusteluja ihmisten kanssa, joissa en olisi tuntenut henkeä.

We're good. We're here for this. I have several thoughts right up to my head, and I'll see if I can put them into words. But one of the things I was thinking about is we're each only individually able to believe for ourselves. And we can't believe for other people. And I've thought about this. I haven't been in conversations or haven't had conversations with people that I haven't felt the spirit.

Joten minulle paljon tästä on vain huolta, koska maailmalla on asioita, mutta kuten Dana on maininnut ja mitä ihmiset ovat myös sanoneet, joskus jakautumisesta puhuminen luo sitä ahdistusta ja levottomuutta ja stressiä, jota muuten ei olisi.

So for me, a lot of this is just concern because there's things that are out there, but as Dana's mentioned and what people have said too, sometimes talking about divisiveness creates that angst and anxiety and stress that otherwise wouldn't be there.

Ja osa minusta, olen aina utelias joillekin teistä, on, mitkä ne ongelmat ovat? Mistä ihmiset puhuvat? Mikä on se asia? Koska en ole kuullut erityisiä asioita, joista olisin huolissani tai joita ihmettelisin tai joita pitäisin ongelmina, paitsi sitä, että olen kuullut joitakin asioita siellä täällä. Enkä halua lähteä niidenkään perään, koska, kuten muut ovat sanoneet, joskus alkaa jahdata henkiä ja löytää niitä. Voi huomata menevänsä kaikenlaisiin kaninkoloihin.

And part of me, I'm always curious to some of you is, what are the problems? What are people talking about? What's the issue? Because I haven't heard specific issues that I would worry about or wonder about or think that those are problems, except for the fact that I've heard some things here and there. And I don't want to pursue those either because, as other people have said, sometimes you start chasing down spirits and you find them. You can find yourself going down all kinds of rabbit holes.

Ja niin minulla on taipumus olla jahtaamatta tai lähtemättä niiden asioiden perään, ellei ole jotain, minkä näen henkilökohtaisesti. Ja luulen myös, että on tärkeää, että nuhtelemme toisiamme. Ajattelin sitä, kun olen lähestynyt, kun olen langennut syntiin tai olen

And so I tend not to chase or pursue those things unless there's something that I see personally. And I think also it's important for us to rebuke each other. I was thinking about when I've approached, when I've fallen into sin or I've

Olen iloinen, että joku lähestyi minua ja kertoi minulle ja pystyi kertomaan huolensa, ja sain ne asiat hoidetuiksi.

I'm glad somebody approached me and told me and was able to share their concerns and I was able to have those things taken care of.

Kerroin tätä eräälle työtoverille. Puhuin siitä, miten henkilökohtaisesti, ammatillisesti, mitä tahansa, vaimoni kertoo minulle asioita tai sanoo, että voin tehdä jotain paremmin. Aluksi ensimmäinen reaktioni on vastustaa, mutta sitten olen aina iloinen. Se on aina jotain, mitä päivän tai kahden päästä voin pohtia ja hoitaa asiat ja yrittää tietenkin korjata ja tehdä oikein. Ja luulen, että uskovaisina se on meidän...

I was telling this to a coworker. I was talking about how personally, professionally, whatever, my wife shares things with me or tells me I can do something better. Initially, my initial reaction is to push back, but then I'm always glad. It's always something that a day or two later I can reflect upon and take care of things and try to, of course, correct and do the right thing. And I think as believers, it's our...

Se on meidän roolimme ja meidän vastuumme on auttaa toisiamme sillä polulla, ja jos näemme niitä asioita, nostaa ne esiin ja puhua niistä. Ja se on myös meidän velvollisuutemme olla nöyriä ja hyväksyä se, vaikka vastustammekin asioita, vaikka ajattelemme, ettei se ehkä ole meissä, se voi olla joku muu. Niin kuin [Franz] sanoi, ymmärtäminen vie aikaa, ja luulen, että Mike, vuosien varrella, huolia ja ymmärtämättömyyttä eri asioista, mutta...

It's our role and our responsibility is to help each other in that path, and if we see those issues, raise them up and talk about them. And it's also our duty to be humble and to accept that, even though we push back on things, even though we think that it might not be us, it might be somebody else. Like [Franz] said, it takes a while to understand, and I think Mike, over the years, concerns and not understanding about different matters, but...

Joskus meidän täytyy vain hyväksyä se ja toivoa ja rukoilla, että pystymme ymmärtämään ne asiat ajan tullen.

Sometimes we just have to accept it and hope and pray that we'll be able to understand those things as time comes.

Ajattelin tätä. Se on mielenkiintoista. Se heijastaa sitä, mitä näen liike-elämässä ja työssä. On levottomuuden tai epäykseyden tunne. Työskentelemme itse asiassa juuri nyt erään työnantajan kanssa, jonka kanssa yritämme keksiä tapoja toimia siinä. Ja on epäykseyden tunne. Eikä se välttämättä ole yksi asia, johon voi osoittaa sormella, mutta huomaa, että on ero

I was thinking about this. It's interesting. It reflects what I'm seeing in business and work. There's a sense of unease or non-unity. We're actually working with an employer right now that we're trying to figure out ways to work that. And there's a sense of non-unity. And it's not necessarily one thing you can put a finger on, but you can tell that there's a difference of

Tarkoitan, luulen, että ehkä se on oire siitä, että maailmalla on huolia, ehkä ei ole asioita, joihin voimme osoittaa kuvia, mutta ne täytyy käsitellä, ja ne täytyy käsitellä avoimella rehellisyydellä, ja suoraan sanottuna meidän täytyy keskustella niistä asioista, muuten ne vain jatkavat viipymistä.

I mean, I think maybe it's a symptom of, there are concerns out there, maybe there's not things we can point pictures at, but they have to be addressed, and they have to be addressed with open honesty, and frankly, we have to discuss those things, otherwise they just continue to linger.

Näin jotain tai luin jotain jostain, jossa he puhuvat elefantista huoneessa, kun ihmiset eivät puhu asioista, jotka ovat ongelmia, oli kyse avioliitosta tai elämästä tai työstä. Ja niistä tulee yhä isompia ongelmia, koska niistä ei koskaan keskustella. Ja luulen, että on tärkeää, että me uskovaisina keskustelemme niistä asioista, kun niistä tulee ongelmia. Ei jahdata niitä, vaan keskustella niistä ja varmistaa, että tuomme ne avoimesti esiin, jotta voimme

I saw something or read something somewhere where they talk about the elephant in the room where people will not talk about things that are issues, whether it's marriage or life or work. And they become bigger and bigger issues because they're never discussed. And I think it's important for us as believers to discuss those things when they become issues. Not to chase them, but to discuss them and make sure we bring them out in the open so that we can

Omalta osaltani, jos minut havaitaan vajaaksi tai jos minä havaitsen jonkun, lähestykää minua ja puhukaa minulle, koska silloin voin hoitaa ne asiat. Ja luulen, että meidän pitäisi pyytää samaa kaikilta muiltakin. Kun näemme niitä asioita, puhutaan ihmisten kanssa ja hoidetaan ne asiat, jotta voimme jatkaa uskomista ja meillä on sama energia.

For my own part, if I'm found wanting or if I'm finding somebody, please approach me and please talk to me because then I can take care of those things. And I think we should ask the same of everybody else. When we see those things, let's talk to people and let's take care of those things so that we can continue to believe and have that same energy.

Toivon, että saan tarpeeksi voimaa puhua siitä, mitä on mielessäni. Ensinnäkin monia raskaita ajatuksia ja rukouksia on lähtenyt puhujien johtokunnalta. Se ei ole ollut teille helppoa aikaa, olen varma. Väsymyksen voi nähdä. Mutta luulen, että kokonaisuutena, mitä tulee äitiseurakuntaan,

I hope I can get enough strength to speak what is on my mind. First off, many hard thoughts and prayers have gone off the board of the speakers. It has not been an easy time for you, I'm sure. You can see the weariness. But I think as a whole, as far as the Mother Congregation,

Tunnen itkun tulevan, aivan kuin kotiväki. Äitinä, lapsenne ovat loukkaantuneet. Haluatte hoitaa heitä. Joskus laastari ei riitä. Täytyy mennä sisään ja puhdistaa syvä haava, ja heihin sattuu. Ja luulen, että on asioita, joita ei ratkaista. Seuraava askel on tulla seurakunnan luo saamaan apua. Se on osa Kristuksen seurakuntajärjestystä.

I feel the cry coming, just like a home person. As a mom, your children are hurt. You want to care for them. Sometimes the band-aid isn't good enough. You've got to go in and clean the deep wound, and they hurt. And I think that there are issues that are not being resolved. The next step is to come to the congregation for help. It's part of the church law of Christ.

Ja mitä tulee niihin asioihin Minneapolisissa, se on vain valunut tänne. Se on yksi asia, jota emme voi vain sivuuttaa. Sekin on osa toista seurakuntaamme. Emme vain hoida omaa seurakuntaamme ja jätä sitä. Niin tapahtui Alaskassa äskettäin. Me hoidamme kaikkia. Ja mitä tulee mihin tahansa asemiin kirkossa, ei ole...

And as far as those issues in Minneapolis, it's only trickled down into here. That's one thing we can't just ignore. That's part of our other congregation, too. We don't just take care of our own congregation and leave it. That's what happened in Alaska recently. We care for everyone. And as far as any of the positions in church, there's no...

Luulen, että sekä äärivasemmalla että äärioikealla on vain yksi kaita polku, joka johtaa taivaaseen. Voi langeta synnin ja turmeluksen polulle, nähtävien syntien polulle, ja on myös omavanhurskauden polkuja. Ja sekin on syntiä. Ja luulen, omasta henkilökohtaisesta uskostani, mitä enempää voimme pyytää, yksinkertaisen siunauksen vuoksi

I think in both the far left and far right, there's only one narrow path that leads to heaven. You can fall on the path of sin and corruption, of seeable sins, and there are also paths of self-righteousness. And that's sin too. And I think, from my own personal faith, what more can we ask for, for the simple blessing

Kaikkien koettelemusten keskellä, kaikki tietävät, että minun koettelemukseni oli vain [henkilökohtaiset terveystiedot poistettu], ne ovat nähtäviä. Mutta itken ja huolehdin niistä, jotka ovat ylpeitä eivätkä voi nöyrtyä näkemään Jumalan valtakunnan kauneutta. Ja olen täysin villi ja hyvin

Amongst all the trials, everybody knows my trials was just [personal medical details omitted] those are seeable. But I cry and care for the ones that are proud and can't humble themselves to see the beauty of God's kingdom. And I'm full on wild and very

Annettuna niin raskas lääketieteellisten koettelemusten taakka, minun ei tarvitsisi huolehtia mistään, mitä Siionissa tapahtui. Mutta mitä enemmän kuulen ja voin nähdä ja tuntea, se tuo niin paljon surua. Ja rukoilen vain, että Jumala toisi ykseyden. Ja voin nähdä monia, jotka vain matkaavat tässä kallisarvoisessa kellossa.

Given such a heavy burden of medical trials, I wouldn't have to worry about anything that was going on in Zion. But the more I hear and can see and feel, it brings so much sorrow. And I'm just praying that God would bring unity. And I can see many that are just traveling in this precious clock.

Mutta ne, jotka eivät näe, pyydän, anon Jumalalta, että he näkisivät valon. On vain yksi tie läpi, pelastus on syntien anteeksiantamus. Olemme omituista kansaa. Ja loistamme valoamme maailmaan, emme sen kautta, mitä tiedämme. Voitte mennä istumaan mihin tahansa kirkkoon, ja siellä on hyvin paljon tietoa Raamatusta. Minulla on hyvin...

But the ones that can't see, please, I plead to God that they see the light. There's only one way through salvation is the forgiveness of sin. We're peculiar people. And we shine our light onto the world not by what we know. You can go sit in any church and there's very much knowledge in the Bible. I'm very...

Hyvin vähän tietoa Raamatusta. Mutta kun voi laulaa Siionin lauluja, usko tulee kuulemisesta. Ja istuminen kirkon penkissä, raamattuluokka, leiri, uskominen, meidän uskovaisten luona käyminen, sieltä kaikki ilo tulee. Se tuo ilon. Ja se on se rauha, joka meillä on. Saanko yhden sanan?

Very little knowledge of the Bible. But when you're able to sing songs of Zion, faith cometh by hearing. And sitting in a church bench, Bible class, camp, believing, visiting us believers, those are where all the joy comes from. That's what brings joy. And that's the peace that we have. Can I have one word?

Hyvää huomenta.

Good morning.

Tässä on pari asiaa. Ihmispelko on paula, mutta joka Herraan turvaa, on turvassa. Monet tavoittelevat hallitsijan suosiota, mutta jokaisen ihmisen tuomio tulee Herralta. Se on Sananlaskuissa. Ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan. Korinttilaiskirje. Jos katsotte kaikkien järjestelyjen historiaa, varsinkin lestadiolaisuudessa,

Here's a couple of things. The fear of man bringeth a snare, but whoso putteth his trust in the Lord shall be safe. Many seek the ruler's favor, but every man's judgment cometh from the Lord. That's in Proverbs. That your faith should not stand in the wisdom of men, but in the power of God. Corinthians. If you look through the history of all the provisions, certainly in Laestadianism,

He seuraavat Pyhää Henkeä ja Kristuksen Raamattua. Se on niin yksinkertaista. Tämä ei ole monimutkainen verkko, kuten olen kuullut, ja sen sellaista. Halusin mainita, mikä on mennyt jo sen yli nyt, mutta esimerkiksi tämä tuli

They follow the Holy Spirit and the Bible of Christ. It's that simple. This is not a complicated web, as I've heard, and that sort of thing. I wanted to mention, which this has gone beyond that now, but for instance, this came out of the

Suomen lausunnosta vuonna 2011. Näiden ilmiöiden lisäksi alkoi ilmetä seuraavaa. Tämä koski 70-lukua. Yksilön omantunnon kaventaminen, loukkaava puhe, anteeksiantamuksen pidättäminen, toisen ihmisen nöyryyttäminen ei ole koskaan oikein, oli se sitten fyysistä, henkistä tai hengellistä väkivaltaa. Nyt siihen aikaan

Finish statement in 2011. In addition to these phenomena, the following began to appear. This was about the 70s. The diminishment of the conscience of the individual, injurious speech, withholding forgiveness, humiliation of another person is never right, either as physical, mental, or spiritual violence. Now at that time,

Kukaan ei tiennyt, mitä se oli. He eivät tiedä vieläkään tänä päivänä. Kun ihmistä syytetään jostakin ja hänelle sanotaan, että hänen täytyy tehdä parannus, luonnollisesti hän kysyy, tehdä parannus mistä? Ja tänään, jokaisessa tapauksessa, kun puhujia painostetaan eroamaan tai heidät poistetaan puhujan tehtävästä, heille ei ole kerrottu, mistä heidän pitää tehdä parannus, sikäli kuin tiedän.

Nobody knew what it was. They still don't to this day. When a person is accused of something and told they need to repent, naturally they're going to ask, repent from what? And today, in every case, ministers being pressured to step down or taken down, they've not been told what they are to repent from that I'm aware of.

Se on todellakin hengellistä ja henkistä väkivaltaa, jota harjoitetaan. Tuo henkinen ja hengellinen väkivalta johti silloin ja nyt siihen, että henkilöt tarvitsivat ammatillista terapiaa, jossa jotkut ovat vielä tänäkin päivänä. Tänään on ollut monia käyntejä lääkäreillä ja päivystyksissä ja niin edelleen.

It is indeed spiritual and mental violence being perpetuated. That mental and spiritual violence resulted then and now in individuals requiring professional therapy, which some are into this day. Today there's been many trips to doctors and emergency rooms and so on.

Asia, jonka yritän tuoda esiin, on se, että soitin yhdelle teidän johtokuntanne jäsenistä Ericin ja Jennan asiasta ja olin kertonut hänelle, että oli ollut selviä käyntejä päivystyksissä ja sen sellaista. Ja tietysti hän oli hyvin huolissaan, mutta siihen aikaan se ei loppunut.

The point that I'm trying to make is I did call one of your board members regarding Eric and Jenna and had told him that there was definite trips to emergency rooms and that sort of thing. And of course he was very concerned, but at that time that didn't stop.

Tiedättekö, käymme läpi näitä kausia 1980-luvulla. Siion ajatteli, että olimme aivan yhtä oikeassa ja rakkaudessa kuin tänään. Suomi kirjoitti kokonaisen kirjan siitä, kuinka pitkä se kausi oli. Siinä lueteltiin useita opillisia virheitä. Mutta myös osa siitä oli se kohta 80-luvulla, joka tänään

You know, we go through these periods in the 1980s. The Zion thought we were just as right and in love as today. Finland wrote a whole book on how long that period was. It listed several doctrinal errors. But also, some of that was the point in the 80s that today

Itse asiassa menisi siihen pisteeseen, että se olisi rikos, josta ihmisiä voidaan asettaa syytteeseen. Joten emme halua, tiedättekö, jos meillä on erimielisyyksiä, on selvää, että suunnittelussa on eroja. Ja se on hyvin, hyvin vaikeaa. Kaikki haluavat päästä helvettiin. Ja meillä on kyllä joitakin eroja, joten se on hyvin, hyvin vaikeaa

Would actually get to the point of being a crime for which people can be prosecuted for. So we don't wanna, you know, if we have differences, it's clear there's differences in design. And it's very, very difficult. Everybody wants to get to hell. And we do have some differences, so it's very, very difficult

Mutta se kyllä palautuu perusasioihin. Aiommeko seurata ihmistä? Vai aiommeko seurata Raamattua, Kristusta ja Pyhää Henkeä ja Jumalaa? Ja siihen meidän kaikkien täytyy yrittää tulla. Tutkia sydämemme. Tiedättekö, Monticellossa oli puhe pian sen jälkeen, kun Ericin ja minun kirjeemme julkaistiin.

But it does come down to basics. Are we going to follow man? Or are we going to follow the Bible, Christ, and Holy Spirit, and God? And that's what we all need to try to come to. Search our hearts. You know, there was a speech in Monticello shortly after Eric's and mine's letter was published.

Mutta kun he arvostelevat LLC:tä, he arvostelevat Jumalaa itseään. Otan vain sen rivin siitä puheesta. Tämä mies teki hyvin selväksi, kuka hänen jumalansa on. Se ei ole Raamattu. Se ei ole Kristus. Se ei ole Pyhä Henki. Ja Adam mainitsi Hengen koettelemisen.

But when they criticize the LLC, they're criticizing God himself. I'll just take that line out of that speech. This man made it very clear who his God is. It's not the Bible. It's not Christ. It's not the Holy Spirit. And Adam mentioned testing the Spirit.

Mennään siihen osaan, joka todella kiihdytti näitä jakoja. Ja se oli, kun George [Koivukangas] perui Phil Alajokin kutsun. Okei? Mitään siitä ei koskaan vahvistettu. Mitään tosiasioita ei todettu. Puhuin Georgen kanssa, sain hänen kertomuksensa. Puhuin Philin kanssa, sain hänen kertomuksensa. Tietenkään ne eivät täsmänneet.

Let's go to the part that really accelerated these divides. And that was when George [Koivukangas] disinvited Phil Alajoki. Okay? None of that was ever confirmed. There was no facts established. I spoke with George, I got his story. I spoke with Phil, I got his story. Of course they did not match.

Ainoat kaksi, jotka todella tietävät, mitä siellä tapahtui, olivat George ja Phil. Okei, mutta sitä tuettiin. Nyt minusta se vaikuttaisi maan seuraamiselta. Ja myös, jos koettelette henkiä, meidän on tarkoitus palata ja todeta tosiasiat. Sitä ei tehty. Ja se todella kiihdytti tätä. Joten,

The only two that actually know what took place there was George and Phil. Okay, but that was backed up. Now, to me, that would seem like following land. And also, if you test the spirits, we are supposed to go back and establish the facts. That was not done. And that really accelerated this. So,

Taas, meidän kaikkien täytyy tutkia sydämemme. Kuten Luther sanoo, mihin panet luottamuksesi, se on sinun jumalasi.

Again, we all need to search our hearts. As Luther says, where you put your trust, that is your God.

Sanon tässä vavisten ja peläten ja heikkoudessa, että puhun, mutta niin paljon siitä, mitä sanottiin, on vastoin sitä tapaa, jolla minä henkilökohtaisesti uskon. Ainoa asia, jonka voin tehdä, on puhua ja rukoilla, että omatuntoni voisi nöyrtyä ja pehmetä, jos uskon väärin, ja pyytäisin seurakuntaa puhumaan ja oikaisemaan minua, jos olen väärässä.

I say here in tremble and fear and weakness to speak up, but so much of what was said is contrary to the way I believe personally. The only thing I can do is speak up and pray that my conscience can be humbled and softened if I believe incorrectly, and I would ask the congregation to speak up and correct me if I am wrong.

Pelkään vain yhtä asiaa, ja se on Jumala. Vanha testamentti näyttää monia esimerkkejä niistä, jotka ovat tehneet syntiä eivätkä ole tehneet parannusta, ja siitä, mitä heille on tapahtunut. Voimme ajatella Saulin tarinaa. Voimme ajatella Salomoa. Mutta Vanhassa testamentissa on myös niitä, jotka, kun heitä lähestyttiin heidän synneistään,

I fear only one thing, and that's God. The Old Testament shows many examples of those that have sinned and have not repented and what has happened to them. We can think of the story of Saul. We can think of Solomon. But there's also those in the Old Testament that, when they were approached for their sins,

Minulla oli nöyrä sydän ja halu uskoa. Ja ehkä he eivät tienneet, mikä oli väärin tai että se, mitä he tekivät, oli väärin, ja ehkä tiesivät. Mutta itse olen ollut keskusteluissa, joissa ne, joiden kanssa olen ollut, olivat sanoneet, että minulla on väärä ymmärrys. Voi olla, mutta en voi nojata

I had a humble heart and a desire to believe. And maybe they didn't know what was wrong or what they did was wrong, and maybe they did. But myself, I've been in discussions where the ones that I've been with had said that I have a wrong understanding. It could be, but I cannot lean

Että se on oikein tai väärin, minun haluni on olla valtakunnan keskellä. Joten minun täytyi pyytää syntejäni anteeksi niiden tuntemattomien heikkouksien ja epäilysten vuoksi.

That's right or wrong, my desire is to be in the center of the kingdom. So I had to ask for my sins forgiven for those unknown weaknesses and doubts.

Kun lankeamme syntiin, se sattuu. Kun meitä nuhdellaan. Voin ajatella monia kertoja lapsuudessani, kun tein jotain väärin, ja minua nuhdeltiin, ja se sattui. Se oli fyysistä, emotionaalista ja hengellistä kipua. Mutta Jumalan armon kautta

When we fall into sin, it hurts. When we get rebuked. I can think of many times in my childhood that I did something wrong, and I got rebuked, and it hurt. It was physical, emotional, and spiritual pain. But through the grace of God,

Hän piti minut valtakunnassa. Ja pystyin antamaan ne synnit anteeksi, saamaan ne synnit anteeksi. Kun lankeamme, totuus on kaksiteräinen miekka. Se sattuu. Mutta Jumalan armo on niin vahva,

He kept me in the kingdom. And I was able to forgive those sins, get those sins forgiven. When we fall, the truth is a two-edged sword. It hurts. But the grace of God is so strong

Se voittaa kaiken, myös ne kivut. Monien heikkouksieni ja syntieni vuoksi pyytäisin, että Jumala [antaisi anteeksi] minulle.

It overpowers everything, including those pains. For my many weaknesses and sins, I'd ask that God [forgive] me.

Joo, oli jotain, minkä olin unohtanut. Tiedättekö, jos seurakunta ei halua puhujan puhuvan, sillä on ehdottomasti oikeus, ja sen pitäisi kutsua hänet esiin. Halusin vain sanoa sen.

Yeah, there was something that I'd forgotten. You know, if a congregation doesn't want a minister to speak, they absolutely have the right and should call them out. Just wanted to say that.

Joskus on vaikea tuoda puhetta. Olen pohtinut monia asioita viime viikkojen ja kuukausien ajan. Ja usein ajattelin, että minun pitäisi tehdä muistiinpano tai kirjoittaa tämä ylös. Eikä sekään tuntunut minusta mukavalta. Mutta kun lähestymme näitä kokouksia, on hyvä tulla tänne avoimin mielin ja avoimin sydämin ja olla vapaa.

Sometimes it's hard to bring the speech. I've been pondering many things for the past several weeks and months. And I often thought I should take a note or write this down. And even that didn't feel comfortable to me. But when we approach these meetings, it's good to come here with an open mind and an open heart and to be free.

Ja vaikka minä henkilökohtaisesti

And even though I personally

Viime kevään kokous lähetti tekstiviestin, että olimme pyytäneet Ericiä lepäämään toistaiseksi. Ja sen valossa meillä on ollut tilaisuus jutella puhujien johtokuntana Ericin ja Jennan kanssa. Ja Eric on tavannut myös puhujat, ja on ollut jatkuvia keskusteluja ja juttuja.

The meeting last spring sent out a text that we had asked Eric to rest for the time being. And in light of that, we've had a chance to visit as a board of speakers with Eric and Jenna. And Eric's met with the speakers also, and there have been ongoing discussions and conversations.

Koin Warrenin kommentit minulle huolestuttaviksi. Olin puheenjohtajana siinä johtokunnan jäsenten työseminaarissa siellä Minnesotassa, ja tiedän, en usko, että Eric tai Warren tai kumpikaan oli paikalla siellä,

I felt Warren's comments troubling to me. I was president at that board member's workshop there in Minnesota, and I know, I don't believe Eric or Warren or either one were present there,

Melkein jokainen seurakunta, joka oli paikalla siellä. Ja kuinka se Warrenin ja [Ericin] kirjoittama kirje oli hyvin huolestuttava eikä ollut Pyhän Hengen ohjaama. Se kirje itsessään aiheutti jakautumista ja riitaa. Ja ne viestit olivat hyvin selviä ja kovaäänisiä, vaikka jotkut, kuten hän huomautti,

Almost every congregation who were present there. And how that letter written by Warren and [Eric] was very troubling and was not guided by the Holy Spirit. That letter itself caused division and strife. And those messages were very clear and loud, even though some, as he pointed out,

On yhä lihaa ja verta, ja joskus köyhät syntyvät heikkoina sanoissa. Mutta jopa siitä kokouksesta tulleet, ne ajatukset,

There's still flesh and blood, and sometimes the poor are born weak with words. But even coming from that meeting, those thoughts,

Näiden keskustelujen ja näistä asioista juttelemisen kautta se tuo minulle rauhaa ja lohtua, kun tiedän, että sydämeni on iloinen ja

Through these discussions and visiting around these matters, it brings peace and comfort to me knowing that my heart is joyful and

Toinen viittaus, kun puhutte armosta ja totuudesta,

Another reference, when you talk about grace and truth,

Mutta kun niitä asioita tapahtuu, varsinkin Keskilännessä,

But when those things happen, especially in the midwest,

Uskon, että seurakunta antaa johtokunnalle vastuun Pyhän Hengen kautta, tai Pyhä Henki seurakunnan kautta, kai se olisi parempi ilmaus. Ja johtokunnan ykkösvelvollisuus on minusta seurakunnan sielunhoito. Ja mitä tulee ihmisistä puhumiseen,

I believe that the board is given the responsibility by the congregation through the Holy Spirit, or by the Holy Spirit through the congregation, I guess would be a better phrase. And the number one duty I feel for the board is soul care for the congregation. And as far as talking about people,

Se on seurakunnan sielunhoitoa varten, että siitä täytyy keskustella. Puhujat, raamattuluokan opettajat, pyhäkoulunopettajat, asiat, joissa opetetaan seurakunnalle. Luulen, että heidän täytyy käydä se läpi. Nyt jos on henkilökohtaisia asioita, tarkoitan, jos jollakulla on huolia ja haluaa keskustella enemmän minusta,

It's to soul care for the congregation that it has to be discussed. Ministers, Bible class teachers, Sunday school teachers, things where it's being taught to the congregation. I think they have to go through that. Now if there's issues personal, I mean if somebody's got concerns and wants to discuss more about me,

Tunteeni on varmasti se, että ne, jotka opettavat seurakuntaa, toivoisin, että he keskustelisivat niistä. Olen samaa mieltä [Franzin] kommenttien kanssa siinä, että johtokunnalla on vastuu olla vartijana muureilla.

My feeling is for sure that the ones who are teaching the congregation, I would hope they would discuss those. I agree with [Franz's] comments there that the board has a responsibility to be a watchman on the walls.

Keskuudessamme ja, tiedättekö, seurakunnan ulkopuolella, ja, tiedättekö, jos on, tiedättekö, näyttää olevan pieni asia, ja mitä enemmän he katsovat sitä, he tajuavat, että tämä on isompi asia, että he soittaisivat pasuunoita ja varoittaisivat seurakuntaa, etten usko, että meidän pitäisi, tiedättekö, täällä on mainittu, ettei meidän pitäisi jahdata niitä, mutta on velvollisuus

Amongst us and, you know, outside the congregation, and, you know, if there is a, you know, appears to be a small issue, and the more they look at it, that they realize this is a bigger issue, that they would sound the trumpets and warn the congregation that I don't think we should, you know, it's been mentioned here that we shouldn't be chasing them, but there is a duty

Hengellisiä ohjausneuvojia ohjaamaan seurakuntaa, eikä herramaisella tavalla, vaan, tiedättekö, soittaa pasuunaa, jos on huoli. Ja, tiedättekö, luulen, että se on hyvin paljon yksi niistä, se on johtokunnan tärkein rooli, olla vartija ja soittaa pasuunoita, joten.

Spiritual guidance counselors to direct the congregation, and not in a lordly way, but in a, you know, sound the trumpet if there's a concern. And, you know, I think that's very much one of the, that is the most important role of the board, is to be the watchman and sound trumpets, so.

Joo, kai se on jotain, mistä olen hyvin paljon eri mieltä. Luulen, että Kristuksen seurakuntajärjestys on selvä siinä, miten se on kirjoitettu auki, eikä siihen, mitä se sanoo, ole mitään maailman poikkeusta. Jos on huoli tai loukkaus toista kohtaan, voiko tämä ihmisryhmä keskustella siitä mielensä mukaan, ja se on heidän velvollisuutensa keskustella siitä mielensä mukaan,

Yeah, I guess that's something I very much disagree with. I think the church law of Christ is clear in how it's spelled out, and there's no world exception to what that says. If there's concern or offense for another, whether that this group of people can discuss it at will, and that's their duty to discuss it at will,

Kai minä vain, tiedän, että olen puhunut yhden kanssa, tiedän, että minä ja Franz olemme keskustelleet tästä, ja puhuin myös erään toisen johtokunnan jäsenen kanssa, joka oli samaa mieltä kanssani siitä, että jos johtokunta haluaa keskustella uskosta, mistä tahansa uskon asiasta, kuten kuka tahansa uskovainen, on täysin okei keskustella uskosta

I guess I just, I know I've talked to one, I know me and Franz have discussed this and I talked to another board member as well who agreed with me that if the board wants to discuss faith, any matter of faith, as with any believer, it's perfectly okay to discuss faith amongst

Keskenään, johtokunta, puhujat, kuka tahansa siellä onkin. Se, mikä ei minusta ole oikein, on se, että on tämä ero, että koska se on tämä ihmisryhmä, että Allison ja he voivat ohittaa Kristuksen opetuksen seurakunnasta Kristuksesta. Adam? Joo, ole hyvä.

Each other, the board, the ministers, whoever's there. What I don't think is right is that there's this difference that since it's this group of people that Allison and they can bypass Christ's teaching of the church on Christ. Adam? Yeah, go ahead.

Ei ole koskaan ollut tapausta, jossa johtokunta olisi tutkinut ketään yksilöitä, ketään uskovaisia kriittisellä tavalla. Mutta kuten ymmärrämme Jumalan valtakunnassa ja niissä eri tehtävissä, joita seurakunta pyytää johtokuntaa tekemään, kun etsimme raamattuluokan opettajia ja puhujia, niissä keskusteluissa

There's never been an instance where the board has examined any individuals, any believers in a critical way. But as we understand in God's kingdom and the different duties that the congregation asks the board to do when we're looking for Bible class teachers and speakers, in those discussions,

Johtokunnassa olevat ja siellä olevat puhujat puhuvat sydämestä. Ja se on aivan eri asia kuin mitä Stephanie ottaa esiin Kristuksen seurakuntajärjestyksen kanssa. Kristuksen seurakuntajärjestys on hyvin kallis ohje siitä, että pidämme huolta toisistamme. Se on sielunhoitoa.

Those on the board and the speakers there speak from the heart. And that's a much different matter than Stephanie's bringing up with the Church Law of Christ. The Church Law of Christ is a very precious instruction that we take care of each other. It's soul care.

Jos loukkaamme jotakuta, emme mene toisen ihmisen luo puhumaan siitä. Luulen, että me kaikki tiedämme, että se on väärin. Se voi olla houkuttelevaa lihalle, mutta se on syntiä, ja siitä Raamattu puhuu. Mutta jos meillä on loukkaus, hoidamme sen sen henkilön ja vain sen henkilön kanssa. Ja jos emme pysty hoitamaan sitä loukkausta, silloin menemme hakemaan lisää apua. Mutta kyse on Jumalan valtakunnan asioista

If we offend someone, we don't go to another person and talk about it. I think we all know that's wrong. It might be tempting to the flesh, but that's sin, and that's what the Bible speaks of. But if we have an offense, we take care of it between that person and that person alone. And if we can't take care of that offense, then we go get more help. But it's the matters of God's kingdom

Ja puhujasta, joka palvelee Jumalan valtakuntaa. Nämä ovat julkisia asemia, joihin heidät asetetaan. Ja se, mitä olen nähnyt, on rakkauden palvelusta. Voin jättää itseni pois, mutta voin sanoa, voin todistaa, todistaa muista johtokunnan veljistä ja puhujista, jotka ovat puhuneet keskusteluissamme. Se ei ole ollut helppoa.

And a speaker who is serving God's kingdom. These are public positions they're placed into. And what I have seen is a service of love. I can remove myself, but I can say, I can testify, witness from the other brothers on the board and the speakers that have spoken up in our discussions. It hasn't been easy.

Voin huomata, että se on ollut vaikeaa ja raskasta, mutta ne, jotka ovat puhuneet, ovat puhuneet rakkaudesta. Eikä se ole koskenut loukkauksia. Se ei ole koskenut henkilökohtaisia asioita. Se on koskenut rakastavia huolia, yrityksiä auttaa Jumalan valtakunnassa. Siinä asiassa, jonka Mark juuri otti esiin pasuunoista,

I can tell it's been difficult and hard, but those that have spoken have spoken out of love. And it's not been about offenses. It's not been about personal matters. It's been about loving concerns, trying to help in God's kingdom. In the matter that Mark just brought up about the trumpets,

Tämä on Raamatun mukaista, että, tiedän, että on sanottu, että ehkä me vain käännymme omiin henkilökohtaisiin asioihimme emmekä auta toisiamme. Sitä ei välttämättä sanottu sillä tavalla, mutta siltä se minusta tavallaan kuulostaa. Mutta Jumalan sana on selvä, ja se on hyvin, se on aika nöyräksi tekevä. Tässä Hesekielissä on vain muutama jae, jotka luen.

This is according to scripture that, I know it's been said that maybe we just turn to our own personal dealings and we don't help each other. It wasn't necessarily said that way, but that's what it kind of comes across to me. But God's word is clear and it's very, it's quite humbling. Here in Ezekiel, there's just a few verses I'll read.

Joka kuulee pasuunan äänen eikä ota varoituksesta vaaria, jos miekka tulee ja vie hänet pois, hänen verensä on hänen omalla päällään. Hän kuuli pasuunan äänen eikä ottanut varoituksesta vaaria, hänen verensä on hänen päällään. Mutta joka ottaa varoituksesta vaarin,

Whosoever heareth the sound of the trumpet and taketh not warning, if the sword come and take him away, his blood shall be upon his own head. He heard the sound of the trumpet and took not warning, his blood shall be upon him. But he that taketh warning

Älköön pasuuna ja kansa älköön olko varoitettu. Jos miekka tulee ja vie jonkun ihmisen heidän keskuudestaan, hänet viedään pois hänen pahoissa teoissaan, mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä. Emmekö me ole veljemme vartijoita?

Let not the trumpet and the people be not warned. If the sword come and take any person from among them, he is taken away in his iniquity, but his blood will I require at the watchman's hand. Are we not our brother's keeper?

[ei saa selvää] sanovat, että he hoitavat asiat täydellisesti omissa kodeissaan ja omissa suhteissaan Jumalan valtakunnassa täällä. Luulen, että niin me kaikki itsemme havaitsemme. Voin sanoa, että häpeissäni painan pääni niiden kanssa, jotka ovat minua lähimpänä ja joita rakastan eniten. En hoida heitä niin kuin toivoisin aina hoitavani, mutta tiedän silti, että Jumala

[inaudible] say they take care of matters perfectly in their own homes and their own relationships in God's kingdom here. I think that's how we all find ourselves. I can say that I shamefully hang my head with those that are the closest to me and I love the most. I don't care for them the way I wish I would always, but I know still that God

Ja heikkouden kautta, kun puhumme totuutta rakkaudessa ja hoidamme asiat, silloin voimme jatkaa matkaa. Se on tärkeintä. Tämä henkilökohtainen usko, se alkaa henkilökohtaisesta uskosta, synnin pois panemisesta. Ja kun sydämen asiat ovat oikein, se on tärkeintä.

And through weakness, when we speak the truth in love and take care of matters, then we can continue on the journey. That's what's most important. This personal faith, it starts with personal faith, putting away sin. And when matters of the heart are correct, that's most important.

Eivätkä ne ole kiistanalaisia asioita. Nämä eivät ole asioita, joista minä voin antaa mielipiteeni ja joku toinen voi antaa omansa. Vaan ne tunnetaan Jumalan valtakunnassa. Emmekö katso ympärillemme ja näe ja tunne sitä rakkautta ja iloa ja rauhaa Jumalan valtakunnassa? Emme tunne sen tulevan itsestämme.

And those aren't disputable things. These aren't things that I can give my opinion and someone else can give theirs. But they're known in God's kingdom. Don't we look around and see and feel that love and joy and peace in God's kingdom? We don't feel that coming from ourselves.

En ainakaan minä, mutta näen sen täällä Jumalan valtakunnassa tässä seurakunnassa. Niitä uskon hedelmiä Jeesus opetti, hedelmistään te tunnette heidät. Hän opetti niistä vääristä profeetoista, jotka tulisivat, jotka voisivat eksyttää ihmisen, jotka voisivat näyttää aivan lampailta. Oi kyllä, meidät voidaan eksyttää, meidät kaikki. Olemme kaikki heikkoja. Olemme kaikki ei mitään.

Certainly I don't, but I see it here in God's kingdom in this congregation. Those fruits of faith Jesus taught, you shall know them by their fruits. He was teaching about those false prophets that would come, that could deceive man, that could look just like the sheep. Oh yes, we can be deceived, all of us. We are all weak. We are all nothing.

Voimme vain kääntyä Jumalan puoleen saadaksemme voimaa ja väkeä suojelemaan meitä tältä julmalta viholliselta, joka hyökkää. Joten sanoa, ettei ole taistelua, sanoa, ettei puhuta huolista ja kamppailuista, saako se, niin kuin kuulitte sen aiemmin, saako se sen suden menemään pois? Ei.

We only can turn to God for strength and power to protect us from this vicious enemy that's attacking. So to say that there's no battle, to say let's not talk about the concerns and the struggles, does that make that, like you heard it before, does it make that wolf go away? No.

No, autetaan toisiamme. Puhutaan sydämestä. Ja on joskus vaikea puhua ja kuulla totuutta. Mutta jos voimme tehdä sen rakkaudessa, pelastukoon meistä jokainen. Ja sanon sydämestäni myös, palvelen hyvin tärkeänä pitäen ja pyydän, että te

Well, let's help each other. Let's speak from the heart. And it's difficult sometimes to speak and to hear the truth. But if we can do it in love, may we all be saved. And I will say from my heart, too, I serve with much importance and ask that you

Rakkaat veljet ja sisaret, jotka muistatte minua ja meitä kaikkia johtokunnassa, ja nytkin haluaisin kuulla syntini anteeksi. Kai nopea ajatus, joka minulla juuri oli johtokunnasta, en näe johtokuntaa ihmisenä, johtokunta on

Dear brothers and sisters who remember me and all of us on the board, and even now would like to hear my sins forgiven. I guess my quick thought I just had about the board, I don't see the board as man, the board is

Teen Jumalan työtä, ja niin se on täydellistä, kun Jumalan työtä tekevät epätäydelliset palvelijat, että hekin voivat langeta. Mutta ainoa tapa, jolla hekin itse voivat pelastua, on se, että me näemme jotain, puhumme ja saamme asiat hoidetuiksi jopa niillä tavoin.

I'm doing God's work, and so it's perfect in God's work being done by imperfect servants that even them can fall. But the only way they can be saved even themselves is for us to see something, to speak up, and have matters taken care of even in those ways.

Veljet ja sisaret uskossa, johtokunta ei ole taho, joka ohjaa elämääni. En katso johtokuntaan saadakseni hengellistä ohjausta tai listaa siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, tai mitään sellaista. Katson johtokuntaan, että se on vartija. Oli raamattuluokka, jonka olin tehnyt

Brothers and sisters in faith, the board is not an entity that guides my life. I don't look to the board for spiritual guidance or a list of do's and don'ts or anything in that way. I look to the board to be the watchman. There was a Bible class that I had done

Niissä asemissa, joissa he ovat, oli se sitten rahastonhoitaja tai puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, mikä asema se sitten onkin, että Jumala näki ne lahjat, joita seurakunta tarvitsi, seurakunta äänesti heistä, ja se henkilö asetettiin sinne. Luotan siihen. Se on Jumalan työtä. Ja he tekevät Jumalan työtä. Mutta luulen, että se laiva, niin kuin Hadi oli puhunut, niin monta kertaa huomaan olevani alhaalla laivan pohjalla soutamassa.

In the positions that they're in, be it treasury or chairman, vice chairman, whatever position it may be, that God saw the gifts that were needed by the congregation, the congregation voted on them, and that person was put up there. I trust in that. That's God's work. And they're doing God's work. But I think that ship, like Hadi had talked about, I so many times find myself down in the bottom of the ship, rowing away.

Päivän päätteeksi voin vain rukoilla Jumalaa, että olen oikeassa laivassa. Koska tässä tunnen, että minun täytyy olla, on Jumalan valtakunnassa, lauman keskellä, auttamassa niin paljon kuin voin omalla pienellä epätäydellisellä tavallani, ja toivoen, että ympärilläni olevat tekevät samoin. Mutta jos olen uskomuksissani Jumalan valtakunnan ulkopuolella,

At the end of the day, all I can do is pray to God that I'm in the right ship. Because this is where I feel I need to be, is in God's kingdom, in the center of the flock, helping as much as I can in my own small little imperfect way, and hoping that those around me do the same. But if I am outside of God's kingdom in my beliefs,

Kun Nooa rakensi arkin, se oli Jumalan työtä. Nooa ei sulkenut ovea. Jumala sulki oven. Ja jos olisin arkin ulkopuolella, ehkä ennen olisin sokea valolle enkä näkisi sitä. Mutta kun Jumala sulkee oven, ihminen ei voi tehdä mitään avatakseen sen. Se on vain Jumalan armon kautta.

When Noah built the ark, it was God's work. Noah did not shut the door. God shut the door. And if I was on the outside of the ark, maybe before I would be blind to the light and not see it. But when God shuts the door, there's nothing man can do to open it. It's only through God's grace.

Uskon, että olen Punaisessa valtakunnassa, ja taas rukoilen, että omatuntoni voisi pehmetä, jos olen väärässä, ja että minua voidaan oikaista. Mutta luulen, että jos alamme levittää [johtokuntaa] tahona tai sanoa, että [johtokunta] on väärässä

I believe that I am in the Red Kingdom and I again pray that my conscience can be softened if I'm wrong and can be corrected. But I think if we start disseminating the [board] as an entity or saying that the [board] is wrong

Ja me kaikki tarvitsemme toisiamme. Rita? Minulla on vain pari...

And we all need each other. Rita? I just have a couple of...

Asiaa luettavana tässä vartijoista muurilla. Jumala on asettanut lapsensa vartijoiksi Siionin muurille, jotka eivät koskaan vaikene, joten he ovat kristittyjä, jotka tunnustavat ja puhuvat uskon asioista suullaan. Ja sitten pyhän nimen ja sanan turvassa

Things to read here about the watchmen on the wall. God has placed his children to be watchmen on the wall of Zion who will never become silent, so they are Christians who confess and speak about matters of faith with their mouth. And then in the security of the holy name and word,

On hyvä olla vartijana Siionin muurilla, joka tuntee heikkoutensa. Jokainen hänen seuraajistaan kuuluu siihen taivaallisen sotajoukon paljouteen. Ylistäen Jumalaa ensimmäisenä jouluyönä, hän itse on asettanut vartijansa Siionin muurille, kunkin omalle paikalleen.

It is good to be for a watchman on the wall of Zion who feels his weaknesses. Every one of his followers belong to that multitude of the heavenly host. Praising God at the first Christmas night, he himself has placed his watchman on the wall of Zion, each in his own place.

Vartijan tärkein tehtävä ja velvollisuus on valvoa. Siksi Jeesus itse sanoi omilleen, mitä minä teille sanon, sen sanon kaikille. Valvokaa ja katsokaa uskon alkajaa ja täyttäjää. Ja sitten tässä on vielä yksi. Voimme olla varmoja siitä, että Jumala avaa sinetit sanansa salaisuuteen.

The most important task and duty of the watchman is to watch. Therefore Jesus himself said to his own, what I say unto you I say to everyone. Watch and behold the author and finisher of the faith. And then there's one more here. We can be sure that God will open the seals to the mystery of his word.

Ennen kuin vartijan ääni hiljenee, sanottakoon, ettei Jumala ole avannut näitä ymmärryksen lahjoja vain Herran palvelijoille, vaan kaikille seurakunnan jäsenille, joka on pylväs

Before the voice of the watchman becomes quiet, may it be said that God has not opened these gifts of understanding only to the servants of the Lord, but to all of the members in the congregation, which is the pillar

En usko, että johtokunnan velvollisuus on etsiä yksilöitä ja, tiedättekö, haukkua heitä tai tehdä niin. Tiedättekö, vartijana oleminen ei välttämättä

I don't think it's the duty of the board to seek out individuals and to, you know, berate them or do that. You know, being a watchman doesn't necessarily

Ja he sanoivat, että tämä on luultavasti asia, joka meidän pitäisi tuoda seurakunnalle ja käydä keskustelu. Ja niin se oli seurakunnan keskustelu. Meillä oli yksi niistä kahdesta tai kolmesta keskustelusta keilailun ympärillä. Ja seurakunta puhui kokonaisuutena, että se on toiminta, joka meidän olisi luultavasti parempi vain välttää kokonaan. Nyt se johtokunta ei mennyt etsimään

And they said, this is probably an issue that we should bring to the congregation and have a discussion. And so that was a congregational discussion. We had one of those two or three discussions around bowling. And the congregation spoke as a whole that that's an activity we probably would be better just to avoid it altogether. Now, that board didn't go and seek

Kuulehan, sinun täytyy tehdä parannus. Kyse oli enemmänkin siitä, että monet ihmiset tekivät tätä, ja onko se tervettä? Se ei luultavasti ole. Okei, he keskustelivat siitä, ja ne ihmiset, jotka ottivat siihen osaa, hoitivat ne asiat itse.

Now look, you need to repent. It was more that there was a lot of people doing this, and is it healthy? It's probably not. Okay, they discussed it, and those people that were partaking in that, they took care of those matters on their own.

Tiedättekö, nyt tänään en tiedä, onko monia ihmisiä, jotka ovat mukana siinä toiminnassa, mutta tuotiin esiin, että sitä on parasta välttää. Nyt, tiedättekö, sanoa, ettei johtokunta voi käydä näitä keskusteluja, en ymmärrä sitä. En tiedä yhtään...

You know, now today I don't know if there's many people that are involved in that activity, but it was brought to light that it's best to avoid. Now, you know, to say that the board can't have these discussions, I don't understand that. I don't know of any...

Varoitus kokonaisuutena, ja tuotu seurakunnalle, he soittivat pasuunaa. Sitä tarkoitan. Se ei ole yksilö, se on vaaroja läheltä ja kaukaa. Joo, olen samaa mieltä siitä, Mark, 100-prosenttisesti. Eli jos on...

Warning as a whole, and brought to the congregation, they sounded the trumpet. That's what I'm meaning. It's not an individual, it's dangers near and far. Yeah, I agree with that, Mark, 100%. That is, if there's a...

Mikä tahansa synti, mikä tahansa toiminta, mikä tahansa uskon asia, johtokunta saa vapaasti keskustella siitä, kuten kuka tahansa seurakunnan jäsen. En voi sanoa, että minulla on kaikki tieto vartijasta muurilla. Sanon kyllä, että olen kuullut ja ajatellut ja ollut samaa mieltä siitä, mitä Rita juuri sanoi.

Any type of sin, any type of activity, any matter of faith, the board is free to discuss it, as is any member of the congregation. I can't say I have all knowledge of the Watchman on the Wall. I will say that I've heard and I've thought and agreed with what Rita just said.

Olemme oman uskomme vartijoita. Olemme uskonveljiemme ja -sisartemme vartijoita. Kukin meistä on oma vartijansa. En usko, että on, ehkä olen väärässä, mutta en usko, että on mitään korotettua vartijoiden ryhmää muurilla, nimenomaan nimettyä vartijoiksi muurilla. Ja palatakseni tähän Kristuksen seurakuntajärjestykseen,

We're watchmen for our own faith. We're watchmen for our fellow brothers and sisters in faith. We're each our own watchmen. I don't think there's a, maybe I'm wrong, but I don't think there's an elevated group of watchmen on the wall, specifically named the watchmen on the wall. And to go back to this church law of Christ,

Ja siinä sanotaan: Jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut veljesi. Mutta jos hän ei kuule sinua, niin ota mukaasi vielä yksi tai kaksi, että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla. Ja jos hän ei kuuntele heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei kuuntele seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle.

And it says, moreover, if thy brother shall trespass against thee, go and tell him his fault between thee and him alone. If he shall hear thee, thou hast gained thy brother. But if he will not hear thee, then take them with thee, one or two more, that in the mouth of two or three witnesses every word may be established. And if he shall neglect to hear them, tell it unto the church. But if he neglect to hear the church, let him be unto thee.

Ymmärrän, että se voisi luultavasti olla, ehkä kun ajattelette puhujien tai raamattuluokan johtajien asettamista, en ole koskaan ollut tässä keskustelussa johtokunnan tasolla, miten, mitä tapahtuisi, jos johtokunnan jäsenellä olisi huoli tästä henkilöstä, jota harkitaan. Tuodaanko se huoli silloin vain julkisesti esiin johtokunnan kokouksessa, että ei, en usko, ja niin pitäisi olla puhuja, koska

I understand it could probably be, maybe when you're thinking of putting up speakers or Bible class leaders, I've never been in this discussion on the board level, how, what would happen if a board member had a concern with this person being considered. Is that concern just aired publicly then at the board meeting that, no, I don't think so, and so should be a speaker because

Minun ja hänen välillään on tämä loukkaus. Vai onko tämä jakso, jolloin ehkä harkittavalle henkilölle ilmoitetaan, tai ainakin johtokunta sanoo, että tämä nimi tuodaan harkittavaksi?

There's this offense between me and him. Or is there this period where maybe the person being considered is informed, or at least the board says this name is being brought to consideration?

Ja on ajanjakso, jolloin johtokunnan jäsenet voivat puhua tämän veljen kanssa, jos he tuntevat, että välillä on tämä loukkaus, ja ehkä he eivät tunne oloaan mukavaksi sen kanssa, että hän on, on puhuja tai opettaa raamattuluokkaa tai mikä se asia sitten onkin. Ja tämä olisi hyvä, jos se on hyvä tilaisuus kullekin johtokunnan jäsenelle mennä juttelemaan tämän henkilön kanssa, ja jos on huolia, ja nämä huolet yhä viipyvät, kun

And there's a period of time where the board members, they can speak to this brother if they feel there is this offense between, and maybe they're not comfortable with being on the, being a preacher or teaching Bible class or whatever the matter may be. And this would be fine if it is a good opportunity for each board member to go visit with this individual and if there's concerns, and these concerns still linger as

Tiedättekö, tulee aika seuraavalle kokoukselle tai mitä tahansa, ehkä joko henkilö sanoo, että okei, en halua, että minua harkitaan tähän tehtävään, tai tämä veli sanoo, että okei, voin tulla kokoukseen ja voimme keskustella näistä huolista johtokunnan kanssa. Ja tiedän, olen varma, että se on, en tiedä tarkalleen, miten se hoidetaan, mutta...

You know, it comes time for the next meeting or whatever, maybe either the person says, okay, I don't want to be considered for this position, or this brother says, okay, I can come to the meeting and we can discuss these concerns with the board. And I know, I'm sure it's, I don't know exactly how it's handled, but...

Jos kun sanotte, että on huolia julkisesta puhujasta, mutta tämä huoli ei ole loukkaus, kai siinä se hämmentää minua,

If when you say that there's concerns over a public speaker, but this concern is not an offense, I guess that's where it confuses me,

Jos johtokunnan jäsenellä on huoli, onko tämä henkilö seurakunnan julkinen palvelija tai yksilö seurakunnassa, eikö johtokunnan silti ole oikein käydä nämä läpi? Mikä tahansa johtokunta, johtokunnan jäsen, en sano johtokunta, yksittäinen jäsen johtokunnassa, jos hän on huolissaan siitä, miten puhuja saarnaa, huolissaan siitä, miten raamattuluokan opettaja opettaa, että hän silti seuraa tätä Kristuksen seurakuntajärjestystä.

If a board member has a concern whether or not this person is a public servant of the congregation or an individual in the congregation, is it not right still for the board to go through these? Any board, a board member, I'm not saying the board, an individual member on the board, if they're concerned with how a minister's preaching, concerned with how a Bible class teacher's teaching, that they still follow this church law of Christ.

No, minulla on tämä huoli, olen johtokunnassa, joten aion tuoda huoleni ja keskustella siitä johtokunnan kesken ja vain ohittaa Kristuksen seurakuntajärjestyksen kokonaan. Kai se, ehkä olen hämmentynyt, mutta en oikein näe, miten yksilö, sen perusteella, mikä asema hänellä on seurakunnassa, vain ohittaa tämän Kristuksen seurakuntajärjestyksen.

Well, I have this concern, I'm on the board, so I'm gonna bring my concern and I'm gonna discuss it amongst the board and just bypass the church law of Christ completely. I guess that, maybe I'm confused, but I don't really see how an individual, based on what position they hold in the congregation, just bypasses this church law of Christ.

Jeff, Jeff takana. Kuten luulen Franz totesi aiemmin, minäkin aioin tulla tänne tänä iltana ja vain yrittää kuunnella enkä käyttää puheenvuoroa, koska yksi minun, kai yksi suurimmista heikkouksistani on se, että minulla on taipumus olla vähän mustavalkoinen toisinaan.

Jeff, Jeff in the back. As stated by, I think, Franz earlier, I myself too was going to come here tonight and just try to listen and not take a turn speaking, because one of my, I guess one of my biggest failings is I tend to be a little black and white at times.

Mutta kuunnellessani joitakin kommentteja täällä tänä iltana halusin ottaa mikin ja yhtyä aamenella joihinkin kommentteihin, ja myös ehkä jopa vastata Ericin aiempaan, Derekin aiempaan kysymykseen johtokunnan velvollisuuksista. Kuten jotkut ihmiset täällä tänä iltana ovat todenneet, minäkin koen, että se on johtokunnan hyvin, hyvin tärkeä velvollisuus, ellei tärkein.

But listening to some of the comments here tonight, I wanted to take the mic and echo Amen to some of the comments about, and also maybe even an answer to Eric's earlier, Derek's earlier question about the board's duties. As some people here tonight have stated, I also feel that it is a very, very important duty of the board, if not the most important.

Seurakunta asetti ne johtokunnan jäsenet siihen asemaan Pyhän Hengen kautta olemaan seurakuntamme hoitajia. Jos heille tuodaan huolia, jotka ovat yksilötasolla, olen jutellut muutaman johtokunnan jäsenen kanssa viime vuoden aikana ja kysynyt heiltä tätä suoraan,

Those board members were put in that position by the congregation through the Holy Spirit to be caretakers of our congregation. If concerns are brought to them that are on an individual basis, I've had a visit with a few of the board members over the last year and I've asked them this point blankly,

He ovat niitä, jotka tulevat kahden kesken ja hoitavat asiat. Mutta jos se henkilö ei kuule sitä nuhdetta, koota toinen uskovainen tai toinen pari uskovaisia, ja jos he eivät vieläkään kuule sitä nuhdetta, silloin viedä se kaikki eteenpäin Kristuksen seurakuntajärjestyksen mukaan. Mutta kun on kyse puhujaveljestä tai toisesta johtokunnan jäsenestä, mitä siihen tulee, tai opettajasta tai raamattuluokan johtajasta,

They're the ones who come in one-on-one and take care of matters. But if that person is not hearing that rebuke, to gather another believer or another couple of believers, and if they're still not hearing that rebuke, then to bring it all up the line according to church law of Christ. But when it is dealing with a speaker brother or another board member, for that matter, or a teacher or a Bible class leader,

Useiden seurakunnan jäsenten toimesta, eikä näytä olevan mitään ratkaisua, silloin se pitäisi tuoda esiin ja keskustella siitä parin muun ihmisen kanssa, sen henkilön kanssa. Ja jos se asia tuodaan johtokunnalle, luulen, että se on johtokunnan tärkeä velvollisuus keskustella siitä, jos se on puhujaveli tai opettaja tai raamattuluokan johtaja.

By several church members, and there doesn't seem to be any resolution, then it should be brought forward and discussed with a couple other people, with that person. And if that matter is brought to the board, I think that is an important duty of the board to discuss that, if it's a speaker brother or a teacher or a Bible class leader.

Toisinaan itse tunnen, että olen ollut vähän pihalla, koska en ole voinut kokoontua uskonveljien kanssa. Joten jos jotkut minun

At times for myself I feel like I have been a little out of touch due to the fact not being able to gather with fellow believers. So if some of my

Luulen, että mitä tulee johtokuntaan, unohdin muistaa, nämä ovat ihmisiä, jotka me asetamme paikalleen, kuten Jeff juuri mainitsi, seurakunnan toimesta auttamaan meitä.

I think as far as the board goes, I forgot to remember, these are people we put in place, as Jeff just mentioned, by the congregation to help us.

Ja luulen, että meidän täytyy varoa, ettemme korota johtokuntaa kumpaankaan suuntaan. Älkää antako heille niin paljon valtaa, että heidät ristiinnaulitaan jokaisesta huonosta virheestä tai erehdyksestä, jonka he tekevät, koska he ovat vain me.

And I think we have to be careful not to elevate the board either way. Don't give them so much power that they're crucified for every bad mistake or error that they make because they're just us.

Me olemme johtokunnassa. Olen ollut johtokunnassa. Kaikki muut, jotka ovat johtokunnassa, ovat vain yksi uskovainen lisää, joka sattui tulemaan asetetuksi siihen paikkaan seurakunnan toimesta auttamaan ja ohjaamaan meitä ja tekemään niitä asioita, jotka ovat tarpeen uskon vaelluksessamme. Ja luulen, että sama asia, ja luulen kuulleeni Warrenin puhuvan menneistä synneistä

We're on the board. I've been on the board. Everybody else that's on the board is just another believer that happened to be put in that spot by the congregation to help and guide us and do those things that are necessary in our walk of faith. And I think the same thing, and I think I heard Warren talking about past sins of

Johtokunnan jäsenet tai LLC, emme voi pitää itseämme niin korkeassa vaatimustasossa ja katsoa menneisyyden syntejä ja sanoa, että ne ovat asioita, joita meidän täytyy aina etsiä ja joista meidän täytyy syyttää toisiamme. Olemme kaikki ihmisiä, me kaikki välitämme, ja meidän täytyy pystyä antamaan toisillemme anteeksi ja siirtymään niiden asioiden ohi. Ja niin kuin olen kuullut useiden ihmisten sanovan, meidän täytyy keskustella näistä asioista

Board members or LLC, we can't hold ourselves to such a high standard and look at sins in the past and say that those are things that we have to always look for and blame each other for. We're all human, we all care, and we have to be able to forgive each other and move past those things. And like I've heard several people say, we have to discuss these matters

Ja luottaa siihen, että johdamme oikeaan suuntaan. Ja jopa niissä yksittäisissä kysymyksissä, joita sinulla on, Seth, siitä, miten johtokunta toimii, kuka tahansa on tervetullut johtokunnan kokouksiin, ellei keskustella jostain erityisestä. Joten rohkaisisin sinua menemään ja

And trust that we're leading the correct way. And even in the individual questions that you have, Seth, on how the board operates, anybody's welcome to join the board meetings unless there's something specific that's being discussed. So I would encourage you to go and

Muistakaa, että he ovat vain uskovaisia kuten te ja minä. He yrittävät vain auttaa meitä pääsemään perille, ja sillä tavalla asetamme heidät tähän asemaan, ohjaamaan meitä niiden asioiden läpi. Ja olen myös samaa mieltä, vartijat ja torni, nostaa esiin huolet, joita meillä on yleisenä seurakuntana, on tärkeää, että meillä on ne ihmiset siellä.

Remember, they're just believers like you and me. They're just trying to help us get there, and that's the way that we put them in this position, is to guide us through those things. And I agree, too, the Watchmen and the Tower, raising the concerns that we have as a general congregation, it's important that we have those people there.

Että jos minulla on huoli, minun ei tarvitse ajatella jotakuta. Voin mennä johtokunnan luo ja voin sanoa, että minulla on huoli, tai yleinen huoli, ei yksilöstä, vaan minusta tuntuu, etteivät asiat mene oikeaan suuntaan. Luulen, että meidän pitäisi käydä keskustelu tästä työstä. Ohjausta, mitä minun pitäisi tehdä? Teillä on ne ihmiset siellä, joiden puoleen voimme kääntyä. Ja luulen, että meidän pitäisi muistaa, että he ovat vain palvelijoita aivan kuten me muutkin, eikä korottaa heitä kumpaankaan suuntaan. He eivät ole yläpuolellamme siinä mielessä, että

That if I have a concern, I don't have to think about somebody. I can go to the board and I can say I've got a concern, or a general concern, not about an individual, but I feel like things are not going in the right direction. I think we should have a discussion about this work. Guidance, what should I do? You have those people there that we can turn to. And I think we should remember that they're just servants just like the rest of us and not to elevate them in either way. They're not above us in a sense of

Olemme vastuussa päätöksistä niin kuin te tai minä olisimme.

We are responsible for decisions like you or I would be.

Tämän sanottuani minulla on kyllä kysymys siitä, miten tilanne Ericin kanssa, ja häntä on pyydetty lepäämään puhujana, ja johtokunta on käynyt keskusteluja, ja olen varma, että hän on käynyt keskusteluja myös useiden ihmisten kanssa, mutta kun puhujia tai puhujaveljiä tuodaan, seurakunta vahvistaa sen päätöksen. Ja luulen, että se olisi samalla tavalla, jos pyytäisitte jotakuta eroamaan sen sijaan, että hän vain lepäisi, seurakunnassa.

That being said, I do have a question about how the situation with Eric, and he's been asked to rest as a speaker, and the board has had discussions, and I'm sure he's had discussions with several people as well, but when ministers or preachers are brought, the congregation ratifies that decision. And I think it would be the same way if you would ask somebody to step down versus just rest at the congregation.

Teen sen johtokunnan suosituksesta. En ole selvillä, onko jotain, mitä meidän täytyy tehdä, vai onko tämä vain ajanjakso sen tilanteen kanssa, tai mitkä ovat seuraavat askeleet. Kai en vain ole selvillä. Käsittelen sitä rukoilevin sydämin. Jos joku muista veljistä, joiden ympärillä puhun, niin pyydän, pyydän, oikaiskaa minua.

I'll do that on the board's recommendation. I'm not clear if there's something that we need to do or if this is just a period of time with that situation or what are the next steps. I guess I'm just not clear. I'll go ahead and address that with a prayerful heart. If any of the other brothers I speak around please, please correct me.

Joten puhuen ensin sisäisistä säännöistämme, johtokunnalla on kyllä valta pyytää puhujaa lepäämään, ja ohje sisäisissä säännöissä on hyvin selvä. Se ei voi olla määräämättömäksi ajaksi. Se on ainoa, joka johtokunnalla on. Meillä on ollut monia keskusteluja Ericin ja Jennan kanssa johtokunnassa ja puhujien kanssa.

So speaking first to our bylaws, the board does have the authority to ask the speaker to rest and the instruction in the bylaws is very clear. It cannot be for indefinite period. That's the only that the board has. We've had many discussions with Eric and Jenna on the board and speakers.

Ja Chris mainitsi viimeisimmän kokouksemme, joka meillä oli yhdessä puhuaksemme siitä, mihin menemme seuraavaksi ja mitä teemme. Meillä oli kokous jo helmikuussa, ja sen jälkeen kokoonnuimme johtokuntana ja pyysimme Ericiä lepäämään. Ja sitten koronavirus iski, ja menetimme tilamme ja mahdollisuutemme pitää kokousta. Joten kokoonnuimme johtokuntana ja

And Chris mentioned our latest meeting we had together to talk about where do we go next and what do we do. We had a meeting back in February and then after that we met as a board and asked Eric to take a rest. And then we had coronavirus set in and we lost our facility and our ability to have a meeting. So we met as a board and

Ja se suunta, johon Pyhä Henki johdatti siinä kokouksessa, oli se, että jatkaisimme puhumista yksilötasolla, jos meillä on huolia Ericistä yksilöinä. Ja jos seurakunnan jäsenet tulisivat meidän luoksemme johtokunnan jäseninä, rohkaisisimme sitä henkilöä menemään puhumaan suoraan Ericin kanssa. Ja sitten kun järjestimme tätä kokousta

And the direction that the Holy Spirit led at that meeting was that we would continue speaking on an individual basis if we have concerns with Eric as individuals. And if congregation members came to us as board members, that we would encourage that individual to go speak with Eric directly. And then as we were setting up this meeting,

Lokakuulle, tämä aihe tuli esiin. Ja Pyhä Henki ohjasi ja sanoi, että ei, on tärkeämpää, että puhumme siitä, miten uskomme, uskon asioina näinä levottomina aikoina. Mutta tunnustamme myös johtokuntana, ettei ole oikein Ericin eikä seurakunnan kannalta antaa tämän jatkua loputtomiin, ja meidän täytyy aikatauluttaa toinen kokous. On vain ollut niin monta kuukautta, ettemme ole voineet kokoontua yhteen,

For October, this topic came up. And the Holy Spirit guided and said that, no, it's more important for us to speak about how we believe as matters of faith in these troubling times. But we also recognize as a board that it is not right either for Eric or the congregation to let this go on indefinitely, and we will need to schedule another meeting. It's just been so many months that we've not been able to gather together

Että halusimme pitää tämän kokouksen ensin. Ja niin se on minun ymmärrykseni siitä, miten olemme päätyneet sinne, missä olemme nyt, ja missä olemme. Ja se on minun ymmärrykseni siitä suunnasta, jonka Pyhä Henki on tässä vaiheessa antanut. Joten oikaiskaa minua, jos olen väärässä.

That we wanted to have this meeting first. And so that's my understanding of how we got to where we are now and where we're at. And that's my understanding of the direction the Holy Spirit has given at this point. So please correct me if I'm wrong.

Tämä on vähän eri aiheesta, mutta Warren oli maininnut aiemmin, että kun joku lähestyy jotakuta jonkin asian kanssa, henkilö haluaisi tietää, mistä hän tekee parannuksen.

This is on a little bit of a different subject, but Warren had mentioned earlier that when someone approaches someone with a matter, the person would want to know what it is they're repenting from.

Olen ollut olemassa jonkin aikaa ja haluan lähestyä heitä nähdäkseni, ovatko asiat kunnossa. Aina ei tiedä, mikä asia tarkalleen on, mutta voi vain nähdä jotain tai saada sen tunteen, että jokin voisi olla erilaista. Ja kun joku lähestyy toista uskovaista rakkaudesta ja on se hengen ykseys, se nöyryys, joka tulisi sen mukana, se, jota lähestytään,

I've been around for a while and I want to approach them to see if things are okay. You don't always know what exactly the matter is, but you can just see something or get that feeling something might be different. And when someone approaches another believer of love and there is that unity of spirit, that humbleness that would come with it, the one who's being approached,

He haluaisivat tietää, mitä minä voin tehdä, ja he haluaisivat hakea neuvoa ja tulla pidetyiksi seurakunnan tasolla. Ja jos olisi mitään epäilystä, oli se sitten puhuja tai mitä tahansa, että he haluaisivat tulla seurakunnan kantamiksi. Ja jos jotakuta lähestytään sillä tavalla, ja hän vaatii tosiasioita,

They would want to know what is it that I can do, and they would want to seek out counsel and be held on the level of the congregation. And if there was any doubt, whether it be a speaker or anything, that they would want to be carried by the congregation. And if someone is approached that way, and they're demanding facts,

Miten joku oikeassa hengessä reagoisi uhmalla. Muistan, tiedän itseni osalta, että kun luovuin uskosta, oli paljon ihmisiä, jotka lähestyivät minua rakkaudesta.

How someone in the right spirit would react with defiance. I remember, I know for myself that when I left faith, there were a lot of people that approached me out of love.

Luulen, että meidän kaikkien on hyvä muistaa, ettei ole helppoa jollekulle mennä toisen ihmisen luo ja puhua asioista. Ja minulle se on luultavasti vaikein asia, mitä olen koskaan joutunut tekemään.

I think it's good for all of us to remember that it's not easy for someone to go to another person and speak of matters. And for me, it's probably the hardest thing I've ever had to do.

Yritän vain tuntea itseni eläväksi.

I'm just trying to feel alive.

Minulla oli ajatus Ryanin kysymykseen. Ajattelin, että hänellä oli kysymys siitä, mitkä johtokunnan seuraavat askeleet ovat ja mitä tahansa, enkä tiedä muodollista tapaa tehdä tätä. En ole muodollinen ihminen enkä tunne sisäisiä sääntöjä luultavasti niin hyvin kuin pitäisi, mutta ajatukseni on, että ehkä johtokunta ja Eric tulevat yhteen selvittämään ajan, jolloin voimme käydä seurakunnan keskustelun viimeisestä kahdeksasta kuukaudesta, ja ehkä meillä täytyy olla jonkinlainen muoto sille, miltä se näyttää

I had a thought to Ryan's question. I thought he had a question about what the board's next steps are and whatever and I don't know a formal way to do this. I'm not a formal person and I don't know the bylaws probably as good as they should but my thought is is that maybe the board and Eric come together to figure out a time that we can do a congregational discussion regarding the past eight months and maybe we have to have some sort of format of what that looks

Jumala todella rakastaa lapsiaan. Ja jos meillä on halu uskoa, hän suojelee meitä. Joten minulla olisi vain ajatus, taas, en tiedä naisten muotoa, mutta että aikataulutaisimme toisen illan seurakunnan keskustelua varten viimeisen kahdeksan kuukauden tai niin perusteella, tai mitä se sitten on ollut, koskien sekä Du Boisin että Ericin ja muiden puhujien huolia, jos on muita ongelmia.

God truly does love his children. And if we have a desire to believe, he will protect us. So I just would have a thought, again, I don't know the format of ladies, but that we would schedule another night to have a congregational discussion based on the last eight months or so, or whatever it's been, in regards to the concerns of both Du Bois and Eric and other ministers, if there's other problems.

Minun ei luultavasti pitäisi ottaa mikkiä, mutta näyttää siltä, että olen kuullut, ettei Warren ole enää täällä, enkä voi sanoa, että voin sanoa aamen sille, mitä hän puhui. Se jättää minut hyvin huolestuneeksi, mutta sen lisäksi ehkä Eric voi puhua.

I'm probably shouldn't be taking the mic, but it seems like I've heard Warren's not here anymore, and I can't say that I can say amen to what he spoke. It's leaving me very troubled, but aside from that, maybe Eric can speak.

Hengellisestä kiusaamisesta, näyttää siltä, että olen kuullut sen tulevan esiin useita kertoja nyt. Tuliko se johtokunnalta? Tuliko se seurakunnalta? Tiedättekö, johtokunta mainitsi sen tänä iltana. Onko se seurakunnalta? Ehkä, Eric, voisit puhua siitä ja kertoa meille, mitä se kiusaaminen on ollut.

On the spiritual bullying, it seems I've heard that come up several times now. Was it from the board? Was it from the congregation? You know, the board mentioned it tonight. Is it from the congregation? Maybe, Eric, you could speak to that and tell us what the bullying has been.

Ken? Minun ymmärrykseni on aina ollut, että johtokunta voi varmasti pyytää puhujaa lepäämään. Mutta toisaalta puhuja, kun hän puhuu, hän puhuu koko seurakunnalle, ja se vaikuttaa koko seurakuntaan. Ja luulen, että puhujan poistaminen on eri asia kuin pyytää jotakuta istumaan. Puhujan poistamiseksi sen täytyy olla seurakunnan päätös. Seurakunta asetti sen puhujan puhumaan, ja seurakunnasta riippuu

Ken? It's always been my understanding that the board certainly can ask a minister to rest. But on the other hand, a minister, when he speaks, he speaks to the entire congregation, and it affects the entire congregation. And I think to remove a speaker is different than asking one to sit. To remove a speaker, it has to be a congregational decision. The congregation put that speaker up to speak, and it's up to the congregation

Se on oikein sisäisten sääntöjemme mukaan, kyllä. Sanoisin myös, että sikäli kuin kai Eric on keskustelun aiheena, hän voi varmasti vapaasti puhua myös siitä, mitkä hänen asiansa ovat.

That is correct according to our bylaws, yes. I'd also say that so far as I guess Eric is the topic of conversation, he certainly can feel free to speak what his matters are as well.

En halua jatkuvasti palata, sitä minä vain... Tiedän, että se on keskustelu, jonka olen käynyt, ja kai en vieläkään oikein tiedä, olenko oikeassa vai väärässä tässä, mutta onko oikein

I don't want to keep going back, that's what I just... I know it's a conversation that I've had, and I guess I still don't really know if I'm right or wrong on this, but is it correct

Onko loukkauksia ryhmänä ilman, että tämä yksilö on paikalla? Pelkästään sen perusteella, mitä, sanotaan vaikka, jos se on puhuja tai raamattuluokan puhkaisu, kokeeko johtokunta, että on oikein puhua näistä loukkauksista ryhmänä ilman, että tämä toinen henkilö on paikalla?

Are there offenses as a group without this individual present? Just based on what, let's just say if it's a speaker or a Bible class puncture, does the board feel that it's correct to speak on these offenses as a group without this other person there?

Puhun sydämeni pohjasta tästä asiasta. Olen samaa mieltä siitä, mitä sanottiin. On yksilöllisiä loukkauksia. Minä, johtokunnan jäsen, en tuntisi oloani mukavaksi puhua niistä, jos on asioita, jotka voidaan hoitaa kahden kesken.

I'll go ahead and speak my heart out on this matter. I agree with what was said. There's individual offenses. I, the board member, would not feel comfortable speaking about those if there's matters that can be taken care of one-on-one.

Käyn vain läpi sinun kohtasi. Joten se olisi yksilöllinen loukkaus. Jos yksilöllinen loukkaus tulisi johtokunnalle, ohjeistaisin sitä henkilöä, kysyisin siltä henkilöltä, miten tätä asiaa on hoidettu tähän asti, ja ohjeistaisin sen mukaisesti. Ja jos on tilaisuus jatkaa keskustelua, ehkä muiden avulla, sitä ohjaaja

I'm just going to go through your points. So that would be an individual offense. If an individual offense came to the board, I would instruct that person, I would ask that person, how has this matter been cared for up to this point, and instruct accordingly. And if there's an opportunity for continued discussion, maybe with help from others, that's what the instructor

En ole ollut tilanteessa, jossa ihmisiä olisi tuotu johtokunnalle ja sanottu, että olen huolissani tästä henkilöstä, listan kanssa. Minulla ei ole ollut sitä kokemusta. Sitten mitä tulee raamattuluokan opettajiin, minun kokemukseni on ollut, että kun uusi päivä

I have not been in a situation where people have been brought to the board and say, I'm worried about this person with a list. I have not had that experience. Then with regards to Bible class teachers, what my experience has been is that when a new day

Mikä on heidän todistuksensa? Mitkä ovat heidän uskon hedelmänsä? Mistä tunnemme heidät? Tunnemmeko heidät henkilökohtaisesti? Joskus emme tunne heitä henkilökohtaisesti, ja niin sitten on toinen johtokunnan jäsen, joka tuntee heidät henkilökohtaisesti, ja hän puhuu heidän puolestaan. Kerran tai kahdesti on ollut huoli joltakin johtokunnan jäseneltä tai puhujalta, että tämä henkilö kamppailee juuri nyt, ja olisi parempi, ettei hän palvelisi, joten se nimi otettiin pois. Joten se on se yksityiskohtien taso, joka minun kokemukseni on ollut raamattuluokan opettajien osalta. Se on sama, kun harkitaan

What is their testimony? What are their fruits of faith? How do we know them? Do we know them personally? Sometimes we don't know them personally, and so then there's another board member who does know them personally, and they speak for them. Once or twice there's been concern from a board member or a speaker that this person is struggling right now, and it would be better that they didn't serve, so that name was taken off. So that's the level of detail that my experience has been with regards to Bible class teachers. It's the same when considering

Ja puhumme psalmejamme niin kuin ne tunnemme. Mitä muuta voimme tehdä? Meidän täytyy ainakin sanoa jotain, koska olla sanomatta mitään on sulkea suumme, enkä näe, miten se toimii. Olen ollut kahdessa tilanteessa, ja olen suora tänä iltana, Ericin tilanteessa ja yhdessä toisessa,

And we speak our Psalms as we know them. What else can we do? We have to at least say something, because to say nothing is to close our mouths, and I don't see how that works. I have been in two situations, and I'll be frank tonight, Eric's situation and one other,

Joissa huoli tuotiin johtokunnalle ja useiden ihmisten kanssa puhuttiin ja he pyysivät johtokunnalta apua. Ja meillä oli aika pitkä keskustelu siinä toisessa tilanteessa ja aivan kuten siinä Ericin tilanteessa. Onko se edes asianmukaista? Oli paljon pelkoa ja vapinaa. Onko meillä johtokuntana edes oikeutta harkita tätä pyyntöä? Vai meneekö se suoraan seurakunnalle?

Where a concern was brought to the board and a number of people were spoken to and they were asking the board for help. And we had quite a long discussion in the other situation and just like the one with Eric. Is it even appropriate? There was much fear and trepidation. Do we as a board even have a right to consider this request? Or does it go straight to the congregation?

Ja molemmissa tapauksissa henki ilmoitti, että olisi asianmukaista harkita sitä. Joten kyllä me puhumme yksilöistä, mutta se on niissä tapauksissa, ja se on aina pelossa ja vavistuksessa. Niin vaikea selittää, se on kuin, miten minulla on edes oikeus edes avata suutani?

And in both cases, the spirit revealed that it would be appropriate to consider it. So, we do speak about individuals, but it's in those cases, and it's always with fear and trepidations. So hard to explain, it's like, how do I even have the right to even open my mouth?

Heitä olisi pyydetty tekemään jotain. Ja se näyttää niin yksinkertaiselta. Kokoa se pyhäkoululista. Ja seurakunta luottaa. Miten se voi olla? Se on se ihme. Voimme olla vanhurskaita ja syntisiä samaan aikaan. Täytyy olla jonkin verran luottamusta. Se on Pyhä Henki.

They'd have been asked to do something. And it seems so simple. Put that Sunday School list together. And the congregation is trusting. How can that be? It's that miracle. We can be righteous and sinful at the same time. There has to be some trust. That's the Holy Spirit.

Olen samaa mieltä siitä, mitä mainitsit, Keith, ja ehkä sanon sen vähän yksinkertaisemmin. Kokemukseni mukaan Phoenixin ja Glendalen johtokunnissa istuminen on yksilöistä puhumista harkittaessa

I agree with what you mentioned, Keith, and maybe put it a little simpler. In my experience, sitting in the Phoenix and Glendale boards is about speaking about individuals in consideration of

Puhujia, tai raamattuluokan johtajia, tai pyhäkoulunopettajia, tai niitä asioita. Esimerkiksi johtokunnalle on tuotu useita nimiä harkittavaksi puhujaksi, ja monien kokousten kautta näitä rohkaistaan aina olemassa oleville

Speakers, or Bible class leaders, or Sunday school teachers, or those things. Like an example, there has been several names brought to the board for consideration as a speaker, and through many meetings, these are always encouraged for the existing

Joskus nimeä ei ehkä tule esiin, tai joskus voi olla yksi tai useampi. Mutta luulen, että niistä nimistä keskustellaan vapaasti ja avoimesti, ja vaikka joidenkin kohdalla voidaan tunnustaa joitakin yksityisiä asioita tai ongelmia, mutta esiin ei tuoda sen ongelman asiaa, vaan vain se huoli. Ja niin en sanoisi, että...

Sometimes there may not be a name come forward, or sometimes there may be one or more. But I think those names are freely and openly discussed, and even though some may be acknowledged of some private matters or issues, but it's not the matter of the issue that's brought up, but just that concern. And so I wouldn't say the...

Lopullinen valinta tai päätös lisätä puhujia tai poistaa puhujia.

Ultimate choice or decision to add speakers or remove speakers.

Olen tuntenut, että johtokunta palvelee seurakuntaa ja palvelee nöyryydessä ja pelossa ja palvelee alhaalta eikä vallan tai auktoriteetin asemasta. Tähän suuntaan.

I felt that the board serves the congregation and serves in humbleness and fear and serves from below and not from a position of power or authority. This way.

Ai, anteeksi. Joo, kiitos, Phil. Arvostan sitä. Tunnen oloni vähän epämukavaksi puhuessani tästä nimenomaisesta asiasta, mutta en halua olla oikeassa, vaan haluan olla oikeassa. Joten käytän puheenvuoron sanoakseni, mitä tunnen. Katson tätä tavallaan niin, että mikä on ensin lopullinen tavoite?

Oh, I'm sorry. Yeah, thanks, Phil. Appreciate that. I feel a little bit uncomfortable talking on this specific thing, but I don't want to be right, but I want to be in the right. So I'm taking the turn to say what I feel. I look at this kind of like what's the end goal first?

Jos loppu, ei lopullinen tavoite, se on huono, minun ei pitäisi puhua. Mikä on viimeinen askel? Kristuksen seurakuntajärjestyksessä se on sitominen. Se on sitomisen viimeinen askel. Ja niissä asioissa, jotka päättyvät sitomiseen, 100-prosenttisesti samaa mieltä, että heidän täytyy seurata Kristuksen seurakuntajärjestystä. Ei voi olla muuta tapaa. Ja se on, se teksti on aika selvä

If the end, not end goal, it's a bad, I shouldn't be talking. What's the end step? In the church law of Christ, it's binding. That's the last step of binding. And those matters that end in binding, 100% agree they have to follow the church law of Christ. There can be no other way. And it's, that text is pretty clear

Ja siitä, mitkä ne askeleet ovat. Ja kuten tänä iltana on sanottu, luulen, että jos sitä me käsittelemme eikä sitä käsitellä, se on syntiä, jos sen tekee väärin. Mutta sitten on muita asioita, joissa se ei välttämättä tule päättymään sitomiseen.

And what those steps are. And as been said tonight, I think if that's what we're dealing with and it's not dealt with, that is sin if you do it improperly. But then there's other matters where it's not necessarily gonna end in binding.

Toinen sana, jota voi ajatella, on se, ettei se, palveleeko joku vai ei, välttämättä pääty . Jos pyydätte jotakuta olemaan palvelematta, häntä ei ole sidottu. Joten sitten, täytyykö Kristuksen seurakuntajärjestystä seurata? Ja tiedän, että ohje on ollut, että mitä väärää voisi olla siinä, että seuraa Kristuksen seurakuntajärjestystä?

Another word you can think is whether one serves or not doesn't necessarily end in . If you ask someone not to serve, they're not bound. So then, does the church law of Christ have to be followed? And I know the instruction has been that what wrong could there be by following the church law of Christ?

En olisi eri mieltä siitä, mutta se yksi teksti, joka tulee mieleen, on Korinttilaiskirjeessä. Siinä sanotaan: Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne sen jäseniä. Ja Jumala on asettanut seurakunnassa muutamat. Ja tämän takia tunnen oloni epämukavaksi, koska en tiedä, en halua olla se, joka oikeuttaa minut johtokunnan jäsenenä.

I wouldn't disagree with that, but the one text that comes to mind is in Corinthians. It says, Now ye are the body of Christ, and members in one particular. And God has set some in the church. And this is why I feel uncomfortable, because I don't know, I don't want to be the one justifying me as a board member.

Sanoin, etten halua olla se oikea, en halua olla se, joka ohjeistaa, vaan haluan olla oikeassa, haluan tulla ohjeistetuksi. Joten minulle on ollut hyvä olla täällä tänä iltana kuuntelemassa, ja se on sitä, mitä tarvitsin minun, mitä minulta on pyydetty palvelemaan

I said I don't want to be the right, I don't want to be the one instructing, but I want to be in the right, I want to be instructed. So it's been good for me to be here tonight to listen and it's what I needed for my, what's been asked of me to serve

Ihan vain puhujan näkökulmasta näen johtokunnan jäsenet palvelemassa nöyrästi seurakuntaa ja, mikä tärkeintä, Jumalaa. Ja heillä ei ehkä ole kaikkein parhaita sanoja, tai ehkä kaikilla ei ole pehmeimpiä ääniä, mutta sen pohjalla on rakkaus.

Just from the speaker's perspective, I see the board members as humbly serving the congregation, and most importantly, God. And they may not have all the best words, or maybe not all have the softest voices, but underlying it is love.

Se on seurojen pitämistä varten ja pitämistä, tiedättekö, varmistaakseen, että meillä on jatkossakin kaikki kirkon toiminnot, mutta se on uskon varjelemista varten vanhimmissa ja nuorimmissa. Ja joskus ne prosessit, joita he käyttävät, ovat nyt

It's for holding church services and holding, you know, to make sure that we continue to have all functions of the church, but it's for preserving faith in the oldest and the youngest. And sometimes the processes that they use are now

Ja on ollut ilo kuulla heidän puhuvan avoimesti. Jotkut ovat hiljaisia ja pidättyväisiä. Ja kun he puhuvat, voi kuulla, että se on hellä sydän. He haluavat päästä taivaaseen. Me kaikki haluamme päästä taivaaseen. Emme halua nähdä kenenkään joutuvan kadotukseen, varsinkaan omien lastemme.

And it's been a joy to hear them speak openly. Some are quiet and reserved. And when they speak, you can hear it's a tender heart. They want to get to heaven. We all want to get to heaven. We don't want to see anyone lost, especially our own children.

Ja siksi meillä on seurat. Siksi meillä on näitä seurakunnan keskusteluja. Se on, kuten te mainitsitte, että se on Pyhä Henki, joka sai meidät. Ja kun seurakunta, kaikki nämä kuukaudet ovat kuluneet, meillä ei ole ollut yhtään seurakunnan keskustelua. Oli ilmeistä, että monet ovat tuoneet johtokunnalle, että jos haluatte pitää, on yhä keskusteluja. Ja Jumala on sallinut sen. Kiitos.

And that's why we have services. That's why we have these congregation discussions. It is, like you guys mentioned, that it's the Holy Spirit that got us. And when the congregation, all these months have been gone by, we haven't had any congregational discussions. It was evident many have brought to the board that, if you want to have, there's still discussions. And God has allowed that. Thank you.

Jatkukoot nämä edelleen. Ja toivon, että oma armahdukseni, heikkouteni ja varsinkin omat syntini voidaan parantaa sillä evankeliumilla. Jos teillä on huolia veljienne ja sisartenne kanssa, voitte kieriä minun oman puheeni tai kiristyksen kanssa.

May these continue to go on. And I hope that my own pardon, weaknesses, and especially my own sins can be healed with that gospel. If there are concerns with your brothers and sisters, you may roll with my own speech or blackmail.

Kaikki tavat sanoa asioita ovat erityisesti, ne auttavat teitä saamaan anteeksiantavan sydämen ja kuulemaan sen sanoman. Mutta jos on asioita, tulkaa todella käymään. Ja jos teillä ei ole sitä voimaa, niin tulkaa ja kertokaa vain johtokunnalle, ja kuuntelisin mielelläni johtokuntaakin. Tiedän, etteivät he halua joutua

All the ways of saying things are especially, they help you have a forgiving heart and hear that message. But if there are things, really come visit. And if you don't have that power, but come and just tell the board and I'd be happy to listen to the board as well. I know they don't want to have to

Pidin tätä keskustelua mielenkiintoisena ja informatiivisena, ja haluaisin kuulla evankeliumin. Se kommentti, jonka sinä, Keith, teit muutama minuutti sitten, kosketti jotain minussa. Se toi mieleen keskustelun, jonka kävimme

I found this discussion interesting and informative, and I would like to hear the gospel. The comment that you made, Keith, a few minutes ago struck a chord in me. It brought to mind a conversation we had

Phoenixin johtokunnassa jo useita vuosia sitten, kun oli asioita, joita yksilöt toivat johtokunnan jäsenille tuotavaksi johtokunnalle keskusteltavaksi. Ja johtokunta kävi keskustelun siitä. Ja siihen aikaan johtokunta koki, ettei johtokunnan ole oikein puhua yksilöllisistä asioista. Sen sijaan ohje johtokunnan jäsenille oli, että jos joku lähestyy teitä jonkin asian kanssa,

On the Phoenix board a number of years ago already when there were issues that individuals were bringing to board members to bring to the board to discuss. And the board had a discussion regarding that. And at that time the board felt that it is not right for the board to speak about individual matters. Instead the instruction was to the board members that if somebody approaches you about a matter

Oikea tapa toimia Kristuksen seurakuntajärjestyksen mukaan on ohjeistaa sitä henkilöä puhumaan sen henkilön kanssa, josta hänellä on huoli. Ja jos hän ei tunne oloaan mukavaksi tehdä sitä yksin, tarjoutua juttelemaan sen henkilön

The proper thing to do according to the church law of Christ is to instruct that individual to speak with the individual about whom they have concern. And if they are uncomfortable doing it alone, to offer to visit that person

Se on oikea tapa välttää juoruja. Se on oikea tapa välttää vääriä tunteita ja vääriä ymmärryksiä. Kun joku tuo asian sinulle tai minulle tai kenelle tahansa muulle henkilölle kuin sille, josta huoli on, voimme pitää sitä vain juoruna, koska emme tiedä asian totuutta. Jos lähdemme sen mukaan, mitä se henkilö sanoo, menemme tämän tarinan yhden puolen varassa

That's the proper way to avoid gossip. That's the proper way to avoid wrong feelings and wrong understandings. When somebody brings a matter to you or to me or to any other person other than the person about whom the concern is, all we can look at it as is gossip because we don't know the truth of the matter. If we run with what that person says, we're going off one side of this story

Ja myönnettäköön, jokaisella meistä on ihmisluonto, joka haluaa tulkita pahimmin päin sen, mitä veljemme tai sisaremme tekee. On väärin, että ohitamme Kristuksen seurakuntajärjestyksen, ja minun täytyy nuhdella sinua siitä.

And admittedly, every one of us has a human nature that wants to put the worst construction on what our brother or sister does. It's wrong for us to bypass the church law of Christ, and I have to rebuke you for that.

Se muistutti minua keskustelusta, jonka kävin erään työtoverin kanssa. Puhuimme eräästä toisesta henkilöstä, jonka kanssa työskentelimme, ja kommentoimme sitä, miten on kysymyksen henki. Meillä ei ehkä ole oikeita sanoja,

That reminded me of a conversation I had with a coworker. We were talking about another person that we worked with, and we were commenting about how there's a spirit of the question. We may not have the right words,

Emmekä me ehkä kysy sitä oikein, mutta henki on siinä. Ja olen varma, että meillä kaikilla on ollut tämä keskustelu, ehkä lastemme kanssa, ehkä jonkun muun kanssa, ja luulen, että jopa lakimiesammatti todella haluaa päästä todella asian ytimeen, että okei, käyttämäsi sanat tarkoittavat tätä verrattuna siihen, mikä kysymyksen henki oli. Ja luulen, että se juuri muistutti minua,

And we may not ask it correctly, but the spirit is there. And I'm sure we've all had this conversation, maybe with our kids, maybe with somebody else, and I think even the legal profession really likes to really get to the heart of, okay, the words you use mean this versus what the spirit of the question was. And I think that just reminded me,

Se rohkaisee minua puhumaan, koska ehkä minulla ei ole oikeita sanoja, mutta luulen, että me kaikki, jos meillä on oikea henki, ja muiden uskovaisten ja muiden seurakuntalaisten kanssa, luulen, että olen tuntenut oloni koko elämäni ajan mukavaksi kysyä kysymyksiä ja sanoa sanottavani, koska henki oli siinä. En tuntenut, että jos sanoisin jotain väärin, minun kimppuuni hyökättäisiin. Rakkaus oli siinä, ja luulen, että me kaikki muistamme sen, jos meillä on oikea henki ja oikea tarkoitus,

It encourages me to speak because maybe I don't have the right words, but I think all of us, if we have the right spirit, and with other believers and other congregation members, I think I felt comfortable throughout my life asking questions and speaking up because the spirit was there. I didn't feel like if I said something wrong, I was going to be attacked. The love was there, and I think that we all remember that if we have the right spirit and the right intent,

Ei tarvitse niin paljon murehtia siitä, ovatko sanat täydellisiä vai eivät.

You don't have to worry so much about whether or not the words are perfect.

On ollut hyvä olla täällä ja kuulla eri kommentteja ja vain kuunnella. Ja se on, voi kuulla erilaisia ajatuksia kulkevan jokaisen mielessä ja se on, tästä puhuttaessa, johtokunnan puhuessa,

It's been good to be here and hear the different comments and just listen. And it's, you can hear different thoughts going through everyone's mind and it's, speaking on this, the board talking,

Me keskustelemme jopa tietyistä yksilöistä. Ja luulen, että se on tavallaan mennyt, jos ymmärrän Stefania oikein, hän sanoo, että ei ole ehdottomasti koskaan mitään hetkeä, jolloin pitäisi puhua jostakusta selän takana, tiedättehän, muiden kanssa ilman että se henkilö on paikalla.

We're discussing certain individuals even. And I think that it's kind of gotten, if I am understanding Stefan correctly, he's saying that there's absolutely no time ever that you should talk about somebody behind, you know, with others without that person being there.

Glendalen johtokunnan jäsenet, uskon, että he palvelevat nöyrästi ja palvelevat oikein ja palvelevat sillä rakastavalla sydämellä. Ja jos myös ymmärrän sen oikein, jopa siinä tapauksessa, johon Stefan, luulen, viittaa Ericin kohdalla, että

Members of the Glendale Board, I believe that they are serving humbly and serving correctly and serving with that loving heart. And if I also understand it correctly, even in the instance that Stefan, I think, is referring to with Eric, that

Johtokunta on puhunut suoraan Ericin kanssa kasvokkain, mikä on hyvä. Me haluamme aina tehdä niin, ja se on osa Kristuksen seurakuntajärjestystä. Tulee kuitenkin aika, jolloin he ehkä ovat puhuneet Ericin kanssa, tai se voi olla kuka tahansa, eivätkä asiat ratkea

The board has spoken directly with Eric in presence, which is good. We always want to do that, and that is part of the church law of Christ. There comes a time, though, when perhaps they have spoken with Eric, or it could be anyone, and things don't get resolved

Eivätkä asiat ratkea, ja puhutaan ja keskustellaan vielä lisää sen henkilön ollessa paikalla, eivätkä ne vieläkään ratkea. No, luulen, että johtokunnalla on täysi vapaus ja myös velvollisuus sitten sanoa keskenään, että okei, mitä me nyt teemme sen suhteen, mistä olemme puhuneet tämän henkilön kanssa ja tämän henkilön ollessa paikalla?

And things don't get resolved, and you have some more speaking and talking with that person there present, and they still don't get resolved. Well, I think the board has every freedom and obligation as well to then say amongst themselves, okay, so now what do we do about what we've been talking about with this person and this person present?

Eikä tämä henkilö ilmeisesti ole nyt paikalla. He keskustelevat, että okei, emme siis pääse ratkaisuun. Mutta tämä on julkinen asia. Tämä on, me puhumme jostakusta, joka saarnaa. Ja mitä me teemme? Ja sitten heidän ilmeisesti, kuten sanoin, pitäisi voida saada se täysi vapaus puhua keskenään, koska

And this person obviously is not going to be present now. They are discussing, okay, so we're not having a resolution. But this is a public matter. This is, we're talking about someone who is preaching. And what do we do? And then they obviously, like I said, they should be able to have that whole freedom to talk amongst themselves because

Monesti Pyhä Henki ilmoittaa itsensä, tai ilmoittaa vastauksen, ei yhdeltä ihmiseltä yksin, vaan yhteisesti ryhmältä. Ja joku voi sanoa jotain siinä ryhmässä, ja joku toinen voi sanoa jotain siinä ryhmässä, ja se laukaisee jotain muuta, ja sitä kaikkea ohjaa Pyhä Henki. Ja sitten he sanovat, että okei, no, olen iloinen, että kävimme tämän keskustelun, ja kutsutaan se henkilö takaisin.

Many times the Holy Spirit reveals himself, or reveals an answer, not from one person individually, but collectively from a group. And someone may say something in that group, and someone else may say something in the group, and that triggers something else, and it's all directed by the Holy Spirit. And then they say, okay, well, I'm glad we had this discussion, and let's bring that person back in.

Ja sanotaan, että nyt tästä olemme keskustelleet, ja tässä olemme. Ja luulen, että niin sen pitäisi olla, ja luulen, että niin se on ollut. Enkä näe mitään muuta tapaa, jolla se voisi olla. Ja se liittyy, kuten Keith mainitsi,

And say, so now this is what we've discussed, and this is where we're at. And I think that's the way that it should be, and I think that's the way it has been. And I don't see any other way that it can be. And it goes with, as Keith mentioned,

Rukouksemme on, että Pyhä Henki sitten ohjaisi meitä, jopa seurakuntana, mikä on seuraava askel. Ja me odotamme johtokunnan jäseniltä apua sen tekemisessä, ja Pyhä Henki on ohjannut seurakunnassa, ja me todella katsomme, mikä on seuraava askel. En usko, että on oikein vain käyttää jatkuvasti yhtä tai toista tekosyytä

It's our prayer that the Holy Spirit would then guide us, as a congregation even, what's the next step. And we look to the board members to help us in doing that, and the Holy Spirit has guided in the congregation, and we do look to see what the next step is. I don't think it's right just to keep using one excuse or another

Tiedättehän, on vaikea kokoontua, on vaikea tehdä tätä, mutta mielestäni siihen todella pitää puuttua, ja on vain reilua, että siihen puututaan melko pian, luulen, tiedättehän, että emme voi vain jatkuvasti lykätä sitä. Mutta rukoukseni on myös, että, tiedättehän, kuuntelin johtokunnan jäseniä täällä tänä iltana, ja sydämeni iloitsee heidän puheistaan nöyrästä palvelemisesta

You know, it's hard to meet, it's hard to do this, but I do think it needs to be addressed, and it's only fair that it's addressed fairly soon, I think, you know, that we can't just keep putting it off. But it is also my prayer that, you know, I listened to the board members here tonight, and my heart rejoices in their speeches of humbly serving

Ja heidän huolestaan ja rakkaudestaan seurakuntaa kohtaan. Ja rukoukseni on, että muistaisimme jokaista näistä johtokunnan jäsenistä rukouksessa. Rukoukseni on myös, ja rukoilen, että muistaisimme jokaista puhujistamme

And their concern and their love for the congregation. And it is my prayer that we remember each one of these board members in prayer. It is also my prayer and I pray that we remember each one of our ministers

Ja että heille annettaisiin ymmärrystä ja voimaa käsitellä. On niin monia kysymyksiä, ja monia moititaan ankarasti tällä kysymyksellä ja tuolla kysymyksellä. Ja rukoilemme, että heille annettaisiin voimaa jatkaa tässä tehtävässä, joka heille on annettu. Ei helppo tehtävä. Ja rukoukseni on myös, että me kaikki muistaisimme Ericiä

And that they would be given understanding and strength to deal with. There's so many issues and many are being lambasted by this question and that question. And we pray that they would be given strength to continue on with this job that they've been given. Not an easy job. And it's also my prayer that we would all remember Eric

Rukouksessa. Tämä on hyvin vaikea aika, ja että Pyhä Henki ilmoittaisi jopa Ericille ja niille, jotka, tiedättehän, että kysymyksiin voitaisiin vastata Jumalan tahdon mukaan.

In prayer. This is a very tough time and that the Holy Spirit would reveal even to Eric and those who, you know, that questions could be answered according to God's will.

Ja rukoilen, että muistaisitte minua ja perhettäni tänä hengellisten vaikeuksien ja taistelun aikana, kun näemme sen tulevan, ja että me kaikki, jokainen meistä, pääsisimme taivaaseen. Ja haluaisin myös kuulla sen evankeliumin. Voitteko antaa minulle anteeksi kaikki syntini?

And I pray that you would remember me and my family in this time of spiritual troubles and warfare as we see it coming and that we could all, each one of us, make it to heaven. And I'd like to hear that gospel as well. Can you forgive me all of my sins?

Palatakseni kysymykseesi alussa, tai varhain keskustelussa, Keith, mistä tiedämme, milloin Henki puhuu? Luulen, että Phil sivusi tätä ensin.

Going back to your question originally, or early on in the discussion, Keith, how do we know when the Spirit speaks? I think Phil touched on this first.

Me opetamme teille kaikki ja muistutamme teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut. Rauhan minä jätän teille, minun rauhani minä annan teille. En minä anna teille niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä pelätkö. Joten kai se, luulen, että nuo jakeet puhuvat sekä sinun kysymykseesi että myös toistavat ehkä Steven ajatuksia aiemmin, että

We shall teach you all things and bring all things to your remembrance, whatsoever I have said unto you. Peace I leave with you, my peace I give unto you. Not as the world giveth, give I unto you. Let not your heart be troubled, neither let it be afraid. So I guess that, I think that those verses speak to both your question and also to echo maybe Steve's thoughts earlier that

Tämä rauha, jonka koemme, on tätä Jumalan rauhaa. Eikä se ole tätä ajallista rauhaa, jota maailma antaa, vaan se on tätä paljon syvempää rauhaa siitä, että olemme Jumalan lapsia. Ja kun katsomme jaetta siitä, mitä Puolustaja tekee, siinä sanotaan: Hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut.

This peace that we experience is this peace of God. And it's not this temporal peace that the world gives, but it's this much deeper peace that we are children of God. And when we look at the verse of what the Comforter does, it says, He shall teach you all things and bring all things to your remembrance whatsoever I have said unto you.

Paavali, kuten John Steros mainitsi, että Jumalan sana sanoo, että me tiedämme osittain ja profetoimme osittain. Siksi meillä on seurakunta auttamassa meitä tällä tavalla. Pari ajatusta. Kun kuuntelin, kirjoitin vain muistiin joitakin muistiinpanoja, siksi katson puhelintani tässä. Kun Franz mainitsi, että Raamattu on korkein auktoriteetti,

Paul, as John Steros mentioned, that God's Word says we know in part and we prophesy in part. That's why we have the congregation to help us in this way. A couple thoughts. As I was listening, I just jotted down some notes, so that's why I'm looking at my phone here. When Franz mentioned the Bible is the highest authority,

Sivuta sitä, että seurakunta koostuu jäsenistä, jotka tunnustavat sen elävän uskon, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan Vanhan ja Uuden testamentin kirjoissa, joka on ainoa ohje, jonka mukaan kaikki oppi seurakunnassa on tutkittava ja arvioitava. Ja tiedän, että tämä on meidän sisäiset sääntömme, eikä se ole Raamatusta, mutta se on hyvin raamatullinen. Jumalan seurakunta perustuu Jumalan sanaan. Kuten kuulimme tänä iltana, seurakunta on se

Touch on that, that the congregation shall consist of members who confess that living faith, which is found on the holy word of God in the books of the Old and New Testaments, which is the only rule according to which all doctrine in the congregation is to be examined and judged. And I know this is our bylaws, and it's not out of the Bible, but it's very biblical. God's congregation is based on the word of God. As we heard tonight, the congregation is the

Ja me tiedämme, että seurakunta on rakennettu kalliolle, joka on Kristus, joka on Jumalan sana. Me tiedämme siinä, siinä sanotaan, luulen, että se on yhdessä Johanneksen kirjeistä, että siinä sanotaan: Isä, Sana ja Hänen Pyhä Henkensä, nämä kolme ovat yksi. Ja tämä on se kolmiyhteinen Jumala, jota me uskovaisina,

And we know that the congregation is built on a rock, which is Christ, which is the Word of God. We know in the, it says, I think it's in one of the epistles to John that it says, the Father, the Word, and His Holy Ghost, these three are one. And this is that Triune God that we, as believers,

Vastatakseni ajatuksillani kysymykseen, onko johtokunnan sopivaa puhua asioista Siionissa tai lähellä kotia? Taas, luulen, että sisäiset säännöt puhuvat siitä. Luottamushenkilöt palvelevat ja hoitavat virkaansa näiden sisäisten sääntöjen mukaisesti ja avustavat pastoreita ja saarnaajia heidän valvoessaan seurakunnan hengellisiä asioita.

To answer my thoughts on the question, is it okay for the board to speak of matters in Zion or close to home? Again, I think the bylaws speak to that. Trustees shall serve and hold office as provided by these bylaws and shall assist pastors and preachers in their oversight of the spiritual affairs of the congregation.

Ehkä se tuli ihan väärin ensimmäisellä kerralla, kun hän sanoi sen. Johtokunta on siellä ohjaamassa seurakuntaa. Ja minä sanoisin, että se on käännetty toisin päin. Seurakunta ohjaa johtokuntaa. Ja tietysti johtokunnalla on joskus tietoa, jonka he tuovat seurakunnalle. Mutta seurakunta on se, joka ohjaa ja opastaa ja mistä opetus tulee. Se ei tule johtokunnalta. Se tulee Jumalan sanasta ja seurakunnan kautta.

Maybe it came all wrong the first time he said that. The board is there to direct the congregation. And I would say that's flipped around. The congregation directs the board. And of course the board is sometimes privy to information that they bring to the congregation. But the congregation is what guides and instructs and where the teaching comes from. It's not from the board. It's from God's word and through the congregation.

Hengellinen, sielunhoito johtokunnan tasolla. On tärkeää, että, kuten mainittiin, että jos asia tuodaan johtokunnan jäsenelle, että se johtokunnan jäsen kääntyy ja vie sen takaisin, tai käskee sen henkilön viedä sen takaisin suoraan sille henkilölle.

Spiritual, soul care on the board level. It is important that, as was mentioned, that if a matter is brought to a board member, that that board member turns and brings it back to, or tells that person to bring it back directly to that person.

Sitä Jumalan sana opettaa, eikä johtokunta ole millään tavalla Jumalan sanan ja sen opetusten yläpuolella, ja se on siellä meitä varten yksilöinä, se on siellä johtokuntaa varten, se on siellä puhujia varten, se on siellä kaikkia Jumalan lapsia varten, kuten kuulin, nuhteeksi, ojennukseksi, opetukseksi ja vanhurskaudeksi, ja kaikkea.

That's what God's Word teaches, and the board is not in any way above the Word of God and its teachings, and it's there for us as individuals, it's there for the board, it's there for the speakers, it's there for all of God's children, as I heard, for reproof, rebuke, instruction, and righteousness, and all.

Mitä tulee Jennyn kysymykseen hengellisestä kiusaamisesta, kai luulen, että se olisi parempi kysymys kysyä Warrenilta. Minä en tyypillisesti ole, tai en tiedä, olenko koskaan käyttänyt sitä sanaa, hengellinen kiusaaminen. Mutta luulen, että se koskettaa kaikkea tätä, kai näitä asioita, jotka tapahtuvat Siionissa, ja niin luulen, että se olisi

As far as Jenny's question about the spiritual bullying, I guess I think that would be a better question to ask Warren. I typically haven't, or I don't know that I've ever used that word, spiritual bullying. But I think it touches on all of this, I guess these matters that are happening in Zion, and so I think it'd be

Niin monia eri asioita. Tiedän, että yksi haasteista, joita meillä on ollut seurakuntana, ja mitä tulee minun puhumiseeni, minulle käy mikä tahansa, mitä seurakunta haluaa. Kai sanon sen rohkeasti, että en pyytänyt sitä asemaa, en halunnut sitä asemaa

So many different things. I know one of the challenges we've had as a congregation, and as far as me speaking, I'm okay with whatever the congregation wants. I guess I put it boldly that I didn't ask for the position, I didn't want the position

Palvelen lapsia, tai lampaita, Jumalan sanalla. Mutta se on myös ollut, jollain tavoin, siunaus pakottaa minut kääntymään Jumalan sanan puoleen. Jollain tavoin, tietenkään minua ei pakoteta tekemään mitään, mutta sillä tavalla se on ollut hyvin, hyvin mukavaa. Mutta minulle käy mikä tahansa, mitä seurakunta, jos he haluavat minun jatkavan puhumista, minulle käy puhuminen. Ja kerroin tämän johtokunnalle. Uskon, että kerroin sen seurakunnalle, en muista varmasti.

I serve the children, or the sheep, with the word of God. But it's also been, in some ways, a blessing to force me to turn to God's word. In some ways, obviously, I'm not forced to do anything, but in that way, it's been very, very nice. But I'm okay with whatever the congregation, if they want me to continue speaking, I'm okay speaking. And I shared this with the board. I believe I shared it with the congregation, I don't recall for sure.

Minulle käy sekin. Kamppailu, jota olen käynyt, enkä tiedä, ehkä sana on levinnyt, että johtokunta on yrittänyt sopia seurakuntakokouksen kanssani henkilökohtaisesti äskettäin, ja minä kieltäydyin siitä, ja se voi olla järkyttävää, ja se oli järkyttävää minullekin, mutta syy, miksi kieltäydyin siitä, on se, että kysyin asiaa, onko se minun puhumiseeni liittyvä asia, ja he sanoivat, ei, se on hoitokokous.

I'm okay with that, too. The struggle I've had, and I don't know, maybe the word has gotten out that the board has attempted to schedule a congregation meeting with me personally recently, and I turned it down, and that might be shocking, and it was shocking to me, too, but the reason I turned it down is I asked the matter, is it a matter of me speaking, and they said, no, it's a caretaking meeting.

Ja kun kysyin, mikä hoitokokous, mitä, tiedättehän, kun meillä on hoitokokous ja tuomme sen seurakunnalle, se on Kristuksen seurakuntajärjestyksen kolmas askel, jonka kanssa olen todella kamppaillut. Ja tämä on se, missä se on ollut minulle vaikeinta, on

And when I asked what a caretaking meeting, what, you know, when we have a caretaking meeting and we bring it to the congregation, it's the third step of the church law of Christ that I've really struggled. And this is where it's been the most difficult for me is

Monet, monet seurakunnassa, jotka ovat tulleet hänen luokseen huolineen. Enkä halua jäädä siihen asemaan niiden huolien kanssa. Ja äskettäin minulla on ollut pari käyntiä, ja olen ollut niistä hyvin kiitollinen. Ja toivon, että käynnit voivat jatkua, kuten Keith mainitsi, että ohjeet olivat mennä ja käydä suoraan kahden kesken minun kanssani ensin tai pienissä ryhmissä. Ja olin kiitollinen siitä.

Many, many in the congregation that have come to him with concerns. And I don't want to be left in the spot with the concerns. And recently I've had a couple of visits and I've been very thankful for those. And I hope visits can continue, as Keith mentioned, that the instructions was to go and visit directly one-on-one with me first or in small groups. And I was thankful for that.

Kai ylenpalttisen iloinen, kun voimme keskustella uskon asioista, vaikka olisi eroja. Luulen, että on hyvä, että voimme olla avoimia ja vapaita. Enkä halua kenenkään tuntevan itseään peloitelluksi tulla keskustelemaan kanssani. Toivotan enemmän kuin mielelläni ihmiset

I guess overjoyed when we can visit around matters of faith, even if there's differences. I think that's good that we can be open and free. And I don't want anyone to feel intimidated to come visit with me. I more than welcome people

Mitä siihen tulee, en tiedä, olenko tehnyt sen selväksi, mutta luulen, että kun meillä on kaksi eri asiaa, kun on suuria huolia minusta, niin Jumalan sana puhuu hyvin selvästi siitä, mikä on oikea lähestymistapa. Kuten kuulimme, Kristuksen seurakuntajärjestys, mene ja nuhtele häntä hänen viastaan ja jätä hänet rauhaan. Ja jos hän ei kuule sinua,

As far as that goes, I don't know if I've made it clear, but I think when we have two different matters, when there's great concerns over me, then God's word speaks very clearly on what the right approach is. As we heard, the church law of Christ, go and tell him his fault and to leave him alone. And if he does not hear thee,

Käänny ja ota yksi tai kaksi lisää, että jokainen sana vahvistettaisiin. Ja jos hän ei vieläkään kuule sinua, vie se seurakunnalle. Ja jos hän on siinä vaiheessa, tai joo, jos siinä vaiheessa ei kuule sinua, olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani. Ja niin se on, ohjeet ovat hyvin selvät, että meidän on tuotava se vika

Turn and take one or two more so that every word may be established. And if he still does not hear the, bring it to the church. And if he's at that point, or yeah, if at that point does not hear the, let him be as a heathen and a publican. And so it's, the instructions are very clear that we have to bring the fault

Sitten viet sen johtokunnalle ja johtokunta järjestää sen kokouksen. Ja niin kai ne ovat minun sekavia ajatuksiani. Ja uskon todella, että johtokunta, viittasin aina siihen, että johtokunta palvelee oikealla sydämellä ja että he haluavat tehdä oikein. Enkä ole siitä eri mieltä. Uskon todella, että johtokunta haluaa tehdä oikein.

Then you bring it to the board and the board facilitates that meeting. And so I guess those are my rambling thoughts. And I do believe that the board, I always alluded to that the board is serving in the right heart and that they want to do the right thing. And I don't disagree with that. I do believe the board is wanting to do the right thing.

Minun ajatukseni ovat, että vaikka, tiedättehän, jos se on Jumalan sanan mukaan ja se on oikein, se on oikein. Mutta jos se on väärin, se on silti väärin, vaikka he tekisivät väärin. Enkä vihjaile tässä mitään, mutta minä vain, luulen, että on tärkeää, että kun keskustelemme tästä sielunhoidon asiasta, on hyvin tärkeää, että johtokunta ei ole Jumalan sanan opetuksen yläpuolella.

My thoughts are is even if, you know, if it's according to God's word and it's correct, it's correct. But if it's wrong, it's still wrong, even if they are doing the wrong thing. And I'm not insinuating anything here, but I'm just, I think it's important that when we discuss this matter of soul care that it is very important that the board is not above the teaching of God's word.

Rauhaa, kaikki. Palaan [Eric Skoogin] kommenttiin aiemmin. Ja kuuntelin häntä, olin samaa mieltä hänen kanssaan, ja sitten kun hän kumosi Keithiä, menin hämilleni, koska aiemmin olin samaa mieltä Keithin kanssa. Enkä näe sitä

Peace, everyone. I'm going back to [Eric Skoog's] comment earlier. And I was listening to him, I was agreeing with him, and then when he was reputing Keith, I was thrown off because earlier I was agreeing with Keith. And I don't see the

Ymmärsin ensin, että se Keith sanoi, että johtokunta ei puhu asioista, esimerkiksi jos joku lähestyy johtokuntaa yksittäisissä asioissa tai muuta, he eivät puhu siitä, he sanovat, mene ja puhu sen henkilön kanssa. Joten, en tiedä. Ja sitten, mitä tulee [Eric Lahtin] tilanteeseen,

I understood first that the Keith said that the board doesn't talk about the matters, like if somebody approaches the board about individual matters or whatnot, they don't talk about it, they say, go and talk to that person. So, I don't know. And then, as far as [Eric Lahti's] situation,

Kaikki yksityiskohdat, tiedän, että kun se kirje tuli julki, se aiheutti hämmennystä ja se oli selvästi jakautumista. Oli ihmisiä, jotka uskoivat, että se oli todella hyvä kirje ja että oli hyvä julkaista ja kirjoittaa se. Ja sitten oli niitä, jotka, ja enemmistö oli niitä,

All the details, I know that when that letter came out, that caused a confusion and that was clearly division. There was people that believed that that was a really good letter and it was good to publish it and write it. And then there were those that, and majority were those,

Eivätkä olleet samaa mieltä joistakin asioista siinä kirjeessä. Ja minun ymmärrykseni on, että se oli julkinen kokous, jossa Eric sanoi olevansa samaa mieltä siitä.

And did not agree with some things in that letter. And what my understanding is that it was a public meeting where Eric said that he agreed with that.

Ja mikä tekee siitä vaikeaa, luulen, on se, että asiat, joista siinä kirjeessä puhuttiin, ovat sellaisia, että on tavallaan vaikea osoittaa sormella, mikä se on, mutta silti on jotain, mikä on erilaista. Ja niin, ja kaiken kaikkiaan,

And what makes it difficult, I think, is that the things that were talked about in that letter are such that it's kind of difficult to put your finger on it, like what it is, yet there is something that's different. And so, and overall,

No, Eric sanoi, että hänen on vaikea, koska jos ihmiset ovat huolissaan sinusta, mutta he eivät tule puhumaan kanssasi, ehkä se johtuu siitä, etteivät he pysty osoittamaan sitä sormella. Mutta ainoa syy, miksi olen rukoillut puolestasi, on se kokous. Mutta kuulin, että olit samaa mieltä kirjeen kanssa, ja seurakunta, seurakunnan enemmistö, ei ollut samaa mieltä kirjeen kanssa. Joka tapauksessa, niin...

Well, Eric said that he finds it difficult because if people are worried about you, but they don't come and talk to you, maybe it's because they cannot put their finger on it. But the only reason I've been praying on your behalf is because of that meeting. But I heard that you agreed with the letter, and the congregation, the majority of the congregation, did not agree with the letter. Anyway, so...

Kun tulin tänne tänä iltana ja istuin alas, minulla oli päässäni kolme sanaa, ja ne olivat rauha, vapaus ja ilo. Ja ne ovat ne tunteet, joita olen tuntenut niin usein täällä tässä rakennuksessa, kun olen ollut teidän ympäröimänäni. Ja rukoukseni oli, että tämän kokouksen aikana,

When I came here tonight and sat down, I had three words in my head, and they were peace, freedom, and joy. And those are the feelings that I have felt so often here in this building when I've been surrounded with you. And my prayer was that during this meeting,

Ja kun ajattelen johtokunnan roolia, jos joku on huolissaan minusta, rukoilen, että he tulevat ja puhuvat kanssani.

And when I think about the role of the board, if someone is worried about me, I pray that they come and talk to me.

Tietäkää, että, niin kuin, jos olen uskonut tietyllä tavalla ja aiemmin olen uskonut samalla tavalla kuin te, ja nyt kuulette sen erilaisen äänen tai sanoman tai ajatukset, menkää ja puhukaa niiden kanssa, joiden kanssa olin ennen samaa mieltä, ja puhukaa heidän kanssaan. Ja varsinkin jos se huoli

Know that, like, if I have been believing a certain way and previously I've been believing the same way as you, and now you hear the different voice or message or thoughts, go and talk to those that I used to agree with and talk with them. And especially if that worry

Koska ajattelin aiemmin, niin kuin joku sanoi, kun he menivät johtokunnan jäsenten luo, meidän johtokunnan kokoukseemme, ja he lähtivät kotiin, vaikka evankeliumi saarnattiin, heidän sydämensä oli raskas. Ja on kahdenlaista raskautta, jota olen aiemmin kokenut. Se voi olla surua. Se voi olla levottomuutta.

Because I was thinking earlier, like somebody was saying when they went to the board members, our board meeting, and they left home, even though the gospel was preached, their heart was heavy. And there's two kinds of heaviness that I have experienced previously. It can be a sorrow. It can be uneasiness.

Se oli, että oli riita, ja rukoilen, että mistä tahansa keskusteltiin ja mikä tahansa hoidettiin, se ratkeaa. Ja usein niin käy, kun minulla on riitoja siskojeni kanssa tai jotain, niin kuin olen yhtäkkiä eri mieltä

It was that there was an argument and I'm praying that whatever was discussed and taken care of will be resolved. And often that happens when I have arguments with my sisters or something, like I'm suddenly disagreed

Voin olla iloinen siitä, että asiat on hoidettu, mutta silti voin tuntea surua ja sydämeni on raskas. Mutta sitten on myös hengellistä levottomuutta, että olen myös kokenut tilanteita, joissa evankeliumi on saarnattu, mutta minusta ei tunnu, että se muutti mitään. Joten

I can be happy about it, that things are taken care of, but yet I can feel sorrow and my heart is heavy. But then there's also a spiritual uneasiness that I've also experienced situations where gospel has been preached, but I don't feel like it changed anything. So

Joten jos teistä tuntuu, että on huolta minusta, niin menkää ja puhukaa niiden kanssa, jotka uskovat samalla tavalla kuin te ja sillä tavalla kuin minä ennen uskoin. Ja pyytäkää seurakunnan apua. Tulkaa ja puhukaa kanssani. Ja onko se ryhmä, joka puhuu minusta,

So if you feel like that there is worry about me, then go and talk to those that believe the same way as you do and the way I used to believe. And ask the congregation's help. Come and talk to me. And whether that group that talks about me

Minulle sillä ei ole väliä, onko se johtokunta, joka puhuu minusta, vai jotkut naiset, jotka puhuvat toisista. Mutta mikä merkitsee, on se, että jos olette huolissanne minusta ja puhutte muiden kanssa ja olette samaa mieltä, niin tulkaa ja puhukaa kanssani. Mutta kun on huoli puhujasta,

To me, it doesn't matter if it's a board talking about me or some ladies talking about others. But what matters is that if you're concerned about me and you talk with others and you agree, then come and talk to me. But when there's a concern about minister,

Joko julkisesti, joko seuroissa tai kokouksessa, sanoi jotain. Luulen, että on vain luonnollista, että molemmat puhuvat siitä. Ja, tai kuka tahansa opettavassa asemassa. Koska luulen, että on tärkeää, että ne, jotka ovat opettajia, nauttivat

Was either publicly, either in services or in meeting, said something. I think it's just only natural that both talks about it. And, or anybody in a teaching position. Because I think it's important that those that are the teachers enjoy

On ykseys. Ja ajattelin sitä, kun israelilaiset olivat erämaavaelluksellaan. Oli, alussa, jos muistan oikein, oli, Mooses oli ainoa, joka ratkaisi kaikki ongelmat. Ja

There is a unity. And I was thinking about when Israelites were on their wilderness journey. There was, in the beginning, if I remember right, there was, Moses was the only one who was solving all the problems. And

Niin paljon ongelmia, että hän oli todella uupunut taakan alle, koska kaikki tulivat hänen luokseen puhumaan siitä. Joten sitten he muodostivat neuvoston, että siinä oli, en muista, kuinka monta ihmistä siinä oli, mutta he olivat niitä, jotka puhuivat asioista. Ihmiset menivät kysymään neuvoa, jos on jotain pariskuntien tai sisarten tai veljien välillä. Joten he menivät ja puhuivat neuvoston kanssa, ja sillä tavalla luulen,

So many problems that he was really burdened out because everybody came to him to talk about it. So then they formed a council that there were, I don't remember how many people were on that, but they were the ones that talked about the matters. People went and asked advice if there's something between the couples or sisters or brothers. So they went and talked to the council and that way I think

Meidän johtokuntamme on tavallaan sellainen neuvosto. Enkä usko, että kyse on siitä riidasta, millä on väliä. Se on

Our board is kind of like that kind of council. And I don't think it's about the argument that matters. It's

Ja sitten on Raamatun kohta, 2. Korinttilaiskirje 9, 3–5. Tietenkin me elämme lihassa, mutta emme taistele lihallisella tavalla. Tämä on New International Translation -käännöksen mukaan. Mutta meidän sodankäyntimme aseet eivät ole lihan aseita. Sen sijaan niillä on Jumalan voima vaatia

And then there's a Bible portion, 2 Corinthians 9, 3-5. Of course, we are living in the flesh, but we do not fight the fleshly way. This is according to New International Translation. But the weapons of our warfare are not those of the flesh. Instead, they have the power of God to demand

Amaliksen linnoitukset. Me hylkäämme väitteet ja jokaisen ylpeän esteen, joka on jäljitetty Jumalan tuntemista vastaan, ja otamme jokaisen ajatuksen vangiksi tottelemaan Kristusta. Mitä tapahtui Minnesotassa

The Amalis fortresses. We turn down arguments and every proud obstacle that is traced against the knowledge of God, taking every thought captive in order to obey Christ. What happened in Minnesota

Näinä viime vuosina, se on todella totta. On jakautuminen. Ja vuosi on alkanut. Eikä minulla ole ketään perheestäni asumassa Minnesotassa. Ja aiemmin olen tavallaan kyseenalaistanut niiden asioiden ja tilanteen vakavuuden siellä. Mutta luulen, että se on vakava asia.

These past years it's really true. There is a division. And the year has started. And I don't have any of my family living in Minnesota. And in the past I have questioned kind of the seriousness of that matters and situation there. But I think it's a serious matter.

Jos on joku, joka tietää, että veljesi ja sisaresi ovat huolissaan sinusta, ota se vakavasti. Rukoile, että oma lihasi nöyrtyisi, että Jumalan Henki olisi hallitsijasi sydämessäsi. Ja sitten muita Raamatun kursseja, jotka tulivat mieleen, oli

If there is someone who knows that your brothers and sisters are worried about you, take it seriously. Pray that your own flesh would humble, that God's Spirit would be your ruler in your heart. And then other Bible courses that came to mind was

Efesolaiskirjeestä 6, lopuksi olkaa vahvoja Herrassa ja hänen väkevässä voimassaan. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, jotta voisitte pysyä lujina perkeleen juonia vastaan. Sillä meidän kamppailumme ei ole ihmisvastustajaa vastaan, vaan hallitsijoita vastaan, valtoja vastaan, kosmisia voimia vastaan pimeässä

From Ephesians 6, finally be strong in the Lord and his mighty strength. Put on the whole armor of God so that you may be able to stand firm against the devil's strategies. For our struggle is not against the human opponent, but against rulers, against authorities, against cosmic powers in the dark

Pahoja hengellisiä voimia vastaan taivaallisessa valtakunnassa. Joten se ei ole, loppujen lopuksi, se ei ole taistelu sinun ja toisen ihmisen välillä, kuka on oikeassa, kuka väärässä. Se on taistelu, joka on sinun sisälläsi, sinun hengessäsi. Ja se on taistelu pimeyden ja valon välillä sinun sielustasi.

Against evil spiritual forces in the heavenly realm. So it's not, at the end of the day, it's not the battle between you and the other person, who's right, who's wrong. It's a battle that's inside of you, of your spirit. And it's a battle between the darkness and the light about your soul.

Voit aistia sen taistelun sisälläsi. He voivat kuulla sen sanoissasi ja teoissasi. He välittävät sielustasi ja haluavat seistä vierellä

You can sense that battle in you. They can hear it in your words and your actions. They care for your soul and want to stand by the side

Mutta jokaisella meistä, meillä täytyy olla tahto uskoa. Jos minulla ei ole tahtoa uskoa, jos en halua uskoa, jos haluan seistä omalla saarellani ja taistella ja sanoa, olen väärässä, olen oikeassa,

But each one of us, we have to have the will to believe. If I don't have will to believe, if I don't want to believe, if I want to stand on my own island and battle and say, I'm wrong, I'm right,

Ja siksi meillä täytyy olla se rukous sydämessämme, että, Etsi minua, oi Herra, ja tunne minun sydämeni. Rukous on voimallinen lahja. Mutta niin kuin joku sanoi, usko tulee kuulemisesta. Ja laskin sen päässäni, ajatellen, se ei tule käymisestä.

And that's why we need to have that prayer in our heart, that's, Seek me, O Lord, and know my heart. The prayer is a powerful gift. But like someone said, the faith comes by hearing. And I counted it in my head, thinking, it doesn't come about visiting.

Joten siksi luulen, että seurakunta on niin tärkeä ja seuroissa käyminen on niin tärkeää. Koska saarnojen kautta on helpompi nähdä ja kuulla koko ajan, niin kuin selvä polku, mikä on oikein.

So that's why I think the congregation is so important and going to the services is so important. Because through the sermons, it's easier to see and hear throughout the time, like a clear path, what's right.

Ja mikä on oikea suunta?

And what's the right direction?

Juoskaamme kestävyydellä sitä kilpailua, joka on edessämme. Olette unohtaneet sen rohkaisun, joka on osoitettu teille poikina. Poikani, älä pidä vähäpätöisenä Herran kuritusta äläkä luovu, kun hän ojentaa sinua.

Let us keep running with endurance, the race set before us. You have forgotten the encouragement that is addressed to you as sons. My son, do not think lightly of the Lord's discipline or give up when you are corrected by him.

Ja hän rankaisee jokaista poikaa, jonka hän hyväksyy. Se, mitä kestätte, on kurituksen vuoksi. Jumala kohtelee teitä poikina. Onko poikaa, jota hänen isänsä ei kurita? Jos nyt olette ilman kuritusta, josta kaikki pojat saavat osansa, niin olette äpäriä ettekä hänen poikiaan.

And he punishes every son he accepts. What you endure is for the sake of discipline. God is treating you as sons. Is there a son whom his father does not discipline? Now if you're without any discipline in which all sons share, then you are illegitimate and not his sons.

Lisäksi meillä oli varhaiset isät, jotka kurittivat meitä, ja me kunnioitimme heitä ikuisesti. Eikö meidän pitäisi vielä enemmän alistua henkiemme Isälle ja elää? Lyhyen aikaa he kurittivat meitä niin kuin parhaaksi näkivät.

Furthermore, we had early fathers who used to discipline us and we respected them forever. We should even more submit to the Father of our spirits and live, shouldn't we? For a short time, they disciplined us as they thought best.

Hänen pyhyydessään, mikään kuritus ei sillä hetkellä tunnu miellyttävältä vaan tuskalliselta. Myöhemmin kuitenkin niille, jotka ovat sen kautta harjaantuneet, se tuottaa vanhurskauden ja rauhan sadon. Vahvistakaa siis väsyneet kätenne ja heikot polvenne ja tehkää suorat polut jaloillenne, niin että se, mikä on rampaa,

In his holiness, no discipline seems pleasant at the time but painful. Later on, however, for those who have been trained by it, it produces the harvest of righteousness and peace. Therefore, strengthen your tired arms and your weak knees and make straight paths for your feet so that what is lame

Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta ja ettei mikään katkera juuri kasva ja aiheuta teille vaivaa, tai monet teistä saastuvat. Okei, minulla on, en näe, kuka on takana, olen hyvin huono penkissä, olen pahoillani.

See to it that no one fails to obtain the grace of God, and that no bitter root grows up and causes you trouble, or many of you will become defiled. Okay, I've got, I can't see who's in the back, I'm very bad at the bench, I'm sorry.

Keskustelun aiheena oli ykseys. Vaikka en ole Glendalen jäsen, mutta tiedän, että Glendalen puhujat ovat palvelleet meitä viime kuukaudet. Ja ykseys tulee

The topic of the discussion was unity. While I'm not a Glendale member, but I know we have had Glendale ministers serve us for the last few months. And unity comes from

Kuinka voi mitenkään olla ykseyttä? Yksi niistä

How can there possibly be unity? One of the

Joten tästä asiasta on varmasti kaksi erillistä ymmärrystä. Ja ne ovat erilaisia ymmärryksiä, joten ykseyttä ei voi olla, ennen kuin tähän kysymykseen muiden kysymysten ohella löydetään yhteinen ymmärrys.

So there are certainly two separate understandings on this matter. And they are different understandings, therefore there cannot be unity until a common understanding is found on this issue among other issues.

Warren Raisanen otti sen esille aiemmin. Hän ja Eric Skoog kirjoittivat kirjeen. Ja heidän sivullaan viisi on hyvin lyhyt kannanotto, joka puhuu tästä kysymyksestä. Ja siinä sanotaan, tämä on Ericin ja Warrenin sanamuotoa, halu lisätä jotakin ihmisen tekoa Kristuksen vanhurskauteen näyttää johtaneen harhaan joitakin meidänkin päivinämme.

It was brought up earlier by Warren Raisanen. Him and Eric Skoog wrote a letter. And on their page five, there's a very brief position that talks about this issue. And it says, this is Eric and Warren's language, the desire to add some of man's work to Christ's righteousness appears to have misled some in our day also.

Kysymys on yksityinen rippi. Yleinen sanonta on panna synti pois. Vaikka sanonta itsessään on harmiton, mitä se tarkalleen tarkoittaa? Kuka panee ja missä on pois? Edempänä siinä sanotaan, yksityisestä ripistä on tullut teko, jolla ansaita

The issue is private confession. A common phrase is to put sin away. While the phrase itself is harmless, what exactly does it mean? Who is putting and where is away? Further on it says, private confession has become a work to merit

Isäni kirjoitti tästä kommentaarin. Aion lukea teille pari Raamatun kohtaa tästä. Heprealaiskirje 12.1.

My dad wrote some commentary on this. I'm going to read you a couple of the Bible portions here. Hebrews 12.1.

Ja se kuuluu, sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme pois kaikki, mikä painaa, ja synti, joka helposti kietoo meidät, ja juoskaamme kärsivällisyydellä edessämme olevassa kilpailussa. Ja 1. Johanneksen kirjeessä 1, 8–9 sanotaan: Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus on

And it goes, wherefore seeing we also are encompassed about with so great a cloud of witnesses, let us lay aside every weight and the sin which doth so easily beset us, and let us run with patience the race that is set before us. And in 1 John 1, 8-9 it says, If we say that we have no sin, we deceive ourselves, and the truth is

Hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Ja niin nämä sanat, sanat, joita Johannes kirjoittaa uskovaisille, kuten voimme nähdä seuraavasta luvusta, jossa toisessa luvussa, 14. jakeessa, se kuuluu,

He is faithful and just to forgive us our sins and to cleanse us from all unrighteousness. And so these words of, words John writes to believers, as we can see from the next chapter, which in the second chapter, 14th verse it goes,

Minä olen kirjoittanut teille, isät, koska te tunnette hänet, joka on alusta. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, koska te olette vahvat ja Jumalan sana pysyy teissä ja te olette voittaneet sen pahan. Johannes ei kirjoita käskyä lain tekojen kautta vanhurskauden ansaitsemiseksi, vaan armon neuvon uskovaisille, että he pysyisivät

I have written unto you, fathers, because ye have known that it is from the beginning. I have written unto you, young men, because ye are strong, and the word of God abideth in you, and ye have overcome the wicked one. John does not write a command in order to earn the righteousness by the works of the law, but a counsel of grace to believers that they would stay

Ja sitten lisää kommentaaria tästä. Sanonta panna synti pois ei ole vain harmiton yleinen sanonta, vaan Jumalan sana Raamatusta, ja kutsua sitä pelkäksi yleiseksi sanonnaksi on melkein jumalanpilkkaa.

And then further commentary here on this. The phrase, putting sin away, is not only a harmless common phrase, but the Word of God from the Bible, to call it a mere common phrase is almost a blasphemy.

Joten kysyin Eric Lahtilta aiemmin tänä vuonna, kuulinko häntä oikein, että hän oli samaa mieltä tämän kirjeen kanssa, ja hän, korjaa minua, jos olen väärässä, Eric, mutta sinä sanoit, että olit samaa mieltä sen kanssa, ainakin jossain määrin.

So, I asked Eric Lahti early this year if I heard him right, that he agreed with this letter, and he, correct me if I'm wrong, Eric, but you said that you agreed with it, at least to some degree.

Ja johon sanoin omin heikoin sanoin, että kuinka sinä voit mitenkään olla sanan palvelija tässä seurakunnassa, millä sanoilla sitten sanoinkaan. Se on ajatus. Näin ollen, kun meillä ei ole ykseyttä tällaisissa tilanteissa,

And to which I said in my own weak words that how can you possibly be a minister of the word in this church, in whatever the words I use. That's the idea. Thus, when we don't have unity on situations like this,

Joskus kuulemme saarnoissa, ei suoraan, mutta kuulemme tavallaan kiertoteitse, että meillä täytyy olla paljon armoa. Meillä täytyy olla, että vanhurskas on elävä uskostansa. Kuulemme, että Jeesus on antanut anteeksi kaikki syntisi. Sinun ei tarvitse tehdä sille mitään.

Sometimes we hear in sermons, not outright, but we hear kind of in a roundabout manner that we need to have lots of grace. We need to have the just shall live by his faith. We hear that Jesus has forgiven all your sins. You don't need to do anything about it.

Miten se eroaa baptistien uskosta, jotka voivat tehdä mitä tahansa syntiä, mutta koska he tietävät, että heidät on pelastettu, että he menevät taivaaseen? Koska keskustelu oli ykseydestä, kuinka voi olla ykseyttä, jos ei ole ykseyttä

How is that different from the faith of the Baptists, who can do any sin, but because they know that they have been saved, that they will go to heaven? Since the discussion was about unity, how can there be unity if there is no unity about

Tästä synnin pois panemisesta, uskon, että me olemme, vuosia ja vuosia meitä on opetettu panemaan synti pois. Ja miksi yhtäkkiä tämä hyvin perustavanlaatuinen asia kyseenalaistetaan? Ja ne, jotka kyseenalaistavat sen, ovat seurakunnan puhujia. Samasta asiasta, johtuen,

About this putting sin away, I believe that we are, for years and years we've been taught to put sin away. And why is it all of a sudden that this very fundamental issue is questioned? And those who question it are ministers of a congregation. On the same issue, because of,

Ne ajatukset tulivat mieleeni, ja menin puhumaan Phil Huhtan kanssa 27. syyskuuta, kolme viikkoa sitten. Hän puhui täällä Phoenixin kirkossa, ja mitä tahansa Phil sanoi, se vaivasi minua. Joten kyselin useilta seurakuntalaisilta, oliko jotain vialla? Vaivasiko jokin sinua? Ja monet ihmiset sanoivat minulle, että kyllä, jokin

Those thoughts came to my mind and I went to talk to Phil Huhta on September the 27th, three weeks ago. He spoke here at the Phoenix Church and whatever Phil said was troubling to me. So I asked around several congregation members that was there something wrong? Did something bother you? And many people told me that yes, something

Se oli juuri se, että hän puhui väärin, tulisin ja puhuisin hänen kanssaan. Henkeni vain sanoi minulle, että jokin oli vialla. En tiedä tarkalleen, mikä se oli, mutta useat meistä tunsivat jotain väärää. Olen pahoillani, en voi kertoa teille tarkalleen, mikä siinä oli vialla. Joten, ja kunnes voimme

It was exactly that he talked wrong, I would come and talk to him. My spirit just told me that something was wrong. I don't know exactly what it was, but several of us felt something wrong. I'm sorry, I can't tell you exactly what it was wrong. So, and until we can

Kunnes ykseys palautetaan niin, että meillä on yhteinen ymmärrys saman hengen kautta, sen hengen, joka, se on Pyhä Henki, joka antaa meille yhteisen ymmärryksen. Se ei anna meille kahta eri ymmärrystä. Siinä kaikki. Steve. Mark on Steven jälkeen. Halusin vain huomauttaa jostakin. Tavallaan vain ajattelen tässä, että

Until the unity is restored by having a common understanding through the same spirit, the spirit that, it's the Holy Spirit that gives us the common understanding. It doesn't give us two different understandings. That's all. Steve. Mark's after Steve. I just wanted to point something out. I'm kind of just thinking here that

Kai minulle on aika selvä se ajatus, ja luulen, että Phil [Alajoki] mainitsi sen, ja luulen, kai yritän mainita näitä asioita ja jotenkin yhdistää ne kaksi, mutta jos puhujiamme pyydetään astumaan syrjään, se ei ole johtokunta tai seurakunta, joka tuomitsee heidät millään tavalla, sanoen, että he ovat syntisiä kuolemaksi, tai mitään sellaista. Se sanoo, että

I guess I'm pretty clear on the idea, and I think Phil [Alajoki] mentioned it, and I think, I guess I'm trying to mention this stuff and somehow connect the two, but if our ministers ask to step down, it's not the board or the congregation condemning them in any way, saying that they're a sinner unto death, or anything like that. It's saying that

En sano, että tämä ei toimi, mutta että puhujan henki voi olla levoton. Se ei tarkoita, että he olisivat yhtään parempia tai huonompia kuin kukaan muu seurakuntalainen. Siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, että tämä levottomuus tai tämä rauhattomuus pitäisi sitten ottaa pois, jotta seurakuntaa ei tuoda levottomaan paikkaan, kai, tai että heidän pitäisi lähteä jollain tavalla,

I'm not saying that this doesn't work, but that the minister's spirit may be troubled. It doesn't mean that they're any better or worse than any other congregant. That's not the point. The point is that this uneasiness or this unrest should be then taken away so the congregation doesn't get brought into an uneasy place, I guess, or that they should leave in some way,

Se on jonkun ihmisen tulkinta tai jotain. Mutta kai minulle se on vain, haluan vain tuoda esille, ainakin minun ymmärrykseni on, että kun puhujaa pyydetään lepäämään, se ei mitenkään sano, että he olisivat yhtään huonompia tai parempia kuin kukaan muu ja että he eivät ole, ei puhu sielusta, että he aikovat, kai en osaa pukea sitä sanoiksi niin hyvin kuin toivoin tai jotain.

It's some man's interpretation or something. But I guess, to me, it's just, I want to just put out there, at least my understanding is, is that when a minister is asked to rest, there's no way saying that they're any worse or better than anybody else and that they're not a, doesn't speak to the soul that they're gonna, I guess I can't put it into words as well as I was hoping to or something.

En ole oikein varma, miten puuttua tähän, mutta täällä olemme puhuneet tänä iltana, ja näyttää siltä, että paljon keskustelua on keskittynyt tämän Kristuksen kirkon ympärille. Enkä voi, koska ne kommentit esitettiin juuri julkisesti, Tim, minun täytyy nuhdella sinua siitä. Olet tehnyt vahinkoa tänään.

I'm not really sure how to address this, but here we've been speaking this evening, and it seems like a lot of discussion has been centered around this Church of Christ. And I can't, because those comments were just made publicly, Tim, I have to rebuke you on that. You've done a harm today.

Olet tuonut esille yksittäisiä tapaamisia, joita sinulla on ollut muiden veljien kanssa, ihmisten edessä puhumatta heidän kanssaan ja ottamatta kahta tai kolmea muuta ja puhumatta heidän kanssaan uudestaan ja sitten viemättä sitä seurakunnalle. En tunne, että se oli ollenkaan asianmukaista, ja itse asiassa luulen, että se oli syntiä, mitä teit. En usko, että tunnet, että ne asiat, jotka juuri toit esille, olisi ollut asianmukainen paikka tuoda esille tai kertomatta niille ihmisille, joista olet puhunut.

You've called out individual meetings you've had with other brothers up in front of people without talking to them and bringing two or three others and talking to them again and then bringing it to the church. I do not feel that was appropriate at all, and I actually think that was sin, what you did. I don't think you feel those matters that you've just brought up should have been an appropriate place to bring them up or without informing those people who you've talked about.

En tiedä, mitä muuta sanoa siitä, mutta minusta tuntuu, että se ei ollut asianmukaista ja oli väärin sinulta tehdä niin. Toinen ajatus, joka minulla oli tänä iltana ja joka tavallaan kulkee mielessäni usein, on se, mistä etsimme vastauksia? Meillä on paljon kysymyksiä ehkä omissa mielissämme. Paljon kysymyksiä jopa nousi tänä iltana

I don't know what else to say about that, but I feel like that was not appropriate and wrong for you to do that. The other thought I had this evening that's kind of going through my mind often is where do we look for answers? We have a lot of questions maybe in our own minds. A lot of questions were even arisen tonight

Joten mistä voimme etsiä vastauksia? Ja se on Jumalan sanassa, mistä etsimme vastauksemme. Kun me, luulen, että Franz on se, joka toi esille, että ihmiset korottavat kirjoitetun sanan seurakunnan yläpuolelle tai jonkin version siitä. Jumalan sana on yhdenvertainen Jumalan itsensä kanssa. Tämä koulutettu Jumala, johon meillä kaikilla on yhteinen usko

So where can we look for answers? And it's in the word of God is where we look to our answers. When we, I think Franz is the one that brought up that people are elevating the written word above the congregation or some version of that. The word of God is equal to God himself. This trained God in which we all have mutual belief in

Ja Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki, kaikki toimivat tasavertaisesti yhtenä. Ja yhdessä pyhäkoulutunneistamme lasten kanssa löysin hyvin lohduttavaksi selityksen pyhäkoulutunnilla, että kuinka me tänään voimme saada johdatusta? Kuinka me tänään voimme edes kuulla, mitä Jumala puhuu meille?

And God, the Father, and the Son, and the Holy Spirit all work equally as one. And in one of our Sunday School lessons with kids, I found very comforting the explanation in the Sunday School lesson was that how today can we receive guidance? How today can we even hear what God is speaking to us?

Tiedämme, katsomme Raamatusta, niitä Vanhan testamentin esimerkkejä, Jumala puhui Moosekselle, Jumala puhui niille profeetoille, ja he vuorostaan puhuivat kansalle. Ja Jeesus ilmeisesti puhui suoraan kansalle. Mutta kuinka me tänään voimme kuulla Jumalan sanan? Se on tämän kirjoitetun Sanan kautta, joka on avattu Pyhän Hengen kautta, meidän ymmärryksemme. Tämän vuoksi Pyhä Henki annettiin meille, jotta tänäänkin voimme yhä kuulla Jumalan sanaa ja saada lohtua siitä.

We know we look in the Bible, those Old Testament examples, God spoke to Moses, God spoke to those prophets, and in turn they spoke to the people. And Jesus obviously spoke directly to the people. But how today can we hear the Word of God? It's through this written Word that is open through the Holy Spirit, our understanding. This is why the Holy Spirit was given to us, so that today we can still hear and be comforted with the Word of God.

Voimme rukoilla, rukoilla Jumalaa, ja hän kuulee rukouksemme, mutta meillä ei ole sitä suoraa yhteyttä niin kuin Jeesuksen kanssa. Mutta meillä on Jumalan sanat, joista voimme etsiä vastauksia. Ja kun katsomme niitä, minulla itselläni hyvin, ei ole, sanoisin vain, ei mitään ymmärrystä, mutta hyvin, hyvin vähän ymmärrystä

We can pray, pray to God, and he hears our prayers, but we don't have that direct communication like with Jesus. But we do have the words of God that we can look to for answers. And when we look to those, I myself very, don't have, I would just say no understanding, but very, very little understanding

Jeesus itse niissä esimerkeissä, niissä opetuksissa, joita hän on antanut. Joitakin niistä on kerrottu täällä tänä iltana. Lohduttavia sanoja, että me olemme pieniä lampaita, me olemme pieniä lapsia, ja meillä on hyvä paimen, joka pitää meistä huolta. Ja hyvä paimen on se, joka antaa henkensä meidän edestämme. Joten meidän ei tarvitse, lampaina, murehtia, annahan kun luen Johanneksen evankeliumin 10. luvusta.

Jesus himself in those examples, those teachings that he's given. Some of them have been related here tonight. Comforting words, that we are little sheep, we are little children, and we have a good shepherd who looks out for us. And the good shepherd is that one who lays down his life for us. So we don't need to, as sheep, worry about, let me just read from John chapter 10.

Se Jeesuksen esimerkki, joka hänellä oli siinä, kun hän sanoo sen, ja taas, hän puhuu heille, puhuu vertauksessaan, mutta hän sanoo: Minä olen hyvä paimen; hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omat lampaat eivät ole, näkee suden tulevan ja jättää lampaat ja pakenee. Ja susi tempaa ne ja hajottaa lampaat. Palkkalainen pakenee, koska hän on palkkalainen eikä välitä lampaista.

The Jesus example that he had there, when he says that, and again, he's talking to them, talking in his parable, but he says, I am the good shepherd, the good shepherd giveth his life for the sheep. But he that is a hireling and not the shepherd, whose own the sheep are not, seeth the wolf coming, and leaveth the sheep, and fleeth. And the wolf catcheth them, and scattereth the sheep. The hireling fleeth, because he is a hireling, and careth not for the sheep.

Tämä ei ole sellainen paimen, joka meillä on. Meillä on sellainen hyvä paimen, joka asettaa itsensä suden väliin, perkeleen ja meidän väliimme. Ja hän antoi sen äärimmäisen uhrin meidän edestämme ja antoi henkensä meidän edestämme. Miksi hän teki sen?

This is not the sort of shepherd that we have. We have the sort of good shepherd that places himself between the wolf, between the devil and ourselves. And he gave that ultimate sacrifice for us and laid down his life for us. Why did he do that?

Joka päivä, kun synti tarttuu meihin, voimme tulla yhä uudelleen sen armopöydän ääreen, sen armoistuimen ääreen, ja pyytää syntejämme anteeksi ja saada ne anteeksi. Ja niin tehdessämme se säilyttää meidät tässä uskon pyrkimyksessä. Ja rukoilemme, että tämä uskon pyrkimys kantaa meidät siihen viimeiseen päivään, jolloin Jeesus tulee uudelleen ja meidät voidaan ottaa ylös taivaaseen yhtenä niistä

Every day, as sin attaches to ourselves, we can come again and again to that grace table, that mercy seat, and ask for our sins forgiven and receive them forgiven. And in doing so, it preserves us in this endeavor of faith. And we pray that this endeavor of faith will carry us to that last day when Jesus will come again and we can be taken up into heaven as one of those

Me elämme taivaallisen Isämme voimaan Jeesuksessa, ja niin tehdessämme huomaamme, että siinä on lohtu, siinä on voima matkallamme, ja siinä on se rauhallinen sanoma, että tänään synnit voidaan antaa anteeksi Hänen nimessään.

We live to the strength of our Heavenly Father in Jesus and in doing so we find there lies comfort, there lies the strength in our journey, and there lies that peaceful message that today sins can be forgiven in His name.

Ja minun nuhteeni, nytkin, ja kaikki muut huoleni ja pelkoni ja epäilykseni, haluan kantaa sitä evankeliumia mukanani. Meillä on vielä muutama kommentti, ja pääsemme niihin. Mutta ennen kuin teemme sen, haluaisin kysyä seurakunnalta, kello on nyt kaksikymmentä vaille kymmenen, ja on tulossa myöhä.

And my rebuke, even now, and all my other worries and fears and doubts, I wish to carry that gospel with me. We have a few more comments, and we'll get to those. But before we do that, I would like to ask the congregation, it's 20 to 10 right now, and it's getting late.

Ihmiset, jotka ovat tehneet sopimuksia lapsenvahtien kanssa ja muuta sellaista, mutta silti tämä on hyvin, hyvin tärkeä hetki meille kaikille. Joten otan vielä muutaman kommentin, sitten haluaisin saada seurakunnalta palautetta siitä, mihin haluaisimme mennä tämän kokouksen kanssa, jatko tai aiheet tai sellaiset asiat. Joten luulen, että jotkut meistä seuraavaksi, ja sitten näin Philin, ja sitten näin Ericin. Joten se on se, mitä minulla on nyt.

People who have made commitments with babysitters and other things like that, yet this is a very, very important time for all of us. So I'll take a few more comments, then I would like to get some feedback from the congregation on where we would like to go with this meeting, a continuation or topics or things like that. So I think some of us next, and then I saw Phil, and then I saw Eric. So that's what I have right now.

Lisäten siihen, mitä [Stefan] sanoi aiemmin, luulen, että Keith sanoi aluksi, että kun on ehdotus uudesta opettajasta tai puhujasta, johtokunta yleensä puhuu siitä henkilöstä niin, että tiedätte, miten he uskovat ja miten heillä menee.

Adding to what [Stefan] was saying earlier, I think Keith was saying at first that when there is a suggestion for a new teacher or minister, the board usually talks about that person in a way that you know how they are believing and how they are doing.

Jos heillä on joitakin raskaita koettelemuksia tai vaikeuksia elämässään tai he kyseenalaistavat uskonsa tai heillä on koettelemuksia uskonelämässä, niin he päättävät olla pyytämättä sitä henkilöä palvelemaan. Enkä usko, että siinä on mitään eroa. Kun puhujia pyydetään olemaan palvelematta joidenkin huolien ja vaikeuksien ja huolien ja stressin ja murheiden vuoksi, siinä ei ole mitään eroa.

If they have some heavy trials or difficulties in their life or they're questioning their faith or having trials with the faith life, then they decide not to ask that person to serve. And I don't think it's any difference. When ministers ask not to serve because of some concerns and difficulties and concerns and stress and worries, it's not any difference.

Kaksi, jotka eivät pyydä jotakuta palvelemaan alusta asti. Joten isälläni oli tapana aina sanoa, että mene vain ja tunnusta uskosi. Ja jos tunnustat uskosi seurakunnan edessä, se joko ruokkii laumaa tai se voi aiheuttaa huolta sielustasi

Two that are not asking someone to serve from the start. So my dad used to always say, oh, just go and confess my faith. And if you confess your faith in front of the congregation, it either feeds the flock or it can cause concern of your soul

Toivottavasti [akkuni] ei ole tyhjä kuitenkaan. Kuulostaa siltä, että voimme toimia. Hakisiko joku hänelle toisen mikin? Testi. Ai, hän on kunnossa.

Hopefully my [battery's] not dead anyway. Sounds like we can work. Somebody get him another mic? Test. Oh, he's good.

Valmistaudut ja yrität tutkia. Et halua liioitella sitä tai laiminlyödä sitä. Ja sitten puhut. Ja aina tuntuu, että palvelemme niin suuressa heikkoudessa, on vaikea edes tuoda esiin Jumalan sanaa täydessä sanassa.

You prepare and try to study. You don't want to overdo it or neglect it. And then you speak. And it always feels that we serve in such weakness, it's hard to even bring forth God's word in the full word.

Saarnani ovat heikoin sanoin, ja jos niissä on jotain puuttuvaa tai vajaata tai heikkoa, se on minun. Ja jos siinä on jotain hyvää, se on Jumalan. Ja kun palvelemme Jumalan valtakunnassa, palvelemme hänen seurakuntansa rakennukseksi Jumalan kunniaksi.

My sermons are with weak words, and if there's anything lacking or missing or weak in them, that is mine. And if there's anything good in it, that is God's. And when we serve in God's kingdom, we serve unto the edification of his congregation in the glory of God.

Eikä se ole, emme halua tulla, panna painoa kaikkein tärkeimpään rippiin. Sitten voimme alkaa saada sen toimimaan.

And it's not, we don't want to become, put the emphasis on all important confession. Then we can begin to make it work.

Jumalan tiet, jotka tuovat meille pelastuksen, ovat ilmestyneet kaikille ihmisille.

The ways of God which bring us salvation have appeared to all men.

Kuka tahansa ihminen, jopa enkeli taivaasta,

Any man, even an angel from heaven,

Ja se on tämä, että kun saarnaaja saarnaa Jumalan sanan mukaisesti emmekä tiedä, mikä siinä on vialla, vika voisi todellakin olla

And it is this that when the preacher preaches in accordance with God's word and we don't know what's wrong with it, the fault could indeed be

Haluan päästä taivaaseen. En halua lähteä luvan tielle. Enkä halua johtaa ketään tässä seurakunnassa luvan tielle. Me haluamme puhua sanaa armossa ja totuudessa.

I want to make it to heaven. I don't want to go down a road of permission. Nor do I want to lead anyone in this congregation down a road of permission. We want to speak the word in grace and in truth.

Meidän täytyy katsoa omaan sydämeemme ja nähdä, miten meistä tulee omavanhurskaita. Taistelemmeko jotain vastaan? Mutta emme myöskään halua alkaa saarnata armoa saarnaamatta synnin syntiä. Me varmasti saarnaamme synnistä siinä, mikä on vastaista.

We need to look into our own heart and see how we become self-righteous. Are we battling something? But nor do we want to start preaching grace without preaching sin of sin. We certainly preach of sin in that which is contrary.

Mutta haluan kyllä hoitaa omat heikot sanani ja oman heikon ymmärrykseni ja pyytää, että voinko uskoa omat syntini? Eric? Ennen kuin hän menee, haluaisin kuulla siunauksen hyvin heikoille sanoilleni. Olen huonoin, kun on kyse

But I do want to take care of my own weak words and my own weak understanding and ask that, can I believe my own sins? Eric? Before he goes, I would like to hear the blessing for my very weak words. I'm the worst when it comes to

Saanko istuimeni, kiitos? Eric. Voisiko joku hakea Ericille mikrofonin, kiitos? Ei, vitsi vain. Pärjäämme juoksijani kanssa siellä. Kiitos. Halusin sivuta vielä muutamaa kommenttia. Tiedän, että yksi niistä, jonka ohitin aiemmin, oli

May I have my seats, please? Eric. Could somebody get Eric a microphone, please? No, just kidding. Getting along for my runner there. Thank you. I wanted to touch on a few more comments. I know one of them I missed earlier was

Kai en tiedä, onko se asianmukaista. Minusta ei tunnu oikealta tuoda esiin joitakin asioita juuri nyt, koska luulen, että niistä keskustellaan vielä. Tekisin sen mielelläni. Tarkoitan, toki, en yritä salata mitään, mutta luulen, että jos asia on minun vikani, minulla ei ole mitään ongelmaa tuoda sitä tänne. Jos se on sen toisen henkilön asia, joka on tuonut sen, jos heillä on väärä ymmärrys, niin en usko, että on oikein tuoda sitä tänne.

I guess I don't know that it's appropriate. I don't feel like it's right to bring forth some of the matters right now because I think they're still being discussed. I'd be happy to. I mean, sure, I'm not trying to hide anything, but I think if the matter is my fault, I have no problem bringing it here. If it's the matter of the other person that has brought it, if they have the wrong understanding, then I don't think it's right to bring it here.

Mitä tulee tähän aiheeseen siitä, miten meidät vanhurskautetaan, kai haluan yhtyä Philin ajatuksiin. Olisin samaa mieltä, että meidät vanhurskautetaan yksin uskosta, ja se on hyvin raamatullista, ja se on yksi Lutherin reformaation pääperiaatteista, että meidät vanhurskautetaan yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen ihmeistä.

As far as this topic of how we're justified, I guess I want to echo Phil's thoughts. I would agree that we are justified by faith alone, and that's very biblical, and that's one of the main tenets of the Reformation of Luther, was that we are justified alone by faith, alone by grace, alone by the miracles of Christ.

Siinä sanotaan: Koska me siis olemme uskosta vanhurskautetut, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta meillä myös on uskossa pääsy tähän armoon, jossa me seisomme, ja me riemuitsemme Jumalan kirkkauden toivosta. Ja niin olen samaa mieltä, että meidät vanhurskautetaan vain uskosta. Ja usein ajattelen tätä tekstiä Jumalan koko sota-asusta

It says, therefore, being justified by faith, we have peace with God through our Lord Jesus Christ, by whom also we have access by faith into this grace wherein we stand and rejoice in hope of the glory of God. And so I agree that we are justified only by faith. And I often think of this text of the whole armor of God

Kun puhumme siitä, miten meidät vanhurskautetaan, että se puhuu kaikista niistä muista osista, jotka auttavat meitä tällä tiellä. Sentähden ottakaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis, kupeet vyötettyinä totuudella, ja pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan, ja jalat kengitettyinä evankeliumin valmiudella.

When we talk about how we're justified, that it does talk of all those other pieces that help us on this way. Wherefore, take unto you the whole armor of God, that ye may be able to withstand in the evil day, and having done all, to stand. Stand therefore, having your loins girt about with truth, and having on the breastplate of righteousness, and your feet shod with the preparation of the gospel.

Joten kuulemme monista osista tai työkaluista tai varusteista, joita Jumala antaa meille.

So we hear many of the pieces or tools or armor that God gives us.

Pelastuksen kypärä. Meillä on hyökkäysaseemme, hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja meillä on se uskon kilpi sammuttamaan kaikki pahan palavat nuolet totuudessa, vanhurskauden haarniskassa. Ne kaikki auttavat meitä pitämään uskomme. Ja jos valitsemme laiminlyödä tai vähentää tai

The helmet of salvation. We have our offensive weapon, the sword of the spirit, which is the word of God. And we have that shield of faith to quench all the fiery darts of the wicked in the truth, in the breastplate of righteousness. They all help us keep our faith. And if we choose to neglect or to diminish or

Voisimme jopa sanoa, että todennäköisesti menettäisimme uskomme, jos vähentäisimme mitään niistä, koska ne ovat Jumalan sota-asu, jonka hän on antanut meille. Ja sitten halusin myös sivuta vielä yhtä, tai paria ajatusta lisää asemasta, että olen samaa mieltä, että se on, jos en puhu, minulla ei ole kysymystä, että se on, minulle se ei ole,

We could even say we likely would lose our faith if we diminished any of those because those are God's armor that he has given to us. And then I also wanted to touch on one more, or a couple more thoughts on the position that I agree that it's, if I'm not speaking, I have no question that it's, to me it's not a,

Kai en ole, haluan vain tehdä selväksi, en taistele pitääkseni aseman. Niin kuin sanoin, en pyytänyt sitä. Minusta ei tunnu, että olisin koskaan ollut hyvä siinä. Takeltelen ja änkytän ja mumisen ja sotken. Mutta rukoukseni on aina ollut, että kun olen ollut

I guess I'm not, I just want to make it clear, I'm not battling to keep the position. Like I said, I didn't ask for it. I don't feel like I've ever been good at it. I stammer and I stutter and I mumble and jumble. But it has always been my prayer that when I have been

Ja palvelisin seurakuntaa niin kuin he ovat pyytäneet. Ja sitten minulla on se rukous, että tekisin sen Jumalan sanan ja totuuden mukaan enkä eksyisi, koska se on jollain tavoin hyvin pelottava asema, että entä jos johdan seurakunnan harhaan, mutta samalla

And would serve the congregation as they have asked. And then I have that prayer that I would do so according to God's word and to the truth and I would not stray because it is a very scary position in some ways that what if I lead the congregation astray but at the same time

Olen saanut tunnustaa uskoni seurakunnan edessä niin monta kertaa, ja että minulla on ollut suuri lohtu siitä, että jos puhun väärin, että joku tulisi ja

I've been able to confess my faith in front of the congregation so many times and that I have had great comfort in that, that if I do speak incorrectly that someone would come and

Ja liittyen, tein myös kommentin, että en vihjaile millään tavalla, että johtokunta olisi tehnyt väärin aiemmin. Ja kun jätin mikin pois, joten en tiedä, oliko se hieman epärehellistä minulta, kerroin kyllä siinä viime kokouksessa, että helmikuussa, että minusta tuntuu, että tiettyjä asioita on tehty väärin, ja minä kyllä

And tied into, I made a comment too that I'm not insinuating in any way that the board has done the wrong thing earlier. And after I left the mic out, so I don't know if that was a little bit disingenuous of me, I did share at that last meeting that in February that I do feel there's certain things that have been done incorrectly and I do

Minulla on yhä se ajatus, että johtokunta haluaa tehdä oikein, enkä epäile sitä, enkä halua sen prosessin olevan tiellä, mutta en myöskään halua olla väärässä ajatuksissani, että minusta tuntuu, että on ollut vääriä toimia, mutta ne toimet, ja olen antanut johtokunnalle sen anteeksi, ja niin en halua olla epärehellinen,

I still have that thought that the board is wanting to do the right thing, and I don't doubt that, and I don't want that process to get in the way, but I also don't want to be incorrect in my thoughts that I do feel that there's been wrong actions, but those actions, and I have forgiven the board for that, and so I don't want to be disingenuous,

Jos minusta tuntuu, että jokin on väärin, minulla on velvollisuus sanoa se. Ja haluan vielä kerran pyytää, että jos te seurakuntana voisitte muistaa minuakin, että haluaisin kuulla sen evankeliumin uudelleen. Muistelu.

If I do feel something is wrong, I have a duty to say that. And I do want to ask once again that if you as a congregation could remember me also that I would like to hear that gospel again. Reminiscence.

Markin kommentti seuroista puhumisesta, olen kamppaillut sen kanssa aiemmin.

Mark's comment about speaking about the service, I've struggled with that in the past.

Ymmärrän sen ja uskon sen, ja kun tulen kirkkoon, rukoilen, en joka sunnuntai,

I understand that and I believe it and when I come to church I pray, I don't every Sunday,

Minulla on ollut monia keskusteluja saarnoista, jotka ovat olleet hyvin lohduttavia. Minulla on ollut saarnoja, joista olen tullut levottomaksi.

I've had many discussions with sermons that have been very comforting. I've had sermons that I've been unsettled by.

Niin kuin se palvelija sanoi milloin tahansa, minun täytyy muistaa se, sellaiset ajatukset. On aikoja, jolloin en ollut tyytyväinen, ja me keskustelemme siitä ja on asioita. Keskusteltaessa ihmisten kanssa, se on myös etsimistä, luulen, että jos keskustelet ja yrität

Like that servant said at whatever time, I gotta remember that, those kind of thoughts. There's times when I wasn't comfortable and we're discussing that and there's things. In discussing with people, it's also searching, I think if you're discussing and trying to

Ymmärrän sen väärin, ja monesti olen mennyt ja puhunut puhujien kanssa saarnojen jälkeen, joita en ole ymmärtänyt. En usko, että siinä on mitään väärää. Luulen, että se on itse asiassa, on hyvä asia keskustella Jumalan sanasta. Se kyllä, on paljon sitä, mitä on sydämessä, ilmeisesti,

I understand that incorrectly, and many times I've gone and talked to ministers after sermons that I've not understood. I don't think there's anything wrong with that. I think that's actually, it's a good thing to discuss God's word. It does, there is a lot what's in the heart, obviously,

Joten onko kenelläkään ajatuksia seuraavasta kokouksesta, joka meillä voisi olla, tai tämän lopettelemisesta tai jatkamisesta vielä kaksi tuntia? Haluaisin kuulla palautetta siitäkin.

So does anybody have any thoughts on the next meeting we could have or winding this one down or keep it going for another two hours? I'd like to hear some feedback on that too.

Kuulin muutamalta seurakuntalaiselta, että olisi hyvä, jos johtokunta voisi sopia erityisen kokouksen keskustelemaan Ericin puhumisesta. Joten luulen, että se olisi hyvä kohta aloittaa keskustelu siitä, miten etenemme tästä. Meillä on paljon opillisia aiheita pöydällä. Nekin ovat hyviä. Ne voivat olla tai olla olematta yhdessä.

I did hear from a few congregation members that it would be good if the board could schedule a specific meeting to discuss Eric speaking. So I think that would be a good point to start a discussion about how we proceed from here. We have a lot of doctrinal topics on the table. Those are also good. They may or may not be together.

Arvind, kiitos. Lounaasta on puhuttu jo tänä iltana. En luultavasti puhuisi vuoroni ohi, jos sanoisin kaiken puolesta, että

Arvind, thank you. Lunch has been spoken this evening already. I would probably not be speaking out of turn if I said on behalf of everything that

Mikä on tullut selväksi tänä iltana, on tämä ajaton ja tärkeä ohje käydä keskustelemassa toinen toisensa kanssa. Rakkaat veljet ja sisaret, tiedän, että aikamme ja päivämme on kiireinen. Olen ensimmäinen myöntämään, että olen itsekäs vapaa-aikani kanssa, koska sitä on niukasti.

What has come clear this evening is this timeless and important instruction to visit one with another. Dear brothers and sisters, I know our time and our day is busy. I am first to admit that I am selfish with my free time, because it's scarce.

Panna syrjään tämän elämän huolet ja päivämme asiat keskustellaksemme siitä, mikä on tärkeintä. Jotkut teistä ovat, ehkä jotkut teistä eivät ole, mutta minulla on ollut tämä tunne, että ei ole haitaksi jatkaa keskustelemista.

Lay aside the worries of this life and the matters of our day to discuss what is most important. Some of you have, perhaps some of you have not, but I have had this feeling that it does not hurt to continue to visit.

Ne, jotka puhuivat väärin, voivat puhua oikein. Ja että se rakkaus ja uskon ja ymmärryksen ykseys ja pyrkimyksen ykseys palaa. Joten tuntuu hyvältä tänä iltana, että se kehotus kuuluu jälleen, että kävisimme keskustelemassa

Those who spoke wrong may speak right. And that love and unity of faith and understanding and unity in the endeavor returns. So it feels good this evening that that exhortation goes again that we visit

On myös tarpeen, että me seurakuntana

It is also necessary that we as a congregation

On hyvin huolestuttavaa, missä ominaisuudessa tai harjoituksessa seurakunta voidaan tuoda keskusteluun jossain vaiheessa.

It's very concerning in what capacity or exercise the congregation can be brought to discussion at some point.

Aseta ne. Muita ajatuksia tai kommentteja? Ken?

Place those. Any other thoughts or comments? Ken?

En muista, mitä sanoin aiemmin minäkään, mutta minun tunteeni on, että johtokunta ja mahdollisesti nämä henkilöt ovat puhuneet Ericin kanssa monta kertaa. Itse tunnen, että on aika pitää seurakuntakokous, vaikka en ole tämän seurakunnan jäsen, mutta keskustella näistä asioista ja selvittää, mihin suuntaan mennä.

I don't remember what I said earlier either, but it is my feeling that Eric has been talked to many times by the board and possibly these individuals. I do feel myself that it is time to have a congregational meeting, although I'm not a member of this congregation, but to discuss these matters and find out what direction to go.

Tunnen myös, että pitäisi olla jatkokokous ja pitää se asianmukaisesti koolle kutsuttuna kokouksena ja asianmukaisten sisäisten sääntöjen kautta ja kaikkea sitä. Luulen myös, että uskontunnustuksen pitäisi olla keskustelun aihe tulevaisuudessa. Tiedän, että se on valtava aihe, joka voisi luultavasti kattaa viikonlopun, mutta luulen, että se on aika...

I also feel that there should be a follow-up meeting and have that as a duly called meeting and through the proper bylaws and all that. I also think the creed should be a topic of discussion in the future. I know that that's a huge topic that could probably cover a weekend, but I think that's pretty...

Että muutama lyhyt sana merkitsee niin paljon. Okei, viimeinen kutsu loppuajatuksille.

That few short words mean so much. Okay, one last call for any closing thoughts.

Halusin vain sanoa, että pidin todella siitä, miten Phil Alajoki esitti sen vastauksen siitä, miten johtokunta tai miten te henkilökohtaisesti lähestytte Kristuksen seurakuntajärjestystä. Olen samaa mieltä, että on palvelemisen asia ja on asia

I just wanted to say that I really liked how Phil Alajoki put that answer on how the board or how you personally approach the church law of Christ. I agree that there's a matter of serving and there's a matter of

On niin monta kahta erillistä asiaa. Se voi olla siitä, palveleeko joku vai ei. On niin monia syitä, jotka voivat olla täysin riippumattomia hengellisistä asioista. Joten mitä tulee eteenpäin menemiseen, luulen, että pitää olla selvää, onko meillä keskustelu siitä, palveleeko Eric seurakuntana, vai onko se hengellinen sielunhoitokokous?

There's so many two separate matters. It could be whether or not somebody serves. There's so many reasons that could just be completely unrelated to spiritual matters. So as far as going forward, I think it needs to be clear is are we gonna have a discussion about is Eric gonna serve as a congregation or is it a spiritual soul care meeting?

Sitoo seurakunnan, sitoo jonkun heidän asioissaan. Kun ajattelen Kristuksen seurakuntajärjestystä, kai ajattelen sitä parilla eri tavalla. Toisaalta on, voisi sanoa, synnin asiat, tai voisi sanoa, onko se aviorikoksen käsittelemistä tai jotain sellaista, ja lähestyt jotakuta, joka loukkasi sinua, ja joko he näkevät sen ja näkevät olevansa väärässä tai eivät näe.

Binding the congregation, binding someone in their matters. When I think of the church law of Christ, I guess I think of it in a couple different ways. On one hand, you have the, you could say, the matters of sin, or you could say, whether it's dealing with adultery or something like that, and you approach somebody that offended you, and either they see it and they see they're wrong or they don't.

Jos joku selvästi, sanotaan, että joku selvästi myöntää elävänsä aviorikoksessa, sanot heille, että se on syntiä, he sanovat, ehkä he, sanotaan, että he myöntävät sen olevan syntiä, he sanovat, joo, tiedän, että aviorikos on syntiä, mutta aion elää, aion elää synnissä, koska olen uskovainen, elän armon alla, voin tehdä mitä haluan. Tiedämme, että se on vastoin Jumalan sanaa, ja kun Raamatussa sanotaan, että jos tahallisesti teet syntiä, sinulla on, minä olen niin kuin,

If somebody clearly, let's say somebody clearly admits to living in adultery, you tell them it's sin, they say, maybe they, let's say they acknowledge it's sin, they say, yeah, I know adultery is sin, but I'm gonna live, I'm gonna live in sin because I'm a believer, I live under grace, I can do whatever I want. We know that's contrary to God's word, and when it says in the Bible that if you willfully sin, you have, I'm like,

En tiedä tarkalleen sitä jaetta, miten se menee, mutta jos tahallisesti elät synnissä, sinulla ei ole uskoa. Ja sitten on, ja sitten on ehkä, ehkä luulet siellä, kun joku kertoi sinulle, tai ehkä epäilet heidän tehneen aviorikoksen, lähestyt heitä, he sanovat, he sanovat,

I don't know exactly the verse, how it goes, but if you willfully live in sin, you have no faith. And then you have, and then you have maybe, maybe you think there, when somebody told you, or maybe suspect they committed adultery, you approach them, they say, they say,

Kuulin tämän tai epäilen tätä, elät aviorikoksessa, ja he kieltävät sen ja samalla myöntävät, että kyllä, tietenkin aviorikos on syntiä. Se on hullua. Joten elävätkö he tässä synnissä vai eivät, sanotaan, että tänä iltana olemme puhuneet, että joku lähestyy sinua ja joku sanoo, no, mikä on todisteesi? Mikä on todisteesi, että elän

I heard this or I suspect this, you're living in adultery and they deny it while at the same time admitting that, yes, of course, adultery is a sin. It's crazy. So whether they are or not living in this sin, let's say tonight we've talked about somebody approaches you and somebody says, well, what's your proof? What's your proof that I'm living

Yksilönä sinulla ei ole mitään todistetta, että elät aviorikoksessa. Kuulit sen. He kieltävät sen. He myöntävät, että se on syntiä. No, sydämessään joko he tekivät tai eivät tehneet. Ja siinä tilanteessa, onko edes asianmukaista jatkaa Kristuksen seurakuntajärjestystä? He myöntävät, että se on syntiä. He kieltävät tehneensä sen. Joten mitä voit tehdä siinä vaiheessa? Joko he ovat tai eivät ole. Se on heidän sydämessään, siinä, miten he elävät elämäänsä. Ja sitten tämä kolmas asia,

As an individual, you don't have any proof that you're living in adultery. You heard it. They deny it. They acknowledge that it's a sin. Well, in their heart, either they did or they didn't. And in that situation, is it even appropriate to continue on the Church Law of Christ? They acknowledge it's a sin. They deny doing it. So what can you do at that point? Either they are or they're not. It's in their heart, the way they're living their life. And then this third matter,

On nämä enemmän hengelliset tai opilliset loukkaukset, jotka tulevat esiin, joissa olemme kuulleet, luulen, monta kertaa tänään, että no, on jotain, henkeni, se ei vastaa henkeäni, mutta en voi lopettaa, mutta sormeni, en tiedä, mikä on, en tiedä, mikä se on. En tiedä, on jotain, mikä ei ole oikein. Joten tässä tapauksessa, okei,

Is these more spiritual or doctrinal offenses that come up where we've heard, I think, many times today that, well, there's something, my spirit, it doesn't answer to my spirit, but I can't quit, but my finger, I don't know what's, I don't know what it is. I don't know, there's something not right. So in this case, okay,

Niin kuin joku mainitsi tänä iltana, että tässä vanhurskauttamisen asiassa heille, koska mustavalkoinen, että jos uskot tällä tavalla, uskot väärin. Se on pohjimmiltaan jumalanpilkkaa. Se on asia, heidän sydämessään heidän ymmärryksensä on niin selvä, että he olisivat valmiita tuomaan sen seurakunnan eteen. Ja siinä vaiheessa, jos seurakunta ehkä on

Like somebody mentioned tonight that on this matter of justification to them, because black and white, that if you believe this way, you believe wrong. It's basically blasphemy. That's a matter, in their heart, their understanding is so clear that they'd be willing to bring it in front of the congregation. And at that point, if the congregation maybe is

Tämä henkilö, koko seurakunta on samaa mieltä, että okei, tämä asia, tämä opillinen asia ymmärretään seurakunnassa näin. Ja henkilö, jos he ovat aivan yksin, ovatko he aivan yksin vai ovatko he... Puolet seurakunnasta on samaa mieltä yhdellä tavalla ja puolet seurakunnasta on samaa mieltä toisella tavalla. Tulee hajaannus, koska ei ole ykseyttä. Ei tule olemaan kahta henkeä, jotka eivät tule elämään yhdessä. Ne eivät tule olemaan olemassa yhdessä. Mutta luulen, että se on...

This person, the whole congregation agrees that, okay, this matter, this doctrinal matter is understood this way by the congregation. And the person, if they're all alone, whether they're all alone or whether they're... Half the congregation agrees one way and half the congregation agrees the other way. There's going to be a split because there is no unity. There's not going to be two spirits that are not going to live together. They're not going to exist together. But I think it's...

Luulen, että on tärkeää, jos joku harkitsee asian tuomista, että he ovat huolissaan jostakusta henkilökohtaisesti heidän

I think it's important for, if somebody's considering bringing a matter, that they're concerned with somebody individually about their

Jostakin opista, jota he uskovat, onko se uskon vastainen vai ei, mutta jos se on jotain, minkä uskot niin vahvasti olevan Jumalan sanan vastaista, ja tiedät sen, olet valmis, on vain kaksi asiaa, jotka tulevat tapahtumaan seurakuntakokouksessa.

Some doctrine that they believe, whether or not it's contrary to faith, but if it's something that you so strongly believe is contrary to God's word, and you know it, you're willing, there's only two things that are going to happen in a congregation meeting.

Kun katsoo Kristuksen seurakuntajärjestystä, luulen, että alkuaskeleissa siinä sanotaan, että jos veljesi kuulee sinua, olet voittanut veljesi ja ykseys on palautettu. Ja luulen, että tämä on sama viimeisessä askeleessa.

When you look at the church law of Christ, I think in the beginning steps it says that if your brother hears you, you have gained your brother and unity is restored. And I think this is the same in the last step.

Ja jos hän kuulee sinua, olet voittanut veljesi. Ja se on myös viimeinen askel, että mitä ikinä hän päästää maan päällä, se on oleva päästetty taivaassa. Joten jos tämä asia selvitetään, sanotaan, että tämä henkilö näkee virheen tavassa, jolla hän uskoo, ja seurakunta siinä vaiheessa iloitsisi ja että kaikki annettaisiin anteeksi

And if he shall hear thee, thou hast gained thy brother. And it's also the last step that whatsoever he shall loose on earth shall be loosed in heaven. So if this matter is clarified, we'll say this individual sees the error in the way he believes and the congregation at that point would rejoice and that everything would be forgiven

Ja veli nimettäisiin. Mutta luulen, että vaikea osa on, ja luulen, että se on hämmentävin osa, on ainakin nämä seurakuntakokoukset, eikä se ole oikeastaan, en halua sanoa, että tänä iltana olisi ollut mitään kommentteja, mutta mitä tarkoittaa olla mustavalkoinen?

And a brother would be named. But I think the hard part is, and I think it's the most confusing part, is at least there's these congregational meetings and it's not really, I don't want to say that there's been any comments tonight, but what does it mean to be black and white?

Mutta luulen, että kun asiat vain venyvät vuosia ja vuosia ja vuosia ja vuosia, eikä ole mitään, niin kuin Tim [sukunimi epäselvä] sanoi, hänen ymmärryksessään on tämä ero, on tämä jako, se on mustavalkoinen. Jos yksi henkilö uskoo tällä tavalla, että he ovat tällä puolella käytävää, ja yksi henkilö uskoo tuolla tavalla, se aiheuttaa jakautumisen.

But I think when things just get dragged on for years and years and years and years, and there's no, like what Tim [surname unclear] said, in his understanding there's this difference, there's this divide, it's black and white. If one person believes this way, that they're on this side of the aisle, and one person believes that way, that's causing the division.

Mutta se on silloin, kun voimme kiertää kehää, no, siinä on jotain, en tiedä, mikä se on, en pysty osoittamaan sitä sormella, mutta meidän täytyy jatkaa siitä lukemista, ja siitä lukemista, ja siitä lukemista, ja siitä lukemista, ja siinä on jotain, mutta en pysty osoittamaan sitä sormella. Se on, jossain vaiheessa sen täytyy olla, täytyy olla, mutta luulen, että varsinkin jos sitä tarkastellaan Kristuksen seurakunnan rakkauden viimeisen askeleen valossa, pitäisi olla selvä

But it's when we can go round and round, well, there's something there, I don't know what it is, I can't put my finger on it, but we need to keep reading about it, and reading about it, and reading about it, and reading about it, and there's something there, but I can't put my finger on it. It's, at some point, it has to be, there has to be, but I think especially if it's considered in light of the last step of the Church love of Christ, there should be a clear

Luulen, että oli opillinen ero siinä, miten kaksi osapuolta uskoi. Luulen, että niin se oli Lutherin aikana, kun hän selvästi ilmaisi erimielisyytensä katolisen kirkon kanssa, ja sen ympärillä keskustelu käytiin. Ilmeisesti tuli hajaannus, koska se meni tällä tavalla ja katoliset pitivät uskomuksensa ja se ratkaistiin.

I think there was a doctrinal difference in how two parties believed. I think that was how it was in the time of Luther when he clearly stated his differences with the Catholic Church and that's what the discussion was surrounded on. Obviously there was a split because it went this way and the Catholics kept their beliefs and that was decided.

Ihan nopeasti, minulla on mikki tässä, ehdin ennen sinua. Vain yksi viimeinen ajatus, joka tavallaan liittyy Stefanin kommenttiin tässä, on se, että

Just real quick, I got the mic here, I beat you to it. Just one last thought kind of ties into Stefan's comment here is that

Jos seurakunta päättää jatkaa kokouksella sen ratkaisemiseksi, puhunko vai en, minulle se käy. Mutta se osa, jonka kanssa kamppailen, on se, etten halua hoidon loppuvan. Tiedän, että muilla alueilla on käynyt niin, että ihmisiä on poistettu puhumasta ja sitten heidät jätetään yksin, niin sanoakseni. Ja jos

If the congregation decides to go ahead with a meeting to determine whether I speak or not, I'm okay with that. But the part I struggle with is I don't want the care to stop. I know it's happened in other areas where people have been taken down from speaking and then they get left alone, so to speak. And if

Se on ollut hyvin selvää. Johtokunta on sanonut minulle useita kertoja, että tämä ei ole sinun puhumisesi asia. Tämä on hoitokokous, ja tehneet minulle hyvin selväksi, että se on se asia. Sitten en halua sen jäävän siihen. En halua olla, tiedättehän, että se hoito loppuu, jos se todella on se asia. Ja se liittyy Stefanin huomioon, että jos on hoitokokous, niin oikeat askeleet

It's been very clear. The board has told me several times that this is not a matter of you speaking. This is a caretaking meeting and made it very clear to me that that's what the matter is. Then I don't want it to get left there. I don't want to be, you know, that care to go away if that's truly the matter. And that goes along with Stefan's point that if there is a caretaking meeting, then the right steps

Pitäisikö meidän noudattaa sitä? Ja minulle on tullut hyvin selväksi, miksi se on niin tärkeää. Kun se tuotiin, tiedättehän, kun minulla oli keskusteluni yhden johtokunnan jäsenen kanssa ja sitten toisen johtokunnan jäsenen kanssa, ja sitten jossain vaiheessa sen jälkeen se tuotiin johtokunnalle, että he ovat huolissaan minusta, ja sitten on

Should we follow it? And it's become very clear to me why that's so important. When it was brought, you know, when I had my discussion with one board member and then another board member, and then some point after that it was brought to the board that they're concerned about me, and then there's

Ja sitten myöhemmin oli seurakuntakokous siitä, miten hoitaa, tai miten jatkaa, miten hoitaa Ericiä, tai mitä johtokunta tekee jatkaakseen Ericin hoitamista? Mutta luulen, että vastaukset ovat hyvin selvät. Oli sisäiset säännöt, jotka sanovat, puhunko vai en, ja sitten hoito on hyvin selvä Raamatun ohjeissa. Ja niin en, kun minä,

And then later, there was a congregation meeting on how to care for, or how to continue, how to care for Eric, or what does the board do to continue to care for Eric? But I think that the answers are very clear. There was a bylaws that says whether I'm speaking or not, and then the care is very clear in the instructions of the Bible. And so I don't, when I,

Ja mihin olinkaan menossa sillä? Mitä ajattelin, oli, että jos asia on se, miten minä uskon, niin minulle se on tärkein asia. Asia, josta puhumme, on melkein sivuasia tässä koko jutussa. Ja niin en halua sen jäävän siihen, jos on todella huolta. Ja luulen, että asioista pitäisi keskustella ja siitä, mitkä erot ovat. Mark?

And where was I going with that? What I thought was that if the matter is how I believe, then to me that's the most important matter. The matter we're speaking is almost a side matter of this whole thing. And so I don't want it to get left there if there is truly concern. And I think that the matters should be discussed and what the differences are. Mark?

Paljon kommentteja on esitetty. Tuntuu siltä, että ihmisillä on ollut vapaus sanoa, miten he, omasta sydämestään, ja se on ollut hyvä tänä iltana. Näyttää siltä, että vapaus on vallinnut täällä tänä iltana. Kaksi eri asiaa. Luulen, että meidän pitäisi jatkaa opillisella keskusteluillalla. Mikä aihe on, en ole varma, mutta tuntuu

A lot of comments have been made. It feels like people have had the freedom to speak out how they, from their own heart, and that's been good tonight. It seems like freedom has prevailed here this evening. Two different matters. I think we should continue a doctrinal discussion evening. What the topic is, I'm not sure, but it feels

Hyvältä ja oikealta, että keskustelemme uskon asioista, varsinkin näinä aikoina. Lisää keskustelua on hyvä, minun mielestäni. Tietenkin sunnuntain saarnoja on mukava kuulla, Jumalan työtä, ja se on

Good and right that we discuss matters of faith, especially in these times. More discussion is good, in my mind. Of course, the Sunday sermons are nice to hear, the work of God, and that's

Jättää se siihen. Se on erillinen kokous, luulen, kaikista muista kysymyksistä, jotka saattavat tulla tohtoriasioista tai kuulemisesta reilu. Jos seurakunnan halu on pitää kokous siitä, pitäisikö sinun puhua vai ei, ehkä voitte vain pitää kädennostoäänestyksen, onko se edes seurakunnan halu pitää se kokous.

Leave it at that. That's a separate meeting from, I think, any other issues that might come from doctoral matters or hearing fair. If the desire of the congregation is to have a meeting, whether or not you should speak or not, maybe you can just have a show of hands if that's even a desire of the congregation to have that meeting.

Joten Mark on tehnyt esityksen. Haluaisin ainakin ottaa vastaan muutaman kommentin sen ehdotuksen kanssa kädennostosta, kokouksesta keskustelemaan siitä, pitäisikö Ericin puhua vai ei. Sanoinko sen oikein? Okei. Pyytäisin, ennen kuin äänestätte, jos Eric voisi astua ulos kirkkosalista sen äänestyksen ajaksi. Muita? Chris?

So Mark has made a motion. I would like to at least entertain a few comments with that suggestion of a show of hands, a meeting to discuss whether Eric should be speaking or not. Did I say that correct? Okay. I would request, before you take the vote, if Eric could step out of the sanctuary for that vote. Any other? Chris?

Laitan sen päälle. En tiedä, onko akku loppumassa, mutta olen kuullut aika selvästi, että halu on pitää se kokous. En ole kuullut kenenkään vastustavan sitä. Se vaatii kädennoston, ja se on valinta, mutta halu on.

Turning it on. I don't know if the battery's dying, but I've heard pretty clear that the desire is to have that meeting. I haven't heard anybody opposed to it. It takes a show of hands, and that's the choice, but the desire is.

Keskustella nimenomaan Ericin palvelemisesta tänä iltana, ilmeisesti vapaus oli olemassa, mutta jopa varata se ilta laajentaakseen Ericin huomiota jopa siitä hoidosta

To specifically discuss Eric's serving tonight, obviously the freedom was there, but even to set aside that night to expand on Eric's point even that care for

Meillä oli myöhempi kokous nimenomaan siitä tilanteesta.

We had a later meeting in specific to that situation.

Joten joo, halusin vain myös tehdä selväksi, että johtokunnan näkökulmasta en ole koskaan kuullut tai nähnyt tämän keskustelun kääntyvän Ericin henkilökohtaiseen sielunhoitoon. Keskustelu ja huolet tulivat esiin

So yeah, I just wanted to be clear too that from the board's perspective, I've never heard or seen this discussion turn to personal soul care for Eric. The discussion and concerns came up

Ja se on se keskustelu johtokunnan tasolla, mitä tahansa tapahtui, jos Eric ei puhunut. Ja luulen, että keskusteluissamme olemme käyneet keskustelun Kristuksen seurakunnan rakkaudesta useita kertoja, ja se on tuotu esille niin kuin Bill Willett sanoi sen sanan. Ei ole mitään aikomusta tai askelta, jota katsomme tuodaksemme Ericin sielunhoitokokoukseen löytääksemme hänet. Luulen, että se on hyvin tärkeää.

And that's the discussion on the board level, whatever happened if Eric wasn't speaking. And I think in our discussions, we've had the discussion about church love of Christ multiple times, and it's been brought out like Bill Willett said that word. There is no intention or step that we look at to bring Eric in a soul care meeting to find him. I think that's very important.

Se on paljon eri asia, kun puhumme sanan palvelijasta, jos hämmennystä levitetään ja lampaiden ahdinkoa Jumalan valtakunnassa. Sitä keskustelua olen käynyt.

That's much different when we're talking about a servant of the word if there's confusion being spread and trouble of the sheep in God's kingdom. That's been the discussion that I've had.

Luulen myös, että, kai, olen samaa mieltä siitä, mitä Adam sanoi, että

I also think that, I guess, agree with what Adam said is that

Minulle, kun ehdotin, että kävisimme siitä keskustelun, että se ei ollut sitova hoitokeskustelu. Se ei ollut tarkoitukseni. En tiedä, onko se tarpeen, ainakaan siitä, mitä kuulin tänä iltana ja johtokunnalta. Minusta tuntuu, että keskustelu olisi Ericistä ja siitä, pitäisikö hänen palvella vai astua syrjään, ei sitova hoitokokous.

To me, when I suggested that we have a discussion on it, that it was not a binding caretaking discussion. That was not my intent. I don't know that that's necessary, at least from what I heard tonight and from the board. To me, it feels like the discussion would be on Eric and whether he should serve or step down, not a binding caretaking meeting.

Olen samaa mieltä siitäkin. En ole koskaan kuvitellut tämän olevan sitova kokous. Minulle, johtokunnan jäsenenä, kuten aiemmin mainittiin, on aina kaksi ihmistä. Ja katson aina itseäni ja sanon, voin olla väärässä tässä. Haluaisin auttaa seurakuntaa.

I agree with that too. I've never envisioned this to be a binding-type meeting. For me, as a board member, as was mentioned earlier, there's always two people. And I always look at myself and say, I could be wrong in this. I would like to help the congregation.

Joten ne ovat minun kaksi ajatustani. Olen samaa mieltä. En näe tätä sellaisena tilanteena, jossa sitoisimme jonkun. Se on avunhuuto sekä puhujalta että johtokunnan jäseneltä auttamaan meitä rakentamaan sitä ykseyttä. Mitä me tästä puutumme tässä? Aioin sanoa, luulen, että on hyvin tärkeää, että me

So those are my two thoughts. I agree. I don't see this as the type of situation where we would bind somebody. It's a cry for help from both speaker and board member to help us build that unity. What are we missing here from this? I was going to say, I think it's very important that we

Keith, hän katsoo viimeistä asiaa pari tuntia. Ja hän puhui siitä, miten hän haluaisi käydä keskusteluja Phoenixin ja Glendalen kanssa, yhteisiä keskusteluja ykseydestä, uskosta, tiedättehän,

Keith, he'll look the last thing for a couple hours. And he was talking about how he would like to have discussions with Phoenix and Glendale, combined discussions regarding unity, faith, you know,

Tämä on Glendalen kokous. Ja luulen kyllä, että jos meillä on, jotain täytyy tapahtua, niin kuin sanoit sisäisissä säännöissä, ei voi pidättää ketään puhumasta ikuisesti. Joko puhujan täytyy itse astua syrjään tai seurakunnan.

This is the Glendale meeting. And I do think that if we're gonna have, something has to happen with, like you said in the bylaws, you can't suspend somebody from speaking forever. Either the minister has to step down himself or the congregation.

Yhden niistä asioista täytyy tapahtua. Joten se kokous, luulen, pitäisi olla Glendalessa, toinen Glendalen kokous.

One of those things has to happen. So that meeting, I think, would have to be at Glendale, another Glendale meeting.

Ne mainitut, ai, Eric. Ehkä luen siihen liikoja, mutta ainakin minusta näyttää siltä, että haistan tässä tekopyhyyden hajun. Minusta näyttää siltä, että kuulen nyt johtokunnan jäsenten sanovan, että Ericissä ei ole mitään vikaa, mutta meidän pitäisi pitää kokous siitä, puhuuko hän. En usko, että se on asianmukaista. Te johtokunnan jäsenet olette heittäneet epäluuloja.

Those mentioned, oh, Eric. Maybe I'm reading into it, but at least it seems to me I sniff a smell of hypocrisy here. It seems to me that I'm now hearing board members say that there's nothing wrong with Eric, but we should have a meeting regarding whether he speaks. I don't think that's appropriate. You board members have cast aspersions.

Joko olette väärin perustein etsineet jotain vikaa jostakusta tarkoituksena vahingoittaa häntä, tai sitten jossain on todella vikaa ja sitä täytyy hoitaa. Ei ole olemassa sellaista, että ihmisessä ei ole mitään vikaa, mutta emme halua hänen puhuvan. Jokin on vialla.

Either you've been falsely searching for something that's wrong with somebody with intent to harm him, or there is actually something that's wrong and it needs to be cared for. There is no such thing as there's nothing wrong with a person, but we don't want them to speak. Something is wrong.

Eric Skoogin huomioon, en tiedä, kuulinko yhdenkään johtokunnan jäsenen sanovan, että Ericissä ei olisi mitään vikaa. Ja huolta on yhä. Ja sen huolen vuoksi, joka tuotiin esiin autotapahtumista,

To Eric Skoog's point, I don't know if I heard any board members say that there was nothing wrong with Eric. And there is still concern. And because of that concern brought forth from the car events,

Johtokunnalle, että sinne tämä on menossa. Joten en usko, että voi sanoa, että johtokunta sanoi, ettei mitään ole vialla. On jatkuva sielunhoito, jonka täytyy jatkua. Enkä usko, että se osa katoaa kuukaudessa. Luulen, että tästä tulee pitkäaikainen keskustelu ja muuta. Ja luulen, että palvelemisen asia nyt

To the board, that that's where this is going. So I don't think to say that the board said there's nothing wrong. There is a continuing soul care that needs to continue. And I don't think that part is going to go away in a month. I think this is going to be a long-term discussion and whatnot. And I think the matter of serving now

He sanoivat, että, tiedättehän, he eivät potki häntä ulos valtakunnasta, tiedättehän, hänen uskomustensa vuoksi. Mutta se on erillinen kysymys, jos on kysymys, joka johtaa sitomiseen. Eikä johtokunta pyydä apua siihen. He pyytävät apua siihen, pitäisikö Ericin palvella puhujaveljenä Glendalen seurakunnassa vai ei.

They said that, you know, they're not kicking him out of the kingdom for, you know, his beliefs. But that's a separate issue if there is an issue that leads to binding. And that's not what the board is asking for assistance on this. They're asking for assistance on whether or not Eric should serve as a speaker brother in Glendale congregation.

Ja luulen, että se on seuraava askel, jota johtokunta pyytää. Menemmekö siihen suuntaan vai emme? Ja luulen, että on ollut aika selvää, että meidän pitäisi käydä se keskustelu siitä, palveleeko Eric. Ja meidän pitäisi käydä jatkuvia keskusteluja jostain hoidosta. Ei vain Ericin, vaan myös muiden puhujien. Okei, Sana ja sitten Eric. Ai, hänkö? Okei, no sitten Eric.

And I think that's the next step that the board is requesting. Do we go that way or not? And I think it's been pretty clear that we should have that discussion on whether Eric serves. And we should have continuing discussions on some care. Not just Eric, but the other ministers as well. Okay, Sana and then Eric. Oh, he did? Okay, well then Eric.

Kai siihen huomioon jään hieman hämmentyneeksi, koska Keith on tehnyt minulle hyvin selväksi johtokunnan näkökulmasta, että kun he ovat kokoontuneet, kun minä en ole ollut siellä, kertoina, jolloin olen ollut siellä, olemme keskustelleet ja asiat ovat jatkuneet, mutta sitten kun en ole ollut siellä, on tullut pyyntö seurakuntakokouksista, ja Keith on tehnyt minulle hyvin selväksi, että tämä ei ole minun puhumiseni asia, se on hoitaja

I guess to that point I'm left a little confused because Keith has made it very clear to me from the board's perspective that when they've met, when I haven't been there, when times I have been there we've discussed and things have continued on, but then when I haven't been there there's been a request for congregation meetings and Keith has made it very clear to me that this is not a matter of me speaking, it's a caretaker

Ja sitten mitä tulee Chrisin kommenttiin seurakunnan keskustelun jatkamisesta minun hoidostani, luulen, että on, taas, Jumalan sana puhuu siitä hyvin selvästi, että te, tiedättehän, meillä on kahdenkeskiset käynnit, joita minulla on ollut, ja sitten tuot yhden tai kaksi lisää, että jokainen sana vahvistettaisiin, ja sitten tuomme sen seurakunnalle.

And then as far as Chris's comment on continuing a congregation discussion on the care for me, I think there's, again, God's Word speaks very clearly on that, that you would, you know, we have the one-on-one visits, which I have had, and then you bring one or two more so that every word may be established, and then we bring it to the congregation.

Se on syy, se hyvin selvä syy, miksi sanoin Keithille, etten tuntenut oloani mukavaksi mennä yleiseen hoitokokoukseen itseni vuoksi, koska minusta ei tuntunut, että se olisi rakentavaa minulle, johtokunnalle tai seurakunnalle, ja se on vastoin sitä, mitä Jumalan sana opettaa, että ei tuotaisi henkilöä seurakunnan eteen ja sanottaisi, meillä on nyt joitakin huolia, kuullaan seurakunnalta, mitä ne ovat. Ei se vain ole niin, miten

That's the reason, the very clear reason I told Keith that I wasn't comfortable going to a general caretaking meeting for me, because I didn't feel like it would be edifying for me, the board, or the congregation, and it's contrary to what God's Word teaches, that you wouldn't bring a person in front of the congregation and say, we have some concerns now, let's hear from the congregation what they are. That's just not how

Kristuksen seurakuntajärjestys on hyvin selvä, että tuodaan vika esiin eikä. Ja niin kai ne ovat vain minun ajatukseni siitä. Joten voin puhua siitä. Eli meidän ensimmäinen kokouksemme helmikuussa oli, toivomme ja rukouksemme oli saada seurakunnalta apua sekä johtokunnalle että Ericille tässä asiassa.

The church law of Christ is very clear that you bring the fault and you don't. And so I guess that's just my thoughts on that. So I can speak to that. So our initial meeting in February was, our hope and prayer was to get some help for both the board and Eric in this matter from the congregation.

Ja sitten, kun olen pyytänyt Ericiä osallistumaan kokouksiin, Eric on sanonut sen oikein. Olen pyytänyt sen olevan, johtokuntaa edustaen, hoitokokous Ericille, koska mitä yritämme sanoa, korjatkaa, jos olen väärässä, mutta mitä yritämme sanoa, on, että katso, meillä on huolia

And then, as I've asked Eric to attend meetings, Eric has stated it correctly. I have asked it to be, as representing the board, a caretaking meeting for Eric because what we're trying to say, correct me if I'm wrong, but what we're trying to say is, look, we have concerns

Ja tarvitsemme seurakunnan apua, mutta emme halunneet sekoittaa koko ajatusta siitä, puhuuko hän vai ei, siihen keskusteluun. Mutta mitä kuulin tänä iltana, oli, että seurakunta haluaisi käsitellä sitä aihetta suoraan, palveleeko hän tätä seurakuntaa vai ei. Joten ehkä meidän epäröintimme johtokuntana

And we need help from the congregation, but we didn't want to mix the whole idea of whether he speaks or not into that discussion. But what I heard tonight was that the congregation would like to address that topic directly, whether he serves this congregation or not. So perhaps our hesitancy as a board

Mennä suoraan siihen askeleeseen seurakunnan luo, ehkä se aiheuttaa vähän hämmennystä. Mutta haluan vain olla suora siitä, mitä olemme yrittäneet tehdä ja mihin yritämme mennä tämän koko aiheen kanssa. Ja se on voinut sotkea vesiä. Joten haluan vain levittää kaiken esille. Ja jos sanoin sen täysin väärin, veljet, liittykää vapaasti mukaan. Se on hyvä. John? Joskus asiat

To go directly to that step to the congregation, perhaps that is what is causing a little bit of the confusion. But I just want to be forthright with what we've tried to do and where we're trying to go with this whole topic. And it may have muddied the waters. So I just want to lay it all out there. And if I said it completely wrong, brothers, just feel free to chime in. It's fine. John? Sometimes things

Aika hämmentäviä, tällaiset asiat. Hän sanoi, hän sanoi, me teimme, he sanoivat. Itse asiassa olisin tässä taipuvainen olemaan samaa mieltä Ericin kanssa, että se kyllä, en tiedä, miten voi pitää kokouksen keskustelemaan siitä, puhuuko Eric vai ei, ottamatta esille tai keskustelematta siitä, miksi hän ei puhuisi

Pretty confusing, these kind of issues. He said, she said, we did, they said. I would actually tend to agree with Eric on this one that it does, I don't know how you can have a meeting to discuss whether or not Eric speaks without bringing up or discussing why he wouldn't speak

Etkä voi keskustella siitä, miksi hän ei puhuisi, keskustelematta eroista ehkä siinä, miten hän ehkä uskoo, tai niistä muista asioista, joista meillä ei ole tietoa, joista teillä on keskusteluja johtokunnassa ja jotka ovat huolestuttavia. En todellakaan tiedä, onko se liian...

And you cannot discuss why he wouldn't speak without discussing the differences perhaps in maybe the way he's believing or those other things that we're not privy to that you have discussions on the board that are of concern. I really don't know that it's overly...

En tiedä, onko reilu oikea sana vai ei, pitää seurakunnan keskustelu kauttaviiva päätös tietämättä tosiasioita, pohjimmiltaan. Joten luulen kyllä, että siellä,

I don't know if fair is the word or not to have a congregational discussion slash decision without knowing the facts, basically. So I do think that there,

Ei niitä kahta oikein voi erottaa, tiedättehän. Puhuuko hän? No, miksi hän ei puhu? Jatkaako hän? No, miksi hän, tiedättehän, hän on sitä tai tätä tai mitä tahansa. Tarkoitan, ja voin olla tässä täysin väärässä, mutta se on tavallaan, en tiedä. Tässä on, luulen, enemmän kuin se. No, minun ajatukseni oli, että jos aiomme pitää tämän kokouksen, puhuisimme suoraan kaikista niistä huolista. Se olen minä. Olenko väärässä, veli?

You can't really separate the two, you know. Does he speak? Well, why doesn't he speak? Does he stay on? Well, why does he, you know, he's this or that or whatever. I mean, and I could be completely off base on this, but it is kind of, I don't know. There is, I think, more to it here than that. Well, my thought was is that if we were going to have this meeting, we would speak directly to all those concerns. That's me. Am I wrong, brother?

Ne kaksi. Ja se on vaikea asia, ja jopa Eric Skoogin huoli tai väite siellä, että voin puhua vain omasta puolestani, että minulla on ollut useita kahdenkeskisiä tapaamisia Ericin kanssa ja tapaamisia muiden kanssa ja olen ollut useissa johtokunnan kokouksissa ja puhujien johtokunnassa

The two. And it's a difficult thing for, and even Eric Skoog's worry or allegation there that I can only speak for myself that I've had several one-on-one meetings with Eric and had meetings with others and been in several board meetings and board of speakers

Se tavallaan tuo meidät eteenpäin kokoukseen. Nyt, kutsummeko sitä hoitokokoukseksi tai kokoukseksi avoimeen keskusteluun, mitkä tahansa ne tietyt sanat tai mitä tahansa sanastoa haluatte käyttää, luulen, että yksimielisyys on, että haluamme hoitaa toinen toisiamme ja Ericiä. Ja katson muita seurakuntia

That kind of brings us forward to the meeting. Now, whether we call it a caretaking meeting or a meeting to an open discussion, whatever the particular words or whatever vocabulary you want to use, I think that the consensus is that we want to care for each other and Eric. And I look at other congregations

Huolestuneina puhujaveljistään. Ja muutamassa kokouksessa veljet pyysivät, että heidät vapautettaisiin tehtävistään. Yhdessä kokouksessa äskettäin päädyimme äänestykseen. Joten luulen, että

With concern about their speaker brothers. And a few of the meetings the brothers asked to be relieved of their duties. One meeting recently we came to a vote. So I think that

Eric ja johtokunta ja UMass-johtokunta, yksi aiemmista johtokunnan kokouksistamme viime kuussa tai kaksi, että kävimme huoneen ympäri ja oli ykseys, että kaikki veljet siellä puhuivat, että he kaikki ajattelivat, että Eric

Eric and the board and UMass board, one of our previous board meetings last month or two that we went around the room and there was unity that all the brothers there spoke that they all thought Eric

Meillä on kokous, nimike, mikä tahansa valitsette, eikö? Luulen, että jos meillä on kokous se mielessä, molemmat ovat avoimia ja vapaita ja annetaan hengen ohjata ja luotetaan, että Jumala pitää huolen ja Hänen tahtonsa tapahtuu.

We have a meeting, label, whatever you choose, right? I think if we have a meeting with that in mind, both of them will be open and free and let the spirit guide and trust that God will care and His will will be done.

Kai ehkä Chris sanoi juuri sen, mitä aioin sanoa. Keskityin niin siihen, mitä aioin sanoa ja miten aioin sanoa sen, että hoidin itseni. Mutta kai olen hämmentynyt. En vain pysty käsittämään tätä kaikkea.

I guess maybe Chris just said what I was going to say. I was so focused on what I was going to say and how I was going to say it that I handled myself. But I guess I'm confused. I just can't wrap my head around all this.

Eric, onko kanssasi puhuttu henkilökohtaisesti asioista? Joo. Onko kanssasi puhuttu työtasolla? Joo, monista asioista. Asioista, mitä meidän täytyy tehdä. Ehkä siksi olen täällä. Olisiko seuraava askel

Eric, have you been talked to individually about matters? Yeah. Have you been talked to on a work level? Yeah, about a lot of things. Matters, what we have to do. Maybe that's why I'm here. Would the next step

Pitäisikö meidän noudattaa Kristuksen seurakuntajärjestystä? Olkoon tämä tässä seurakunnan keskustelu. Minusta tuntuu, että joku taistelee, en tiedä kuka, ja se on vain tunne, joka minulla on, että joku taistelee sitä vastaan, että meidän ei pitäisi keskustella tästä, koska Kristuksen seurakuntajärjestystä ei ole noudatettu. Pitääkö jokaisen seurakuntalaisen puhua jonkun kanssa tehdäkseen sen? Minusta tuntuu, että puhujan tilanteessa,

Should we be following the church law of Christ? Be this right here a congregational discussion. I feel like there's somebody battling, I don't know who, and it's just a feeling I get that somebody's battling that we shouldn't be discussing this because the church law of Christ has not been followed. Does every congregation member need to speak with somebody to do that? I feel like in a minister situation,

Se on julkisessa puhujan roolissa. Se ei ole kahdenkeskinen loukkaus. Sen ei pitäisi edes olla koko kirkon laajuinen Kristus-kysymys. Eric. Eric.

It's in a public speaking role. It's not an offense one-on-one. It shouldn't even be a church-wide Christ issue. Eric. Eric.

Meillä on huolia, joita johtokunta tuo seurakunnalle. Hän sanoi, johtokunta ei tunne oloaan mukavaksi tuoda luetteloa huolista. Ja minulle siinä olen todella, todella kamppaillut. Kristuksen kirkko on siitä hyvin selvä, että kun huolia tuodaan esiin seurakunnalle, se ei ole vain, tarkoitan, emme aio tuoda Stefania seurakunnan eteen ja sanoa, että okei, meillä on huolia Stefanista.

We have concerns that the board is bringing to the congregation. He said, the board is not comfortable bringing a list of concerns. And to me, that's where I've really, really struggled at. The Church of Christ is very clear on that, that when there is concerns brought forth to the congregation, it's not just, I mean, we're not going to bring Stefan up in front of the congregation and say, okay, we have concerns about Stefan.

Tiedän, että se on vastoin sitä, miten Jumalan sana opettaa, ja niin jos on kyse Kristuksen seurakuntajärjestyksen noudattamisesta, niin asioiden pitäisi olla hyvin selviä, eikä pitäisi olla mitään epäröintiä sanoa, tässä ovat asiat, jotka tuomme esiin, tässä on se, missä uskomme eri tavalla, koska sitä vartenhan Kristuksen seurakuntajärjestys viime kädessä on, auttamaan

I know that's contrary to how God's Word teaches, and so if it's a matter of Church Law of Christ being followed, then the matters should be very clear, and there shouldn't be any hesitancy to say, here are the matters we're bringing forth, here's where we believe differently, because that's ultimately what the Church Law of Christ is for, to help

Me autamme kaikkia uskovaisia ymmärtämään, mikä on oikein. Ja jos olen väärässä, haluan tietää sen. Tunnen oloni hyvin mukavaksi tuoda ne asiat esiin seurakunnalle, että tässä ovat asiat. Mutta tiedän, että niiden johtokunnan jäsenten kohdalla, joiden kanssa keskustelen, minulla on ollut hyvin erilaisia tuloksia. Minulla on ollut joitakin johtokunnan jäseniä, olen kysynyt heiltä hyvin suoraan, onko jotain, mitä olen sanonut henkilökohtaisesti ryhmänä

We help all believers understand what is correct. And if I'm wrong, I want to know that. I'm very comfortable bringing forth those matters to the congregation that here are the matters. But I know as far as the board members that I visit with, I've had very different results. I've had some board members, I've asked them very point blank, is there something I've said personally as a group

Ja sitten olen kuullut muita eroja, tiedättehän, eri vastauksia eri johtokunnan jäseniltä. Tarkoitan, kuulimme juuri yhden, tiedättehän, Chrisiltä tänä iltana, joka oli hyvin erilainen. Ja niin sitten sanoisin, että no, sitten asia ei ole edes johtokunnalle selvä, että miten me tuomme sen esiin seurakunnalle. Ja nyt minusta tuntuu, että puolustan

And then I've heard other differences, you know, different answers from different board members. I mean, we just heard one from, you know, Chris tonight that was very different. And so then I would say, well, then the matter isn't even clear to the board that how are we bringing it forth to the congregation. And now I'm feeling like I'm defending

Itseäni, enkä halua tehdä niin, niin kuin sanoin, tunnen oloni hyvin mukavaksi tuoda seurakunnalle esiin ne asiat, miten minä uskon. Minulla ei ole siinä mitään epäröintiä, se on vain, kai, en, ehkä olen kertonut kaikki ajatukseni siitä, mutta. Ehdokkaat...

Myself, and I don't want to do that, like I said, I'm very comfortable bringing forth the matters of how I believe to the congregation. I have no hesitancy there, it's just, I guess, I don't, maybe I've shared all my thoughts there, but. Candidates on a...

Vain yksi viimeinen asia, joka minun täytyy sanoa, on, että on hyvin ilmeistä, että monista näistä kysymyksistä ei ole ykseyttä. Ja tarvitaan seurakunnan keskustelu. Jos johtokunta on väärässä, heille täytyy sanoa se. Jos Eric on väärässä, hänelle täytyy sanoa se. Jos seurakunta on hämmentynyt, siitä täytyy keskustella. Tiedättehän, sen ympäri ei pääse. Ja Eric, uskon, on puolustuskannalla jostain syystä, en tiedä, koska minulla ei ole tietoa keskusteluista.

Just one last thing I've got to say is it's very obvious that there's not unity on a lot of these issues. And there needs to be a congregational discussion. If the board's wrong, they need to be told so. If Eric's wrong, he needs to be told so. If the congregation is confused, it needs to be discussed. You know, there's no way around it. And Eric, I believe, is being defensive for whatever reason, I don't know, because I'm not privy to the discussions.

On niin ilmeistä, että täytyy olla keskustelu seurakunnan eroista. Joten minusta tavallaan tuntuu, että se, miten minä kasvoin, oli, että meillä ei ole syntiluetteloa.

It's so obvious that there has to be a discussion on differences in the congregation. So I kind of feel like the way I grew up was that we don't have a list of sins.

Emmekä elä luetteloiden mukaan, ja kun asiat on hoidettu, ne on hoidettu. Mutta minusta kuulostaa siltä, että olisi helpompaa, ja Ericin mukaan olisi oikein, että te hoitaisitte ne asiat, jotka, tai tekisitte luettelon asioista. Luettelon asioista, jotka ovat erilaisia, jotka tulivat esiin keskustelussa, vaikka ne olisi jo hoidettu. En tiedä. Se on tavallaan...

And we don't live according to lists, and when things are taken care of, they are taken care of. But it sounds to me that it would be easier, and according to Eric, it would be correct for you to handle the things that, or would make a list of things. List of things that are different, that came up with the conversation, even if they are already taken care of. I don't know. That's kind of...

Haluan vain selventää joitakin Ericin ajatuksia siitä, että kun päätimme pitää kokouksen, tiedän, Keith, että olit keskustellut heidän kanssaan, mutta johtokunnalle raportoitiin, että halusit luettelon huolista. Niin johtokunnalle raportoitiin, että halusit luettelon näistä huolista, jotka oli määrä tuoda seurakunnalle.

I just want to clarify some of Eric's thought there that when we decided to have a meeting, I know Keith, you had discussed with them, but it was reported back to the board that you wanted a list of concerns. That's what was reported to the board, that you wanted a list of these concerns that were to be brought to the congregation.

Ja me johtokuntana keskustelimme siitä ja ajattelimme, että olisi hyvä pitää seurakunta vain avoimena ja vapaana ja ilmaista, vapaasti ja avoimesti ilmaista huolemme, samat huolet, joita on ilmaistu näissä kahdenkeskisissä tapaamisissa ja näissä johtokunnan kokouksissa, ja tuoda ne seurakunnalle jonkinlaista ratkaisua tai selvyyttä varten. Ja varmasti, jos

And we as a board visited about that and thought it would be good to have a congregation just to be open and free and express, free and openly express our concerns, the same concerns that have been expressed in these one-on-one meetings and these board meetings, and bring those to the congregation for some type of resolution or clarity. And for sure, if

Jos minä olen väärässä tai johtokunta on väärässä, niin haluamme kyllä tulla korjatuiksi luterilaisen seurakunnan hoidossa. Eikä ollut kyse siitä, ettemme tunteneet oloamme mukavaksi kirjoittaa luetteloa huolista,

If I am wrong or the board is wrong, then we do want to be corrected in the care of the Lutheran congregation. And it wasn't a matter of, we didn't feel comfortable writing a list of concerns,

Voiko joku merkitä mikrofonin? Kiitos. Seuraava keskustelu, joka meidän pitäisi käydä, on se, miksi tai mistä syystä poistaisimme puhujan tehtävästään?

Can somebody mark the microphone? Thank you. The next discussion we should have is why or for what reason would we take a minister down?

Miksi poistaisimme puhujan tehtävästään? Mitkä olisivat ne huolet, joiden vuoksi poistaisimme puhujan tehtävästään? Jos poistamme puhujia tehtävästään, koska he tekevät syntiä, meillä ei olisi puhujia. Jos poistamme puhujia tehtävästään muista syistä, niin minun mielessäni on lukemattomia syitä, miksi poistaisimme puhujan tehtävästään. Itse henkilökohtaisesti tunnen, en ole nähnyt Ericissä

Why would we take a minister down? What would the concerns be that we would take a minister down? If we take ministers down because they sin, we would have no ministers. If we take ministers down for other reasons, then there's a myriad of reasons in my mind why we would take a minister down. I myself personally feel, I have not seen in Eric

Yhtään niistä syistä, miksi poistaisimme puhujan tehtävästään, ihan päältä päin, jos puhuja saarnaisi saarnatuolista, että abortti on ok.

Any of those reasons why we would take a minister down just off the top of my head if a minister was preaching that abortion was okay from the pulpit.

Se olisi syy huoleen. Se on tietty asia, jota tämä puhuja opettaa väärin saarnatuolista. Joten miksi poistaisimme puhujan tehtävästään? Ehkä pitäisi olla seuraava keskustelu ennen kuin keskustelemme siitä, pitäisikö Eric itse poistaa tehtävästään. Koska voimme nostaa esiin huolia yleisellä tasolla siitä, miksi puhujat palvelevat tai missä tehtävässä he palvelevat seurakuntaa, käsittelemättä Ericiä itseään oikein. Jeff?

That would be cause for concern. That's a specific thing that this minister's teaching incorrectly from the pulpit. So why would we take a minister down? Maybe should be the next discussion before we discuss whether Eric himself should be taken down. Because we can raise concerns at a general level why ministers serve or in what duty do they serve the congregation without addressing Eric himself correctly. Jeff?

No, rikon tavallaan omaa sääntöäni itselleni tänä iltana, mutta halusin vain puhua siihen, mitä Ken juuri sanoi, että on aivan ilmeistä, että meidän täytyy käydä se keskustelu, ja seurakuntana Ericin kanssa, kaikista huolista, joita ihmisillä saattaa olla, ja puhua vähän siihen, mitä Mark sanoi, että, tiedättehän, tietyistä syistä, poistaa puhuja tehtävästään. En tiedä, voisiko sitäkään luetella, luulen,

Well, I'm just kind of going against my own rule for myself here tonight, but I just wanted to speak to what Ken just said, that it is plainly obvious that we need to have that discussion, and as a congregation with Eric, over any concerns that people may have, and to speak a little bit to what Mark said, that, you know, for specific reasons, to take a speaker down. I don't know that you could list that as well, I think,

Huolista hänen puhumisensa jatkamisesta, luulen, että ne tulevat ilmeisiksi Pyhän Hengen kautta, kun seurakunta puhuu niistä, pitäisikö Ericin jatkaa puhumista vai ei. Ja jos käy ilmeiseksi, että seurakunta on terveellä mielellä sitä mieltä, että hänen ei pitäisi jatkaa puhumista, niin se on päätös, joka meidän pitäisi tehdä siinä vaiheessa.

Over concerns of him continuing speaking, I think those will become evident through the Holy Spirit as the congregation speaks on them if Eric should continue to speak or not. And if it becomes apparent that the congregation is of a sound mind that he shouldn't continue to speak, then that's the decision we should make at that point in time.

Jumalan rukous ja Jenna ja heidän perheensä ja jatkaa hänen rohkaisemistaan ja hänen kanssaan puhumista, jos on kysymyksiä, joista täytyy puhua. Mutta en usko, että on tarpeen pitää kokousta keskustelemaan tietyistä syistä poistaa puhuja tehtävästään. Luulen, että se, mikä on todella tarpeen, kuunnellessani muiden ihmisten puhetta täällä tänä iltana, on, että meidän täytyy käydä se keskustelu seurakunnan ja Ericin kanssa siitä, pitäisikö hänen jatkaa puhumista vai ei.

God's Prayer and Jenna and their family and continue to encourage and speak to him if there's issues that need to be spoken on. But to have a meeting to discuss specific reasons to take a speaker down I don't think is necessary. I think what is really necessary, listening to other people speak here tonight, is we need to have that discussion with the congregation and with Eric on whether he should continue to speak or not.

Jos on ihmisiä, jotka ovat puhuneet Ericin kanssa henkilökohtaisesti eikä mitään ratkaistu, oliko heillä yksi, kaksi tai kolme tapaamista hänen kanssaan, luulen, että ne ajatukset tulevat esiin siinä keskustelussa. Mutta eteenpäin mentäessä yhdyn siihen, mitä Ken sanoi, että on käynyt todella, todella ilmeiseksi, että meidän täytyy pitää se kokous. Minulla on ehdotus. Joten,

If there is people who have spoken to Eric individually and nothing was resolved, whether they had one, two, or three meetings with him, I think those thoughts will come out in that discussion. But moving forward, I echo what Ken said, that it's become really, really evident that we need to have that meeting. I have a suggestion. So,

Joten kuunnellessani kommentteja täällä tänä iltana, mieleeni on tullut, että se, mitä meidän todella täytyy tehdä, on käydä keskustelu joistakin näistä aiheista, joista meillä johtokunnan jäsenillä on huolia. Ja luulen, että on niin tärkeää, ettei Ericiä aseteta puolustuskannalle. Ei ole niin, että okei, me grillaamme Ericiä tänä iltana. Se ei tunnu minusta mukavalta. Mikä tuntuu minusta mukavalta, on se, että olemme kaikki läsnä

So listening to the comments here tonight, what's come to my mind is that what we really need to do is have a discussion about some of these topics that we as board members have concerns about. And I think it's so important that Eric is not put on the defense. It's not like, okay, we're gonna grill Eric tonight. That doesn't feel comfortable to me. What feels comfortable for me is that we're all present

Seurakunnassa keskustelemassa näistä aiheista ja rohkaisemme kaikkia puhumaan näistä aiheista. Ja sitten katsotaan, mitä Henki ilmoittaa. En vain halua Ericiä asemaan, jossa hän puolustaa itseään. Haluan vain sanoa, etten tunne oloani mukavaksi sen kanssa.

In the congregation to discuss these topics and encourage everybody to speak on these topics. And then let's see what the Spirit reveals. I just don't want Eric in a position where he's defending himself. I just want to say I don't feel comfortable with that.

Joten se on ehdotus, joka tuli mieleeni. Heitän sen pöydälle harkittavaksi. Eric. Kai haluan tehdä hyvin selväksi, että

So that's a suggestion that came to my mind. I'll throw that on the table for consideration. Eric. I guess I want to make it very clear that

Tarkoitan, ehkä jopa pyyntö, että jos seurakunta ei halua minun puhuvan, en halua, että minun puhumiseni jakaa seurakunnan. Tiedättehän, puhunko vai en, jakamaan seurakuntaa. Ajattelen tätä jaetta Roomalaiskirjeessä, jossa sanotaan,

I mean, maybe even a request that if the congregation does not want me to speak, I don't want me speaking to divide the congregation. You know, whether I'm speaking or not to divide the congregation. I think of this verse in Romans where it says,

Tai Korinttilaiskirjeessä sanotaan: kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi. Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei rakenna. Joten en halua luoda jakautumista seurakuntaan. Haluaisin

Or in Corinthians it says, all things are lawful for me, but all things are not expedient. All things are lawful for me, but all things edify not. So, I don't want to create division in a congregation. I would like

Haluaisin, että asiat tulisivat selviksi siitä, miten me uskomme. Haluaisin, että keskustelut uskon asioista jatkuisivat. Ja vaikka olisi huolia minusta, ja jos meillä on ollut kahdenkeskisiä käyntejä johtokunnan jäsenten kanssa, eivätkä he tunne oloaan mukavaksi sen suhteen, miten minä uskon, emme voi jättää sitä siihen.

I would like the matters to become clear on how we believe. I would like the discussions to continue on matters of faith. And even if there's concerns about me, and if we've had one-on-one visits with board members, and they're not comfortable with the way I believe, we can't leave it there.

Jos he tuntevat, että uskon eri tavalla, emme voi jättää sitä siihen kohtaan. Se ei ole oikein minulle, eikä se ole oikein sille toiselle johtokunnan jäsenelle. Meidän täytyy jatkaa niitä keskusteluja. Ja Jumalan sana on siitä hyvin selvä, että Hän ei anna aikataulua, mutta siinä kyllä sanotaan, että meidän täytyy mennä, jos Hän ei kuule minua, että menemme yhden tai kahden lisää. Ja tiedän, että palaamme jatkuvasti siihen,

If they feel I believe differently, we can't leave it at that spot. It's not right for me, and it's not right for the other board member. We need to continue those discussions. And God's Word is very clear on that, that He doesn't give a timeline, but it does say that we need to go, if He doesn't hear me, that we're going to one or two more. And I know we keep coming back to that,

Siinä on kommentti, että jos ihmisillä on ollut kahdenkeskisiä käyntejä kanssani ja voimme pitää seurakuntakokouksen, että ne asiat tuotaisiin esiin siellä, mikä minusta on vastoin sitä, mistä Jumalan sana puhuu. Koska entä jos ne erot

There's a comment there that if people have had one-on-one visits with me and we can have a congregation meeting, that those matters would be brought forward there, which to me that's contrary to where God's Word speaks. Because what if those differences

Tarkoitan, voitaisiin hoitaa henkilökohtaisella tasolla tai, tiedättehän, pienenä ryhmänä. Se tuntuu minusta oikealta. Ja niin, ehkä minulla olisi, pyytäisin seurakunnalta, että olisin, niin kuin Matthew sanoi, minulle käy, jos te voitte, jos seurakunta

I mean, could be cared for on a personal level or, you know, as a small group. That's what feels right to me. And so, maybe I would have a, I would ask the congregation that I'd be, like Matthew said, I'm okay if you can, if the congregation

En puhu. Haluan vain tehdä sen hyvin selväksi. Ja haluan myös tehdä selväksi, että jotkin viimeaikaisista käynneistäni johtokunnan jäsenten kanssa ovat ehkä olleet selvempiä siitä, mikä ero on. Mutta on ollut aiempia, joissa minusta tuntui, että se oli mukava ilta, ja sitten kuulostaa siltä, että ehkä veli toi johtokunnalle, että oli

I'm not speaking. I just want to make that very clear. And I also want to make it clear that some of the recent visits I've had with board members maybe have been more clear on what the difference is. But there's been previous ones where I felt like it was a nice evening and then it sounds like maybe the brother brought to the board that there was a

Emme päässeet mihinkään, mutta en tiennyt, missä olimme. Minusta se oli mukava keskustelu uskon asiasta, joten kai olen siitä hämmentynyt. En tiedä, kai minun ajatukseni ovat, että jos seurakunta ei halua minun puhuvan, olen hyvin iloinen ollessani puhumatta. Gary?

We didn't get anywhere, but I didn't know where we were. To me, I thought it was a nice visit on a matter of faith, so I guess I'm confused at that. I don't know, I guess what my thoughts are is that if the congregation doesn't want me to speak, I'm very happy to not. Gary?

Minustakin tuntuu hyvin epämukavalta keskittää tämä keskustelu Ericin ympärille. Jos olisin puhuja, enkä tietenkään ole, ja seurakunnassa olisi näin paljon huolta, nostaisin käteni heti ja sanoisin, että tiedättehän, poistakaa minut tehtävästä. Ja sitten vain jatkettaisiin siitä.

I, too, feel very uncomfortable centering this discussion around Eric. If I were a minister, and of course I'm not, and I was having this much concern in the congregation, I would raise my hand immediately and say, you know, take me down. And then just go from there.

Olen samaa mieltä kommentistasi, Keith, siitä, että puhutaan kysymyksistä, jotka meillä on pöydällä, ja luulen, että osa siitä

I agree with your comment, Keith, about talking about the issues that we have at the table and I think part of the

Visio, jonka näen tässä, on, en usko, että meille on selvää, mitkä jotkin kysymykset Ericin kanssa ovat, joten ei ole reilua kenellekään meistä käydä keskustelua siitä, ellei meille ole selvää. Enkä tiedä, tarkoittaako se välttämättä, että on jakautuminen, se tarkoittaa vain, että meille ei ole selvää. Ja se on osa sitä, miksi täällä on paljon hämmennystä, koska ei vain ole oikein tarpeeksi, mistä puhua. Ja luulen, että siihen huomioon, joka juuri esitettiin, että jos olisin puhuja ja olisi kysymys, pystyisin astumaan syrjään.

The vision that I see here is, I don't think we're clear on what some of the issues are with Eric, so it's not fair to any of us to have a discussion about that unless we're clear. And I don't know if that necessarily means there's a division, it just means we're not clear. And that's part of why there's a lot of confusion here, because there's just not really enough to talk about. And I think to the point that was just made in terms of, if I was a speaker and there was a question, I would be able to step down.

Ajattelin sitäkin, kun tämä tuli ensimmäisen kerran esiin kauan sitten. Ongelma, joka minulla on sen kanssa, on, että jos olen puhuja, olen puhuja, koska seurakunta pyysi minua, ei siksi, että valitsin tai halusin. Enkä tiedä, pystyisinkö tekemään saman päätöksen olemalla astumatta syrjään, koska valitsen niin. Ja niin kuin luulen joidenkin johtokunnan jäsenten sanoneen, voi olla joitakin kysymyksiä johtokunnan jäsenten kanssa. Emme tiedä sitäkään. Ja yksi asia, josta olen myös huolissani nyt, varsinkin kaiken tämän valppauden kanssa ympäri maata,

I thought about that, too, when this first came up a long time ago. The issue I have with that is if I'm a speaker, I'm a speaker because the congregation asked me to, not because I chose to or wanted to. And I don't know if I would be able to make that same decision by not stepping out because I choose to. And as I think some of the board members have said, there may be some issues with the board members. We don't know that either. And the one thing I worry about, too, now, especially with all the vigilancy across the country,

On johtokunnan jäseniä, jotka asettuvat aloilleen. On johtokunnan jäseniä, jotka lukittuvat yhteen eri seurakuntien kanssa. Eikä se tarkoita, että meidän johtokuntamme jäsenet olisivat väärässä tai että Eric olisi väärässä. Se tarkoittaa vain, että meidän täytyy olla hyvin varovaisia siinä, miten lähestymme näitä asioita ja miten päätämme mennä yhteen tai toiseen suuntaan.

There's board members that are settling down. There's board members that are interlocking different congregations. And that doesn't mean that our board members are wrong or that Eric is wrong. It just means that we have to be very careful in how we approach these matters and how we decide to go one way or the other.

Ja, tiedättehän, siltä kannalta, pitäisikö Ericin vain astua syrjään, koska joku nosti esiin huolen, en usko, että se on asianmukaista, enkä usko, että se on oikea tapa tehdä asioita myöskään. Joten minun ajatukseni on, ja mitä sinä sanoit, jos puhumme näistä keskusteluista, ja luulen, että mainitsin jo myös, tässä ei ole aikataulua. Jos on hämmennystä, ja jos minä olen hämmentynyt, yleisissä asioissa, uskon, että ei ole tiettyä asiaa

And, you know, from the standpoint of should Eric just step down because somebody raised concern, I don't think that's proper, and I don't think that's the right way to do things either. So my thought is, and what you said, if we talk about these discussions, and I think I already mentioned, too, there's no timetable here. If there's confusion, and if I'm confused, in general matters, I believe that there's not a specific matter

Se ei ole jotain, minkä mielestäni välttämättä tarvitsee tulla seurakunnalle. Se voi olla jotain, jonka kanssa kamppailen jonkin aikaa. Luulen, että me kaikki olemme sanoneet, että meillä on ollut kysymyksiä mielessämme. Tiedän, että minulla on ollut, etten tiennyt, miksi seurakunta meni yhteen tai toiseen suuntaan. Minulta vain kesti jonkin aikaa päästä siihen pisteeseen. Ja luulen, että meidän pitäisi kunnioittaa sitäkin, että se on Jumalan aika. Meidän ei tarvitse panna päivämäärää

That's not something necessarily that I think needs to come to the congregation. That could be something I struggle with for a period of time. I think we've all said that we've had questions in our minds. I know I have, that I didn't know why the congregation went one way or the other. I just took some time to get to that point. And I think we should be respectful of that, too, that it's God's time. We don't have to put a date on

Ensi kuuhun mennessä meillä on tämä keskustelu. Jos on vielä keskustelu käytävänä, jos se ei vieläkään ole selvä, en näe tarvetta meidän kiirehtiä sitä. Ja mitä tulee hänen lepäämiseensä siinä, ei ole mitään haittaa jatkaa lepäämistä, kunnes meillä on parempi selvyys keskusteluissa siellä ja missä tahansa muussa, mikä on huolena.

By next month, we have this discussion. If there's still a discussion to be had, if it's still not clear, I don't see a need for us to rush that. And in terms of him resting on it, there's no harm in continuing to rest until we have better clarity in the discussions there and in whatever else is concerned.

Tiedän itseni kohdalla, että kuuntelen tätä keskustelua kokouksen pitämisestä puhumisesta ja se alkaa kiertää kehää. Ja kun näen sen tapahtuvan, se ei ole hyvä suunta mennä. Täytyy esittää jokin toinen vaihtoehto. Siksi ehdotin sitä, mitä ehdotin. En usko, että meidän pitäisi äänestää siitä, pidämmekö kokouksen Ericin puhumisesta vai emme.

I know for myself, I'm listening to this conversation about having a meeting about speaking and it's becoming circular. And when I see that happening, it's not a good direction to go. There needs to be another alternative presented. That's why I proposed what I did. I don't think we should have a vote of whether we have a meeting about Eric speaking or not.

Enkä minä, juuri nyt, edes tunne oloani mukavaksi pitää kokousta siitä, puhuuko Eric vai ei. Tunnen oloni mukavammaksi pitää kokous, jossa keskustellaan joistakin näistä aiheista uskon asioina ja siitä, miten me uskomme. Ja on vaikea olla kärsivällinen. Se todella on.

And I don't, right now, don't even feel comfortable with having a meeting about whether Eric speaks or not. I feel more comfortable with having a meeting discussing about some of these topics as matters of faith and how do we believe. And it's hard to have patience. It really is.

Ja olla niin vapaa ja avoin siitä, miten teimme päätöksiä, ja joistakin prosesseista, ja myös siitä tosiasiasta, että olemme pyytäneet Ericiä lepäämään, ja ymmärtää, että se ei voi jatkua ikuisesti, mutta tajuta, mikä se aika on. Se, että se on tuotu seurakunnan tietoon, on nyt tietoa. Minua lohduttaa tietää, että seurakunta ainakin on tietoinen.

And being so free and open about how we made decisions and some of the processes and also the fact that we've asked Eric to rest and understanding that it can't go on forever but realizing what is that time. Having that out in the congregation is knowledge now. It's comforting to me to know that the congregation at least is aware.

Minulle tuli vain yksi ajatus myös. On ollut mukava olla täällä, varmasti, ja minusta tuntuu, että se on ollut mukava keskustelu. Ja ajattelin myös, me kaikki, muistetaan, kun annamme anteeksi, kun mitkä tahansa loukkaukset tulevat niiden ihmisten, joilla on huolia Ericistä, ja Ericin väliin, että antaa anteeksi sydämestä molemmat osapuolet

I just had one thought that came to me, too. It's been nice to be here, for sure, and I feel like it's been a nice discussion. And I just thought, too, all of us, let's remember when we forgive, when whatever offenses come between the people that have concerns with Eric and Eric, that forgive from the heart both parts

Muita ajatuksia tai kommentteja? John? Olen samaa mieltä kanssasi, Keith. Luulen, että se on hyvä ajatus pitää se vain seuraavana aiheena. Keskustella niistä tietyistä kysymyksistä tai mistä tahansa.

Any other thoughts or comments? John? I agree with you, Keith. I think that's a good idea to just have that for the next topic. Discuss those particular issues or whatever.

Kehotan ketä tahansa, en halua kenenkään menevän kotiin niin, että he vain toivovat, että olisivat sanoneet jotain. Toisaalta katson kotiin, joten.

I encourage anybody, I don't want anybody going home to like, they just wish they would have said something. On the other hand, I'm looking at home, so.

Kun ketään ei kuulu, viimeinen nimi minulle, tietenkin, 19:stä, se maksaa minulle kaksi. Kaikki syntisi ovat anteeksi Herran nimessä.

Hearing none, the last name for me, of course, out of 19, that costs me two. All your sins are forgiven in the name of the Lord.