LLC:n johtokunnan jäsenten työseminaari 30. huhtikuuta 2022

Hiljentykäämme tänä aamuna alkurukoukseen ja kiitokseen. Rakas taivaallinen Isä, tänä aamuna pyydämme siunaustasi edessä olevalle päivälle. Lähestymme sinua rukoilevin sydämin, että sinä vielä ilmoittaisit ja näyttäisit meille kullekin niin läheisesti, että tämä on todella

Let us quiet this morning in opening prayer and thanksgiving. Dear Heavenly Father, this morning we ask for your blessings for the day ahead. We approach you with prayerful hearts that you would yet reveal and show us individually so closely that this is indeed

Sinun valtakuntasi täällä maan päällä. Ja siitä löytyy syntien anteeksiantamuksen evankeliumi, jonka jokainen meistä voi kuulla ja uskoa uskon kautta. Näemme tänä aamuna, rakas taivaallinen Isä, luomakunnassasi ulkona,

Your kingdom here upon this earth. And in it is found the gospel of the forgiveness of sins that each and every one of us can hear and believe through faith. We see this morning, dear Heavenly Father, in your creation outside,

Että kevätsateet sataavat ja valmistavat maata siementä varten. Pyydämme, rakas taivaallinen Isä, että sinä, joka tunnet niin hyvin täällä koolla olevat sydämet, lähettäisit ne sateet.

That the spring rains are falling and preparing the ground for seed. We ask, dear Heavenly Father, that you, knowing so well the hearts gathered here, that you would send those rains.

Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme, ja anna meille meidän rikkomuksemme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta, voima,

Thy kingdom come, thy will be done, on earth as it is in heaven. Give us this day our daily bread, and forgive us our trespasses, as we forgive those who trespass against us. And lead us not into temptation, but deliver us from evil. For thine is the kingdom, the power,

Vaikka monet rakkaista veljistäni ovat täällä kanssani tänä viikonloppuna, lämpimät terveiset kotiseurakunnastani sieltä Glendalesta, Arizonasta. Ja myös, rakkaat veljet, jos saan, kuinka hyvää on ollut. Kiitän teitä siitä, että olette muistaneet minuakin ja perhettämme, kun valmistaudumme muutokseen elämässämme ja pian tapahtuvaan

Although many of my dear brothers are here with me this weekend, warm greetings from my home congregation there in Glendale, Arizona. And also, dear brothers, if I may, how good it has been. I thank you for remembering even me and our family as we prepare for our change in our life and our soon

Tuleva muuttomme tänne Minnesotaan tulevina viikkoina tuntuu turvattomalta tulla. Haluan lukea aamuhartaudeksemme tänä aamuna muutaman sanan, jotka Jeesus jätti opetuslapsilleen Matteuksen 28. luvun lopussa.

Our pending move here to Minnesota in the coming weeks feels insecure to come. I want to read for our opening devotion this morning a few words that Jesus left with his disciples at the end of the 28th chapter of Matthew.

Luemme nämä sanat Jeesuksen nimessä seuraavasti, sillä rukouksella, että Jumala, joka tietää tarpeemme tälle päivälle, voisi avata sanan sen mukaisesti. Niin ne yksitoista opetuslasta menivät Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Ja kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä; mutta muutamat epäilivät.

We read these words in Jesus' name as follows, with that prayer that God, who knows our needs for this day, could open the word accordingly. Then the eleven disciples went away into Galilee, into a mountain where Jesus had appointed them. And when they saw him, they worshipped him, but some doubted.

Ja Jeesus tuli ja puhui heille sanoen: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Aamen.

And Jesus came and spake unto them, saying, All power is given unto me in heaven and in earth. Go ye therefore and teach all nations, baptizing them in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost, teaching them to observe all things whatsoever I have commanded you. And lo, I am with you always, even unto the end of the world. Amen.

Monissa teidän Raamatuissanne voi olla tämän Jumalan sanan kohdan ympärillä otsikko Lähetyskäsky. Sitten voitte ihmetellä, että no, mikä on ensimmäinen, mikä on käsky, ja mikä sitten tekee käskystä suuren? Se on suuri, koska se on Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen antama ohje siitä, mitä

Many of your Bibles might have a heading around this portion of God's Word as the Great Commission. Then you might wonder that, well, what is a first, what is a commission, and then what makes a commission great? It is great because it's the instruction given by our Lord and Savior Jesus about what

Hänen opetuslastensa, mitä hänen seuraajiensa pitäisi tehdä. Oli nyt jonkin aikaa pääsiäisen tapahtumien jälkeen, Jeesus oli täällä maan päällä, kävi omiensa keskuudessa, ja pian oli tapahtumassa hänen taivaaseenastumisensa.

His disciples, what his followers ought to do. It was now some time after the events of Easter, Jesus was here upon this earth, visiting amongst his own, and soon his ascension there to heaven was to happen.

Epäilemättä jotkut opetuslapsista olivat vielä hämmentyneitä keskenään ja ihmettelivät sitä, mitä oli juuri tapahtunut siellä pääsiäisenä. Ja niin kuin voimme muistaa ja palauttaa mieleen pyhästä Raamatusta Jeesuksen ajasta täällä maan päällä, hän kävi usein opetuslastensa kanssa.

No doubt that some of the disciples were yet reeling amongst themselves and wondering at what had just happened there in Easter. And as we may remember and recall from Holy Scripture of Jesus' time here upon this earth, he visited often with his disciples.

Ja antoi tällaisia vihjeitä ja viitteitä siitä, ettei hän olisi täällä kauan. Että hänen oli hyödyllistä palata Isän luo. Ja opetuslapset jopa kysyivät, että minne olet menossa? Jotkut jopa kysyivät, voimmeko tulla kanssasi?

And gave these kind of hints and indications that he wasn't going to be here for a long time. That it was expedient for him to return to the Father. And the disciples even asked that, where are you going? Some even asked, can we come with you?

Jeesus sanoi: Minne minä menen, sitä te ette vielä tiedä, mutta pian te tulette ymmärtämään ja oppimaan. Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Joten selvästi tässä annetaan

Jesus said, where I go ye know not yet, but soon ye will come to understand and learn. All power is given unto me in heaven and in earth. So clearly here is given

Tämä todistus Jumalan kolminaisuudesta, että Jeesus oli todella Jumalan Poika. Kaikki Jumalan asiat annettiin hänelle, jotta hänet tehtäisiin tunnetuksi täällä maan päällä, jotta hänestä tehtäisiin se sovitus synnin edestä.

This testimony of the Trinity of God, that Jesus was indeed the Son of God. All things of God were given to him to make him known here upon this earth, to make him be that atonement for sin.

Ja mitä me näimme tämän voiman osoituksena, kun Jeesus oli täällä maan päällä? Monet saivat näkönsä. Sairaat paranivat. Rammat pystyivät kävelemään. Sellainen oli Jumalan voiman osoitus hänen Poikansa kautta täällä maan päällä.

And what did we see as the demonstration of this power when Jesus was here upon this earth? Many received their sight. The sick were healed. The lame were able to walk. Such was the demonstration of the power of God through his Son here upon this earth.

Hän antoi meille myös tämän käskyn, että menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja, kastaen heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Näimme siinä, kun opetuslapset ihmettelivät taivaaseenastumisen jälkeen,

He also gave this commandment to us that go ye therefore and teach all nations, baptizing them in the name of the Father, Son, and Holy Ghost. We saw there as the disciples wondered after ascension,

He katselivat ylös taivaaseen, mutta heitä ei jätetty kauaksi aikaa yksin. Kun enkeli kävi heidän luonaan ja sanoi heille, että älkää seisoko tässä katsomassa kauas taivaaseen, vaan menkää nyt ja tehkää se työ, johon Jeesus on teidät kutsunut. Mitä se on, rakkaat veljet ja sisaret, mitä me menemme opettamaan?

They gazed up into heaven, but they were not left alone for long. When the angel visited them and told them that don't stand here looking far off into heaven, but go now and do the work that Jesus has called you to do. What is it, dear brothers and sisters, that we go to teach?

Kaikki kansat, me menemme sinne opettamaan Jumalan kutsusta autuuteen. Menemme nyt vain tunnustaen sitä ilon syytä ja toivon syytä, jonka omistamme omissa sydämissämme.

All nations, we go there to teach of God's invitation for salvation. We go now only confessing that reason of joy and reason of hope that we own in our own hearts.

Jotta ne, jotka saattavat kuulla, jos niin kutsutaan, voivat uskoa. Sanoi: opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. On mielenkiintoinen asia alkaa ihmetellä tai pohtia, että mitä Jeesus opetti?

So that those that might hear, if so called, can believe. Said teaching them to observe all things whatsoever I have commanded you. It's an interesting thing to start to wonder or to ponder that what did Jesus teach?

Mitä hän on käskenyt opetuslapsilleen ja meille? Ensinnäkin yksi Jeesuksen saarnoista antoi paljon opetusta siellä vuorella. Vuorisaarna, kun hän erityisesti

What has he commanded to his disciples and to us? First, one of Jesus's sermons gave much instruction there on the Mount. The Sermon on the Mount, when he especially

puhui meille siitä, kuinka tuomitseva laki oli. Hän puhui meille siitä, kuinka kykenemättömiä me olemme ansaitsemaan tai tuomaan mitään Jumalan eteen autuuden tekona.

spoke to us about how condemning the law was. He spoke to us how unable we are to merit or bring anything before God as a work of salvation.

Koska niin usein, jopa ajatuksissamme, jäämme niin kauas siitä mittapuusta, jonka Jumala on asettanut laissaan. Mutta hän on kutsunut sinua ja veljiäsi, kun olet jopa nyt, ehkä tänä aamuna, alkanut tutkia paikkaasi.

Because so often, even in our thought, we fall so short of the standard God has set in his law. But he has called to you and to your brothers when you have even now, perhaps this morning, begun to examine your place.

Mitä olet nähnyt? Olet ehkä tullut tällaisten kysymysten kanssa. Miksi olen täällä? Ehkä tunnet hyvin läheisesti syntisyytesi ja pelkosi. Joten Jumalan sana kutsuu meitä tästä huolen ja pelon paikasta

What have you seen? You have perhaps come with these kind of questions. Why am I here? Perhaps you feel very closely your sinfulness and your fears. So God's word calls us from this place of worry and fear

Uskomisen ilon paikkaan. Ja rakkaat veljet ja sisaret, vain tässä paikassa, jossa sielu tarvitsee täysin taivaallisen Isän hoitoa ja opetusta, voimme sitten aloittaa työmme. Joten meidän täytyy olla täysin riisuttuja kaikesta omastamme

To a place of joy in believing. And dear brothers and sisters, only in this place of needing the soul completely, the care and the instruction from the Heavenly Father, can we then begin our work. So we need to be fully undressed of anything of ourselves

Ja mitä me teemme muuta kuin heilutamme niitä saastaisia rääsyjä jättääksemme ne taaksemme, koska ne todella ovat ei mitään. Jeesus jätti tämän lupauksen omilleen, että aikanaan hän lähettää Puolustajan.

And what do we do but wave those filthy rags to put behind us because they indeed are nothing. Jesus left this promise to his own that in due time he will send the Comforter.

Ja hän muistuttaa kaikista niistä asioista, joita hän on opettanut, sekä täällä hänen aikanaan, mutta myös, rakkaat veljet, Puolustaja pysyy yhä täällä keskellämme. Ja me odotamme Hengen työtä, myös tänä aikana, opettamaan ja opettamaan meille taivaallisen Isämme

And he will bring to remembrance all the things that he has taught, both here in his time, but also, dear brothers, the Comforter yet remains here in our midst. And we wait upon the work of the Spirit, even in this time, to teach and to teach us of our Heavenly Father's

Käskyä meille. Niin kuin hän sanoi: Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Joten hän on yhä täällä kanssamme ajassa, Pyhän Hengen voiman ja läsnäolon kautta. Ja pyydämme ja rukoilemme tänä päivänä, rakas taivaallinen Isä, lähetä meille Henkeäsi.

Command to us. As he said, and lo, I am with you always, even unto the end of the world. So he is yet here with us in time, through the power and presence of the Holy Spirit. And we ask and pray this day, dear Heavenly Father, send us of your Spirit.

Valtakuntasi kunniaksi ja kirkkaudeksi täällä maan päällä ja pyhän ja kalliin nimesi kunniaksi. Että ensinnäkin ja ennen kaikkea, rakkaat veljet, tänä aamuna me löydämme itsemme, niin kuin opetuslapset, tai niin kuin ne, jotka olivat siellä kuulemassa Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen lähetyskäskyä,

For the glory and honor of your kingdom here upon this earth, and for the glory of your holy and precious name. That first and foremost, dear brothers, this morning, we find ourselves, as the disciples did, or as those that were there to hear the commission of our Lord and Savior Jesus,

Kun he olivat tulleet siihen kohtaamispaikkaan, jonka Herramme oli määrännyt, he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, mutta muutamat epäilivät. Huomaatteko tänä aamuna, rakkaat veljet, että teissä on täällä sisimmässänne osa, joka haluaa palvoa, mutta teissä on osa, joka on lähellä epäilystä?

When they had come to that meeting point appointed by our Lord, they saw him, they worshipped him, but some doubted. Do you find this morning, dear brothers, there is a portion of you here within you that wants to worship, but there is a portion within you that is close to doubt?

Voima tänä aamuna, rakkaat veljet ja sisaret, tämänpäiväiseen pyrkimykseenne on syntien anteeksiantamuksen evankeliumissa. Ja valvomisen paikassanne tänä aamuna aloittakaa tämä päivä uskoen kaikki synnit ja matkan viat anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Olkaa vapaita. Olkaa vapaita tämän lahjan kanssa, jolla Jumala on niin siunannut teitä. Ja saisitte

The power this morning, dear brothers and sisters, for your endeavor today is in the gospel of the forgiveness of sins. And in your place of watching this morning, begin this day believing all sins and journey faults forgiven in Jesus' name and precious atonement blood. Be free. Be free with this gift that God has so blessed unto you. And may you

Puhua ja jakaa tänä päivänä Jumalan valtakunnan kunniaksi ja hänen seurakuntansa rakentumiseksi, jotta kukaan ei kadotettaisi matkan varrella ja jotta sydämet voisivat niin ottaa vastaan taivaallisen Isämme sanan, joka on tehty eläväksi tänään Pyhän Hengen voimalla. Mutta rakkaat veljet, minä olen se, joka

Speak and share this day for the glory of God's kingdom and for the upbuilding of his congregation so that none would be lost along the way and that hearts could so receive the word of our Heavenly Father made alive today by the power of the Holy Spirit. But dear brothers, I am the one who

Jumalan sana puhuu tässä niin läheisesti, kun se sanoo: mutta muutamat epäilevät sitä. Saanko uskoa syntini. Minun haluni on uskoa yhdessä teidän kanssanne. Jeesuksen nimessä, aamen.

The word of God here speaks so closely when it says, but some doubt it. May I believe my sins. It is my desire to believe together with you. In Jesus' name, amen.

Laulakaa laulu 159.

Sing song 159.

[Laulettiin virsi (laulu 159); sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung (Song 159); lyrics not transcribed]

Hyvää huomenta ja tervetuloa. On mukava, täydellinen päivä, jonka Jumala on meille antanut. Ne teistä, jotka tulette muualta kuin Keskilännestä, saatatte ihmetellä tätä sadetta, mutta se on aika normaalia täällä.

Good morning and welcome. It's a nice, perfect day that God has given us. For those of you folks coming from other than the Midwest, you might wonder about this rain, but it's pretty normal for here.

Paitsi että meillä ei ole ollut tarpeeksi sadetta, joten tämä on tervetullutta. Mutta olen myös ajatellut, että jos Jumala olisi antanut meille mukavan 70 asteen päivän, auringonpaistetta, en tiedä, kuinka moni meistä olisi kestänyt tämän kokouksen. Joten se on Jumalan siunaus siitä, että voimme vain nauttia päivästä, jonka Jumala on meille antanut. Meillä on

Except that we haven't had enough rain, so this is welcome. But I've also thought that if God would have given us a nice 70 degree day, sunshine, I don't know how many of us would have been able to bear this meeting. So it's God's blessing for that, that we can just enjoy the day that God has given us. We have

Kuinka monta tahansa osallistujaa verkossa, en tiedä, jossain vaiheessa voimme kertoa ne luvut. Meillä oli noin 150 ilmoittautumista tänne. Arvaan, että luultavasti yli sen, reilusti yli sen, kun otetaan huomioon ilmoittautumislista takana. Jos ette ole kirjautuneet, tehkää se, olkaa hyvä.

Any number of participants online, I don't know at some point we can relate those numbers. We had about 150 sign-ups for in here. I'm guessing there's probably over that, well over that, taking into account the sign-up sheet in the back. If you haven't signed in, please do.

Meillä voi olla joitakin tietoja tai asiakirjoja, jotka haluaisimme lähettää tästä kokouksesta. Meillä ei ole mitään erityistä suunnitteilla tässä vaiheessa, mutta jos meillä olisi se päivitetty yhteystietolista, se olisi hyvin hyödyllinen meille myös toimistolla. Tämä kokous tänään on ollut hyvin mielenkiintoinen.

We may have some information or documents that we'd like to send from this meeting. We don't have anything in particular planned at this point, but if we would have that updated communication list, it would be very helpful for us at the office as well. This meeting today has been very interesting.

Aikataulutettu ja suunniteltu ensisijaisesti paikallisten seurakuntien johtokuntien jäsenille, kokousedustajille ja puhujille. Olemme nähneet viime vuosina kaikkien niiden tärkeyden, mutta erityisesti kokousedustajan rooli on ollut hyvin tärkeä työssämme viime vuosina.

Scheduled and planned primarily for local congregation board members, delegates, and ministers. We've seen in recent years the importance of all of those, but in particular the role of the delegate has been very important in our work in recent years.

Ja siitä syystä kokousedustajat ovat hyvin, on hyvin mukavaa, että he voivat osallistua tällaisiin kokouksiin, jotta he voivat olla paremmin tietoisia Pohjois-Amerikan Siionin käynnissä olevasta työstä, mutta myös siitä hengellisestä tilanteesta, jossa olemme ja jota käsittelemme vuodesta toiseen myös.

And so for that reason, the delegates are very, it's very nice that they're able to attend these kinds of meetings so that they can be more aware of the ongoing work of North American Zion, but also of the spiritual situation we're in and as we deal with from year to year as well.

Kun menette edustamaan seurakuntianne vuosikokoukseen, menette sinne hyvin vastuullisessa asemassa siinä mielessä, että menette ja puhutte sen seurakunnan puolesta, joka on teidät lähettänyt. Joten on mukavaa, että voitte liittyä myös tähän kokoukseen, joten tervetuloa.

When you go and represent your congregations at the annual meeting, you're going there with a very responsible position in that you're going and speaking on behalf of the congregation that has sent you. So it's nice that you're able to join this meeting as well, so welcome.

Arvinin aamuhartaudessa hän kysyi sen kysymyksen retorisesti, mutta kuka se oli, jonka piti olla täällä? Enkä tiedä, tunteeko kukaan meistä niin... On tarpeellista, että olemme täällä, mutta se on tietenkin siunaus, että voimme kaikki olla täällä. Joten tervetuloa jokaiselle teistä, veljenne ja sisarenne. Aikataulu, olemme laajentaneet sitä tänä vuonna vähän.

In Arvin's opening devotion, he asked that question rhetorically, but who was it that was supposed to be here? And I don't know that any of us feel so... It's necessary that we're here, but it certainly is a blessing that we can all be here. So welcome to each of you, your brothers and sisters. The schedule, we've expanded it this year just a bit.

Ja tiedän, joidenkin teistä harmiksi, kuulin vähän mutinaa ja nurinaa, että miksi mennä iltaan asti? Jos te olette hyvin ytimekkäitä puheenvuoroissanne ja täsmällisiä ja mitä kaikkea,

And I know to the chagrin of some of you folks, I heard some murmurings and grumblings that why go into the evening? If you folks are very concise with your speaking terms and prompt and whatnot,

Emme ehkä tarvitse mennä iltoihin asti. Aikataulumme on joustava, mutta se riippuu ensisijaisesti teistä. Mutta halusimme tarjota mahdollisuuden, kun matkustatte kaukaa, erityisesti päivänä, jota elämme, niiden hengellisten vaikeuksien kanssa, joita kohtaamme,

We may not need to go into the evenings. Our schedule is flexible, but it primarily depends on you folks. But we wanted to offer the opportunity when you travel from afar, especially in the day that we're living, with the spiritual difficulties we face,

Antaa runsaasti mahdollisuuksia johtokunnalle tai kokousedustajille ja puhujille esittää ajatuksensa, pystyä kertomaan niistä, esittää kysymyksiä ja niin edelleen. Joten pääpaino tänään on nykyisessä hengellisessä tilanteessa. Olemme pyytäneet Jim Franttia, jos hän valottaisi sitä ja sitä, missä olemme tänään.

Give plenty of opportunity for board or delegates and ministers to have their thoughts, be able to share them, questions to be asked, and so on. So the primary focus today will be on the current spiritual situation. We've asked Jim Frantti if he would highlight that and where we are today.

Ja sitten tämän lisäksi olemme pyytäneet Jon Bloomquistia esittelemään tämän aiheen Jumalan hallintapiiristä. Kai se on hyvin tärkeä aihe, jota kohtaamme päivänä, jota elämme.

And then, in addition to this, we've asked Jon Bloomquist to present this topic on God's realm. I guess it's a very important topic that we're facing in the day that we're living.

Ja niin John tekee sen tänä aamuna, ja meillä on jonkin verran mahdollisuutta keskustella kummasta tahansa esityksestä lounasaikaan asti, ja sitten myös lounaan jälkeen meillä on mahdollisuus jatkaa sitä keskustelua. Iltapäivän virvokkeiden jälkeen meillä on sitten joitakin hallinnollisia

And so John will do that this morning and we'll have some opportunity to discuss either of those presentations till lunchtime and then also after lunch we'll have opportunity to continue that discussion. After refreshments this afternoon then we have some business

Asioita, joista päivittää teitä, sekä LLC:n toimistolta, joitakin tiedotteita, jotka koemme tärkeiksi. Ja sitten illallisen jälkeen voimme jatkaa joidenkin näiden hallinnollisten asioiden kanssa, joissa oli joitakin aiheita, joita pidimme tärkeinä käsitellä puhujien kokouksestamme. Joten sielunhoito-osasto käsittelee joitakin niistä

Stuff to update you folks with, both from the LLC office, some of the communications that we feel are important. And then after supper, we can continue with some of these business items where there were some topics that we felt would be important to address from our ministers meeting. So the pastoral department will address some of those

Aiheista, joista keskustelimme puhujien kokouksessa, joka meillä oli hiljattain siellä Stony Lakessa, ja myös vähän päivitystä tiloista ja Silver Springsin kehittämisestä. Hyvin, hyvin yleisellä tasolla, hyvin lyhyesti, ei millään tavalla

Topics that we discussed at the ministers meeting that we had recently up in Stony Lake and also a bit of an update on the facilities and the development of Silver Springs. Very, very high level, very brief, not in any kind of

Arvinin ajatukset ja rukoukset, että Jumala siunaisi tämän päivän pyhän ja vanhurskaan tahtonsa mukaan. Joten, onko kysymyksiä? Huolia? Koska ei näy,

Arvin's thoughts and prayers that God would bless this day according to his holy and righteous will. So, is there any questions? Concerns? Seeing none,

Nyt pyydämme Jim Franttia, ja Jim Frantin päivityksen jälkeen laulamme laulun 183, ja sitten siirrymme sieltä Jon Bloomquistin esitykseen.

Now we'll ask Jim Frantti, and after Jim Frantti's update, we'll sing song 183, and then we'll move into Jon Bloomquist's presentation from there.

No, hyvää huomenta ja Jumalan terve teille kaikille. Minun täytyy sanoa, että on todella mukava nähdä niin monia teistä täällä, nähdä rakkaiden matkatoverien kasvoja ja tuntea oloni turvalliseksi, kun seison täällä ylhäällä ja näen niin monia rakkaita uskovaisia.

Well, good morning and God's peace to all of you. I have to say it is really nice to see so many of you here, see faces of dear fellow travelers and feel secure for me to stand up here and see so many dear fellow believers.

Muistuttaa minua Jumalan valtakunnan turvallisuudesta. Minun osani on yksinkertaisesti antaa päivitys hengellisestä tilanteesta, koska niin kuin kuulitte Ericiltä, Eric ja Adrian antavat päivityksiä joistakin LLC:n sisällä käynnissä olevista töistä ja

Reminds me of the security of God's kingdom. My part will be to simply give an update on the spiritual situation because as you heard from Eric, we will have Eric and Adrian give updates on some of the work going on within the LLC and

Joten kuulette ne myöhemmin. Joten yritän yksinkertaisesti antaa yhteenvedon asioista, missä olemme juuri nyt, ja toivon, että te kaikki tunnette olevanne vapaita päivän mittaan kertomaan ajatuksistanne ja kysymyksistänne ja ehdotuksistanne näissä asioissa. Se ei ole niin helppo tehtävä, joka minulle on tässä annettu.

So you will hear those later on. So I will try to simply give a summary of things where we are at right now and hope that you will all feel free as the day goes on to share your thoughts and questions and suggestions on these matters. It's not such an easy duty that I've been given here.

Ja tulen yksinkertaisesti sillä rukouksella, että Jumala antaisi oikeanlaiset sanat, jotka eivät olisi vahingollisia evankeliumin työlle. Ja pyydän jo nyt, saanko uskoa syntini anteeksi. Haluan pysyä lapsenkaltaisena uskovaisena matkaten teidän kanssanne, rakkaat veljet ja sisaret.

And I simply come with that prayer that God would give the right kind of words that would not be harmful to the work of the gospel. And I ask even now if I may believe my sins forgiven. I want to remain as a childlike believer traveling with you, dear brothers and sisters.

Hengellisten aiheiden osalta yksi, jonka mainitsen vain lyhyesti, koska veljemme John kuvailee sitä tarkemmin, mutta meillä on ollut tämä huoli tai kysymys viime aikoina sen takia, mitä olemme kohdanneet laukaisijan kanssa, kai COVID-asioiden kautta, mutta se on tuonut esiin monia keskusteluja ja ajatuksia koskien

In the matter of spiritual topics, one that I will only mention briefly because our brother John will describe it in more detail, but we have had this worry or question recently because of what we have faced with a trigger, I suppose by the COVID issues, but has brought about many discussions and thoughts regarding

Hallitusta ja meidän rooliamme yhteiskunnassa tässä maallisessa hallintapiirissä. Ja joskus vanhasta osastamme, tästä lihallisesta osasta, meillä voi olla vahvoja mielipiteitä tällaisista asioista, poliittisista asioista tai mitä ne sitten ovatkin.

The government and our role in society in this earthly realm. And sometimes from our old portion, this fleshly portion, we can have strong opinions about these kinds of things, political matters or whatever they might be.

Ja joskus olemme kuulleet joitakin melko vahvoja kannanottoja siitä, miten meidän pitäisi suhtautua joihinkin hallituksen määräyksiin tai suosituksiin, ja erityisesti se on huolestuttavaa, jos siitä alkaa tulla niin merkittävä asia, että se jakaa meitä uskovaisina ja rikkoo uskovaisten rakkauden.

And sometimes we have heard some fairly strong positions taken about how we ought to treat some of the government mandates or recommendations and especially it's worrisome if it begins to become such a significant issue that it divides us as believers and breaks the love of the believers.

Ja se on yksi syistä, miksi veljeämme Johnia on pyydetty pitämään se esitys, joka hänellä on. Joten en mene siihen. Jätän sen mielelläni Johnille ja keskusteluillemme täällä myöhemmin. Kun olimme Phoenixissa talviseuroissa, meillä oli tavallinen johtokunnan kokouksemme siihen aikaan siellä.

And that's one of the reasons that our brother John has been asked to give the presentation that he has. So I won't go into that. I will gladly defer it to John and to our discussions here later. When we were in Phoenix for winter services, we had our regular board meeting at that time out there.

Minua pyydettiin silloin antamaan seurakunnalle yhteenveto johtokuntamme keskustelusta. Ehkä monet teistä ovat jo kuulleet sen ja tietävät sen sisällön, mutta mainitsen tässä vain siitä johtokunnan keskustelusta, että ensinnäkin minusta monet meistä menivät siihen kokoukseen kysymysten kanssa

I was asked at the time to give a summary to the congregation from our board discussion. Perhaps many of you have already heard that and know the contents of it, but I will just mention here about that board discussion that first of all, I think many of us went to that meeting with questions

Miettien, mikä on tie eteenpäin. Henkilökohtaisia epäilyksiä, niin kuin kuulimme veljeltämme Arvinilta, joita voimme kokea, ja huolia. Ja kuitenkin siinä kokouksessa koimme tämän, että veli toisensa jälkeen puhui avoimesti ja vapaasti. Kokous oli niin avoin ja vapaa ja yksimielinen. Ja puheenvuoro toisensa jälkeen, ne liittyivät yhteen.

Wondering what is the way forward. Personal doubts, as we heard from our brother Arvin, that we can experience and worries. And yet at that meeting, we experienced this, that one brother after another spoke openly and freely. The meeting was so open and free and united. And one speech after another, they joined together.

Ja minusta henkilökohtaisesti ainakin tuntui siltä, että Jumala johtaa meitä. Yksilöinä meillä on kysymyksiä, mutta yhteisesti Jumalan henki ohjaa niiden lahjojen kautta, joita hän antaa lapsilleen. Ja niin oli niin hyvä olla siellä ja kuulla se keskustelu. Ja sen päätteeksi johtokunnan jäsenet sanoivat, että meidän täytyy kertoa tämä myös seurakunnalle.

And for me personally, at least, it felt like God is leading us. Individually we have questions, but collectively God's spirit guides through the gifts he gives to his children. And so it was so good to be there and hear that discussion. And at the conclusion of that, board members said, we need to share this also with the congregation.

Me tiedämme, että on nyt kulunut aika pitkä aika siitä, kun olemme kokeneet täällä Pohjois-Amerikan Siionissa vihollisen pyrkimykset jakaa uskovaiset. Ja meillä on ollut keskusteluja ja kokouksia, no, ainakin viimeiset seitsemän vuotta, ja olen varma, että voisimme mennä jopa sitä pidemmälle taaksepäin.

We know that it's been quite some time now that we have experienced here in North American Zion the efforts of the enemy to divide the believers. And we have had discussions and meetings, well, for at least the last seven years, and I'm sure we could even go back beyond that.

Se on ollut pitkä ajanjakso, ja me tiedämme, että vihollinen on yrittänyt tänä aikana nostaa kysymyksiä niistä perusopetuksista, joita olemme aina kuulleet Jumalan valtakunnassa, siitä, mitä Pyhä Henki opettaa.

It's been a long period of time, and we know that the enemy has tried during this time to raise questions about the basic teachings that we have always heard in God's kingdom, that which the Holy Spirit teaches.

Ja se ei tietenkään ole mitään uutta. Se on yksi niistä asioista, joita vihollinen tykkää tehdä, nostaa kysymyksiä Jumalan opetuksista. Hän teki sen Eedenin puutarhassa, ja hän tekee sitä yhä tänään. Hän ei näytä koskaan väsyvän. Me väsymme ja uuvumme kaiken tämän edessä, mutta vihollisen energia ei näytä koskaan loppuvan. Mutta niiden monien kokousten ja

And that's, of course, nothing new. It's one of the things the enemy likes to do, raise questions about God's teachings. He did it in the Garden of Eden and he still does it today. He doesn't ever seem to get tired. We get tired and weary in the face of all this, but the enemy seems to never run out of energy. But through those many meetings and

Kirjeenvaihdon ja keskustelun kautta. Meidän täytyy sanoa, että Jumala on ollut kärsivällinen. Joskus me saatamme yksilöinä käydä kärsimättömiksi ja ihmetellä, milloin kaikki nämä asiat loppuvat? Milloin Jumala antaa selkeyden, jotta voimme kokea sitä, mitä olemme kokeneet Jumalan valtakunnassa, vanhurskautta, rauhaa ja iloa?

Correspondence and discussion. We have to say that God has been patient. Sometimes we might individually become impatient and wonder when will all of these things end? When will God give clarity so that we can experience what we have experienced in God's kingdom, righteousness, peace, and joy?

Joten olemme yrittäneet odottaa Jumalan aikaa. Ja johtokunnan keskusteluissa siellä Phoenixissa meistä tuntui, että Jumala näytti meille, että nyt hänen aikansa on täällä, että meidän täytyy käsitellä näitä asioita avoimesti ja että jokaisen täytyy pysähtyä kysymään omassa sydämessään, missä minä olen?

So we have tried to wait on God's time. And in the board discussions there in Phoenix, it felt to us like God was showing us that now his time is here, that we need to address these matters openly, and that everyone needs to pause to ask in their own hearts, where am I?

Mitä tekoni ja sanani ovat olleet? Eikä katsoa muiden uskovaisten vikoja tai Jumalan valtakunnan vikoja. Olemme kuulleet paljon niitä osoitettavan vuosien varrella. Olemme kuulleet näitä väitteitä, että Pohjois-Amerikan Siion on opetuksessaan lakihenkinen. Olemme kuulleet, että meillä on tällaista

What have my actions and words been? And not look at the faults of the other believers or the faults of God's kingdom. We have heard a lot of those pointed out over the years. We have heard these statements that North American Zion is law-minded in its teaching. We've heard that we have this kind of

Väärää ja raskasta Jumalan huonekunnan hallintoa, joka jakelee päätöksiä ja kannanottoja asioista, joita on noudatettava. Olemme kuulleet, että uskovaiset elävät pelossa. He pelkäävät paikallisia johtokuntiaan ja LLC:n johtokuntaa ja puhujia ja pelkäävät puhua. Olemme kuulleet sellaisista asioista kuin vääristä rippiopeista.

Wrong and heavy governance of the household of God that hands out rulings and positions on things that must be followed. We've heard that the believers are living in fear. They're fearful of their local boards and of the LLC board and of the speakers and are afraid to speak. We've heard about things like wrong confession doctrines.

Ja minun täytyy sanoa, rakkaat veljet ja sisaret, että se ei sovi ollenkaan yhteen minun näkemykseni kanssa Jumalan valtakunnasta täällä Pohjois-Amerikassa. En ole kokenut sitä ollenkaan. En ole kokenut pelkoa teiltä ja muilta matkalaisilta, vaan iloa siitä, että saa uskoa. En ole kokenut sitä paikallisissa seurakunnissamme, johtokuntien

And I have to say, dear brothers and sisters, that doesn't join at all with my view of God's kingdom here in North America. I haven't experienced that at all. I haven't experienced fear from you and other travelers, but joy to be believed. I haven't experienced that in our local congregations, boards of

Muuttuvan kovakouraisiksi ja yrittävän hallita uskovaisia, vaan että te, jotka palvelette, olette halunneet vain palvella todellisina palvelijoina, nöyrinä palvelijoina, palvellaksenne Jumalan seurakuntaa. Ja tiedän, että se on ollut sama asenne LLC:n johtokunnan kokouksissamme. Kun olemme kokoontuneet, se on ollut tyhjien astioiden kokoontuminen.

Become heavy-handed and try to govern over the believers, but that you who serve have wanted only to serve as true servants, humble servants, to serve God's congregation. And I know that has been the same attitude in our LLC board meetings. When we have gathered, it's been a gathering of empty vessels.

Heikkoja uskovaisia, jotka tarvitsevat kuulla evankeliumia, mutta jotka kuitenkin haluavat, että heillä on sydämet, jotka ovat halukkaita palvelemaan. Ja niin on ollut surullista kuulla sellaisia väitteitä ja syytöksiä, joita on esitetty Pohjois-Amerikan Siionia kohtaan. Olen itse sanonut, että tämä Pohjois-Amerikan Siion on ollut minun turvapaikkani.

Weak believers needing to hear the gospel but yet wanting to have hearts willing to serve. And so it's been sad to hear those kinds of statements and accusations that have been made towards our North American Zion. I have said myself that this North American Zion has been my refuge.

Ja kuulla sellaisia syytöksiä, se on kuin vetäisi perustuksen altamme. Missä on turvapaikkamme, jos emme voi luottaa Jumalan valtakuntaan täällä Pohjois-Amerikassa, joka on ollut niin rakastava ja armollinen ja huolehtinut meistä kaikkina näinä vuosina?

And to hear those kinds of accusations, it's like it's pulling the foundation out from under us. Where is our refuge if we can't trust God's kingdom here in North America that has been so loving and gracious and cared for us through all these years?

Oletteko te, kysyisin kysymyksen, oletteko te veljet ja sisaret kokeneet Pohjois-Amerikan Siionin miksikään muuksi kuin armon ja anteeksiantamuksen paikaksi? Uskaltaisin sanoa itsestäni, etten olisi täällä tänään teidän kanssanne Jumalan lapsena, jos tämä ei olisi armon ja anteeksiantamuksen valtakunta.

Have you, I would ask the question, have you brothers and sisters experienced North American Zion to be anything other than a place of grace and forgiveness? I would dare say of myself I wouldn't be here today with you as a child of God if this wasn't the kingdom of grace and forgiveness.

Ja on ollut niin surullista kuulla sitä erilaista näkemystä ilmaistavan Pohjois-Amerikan Siionistamme. Sanoisin, että en ole ainoastaan itse kokenut tätä Pohjois-Amerikan Siionia tällä tavalla, vaan niissä monissa, monissa kokouksissa ja käynneissä, joita meillä on ollut niiden kanssa, jotka palvelevat siinä, Suomen ja Ruotsin Siionin,

And it has been so sad to hear that different kind of view being expressed of our Zion of North America. I would say that not only have I experienced this North American Zion this way, but in the many, many meetings and visits that we've had with those who serve in it, the Zion of Finland and Sweden,

Olemme kokeneet sielläkin niin täydellisen uskon ja hengen ykseyden. Tapaamme usein esimerkiksi niitä, jotka palvelevat SRK:ssa Suomessa, ja olemme aina yhdessä ihmetelleet meidän välistämme ymmärryksen ja uskon ja hengen ykseyttä. Eikä se voi tulla lihasta. Sellainen ykseys on vain Jumalan Pyhän Hengen työtä.

We have experienced there also such a complete unity of faith and spirit. We meet frequently with, for example, those who serve in SRK in Finland, and we have always together marveled at the unity of understanding and faith and spirit between us. And that can't come from the flesh. That kind of unity is only the work of God's Holy Spirit.

Se on ollut niin lohdullista ja rohkaisevaa tänä aikana, jota elämme. Ja olemme myös tarvinneet neuvoa ja ohjausta niiltä muilta, jotka palvelevat, koska vihollinen tietenkin haluaisi aina eristää tai jakaa meidät. Ja niin on ollut todella hyvä tuntea se läheinen yhteys, tuntea toisemme sydämestä ja tuntea uskon ykseys.

It has been so comforting and encouraging in this time in which we are living. And we have also needed advice and counsel from those others who serve, because the enemy would, of course, always like to isolate or divide us. And so it's been really good to feel that close contact, know one another from the heart and feel the unity of faith.

Viime kerralla, kun meillä oli sellainen yhteinen käynti, mikä oli, kai, juuri viimeisen kuukauden sisällä, ne veljet Suomessa, he sanoivat, että he ovat ihmetelleet, että Pohjois-Amerikan Siion on ollut niin kärsivällinen käsitellessään näitä vaikeita asioita.

Last time we had that kind of joint visit, which was just, I suppose, within the last month, those brothers in Finland, they said they have marveled that North American Zion has been so patient in dealing with these difficult issues.

Mutta he antoivat meille myös tämän rakastavan muistutuksen, että kärsivällisyys voi myös muuttua löysyydeksi, jos se jatkuu liian kauan ja väärällä tavalla. Ja me tiedämme, että uskovaiset ovat väsyneitä taisteluihin ja haluavat kovasti ja rukoilevat, että Jumala

But they also gave us this loving reminder that patience can also turn to leniency if it goes on too long and in the wrong way. And we know that believers are weary of the battles and want very much and pray that God would

Hoitaisi asiat ja korjaisi asiat, jotta voisimme palauttaa ykseyden ja matkata yhdessä yhtenäisenä laumana. Jumalan lapset eivät voi matkata jakautuneena laumana. Jeesus sanoi kerran, että talo, joka on riitautunut itsensä kanssa, ei voi pysyä pystyssä. Ja niin meistä on tuntunut, että olemme nyt saavuttaneet ajankohdan, jolloin on tärkeää,

Would care for things and repair things so that we could restore unity and travel together as a united flock. God's children cannot travel as a divided flock. Jesus once said, a house divided against itself cannot stand. And so it has felt to us like we have reached a point in time now when it is important

Että jokainen kysyy itseltään, henkilökohtaisesti, missä minä olen? Emme halua katsoa toisiamme ja yrittää osoittaa vikoja ja puutteita ja virheitä ja epäonnistumisia. Niitä on runsaasti jokaisessa meistä. Mutta Jumalan valtakunta yhteisesti, se on tahraton kultainen kynttilänjalka.

That everyone asks of themselves, personally, where am I? We don't want to look at one another and try to point out the faults and flaws and errors and failings. There are plenty of those in each of us. But God's kingdom collectively, it is an unblemished golden candlestick.

Näemmekö sen sillä tavalla täällä Pohjois-Amerikassa? Näemmekö sen armon ja anteeksiantamuksen paikkana ja turvapaikkana tässä maailmassa? Joten johtokunnasta on tuntunut, että oli aika yrittää vielä vedota niihin, jotka ovat taistelleet

Do we see it that way here in North America? Do we see it as a place of grace and forgiveness and a refuge in this world? So the board has felt that it was time to try to make an appeal yet to those who have been battling against

Pohjois-Amerikan Siionia vastaan, ja me tiedämme, että on niitä, jotka ovat taistelleet, jotka ovat löytäneet paljon vikaa ja kohdistaneet kritiikkiä Pohjois-Amerikan Siioniimme. Ja niin me tiedämme, että Jumala tuntee jokaisen sydämen, ja me tiedämme, että eri paikoissa voi olla niitä, jotka ovat kamppailleet näiden asioiden kanssa,

The North American Zion, and we know there are those who have been battling, who have found a lot of fault and criticism directed towards our North American Zion. And so we know that God knows the hearts of everyone, and we know that there may be those in various places that have struggled over these matters,

Mutta erityisesti johtokunnasta tuntui, että olisi tärkeää yrittää ottaa yhteyttä Minneapolisin ja Wolf Laken seurakuntiin yrittääkseen keskustella vielä kerran näistä asioista. Ja niin tehdessämme tuntumamme oli, ettemme hae mitään pitkittynyttä väittelyä

But in particular, the board felt that it would be important to try to reach out to the Minneapolis and Wolf Lake congregations to try to visit yet one more time about these matters. And in doing so, it was our feeling that we're not looking for some prolonged debate

Tai keskustelua opillisista kysymyksistä tai sellaisista asioista, koska ymmärrämme täysin hyvin, minusta jokainen meistä yksilöinä, ettemme ole uskomassa siksi, että joku vakuutti meidät oikeasta opista ja meille annettiin oikea oppi nähdäksemme Jumalan valtakunnan. Meidän on täytynyt tajuta, että olemme heikkoja ymmärryksessämme

Or discussion over doctrinal issues or those kinds of things because we full well realize, I think each of us individually, that we aren't believing because someone convinced us of correct doctrine and we were given the correct doctrine to see God's kingdom. We have had to realize we are weak in our understandings

Voisimme helposti olla hämmentyneitä opinkohdista. Itse asiassa Raamattu sanoo, kuka voi tutkia Jumalan viisauden syvyyksiä? Mutta me olemme uskomassa, koska olemme havainneet itsemme syntisiksi ja olemme saaneet pyytää evankeliumia ja kuulla sen yksinkertaisen sanoman, että saamme uskoa syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

We could easily be confused on points of doctrine. In fact, the Bible says, who can search the depths of the wisdom of God? But we are believing because we have found ourselves to be sinners and we have been able to ask for the gospel and hear that simple message that we can believe our sins forgiven in the name and blood of Jesus.

Kuulimme sen taas tänä aamuna, emmekö kuulleetkin? Ja se tuntui hyvältä, eikö tuntunutkin? Kuulla se yksinkertainen sanoma. Meidän ei tarvitse olla viisaita tai mahtavia tai jalosukuisia tai omata kaikkea ymmärrystä, vaan yksinkertaisesti uskoa niin kuin lapset uskovat. Lähetimme hiljattain johtokunnalta kirjeen sekä Minneapolisin että Wolf Laken seurakunnille

We heard it again this morning, didn't we? And it felt good, didn't it? To hear that simple message. We don't have to be wise or mighty or noble or have all understanding, but simply believe like children believe. We recently sent from the board correspondence to both Minneapolis and Wolf Lake congregations

Pyytääksemme, että johtokunta voisi lähettää joitakin jäseniä käymään niissä seurakunnissa, ei tällaisen syvällisen väittelyn ja keskustelun tarkoituksessa, vaan enemmän siinä tarkoituksessa, että voisimme kertoa näkökulmamme siitä, missä ajattelemme asioiden nyt olevan, ja kehottaa, että asiat hoidettaisiin.

To request that the board could send some members to visit in those congregations, not for the purpose of this kind of deep debate and discussion, but more for the purpose that we could share our perspective on where we think things are at now and encourage that matters would be cared for.

Jos joku on mennyt harhaan asioissa, väärällä tavalla, hyökäten Jumalan valtakuntaa vastaan, me tiedämme, että se voidaan hoitaa. Ja se hoidetaan parannuksen ja evankeliumin uskomisen kautta. Ja sitä me haluamme kehottaa. Mutta, tiedättehän, me kaikki tiedämme omasta kokemuksestamme, miten kun kannamme tätä vanhaa synnin turmelemaa osaa,

If someone has gone astray in things, in a wrong way, attacking God's kingdom, we know that that can be cared for. And it's cared for through repentance and believing the gospel. And that's what we want to encourage. But, you know, we all know from our own experience how when we carry this old sin corrupt portion,

Meidän oma inhimillinen osamme asettaa niin helposti esteitä parannuksen tielle. On mukava olla oikeassa. Ei ole niin mukava olla väärässä. Olen joutunut huomaamaan sen monta kertaa kotona, kuinka viisas elämäni on, kun voin vihdoin myöntää sen, että olen väärässä jossakin. Tiedättehän, vihollinen yrittää asettaa niitä esteitä

Our own human portion so easily puts obstacles in the way of repentance. It's nice to be right. It's not so nice to be wrong. I've had to discover that many times at home, how wise my life is when I can finally admit it, that I am wrong on something. You know, the enemy tries to put those obstacles

Mutta kun pystymme hoitamaan asiamme ja nöyrästi tekemään parannuksen, en tiedä, oletteko huomanneet sen näin, että ihmettelette, miksi siihen meni niin kauan? Se on niin yksinkertainen asia. Pyytää ja ottaa vastaan anteeksiantamus, ja ne viat ja virheet poistetaan niin kauas kuin itä on lännestä, ja voimme tuntea itsemme taas vapaiksi ja iloisiksi uskovaisina. Ja se on toivomme, kun yritämme järjestää näitä käyntejä.

But when we are able to care for our matters and humbly repent, I don't know, have you found it this way that you wonder why did it take so long? It's such a simple thing. Ask for and receive forgiveness and those faults and errors are removed as far as the East is from the West and we can feel free and joyful again as believers. And that's our hope in trying to arrange these visits.

Että ne, jotka ovat taistelleet Jumalan valtakuntaa vastaan, voisivat löytää parannuksen paikan. Eikä kukaan johtokunnan lähettämä menisi sinne tuntien, että hänellä on vastaukset tai että hän on tullut osoittamaan vikoja, vaan ainoastaan esittämään sellaisen vetoomuksen ja kutsun, joka on aina ollut Jumalan valtakunnan sanoma. Tehdä parannus ja uskoa synnit anteeksi ja hoitaa asiat.

That those who have been battling against God's kingdom could find a place of repentance. And no one sent by the board would go there feeling like they have the answers or have come to point out faults, but only to make that kind of plea and invitation that has always been the message of God's kingdom. To repent and believe sin's forgiven and care for matters.

Joten lähetimme ne kirjeet, ja saimme vastauksen Minneapolisin johtokunnalta seurakunnan puolesta, jossa meitä kutsuttiin tulemaan. Ja niin olemme nyt tehneet järjestelyt. He ehdottivat joitakin päivämääriä, ja vastasimme päivämäärällä, joka sopii parhaiten.

So we sent those letters and we got a response back from Minneapolis board on behalf of the congregation inviting us to come. And so we have made the arrangements now. They suggested some dates and we responded with a date that works best.

Ja niin nyt toukokuun puolivälissä järjestämme sen tilaisuuden käydä siellä. Ja pyydän teitä, veljet ja sisaret, jo nyt muistamaan rukouksessa sitä käyntiä. Muistakaa niitä veljiä, jotka menevät sinne yrittämään palvella nöyrästi ja esittämään sen rakastavan vetoomuksen.

And so now in mid-May we will be arranging that chance to visit there. And I ask you, brothers and sisters, already now please remember in prayer that visit. Remember those brothers who go there to try to serve humbly and make that loving appeal.

Ja rukoilkaa, että Jumala siunaisi, ettemme halua nähdä kenenkään kadotettavan. Hiljattain olin kuullut tällaisen näkemyksen, että jotenkin me haluaisimme mennä sinne työntämään jonkun ulos Jumalan valtakunnasta. Ja tiedättehän

And pray that God would bless that we don't want to see anyone lost. Recently I had heard this kind of view that somehow we are wanting to go there to push someone out of God's kingdom. And you know

Että se ei ole kenenkään toive. Emme halua nähdä kenenkään kadotettavan. Meillä on rakkaita ystäviä, läheisiä, perheenjäseniä, jotka ovat tulleet hämmentyneiksi. Haluammeko menettää heidät matkatovereina? Vai haluammeko rakkaudessa auttaa heitä löytämään tien? Joten meillä on se kokous nyt toukokuun puolivälissä Minneapolisissa. Ja sitten

That that is not the wish of anybody. We don't want to see anyone lost. We have dear friends, loved ones, family members who have become confused. Do we want to lose them as fellow travelers? Or do we want to in love help them to find the way? So we will be having that meeting in mid-May now in Minneapolis. And then

Juuri tällä viime viikolla saimme vastauksen myös Wolf Laken johtokunnalta siellä olevan seurakunnan puolesta. Heidän kirjeensä oli lyhyt, eikä se ollut aivan selvä

Just this past week we heard back also from the Wolf Lake board on behalf of the congregation there. Their correspondence was brief and it wasn't exactly clear

Viesti ei ollut meille aivan selvä, mutta näytti siltä, että se oli tervetulotoivotus tulla sinne käymään. Joten olemme nyt vastanneet myös siihen ja ehdottaneet päivämäärää ja tilaisuutta, jolloin jotkut veljet voisivat mennä käymään siellä. Joten se on

The message wasn't exactly clear to us, but it seemed like it was a welcome to come there and visit. So we have also responded now to that and proposed a date and an opportunity when some brothers could go and visit there. So it is

Se on myönteistä siinä mielessä, että meitä kutsutaan tulemaan käymään. Ja sitten meidän täytyy vain luottaa Jumalan siunaukseen ja johdatukseen. Olen joskus sanonut, että itse henkilökohtaisesti minun on täytynyt päästä tähän pisteeseen, että tajuamme, ettei mikään tästä ole ihmisen käsissä. Emme voi vaikuttaa mihinkään.

It is positive in that sense that we are being invited to come to visit. And then we just need to depend on God's blessing and guidance. I have sometimes said that for myself personally, I have had to reach this point that we realize that none of this is in the hands of man. We can affect nothing.

Emme tunne toisten sydämiä, emmekä voi vaikuttaa mihinkään omalta osaltamme. Vain Jumala. Jeesus sanoi kerran, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä häntä vedä. Se on vain Jumalan työtä. Auttakoon Jumala meitä. Ja niin, rakkaat veljet ja sisaret, esitän yksinkertaisesti lopuksi tämän vetoomuksen teille kaikille.

We don't know others' hearts and we can't affect anything from our own part. Only God. Jesus once said that no man can come to me except the Father draw him. It's only God's work. May God help us. And so dear brothers and sisters, I simply in closing make this plea to all of you.

Että muistatte rukouksessa niitä, jotka kamppailevat ja taistelevat Jumalan valtakuntaa vastaan. Muistakaa rukouksessa niitä, jotka yrittävät auttaa. Ja muistakaa niitä käyntejä, jotka meillä olisi tulossa nyt toukokuun puolivälissä, rukouksessa, että Jumala olisi siellä ja avaisi asioita ja ohjaisi. Joten siinä olemme hengellisten

That you remember in prayer those who are struggling and battling against God's kingdom. Remember in prayer those who are trying to help. And remember those visits that we would have coming up now in mid-May in prayer that God would be there and would open things and would guide. So that's where we are at with the spiritual

Asioiden kanssa, ja tiedän, että olemme saaneet joiltakin seurakunnilta kysymyksiä yleisemmästä kirjeestä seurakunnille joistakin näistä asioista ja siitä, missä olemme, ja meistä oli tuntunut, että halusimme ensin saada sen tilaisuuden olla kirjeenvaihdossa niiden kahden seurakunnan kanssa, ja se on nyt tapahtunut, ja niin

Matters and I know that we have received questions from some congregations about a more general correspondence to the congregations about some of these matters and where we are at and we had felt that we wanted first to have that chance to correspond with those two congregations and that has now happened and so

Toivottavasti, kun ne kokoukset ovat tapahtuneet parin viikon päästä, pystymme valmistelemaan jonkinlaisen päivityksen tai kirjeen lähetettäväksi seurakunnille, koska tiedämme, että teillä on kysymyksiä ja seurakuntalaisilla on kysymyksiä siitä, missä asiat ovat. Ja haluaisimme todella saada sellaista tietoa ulos

Hopefully, after those meetings happen a couple of weeks from now, we will be able to prepare some kind of update or correspondence to send out to the congregations because we know that you folks have questions and congregation members have questions about where things are at. And we really would like to get that kind of information out

Ennen tulevia suviseurojamme ja vuosikokousta. Ja lopuksi, unohdin alussa tuoda teille terveiset kotiseurakunnastani siellä Copper Countryssa, Pelkien seurakunnasta. Kaikki terveiset lähetettiin tännepäin. Tänä viime viikonloppuna olin itärannikolla

Prior to our upcoming summer services and annual meeting. And in closing, I forgot at the beginning to bring you greetings from my home congregation in the Copper Country there, from the Pelkie congregation. Any greetings were sent this way. This past weekend, I was out on the East Coast

Seuroissa, ne pienet eristyksissä olevat uskovaiset siellä halusivat myös lähettää terveisiä. He olivat niin iloisia siitä, että he saivat pitää seuroja ja olla Jumalan sanan kuulossa. Oli mukava nähdä heitä.

For services, those small isolated believers out there also wanted to send greetings. They were so happy to be able to have services and be in the hearing of God's word. It was nice to see them.

Näemme, miten Jumala muistaa omiaan, jopa yksinäisillä valvomisen paikoilla, hän muistaa omiaan ja lähettää sanansa heille. Joten sen myötä, minusta, Eric, sanoit, että meillä on laulu ennen kuin John aloittaa. Okei, Eric sanoo, että laulamme laulun numero 183. Ja sanon vain, että tulevissa keskusteluissamme täällä tänään,

We see how God remembers his own, even in lonely places of watching, he remembers his own and sends his word to them. So with that, I think, Eric, you said we have a song before John begins. Okay, Eric says we'll sing song number 183. And I will just say that in our ensuing discussions here today,

Kertokaa vapaasti ajatuksistanne. Jumalan Henki toimii yhteisesti meidän kaikkien kautta. Meidän täytyy kuulla teidän ajatuksianne. Emme halua mennä harhaan, me, jotka palvelemme, omissa ajatuksissamme ja tavoissamme. Joten olkaa vapaita kertomaan ajatuksistanne.

Please freely share your thoughts. God's Spirit works collectively through all of us. We need to hear your thoughts. We don't want to go astray, those who serve, in our own thoughts and ways. So be free to share your thoughts.

[Laulettiin virsi (laulu 183); sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung (Song 183); lyrics not transcribed]

Selvä, tästä mennään.

All right, here we go.

Hyvää huomenta. Jumalan terve. Jim antoi vähän johdatusta tähän aiheeseen.

Good morning. God speed. Jim gave a little bit of an introduction to this topic.

Niin kuin te veljet ja sisaret tiedätte, olemme parina viime vuonna eläneet läpi joitakin uusia haasteita, sekä seurakunnan tasolla että yksilön tasolla, tämän pandemian takia.

As you brothers and sisters know, we have the last couple of years lived through some new challenges, both at the congregational level and at the individual level, because of this pandemic.

Eikä minun tarvitse antaa teille pitkää listaa niistä haasteista, mutta meidän sulkutoimemme ja sosiaalinen etäisyys ja kapasiteettirajoitukset ja

And I don't need to give you a long list of those challenges, but our lockdowns and social distancing and capacity restrictions and

Maskivaatimukset, siivous, koulujen haasteet ja taloudelliset haasteet, ja myös muunlaiset haasteet, kuten eristyneisyys, yksinäisyys ja jotkut psykologiset ja henkiset taakat ja huolet ja vaikeudet, jotka tulevat niistä asioista. Ja

Masking requirements, cleaning, school challenges, and economic challenges, and also other kinds of challenges like isolation, loneliness, and some of the psychological and mental burdens and cares and difficulties that come from those things. And

Tiedän, että meidän seurakunnassamme ja erityisesti meidän johtokunnassamme kamppailimme todella sen kanssa, miten käsitellä monia niistä kysymyksistä. Ja ne olivat uusia asioita. Oli asioita, joista tajusimme jo alussa, että oli monia

I know in our congregation and our board in particular, we really struggled with how to deal with many of those questions. And they were new issues. There were issues that we realized even initially that there were many

Monia erilaisia näkökulmia ja ajatuksia ja mielipiteitä. Meidän täytyi miettiä, miten käsitellä niitä. Ja se oli vaikea kamppailu. Ja kai monet teistä, jotka istutte täällä tänään, ovat aika tuttuja

Many different perspectives and thoughts and opinions about. We had to consider how to deal with them. And it was a difficult struggle. And I guess a lot of you who are sitting here today are quite familiar.

Niiden kamppailujen kanssa myös, en usko, että teillä oli yhtään helpompaa kuin meillä. Ja kun seison täällä teidän edessänne tänä iltapäivänä, tai tänä aamuna, vaikka onneksi näyttää siltä, että monet niistä

With those struggles as well, I don't guess you had a much easier time of it than we did. And when I'm standing here before you this afternoon, or this morning, even though thankfully it appears that many of those

Nämä asiat ovat takanamme, ja toivomme, että ne pysyvät takanamme. Ainakin minulle se on yhä vaikea asia puhua tänään. Me LLC:n sielunhoitotoimikunnassa

These issues are behind us, and we hope that they remain behind us. At least for me, it's still a difficult issue to speak about today. We on the LLC Pastoral Committee

Keskustelimme tästä viimeiset useat vuodet. Meillä oli puheluita ja ehkä joitakin sähköposteja ja pyyntöjä LLC:n seurakuntien puhujilta ja johtokuntien jäseniltä, jotka etsivät apua ja neuvoja.

We discussed this for the last several years. We had phone calls and maybe some emails and requests from speakers and board members in LLC congregations looking for some help and some advice.

Siihen, miten käsitellä näitä haasteita. Ja yksi haasteista oli ehkä enemmän kuin mikään muu niiden mielipide- ja ymmärryserojen käsitteleminen, joita kohtasimme seurakunnissamme. Ja jotkut strategiat ja jännitteet

As to how to deal with these challenges. And one of the challenges was maybe more than anything dealing with the differences of opinion and understanding that we encountered in our congregations. And some of the strats and tensions

Ero, joka ympäröi sitä. Tunnistimme siinä vaiheessa, varhain, joitakin vaaroja, ehkä kaksi päävaaraa. Yksi olisi

The difference that surrounded that. We recognized at that point, early on, some dangers, maybe two primary dangers. One would be a

Tavallaan jäykkyys ja kärsimättömyys ohjeiden toimeenpanossa ja suhtautumisessa niihin, joista tuntui, että meidän pitäisi sivuuttaa ohjeet tai vastustaa niitä, tai jotka ehkä itse päättivät sivuuttaa ohjeet tai vastustaa niitä. Toinen vaara tai huoli

Kind of rigidness and impatience in implementing the guidelines and relating to those who felt that we should ignore or resist the guidelines or who maybe chose themselves to ignore or resist the guidelines. The other danger or concern

Mikä on se, että sivuuttaisimme Jumalan sanan ja tulisimme löysiksi ja välinpitämättömiksi vastuussamme opettaa Jumalan sanaa ja pitäytyä siinä. Joten lopulta maaliskuussa 2021 lähetimme puhujien viestin, joka on,

What's that we would ignore God's word and become lenient and negligent in our responsibility to teach God's word and to abide by it. So finally in March of 2021, we sent out a minister's message, which is,

Pieni digitaalinen tiedote tavallaan, jonka lähetämme puhujillemme. Ja siinä yritämme käsitellä niitä huolia ja kertoa joitakin ajatuksia siitä, mikä voisi olla sopiva tapa lähestyä näitä asioita. Ja kai monet teistä johtokunnan jäsenistä

Little digital bulletin of sorts that we send to our speakers. And in that, we try to address those concerns and to share some thoughts about what might be the appropriate way to approach these issues. And I guess that many of you board members

Ovat ehkä nähneet sen asiakirjan tai ainakin kuulleet sen perussisällöstä. Sitten huhtikuussa 2021 se tuli esiin myös puhujien leirillä Stony Lakessa. Ja siellä

May have seen that document or at least heard of its basic content. Then in April of 2021, it came up at the minister's camp at Stony Lake as well. And there

Yksi veli erityisesti kertoi joitakin ajatuksiaan ja huoliaan, joista minusta me muut emme voineet olla aivan samaa mieltä. Ja sanon aivan siitä syystä, että minusta me kaikki ajattelimme

One brother in particular shared some of his thoughts and concerns that I think the rest of us couldn't quite agree with. And I say quite for that reason that I think we all thought

Että veli oli hyvin rehellinen ja vilpitön niissä ajatuksissa, joita hän ilmaisi. Ja itse asiassa saatoimme olla samaa mieltä monista niistä. Jaoimme hänen huolensa

That the brother was very honest and sincere in the thoughts that he expressed. And in fact, we could agree with many of them. We shared his concerns about

Asioiden tilasta, jos niin voi sanoa, maassamme, ei vain parina viime vuonna, vaan niin kuin se on, minusta, ollut suuntana pitkään. Ja on huolia, joita minusta me kaikki jaamme. Maailma jatkaa pimenemistään. Ja syy siihen, että

The state of affairs, if you will, in our country in not just the last couple of years, but as it's been, I think, trending for a long time. And there are concerns that I think all of us share. The world continues to darken. And the reason that

Emme voineet olla aivan samaa mieltä, oli ehkä lähestymistapa niiden asioiden kohtaamiseen. Mutta se oli hyvä keskustelu ja se päättyi hyvällä tavalla. Ja yhä sen jälkeen olemme kuulleet ja kuulemme edelleen

We couldn't quite agree was because of maybe the approach to facing those issues. But it was a good discussion and it ended in a good way. And still after that, we have heard and continue to hear

Näyttää olevan ehkä taustalla ajatuskulku, joka on huolestuttava ja joka näyttäisi juontuvan väärinkäsityksestä Jumalan sanasta ja siitä tavasta, jolla Jumala toimii.

There seems to be perhaps an underlying train of thought that is worrisome and would appear to be rooted in a misunderstanding of God's word and the manner in which God operates.

Maailmassa, jonka hän on luonut. Ja niin, tavallaan näiden keskustelujen aikana silloin tällöin puhuttiin opetuksesta, joka on

In the world that he has created. And so, in a way, during these discussions from time to time, talked about teaching that has

Tullut tunnetuksi Lutherin oppina tai opetuksena kahdesta hallintapiiristä, tai kahdesta regimentistä, tai kahdesta hallituksesta, tai koko joukosta muita termejä. Näyttää siltä, että niitä termejä, joita Luther käytti, on hyvin vaikea tavoittaa millään yksittäisellä

Become known as the Luther's doctrine or teaching on the two realms, or the two regiments, or the two governments, or a whole host of other terms. It seems that the terms that Luther used are very difficult to capture with any single

Englanninkielisellä termillä. Ja minua lohdutti vähän eilen illalla, kun kävin läpi

English term. And I was a little bit comforted last evening as I was reviewing

Kirjoitusta tästä aiheesta, että hänen mielestään suomen kielessäkään ei oikeastaan ollut mitään sanaa, joka ilmaisisi sen aivan. Ja niin siksi puhumme siitä niin monilla eri termeillä. Eric antoi aikataulussa tälle esitykselle otsikon Jumalan hallintapiiri.

Writing on this subject that he thought there was not really any word in the Finnish language to quite express it either. And so that's why we speak of it in so many different terms. Eric, on the schedule, gave this presentation, the title, God's Realm.

Ja olen antanut sille otsikon, kuten näette, Jumalan kaksi regimenttiä, miten Jumala toimii tässä maailmassa. Ja sitten termi kaksi regimenttiä ei oikeastaan viittaa siihen, että olisi kaksi maailmaa, kaksi aineellista maailmaa, kaksi

And I've entitled it, as you can see, God's two realms, how God operates in this world. And then the term the two realms really speaks not to the fact that there are two worlds, two material worlds, two

paikkaa, joissa elämme, vaan pikemminkin kirjaimellisesti niihin kahteen tapaan, joilla Jumala toimii tässä maailmassa, jossa elämme. Siihen aikaan, kun Luther kirjoitti näistä asioista, se valo, jonka hän loi näihin kysymyksiin,

Places that we live, but rather literally the two ways that God operates in this world that we live in. At the time that Luther wrote about these things, the light that he shone on these issues

Se oli melkoinen läpimurto keskiaikaisen kirkon pimeydessä keskiajalla ja sen käsityksessä sekä kirkon ja valtion suhteesta että pelastuksen tiestä.

It was quite a breakthrough in the darkness of the medieval church in the Middle Ages and its understanding of both the relationship between the church and the state as well as the way of salvation.

Keskiaikaisessa kirkossa kristityt oli jaettu kahteen ryhmään. Papisto ja muut kirkon palvelijat, jotka olivat korkeammalla, pyhemmällä ja paremmalla tiellä, ja sitten loput. Ja

In the medieval church, Christians had been divided into two groups. The clergy and other servants of the church who were on a higher, more holy and better way, and then the rest. And

Se ei ollut yhteensopivaa. Se ei ollut sopusoinnussa Jumalan sanan opetusten kanssa. Ja itse asiassa keskiajalla kirkko oli ottanut sen kannan, että kirkko oli kaiken yläpuolella.

That was not compatible. It was not in harmony with the teachings of God's Word. And in fact, in the Middle Ages, the Church had taken the position that the Church was above all.

Ja että maallinen esivalta oli kirkon alainen. Ja niinpä monet hallitsijat, esimerkiksi, jotka olivat kristittyjä konstantinolaisuuden mielessä, tiedättehän, keisari Konstantinuksen aikana, kun kristinuskosta tuli valtionuskonto, he olivat kauhuissaan.

And that temporal government was subject to the church. And so many rulers, for example, who were Christian in the sense of Constantinianism, you know, under Emperor Constantine, when Christianity became the state religion, they were terrified.

Jos he eivät alistuneet paavin tai pappien tai munkkien määräysvaltaan, että heidät erotettaisiin kirkosta ja muita rangaistuksia. Ja niin oli tämä pimeä ja hyvin sekava aika kristikunnassa.

If they did not subject themselves to the ruling of the Pope or priests or monks, that they would be excommunicated and other punishments. And so there was this dark and very confused time in Christianity.

Esiin nousi muitakin kysymyksiä, esimerkiksi se, voiko kristitty hyvällä omallatunnolla palvella esivallassa millään tavalla, joko tuomarina tai ruhtinaana tai sotilaana.

There were other questions that came up, for example, whether or not a Christian could, in good conscience, serve in government in any way, whether as a magistrate or a prince or a soldier.

Ja se perustui taas sekaannukseen siitä, mitä pidetään Jeesuksen radikaalina opetuksena, jota kutsumme Kristuksen laiksi. Kun hän vuorisaarnassaan puhuu Mooseksen laista, ja hän puhuu laista silmä silmästä ja hammas hampaasta.

And it was based again on confusion around what is regarded as Jesus's radical teaching, which we call the law of Christ. When in his Sermon on the Mount, he speaks about the law of Moses, and he speaks of the law of an eye for an eye and a tooth for a tooth.

Ja siinä puhutaan edelleen siitä, miten jos vihollisemme lyö meitä, meidän pitäisi kääntää toinen poski. Ja niinpä oli niitä, jotka katsoivat, etteivät he voineet kristittyinä palvella maallisessa esivallassa.

And it goes on to speak about how if our enemy strikes us, we should turn the other cheek. And so there were those who felt that they could not as a Christian serve in temporal government.

Esimerkiksi lain täytäntöönpanossa. Joten ne olivat joitakin niistä kysymyksistä, jotka olivat ajankohtaisia siihen aikaan. Ne eivät ole ainoita asioita. Oli myös asioita, jotka ovat luultavasti yhä ajankohtaisia meille tänä päivänä.

In enforcing the law, for example. So those were some of the kinds of questions that were relevant at that time. They aren't the only issues. There were also issues that are probably still relevant to us today.

Ja se on kysymys, joka on noussut esiin, kun olemme puhuneet tästä vähän, ainakin kun olen keskustellut joidenkin muiden kanssa. No, onko Lutherin opetus enää ajankohtainen?

And that's a question that's come up when we've spoken about this a little bit, at least when I've visited with some others. Well, is Luther's teaching relevant anymore?

Keskiajan Euroopan feodaalijärjestelmä esimerkiksi on hyvin erilainen hallitusmuoto kuin se tai ne, joiden alaisuudessa elämme nykyään enimmäkseen demokraattisissa maissa. Luulen kuitenkin, että on merkitystä

The feudal system of middle-aged Europe, for example, is a much different form of government than the one or the ones that we live under today in mostly democratic countries. I think though that there is a relevance

Jotkin ilmeiset, ilmeisesti jotkin olosuhteista, yksityiskohdista ja käytännön kysymyksistä, joita kohtaamme, ovat erilaisia. Mutta perusperiaatteet, perusopetus on sama kaikkina aikoina ja pätee kaikkiin hallitusmuotoihin.

Some of the obvious, obviously some of the circumstances, the details and practical issues that we face are different. But the fundamental principles, the fundamental teaching is the same across all ages and relevant to all forms of government.

Jos ajattelemme esivaltaa ihmiskunnan historian kuluessa, se on käynyt läpi monia vaiheita. Se alkoi perheestä, suvusta, heimosta, kaupungista, valtioista, monarkioista. Lutherin aikana oltiin vaiheessa, jossa siitä oli tulossa enemmän alueellinen hallintomuoto ja niin edelleen.

If we think of government in the course of human history, it's gone through many stages. It began with family, clan, tribe, city, states, monarchies. In Luther's time, they were in a phase in which it was becoming more of a territorial type of government and so on.

En tiedä, onko esivalta lakannut kehittymästä edistyksessä, mutta aika näyttää, luultavasti kauan sen jälkeen kun minä olen poissa. Mutta tämä oppi, jonka tunnemme tänä oppina kahdesta regimentistä, liittyy myös

I don't know if government has ceased to develop in progress, but time will tell, probably long after I'm gone. But this doctrine that we know of as this doctrine of two realms is also related

kahteen muuhun oppiin, esimerkiksi lakiin ja evankeliumiin, Lutherin opetukseen kahdenlaisesta vanhurskaudesta, jopa käsitykseemme luomisesta, ja moniin muihin opetuksiin. Ja voimme sanoa, että Lutherin kohdalla, hän ei istunut alas eräänä päivänä ja päättänyt

Two other doctrines, for example, the law and the gospel, Luther's teaching about the two kinds of righteousness, even our understanding of creation, and many other teachings. And we can say that with Luther, he did not sit down one day and decide to

luoda jonkinlaista järjestelmällisesti opetusta näistä kahdesta regimentistä. Vaan pikemminkin hän kirjoitti ja käsitteli niitä kysymyksiä ja ongelmia, joita hän ja muut kohtasivat sitä mukaa kuin niitä ilmeni, Jumalan sanan valossa. Se ei ollut hänen keksintönsä.

Create some sort of systematically a teaching about these two realms. But rather he wrote and addressed the questions and the problems that he and others faced as they arose in the light of God's word. It wasn't his invention.

Hänen luomuksensa. Se kaikki on Jumalan sanassa. Ja hän, niillä lahjoilla, jotka Jumala hänelle antoi, yritti puhua ja opettaa niin kuin Jumalan sana opettaa. Joten tässä opissa, Lutherin opissa kahdesta regimentistä,

His creation. It's all there in God's Word. And he, with the gifts that God gave him, tried to speak and teach as God's Word teaches. So, in this doctrine, Luther's doctrine of two realms,

Löydämme hengellisen regimentin ja maallisen regimentin. Hengellinen regimentti koskee evankeliumin, Jumalan sanan, saarnaamista. Sen tehtävä on oikeastaan ihmisten sielujen pelastus. Maallinen regimentti

We find a spiritual realm and a temporal realm. The spiritual realm is concerned with the preaching of the gospel, the word of God. Its business really is the salvation of men's souls. The temporal realm

Tämä koskee muuta Jumalan luomakuntaa ja työtä, aineellista maailmaa. Eli kaikkea, mikä on tarpeen elämän säilyttämiseksi ja jatkamiseksi maailmassa. Näin ollen se sisältää myös sen, mitä Luther aikanaan kutsui säädyiksi, talouden tai kaupankäynnin.

This is concerned with the rest of God's creation and work, with the material world. That is everything that is necessary for preserving and continuing life in the world. Thus, it also includes what Luther in his time called estates, economy or commerce.

Työtä ja liiketoimintaa varten, avioliiton ja perheen, ja tietenkin valtion tai esivallan. Joten hän kirjoitti näistä asioista monien vuosien ajan.

For work and business, marriage and family, and of course, the state or government. So he wrote about these things over a period of many years.

Luulen, että yksi varhaisimmista, jonka olen lukenut ja johon olen viitannut tässä esityksessä, oli vuonna 1520, kun hän kirjoitti tutkielman hyvistä teoista, jota häntä pyydettiin kirjoittamaan vastaamaan siihen hyvin todelliseen huoleen, että ihmiset ymmärtäisivät väärin opin vanhurskauttamisesta uskon kautta.

I think one of the earliest that I've read and referred to in this presentation was in 1520 when he wrote a treatise on good works that he was asked to write to address the very real concern that people would misunderstand the doctrine of justification by faith.

Ja käytettäisiin väärin lihan vapaudeksi ja että yhteiskunta hajoaisi hyvien kansalaisten ja hyvien tekojen puutteeseen. Ja niin se oli...

And used wrongly for the liberty of the flesh and that society would fall apart for lack of good citizens and good works. And so that was...

Yksi lähtökohdista. Sitten hän kirjoitti kristilliselle aatelistolle samana vuonna. Ja muutamaa vuotta myöhemmin hän piti pari saarnaa 1. Pietarin kirjeen 2. luvusta, jakeista 13–17.

One of the beginning points. Then he wrote to the Christian nobility the same year. And a few years later, he kept a couple of sermons on 1 Peter 2, verses 13 through 17.

Joista sitten syntyi ehkä hänen merkittävin kirjoituksensa tästä aiheesta, se, johon ehkä useimmin viitataan. Ja se on maallisesta esivallasta, missä määrin sitä tulee totella. Ja sitten hän kirjoitti kehotuksen rauhaan, alueen talonpojille,

From which then came maybe his most notable writing on this subject, the one that's maybe most often referred to. And that's temporal authority, to what extent it should be obeyed. And then he wrote an admonition to peace, to the peasants of the region,

Hän kirjoitti tutkielman siitä, voivatko sotilaatkin pelastua. Sitten hän löytää joitakin Isossa katekismuksessaan, opetuksessaan neljännestä käskystä, ja sitten kommentaarissaan 82. psalmiin. Ja ne ovat vain muutamia kohtia. Kun puhumme tänään Lutherin opista kahdesta regimentistä,

He wrote a treatise on whether soldiers too can be saved. Then he finds some in his large catechism, his teaching on the Fourth Commandment, and then his commentary on the 82nd Psalm. And those are only a few places. When we talk today about Luther's doctrine of two realms,

Keskitymme viimeisiin mainintoihin noista säädyistä maallisesta esivallasta, koska se näyttää olevan yksi siitä, mikä on ajankohtaisinta niiden kysymysten kannalta, joita kohtaamme nyt tai joita olemme kohdanneet. Ja toinen asia on, että ilmeisesti ei olisi aikaa paneutua

We'll focus on the last mentions of those states on temporal government because that seems to be one of what's most relevant for the issues we're faced with now or we have been faced with. And the other thing is obviously there wouldn't be time to get into

lähellekään mihinkään noista muista asioista. Mutta kun Luther kirjoittaa maallisesta esivallasta,

Anywhere near any of those other things. But when Luther writes about temporal government,

Ja sen monista puolista. Hän puhuu hallitsijoiden vastuista. Hän puhuu heidän tilivelvollisuudestaan. Hän käsittelee kysymystä siitä, voivatko uskovaiset palvella maallisessa esivallassa. Hän puhuu uskovaisen velvollisuudesta, heidän suhtautumisestaan ja asenteestaan kärsiä vääryyttä tehdessä.

And many aspects of it. He speaks about the responsibilities of the rulers. He speaks about their accountability. He addresses the issue of whether or not believers can serve in temporal government. He speaks about a believer's duty, their approach and their attitude to suffer around doing.

Omalta osaltaan, kun se koskee heitä, ja heidän velvollisuudestaan estää vääryyttä kohdistumasta muihin. Ja nuo kaksi asiaa liittyvät hyvin läheisesti maallisen esivallan vastuisiin

On their own part, when it involves them and their duty to prevent wrongdoing being laid on others. And those two things are very closely related to the responsibilities of temporal government

Uskovaisten rooli tässä maailmassa. Joten viittaan melko paljon joihinkin Lutherin kirjoituksiin. Ja sitten tietenkin Pyhään Raamattuun. Joten tässä on lainaus, joka on otettu

The believers' role in this world. So, I will refer a fair bit to some of Luther's writings. And then, of course, Holy Scripture. So, here is a quote taken from

Lutherin puheesta sotilaille, muistaakseni, ja siitä, voivatko hekin pelastua. Ja hän sanoo näin, ja nämä seuraavat kolme diaa ovat kaikki osa samaa lainausta, mutta olen jakanut ne tässä osiin. Ensin hän käsittelee hengellistä regimenttiä.

Luther's address to soldiers, as I recall, and whether or not they too can be saved. And he says this, and these next three slides are all part of the same quote, but I've broken them into segments here. First, he addresses the spiritual realm.

Sillä Jumala on asettanut ihmisten keskuuteen kahdenlaisen hallinnon. Toinen on hengellinen. Sillä ei ole miekkaa, mutta sillä on sana, jonka avulla ihmisten on tultava hyviksi ja vanhurskaiksi, niin että he tällä vanhurskaudella saavuttaisivat iankaikkisen elämän.

For God has established two kinds of government among men. The one is spiritual. It has no sword, but it has the word, by means of which men are to become good and righteous, so that with this righteousness they may attain eternal life.

Hän jakaa tätä vanhurskautta sanan kautta, jonka hän on uskonut saarnaajille. Sitten hän jatkaa, toinen laji on maallinen hallinto, joka toimii miekan kautta

He administers this righteousness through the word, which he has committed to the preachers. Then he continues, the other kind is worldly government, which works through the sword

Niin että ne, jotka eivät halua olla hyviä ja vanhurskaita iankaikkiseen elämään, voidaan pakottaa tulemaan hyviksi ja vanhurskaiksi maailman silmissä. Hän jakaa tätä vanhurskautta miekan kautta. Ja vaikka Jumala ei palkitse tällaista vanhurskautta iankaikkisella elämällä, hän kuitenkin tahtoo, että rauha säilyy ihmisten kesken.

So that those who do not want to be good and righteous to eternal life may be forced to become good and righteous in the eyes of the world. He administers this righteousness through the sword. And although God will not reward this kind of righteousness with eternal life, nonetheless, he still wishes peace to be maintained among men.

Ja palkitsee heitä ajallisilla siunauksilla. Joten tässä meillä on esimerkki tai maininta niistä kahdenlaisesta vanhurskaudesta, jotka löydämme usein mainittuina Lutherin kirjoituksissa.

And rewards them with temporal blessings. So here we have an example or mention of the two kinds of righteousness that we find mentioned often in Luther's writing.

Yksi on todellinen vanhurskaus tai vieras vanhurskaus tai forenssinen vanhurskaus tai mitkä tahansa sen tyyppiset termit. Se on se vanhurskaus, jonka Jumala antaa lahjana Pojassaan, Jeesuksessa Kristuksessa. Toinen on passiivinen vanhurskaus tai oma vanhurskaus tai

One is actual righteousness or alien righteousness or forensic righteousness or any of those kinds of terms. That's the righteousness that God gives as a gift in his Son, Jesus Christ. The other is passive righteousness or proper righteousness or

Siviilivanhurskaus tai filosofinen vanhurskaus, löydämme kaikki tuollaiset termit. Ja ne liittyvät juuri siihen, mitä kutsuisimme hyvän ja kunnollisen elämän elämiseksi. Vanhurskaus, jonka Jumala antaa, pelastaa. Vanhurskaus, jonka näemme hyvässä ja kunnollisessa elämässä, palvelee. Se palvelee lähimmäistämme niin kuin Jumala on tarkoittanut.

Civil righteousness or philosophical righteousness, we find all those kinds of terms. And they have to do with just what we would call leading a good and decent life. The righteousness that God gives saves. The righteousness that we see in a good and decent life serves. It serves our neighbor as God has intended.

Ja me, luulen, voimme kaikki myöntää, että tunnemme ihmisiä, jotka eivät ole uskovaisia. He eivät ehkä ole edes kristittyjä sanan laajassa merkityksessä, jotka ovat hyvin hyviä kansalaisia, hyvin yhteiskunnallisesti tai siviilisti vanhurskaita, vanhurskaampia kuin minä, varmasti.

And we, I think, can all acknowledge that we know people who are not believers. They may not even be Christian in the broad sense of the word, who are very good citizens, very civically or civilly righteous, more righteous than me, for sure.

Ja jotka tuovat siunauksen yhteiskunnallemme ja meille. Ja se on Jumalalle mieleen. Olen ajatellut viime aikoina, enkä tiedä, onko näkökulmani oikea, mutta kun Salomo kirjoittaa, että vanhurskaus korottaa kansan, mutta synti on minkä tahansa kansan häpeä,

And who bring a blessing to our society and to us. And that pleases God. I've thought more recently, and I don't know if my perspective is right, but when Solomon writes that righteousness exalteth the nation, but sin is a reproach to any people,

Olen jotenkin tullut siihen johtopäätökseen, että Salomo puhuu siinä tästä siviilivanhurskaudesta. Saatan olla väärässä, mutta minusta näyttää, että se on hyvin todennäköistä. No sitten, Luther jatkaa

I've kind of come to the conclusion that Solomon is speaking of this civil righteousness there. I might be wrong, but it seems to me that that's very likely. Well then, Luther continues

Sanoen näin: Jumala itse on molempien vanhurskauden lajien perustaja, herra, isäntä, suojelija ja palkitsija. Kummassakaan ei ole inhimillistä säädöstä tai valtaa, vaan kumpikin on kokonaan jumalallinen asia. Ja niin,

Saying thus, God himself is the founder, lord, master, protector, and rewarder of both kinds of righteousness. There is no human ordinance or authority in either, but each is a divine thing entirely. And so,

Voimme sanoa ja ymmärtää tästä, että maallinen esivalta on Jumalan asettama. Hän on sen Herra ja isäntä ja suojelija. Se palvelee hänen tarkoitustaan.

We can say and understand from this that earthly government has been established by God. He is its Lord and master and protector. It serves his purpose.

Olen lainannut tämän kaavion yhdestä niistä kirjoista, joita katsoin valmistautuessani tähän. Olen tehnyt siihen joitakin muutoksia. Mutta minusta se on aika hyödyllinen, ainakin minulle, ja toivon, että se on sitä teillekin. Ylhäällä näette otsikon, Jumalan hallinta luomakuntansa yli.

I've borrowed this chart from one of the books that I looked at as I was preparing for this. I've made some modifications to it. But I think it's pretty helpful, at least to me, and I hope it will be to you. At the top, you see the title, God's Rule Over His Creation.

Hän on kaikkien Herra Jumala, taivaan ja maan luoja, kuten uskontunnustuksessa lausumme. Mutta hän toimii tässä luomassaan maailmassa näillä kahdella tavalla, näissä kahdessa regimentissä. Ja Luther itse

He's Lord God of all, creator of heaven and earth, as we recite in the creed. But he operates in this world that he has created in these two ways, in these two realms. And Luther himself

Muutamaan otteeseen kai käytti näitä termejä, mutta siitä on tullut hyvin suosittu, ja ymmärrettävästi, koska se havainnollistaa havainnollistettavan asian aika hyvin. Ja se on puhua maallisesta regimentistä Jumalan vasempana kätenä ja hengellisestä regimentistä Jumalan oikeana kätenä.

On a few occasions, I guess, use these terms, but it's become very popular, and understandably so, because it illustrates the thing to be illustrated quite well. And that is to speak of the temporal realm as God's left hand, and the spiritual realm as God's right hand.

Ja mikä siinä on hyödyllistä ja tärkeää, on se, että jos käytämme tällaista ihmisenkaltaista kuvaa, tiedättehän, Jumalasta ihmisenä, tunnistamme, että on yksi. On yksi Jumala. Ei ole kahta.

And what's helpful and important about that is if we use this kind of anthropomorphic picture, you know, God as a man, we recognize there's one. There's one God. There's not two.

Ja aivan kuten käytämme vasenta ja oikeaa kättämme, käytämme niitä molempia palvelemaan tarkoitustamme ihmisinä, eikö niin? Ne eivät toimi meitä vastaan, kumpikaan niistä. Se on tarkoitus, okei? Ja jos ajattelemme maallista regimenttiä, niin näemme, että laki on keskeinen.

And just like we use our left and our right hand, we use them both to serve our purpose as a human being, right? They don't work against us, one of them. That's the intention, okay? And if we think of the temporal realm, then we see that the law is central.

Maalliselle regimentille. Ja sillä on, jos ajattelette Jumalan lakia kahdessa taulussa, toinen taulu, ensimmäinen taulu käsittelee mitä? Mitä Jumala odottaa meiltä suhteessa häneen. Lain toinen taulu puhuu siitä, mitä Jumala odottaa meiltä

To the temporal realm. And it has, if you think of God's law in two tablets, the second tablet, the first tablet deals with what? What God expects of us in relation to him. The second table of the law speaks of what God expects of us

Lähimmäistämme kohtaan, kanssaihmistämme kohtaan. Ja niin laki on keskeinen sille, sille miten suhtaudumme muihin ja miten käyttäydymme. Ja esivalta on se instituutio tässä maailmassa, joka vastaa laista.

To our neighbor, to our fellow man. And so the law is central for that, for how we relate to others and conduct ourselves. And government is the institution in this world that is responsible for law.

Ja rauhan luomisesta. Esivalta käyttää virkamiehiä. He, aivan kuten palvelijat Jumalan seurakunnassa, millaisia he sitten ovatkin, hekin ovat Jumalan palvelijoita.

And for creating tranquility. Government uses civil servants. They, just like servants in God's congregation of whatever kind they may be, they're also God's servants.

Maallinen regimentti käyttää miekkaa tai voimaa, lain voimaa. Ja sillä, tiedättehän, olipa kyse sakoista tai rangaistuksesta tai mistä tahansa, niin maallinen esivalta, Jumalan vasen käsi, tekee työnsä. Ja se on kiinnostunut etiikan harjoittamisesta.

The temporal realm uses the sword or force, the force of law. And with that, you know, whether it's fines or punishment or whatever it may be, that's how civil government, God's left hand, does its work. And it's interested in the practice of ethics.

Siitä, miten kohtelemme muita, miten käyttäydymme yhteiskunnassa. Ja se säilyttää ja suojelee. Se tähtää oikeudenmukaisuuteen, ja sen päämäärä on huolehtia siitä, että tämä maailma, jonka Jumala on luonut, toimii oikealla tavalla, sillä tavalla kuin Jumala on sen tarkoittanut. Ja se toimii rauhan hyväksi.

How we treat others, how we conduct ourselves in society. And it preserves and protects. It aims at justice, and its goal is to see that this world that God has created operates in the right way, in the way that God has intended it to. And it works towards peace.

Hengellisessä regimentissä, oikeassa kädessä, evankeliumi on keskeinen. Se koskee suhdettamme Jumalaan. Ja kirkko on vastuullinen instituutio. Ja sen palvelijat ovat sanan palvelijoita. Ja se käyttää Jumalan sanaa tehdäkseen Jumalan työtä.

The spiritual realm, the right hand, the gospel is central. It deals with our relationship with God. And the church is the responsible institution. And its servants are servants of the word. And it uses the word of God to do God's work.

Se on kiinnostunut armonvälineistä, ja sen tarkoituksena on lunastaa ja ennallistaa. Se pyrkii vanhurskauttamaan ihmiset. Ja sen päämäärä on Jumalan luomakunnan täydellinen ennallistaminen. Ja se voi tuoda rauhan jo nyt, kuten Jeesus sanoi, minun rauhani minä annan teille.

It's interested in the means of grace and its purposes to redeem and restore. It aims to justify men. And its goal is the full restoration of God's creation. And it can deliver peace now, as Jesus said, my peace I give unto you.

En minä anna niin kuin maailma antaa. Ja se kaikki johtaa lopulta tietenkin tämän maailman loppuun. Tiedämme, että se loppuu. Ja silloin Kristuksen iankaikkinen valtakunta ilmestyy. Ja kuten Raamattu sanoo, silloin kaikki pannaan hänen jalkojensa alle.

Not as the world gives, give I. And it all eventually leads to, of course, the end of this world. We know that it will end. And at that time, Christ's eternal kingdom will be revealed. And as the scriptures say, then all things shall be put under his feet.

Ja on pari tällaista ohjaavaa periaatetta, jotka auttavat meitä ymmärtämään tätä, ja se on, että näiden kahden regimentin ja niiden roolin ja arvon välillä on ero. Mutta ne eivät ole vastakohtia. Ne eivät ole vastakkain toistensa kanssa.

And there's a couple of kind of guiding principles that help us to understand this, and that's that there's a distinction between these two realms and their role and their worth. But they are not opposites. They're not in opposition to one another.

Luther esimerkiksi ei koskaan voinut nähdä esivaltaa perkeleen valtakuntana. Se ei sopinut Jumalan sanaan. Joten on tämä yhteistyö. Ne molemmat palvelevat Jumalan tahtoa ja tarkoitusta, eikä niitä voi sekoittaa. Tulee ongelmia, jos ne sekoitetaan kumpaan suuntaan tahansa.

Luther, for example, could never see government as the kingdom of the devil. That didn't fit with God's word. So there is this cooperation. They both serve God's will and purpose, and they can't be confused. There's problems if they're confused either way.

Perusta Lutherin opetukselle näistä kahdesta regimentistä, tai erityisesti, pitäisi sanoa, maallisesta esivallasta, löytyy monista, monista kohdista Jumalan sanassa. Voisimme luultavasti viettää täällä koko päivän, jos yrittäisimme etsiä ne kaikki ja lukea ne kaikki. Mutta on kaksi kohtaa,

The basis for Luther's teaching on these two realms, or in particular, I should say, on temporal government, is found many, many places in God's word. We could probably spend all day here if we were trying to look them all up and to read them all. But there are two places

Jotka erityisesti puhuvat tästä kysymyksestä Uudessa testamentissa. Ja tiedämme, varsinkin viimeisten kahden vuoden aikana, että niistä on tullut meille hyvin tuttuja. Yksi on Paavalin kirje roomalaisille, luku 13, jakeet 1–7. Näette neljä ensimmäistä jaetta nyt ruudulla.

That especially speak to this issue in the New Testament. And we know, especially in the last two years, that they have become very familiar to us. One is Paul's letter to the Romans, chapter 13, verses 1 through 7. See the first four verses on the screen now.

Luemme ne, mutta luulen, että monet teistä ovat lukeneet ne aika monta kertaa viime vuosina ja miettineet niitä. Ja voin kertoa, että minulla oli aikoja, jolloin luin, mitä siinä on kirjoitettu, ja minun piti kysyä itseltäni, uskotko sinä todella tuon nyt?

We'll read them, but I guess many of you have read them quite many times in the last few years and thought about them. And I can tell you, for me, there were times that I read what's written there and I had to ask myself, do you really believe that now?

Uskotko sinä sen todella? Koska jos uskot sen, se tarkoittaa, että omatuntosi vaatii sinua tekemään asioita, joita et halua tehdä. Saatat pitää niitä typerinä. Saatat pitää niitä ennenaikaisina. Saatat pitää niitä harhaanjohdettuina.

Do you really believe it? Because if you believe it, it means your conscience will require you to do things that you don't want to do. You might think they're foolish. You might think they're untimely. You might think they're misguided.

Saatat pitää niitä tarpeettomina, ja ne ovat varmasti hankalia. Mutta rakkaat veljet ja sisaret, Jumalan lapsen omatunto on, eikö olekin, sidottu Jumalan sanaan ja sen ohjaama.

You might think they're unnecessary, and they're certainly inconvenient. But dear brothers and sisters, the conscience of the child of God is, is it not, bound to and guided by God's Word.

Niin hieno asiakirja kuin Yhdysvaltain perustuslaki onkin, ja olen varma, että Kanadan perustuslakikin on hieno, en tunne sitä lainkaan, mutta niin hienoja kuin nuo asiakirjat ovatkin, ne eivät ole korkein ohjeemme ja auktoriteettimme.

As fine a document as the US Constitution is, and I'm sure the Canadian Constitution is a fine one too, I'm not at all familiar with it, but as fine as those documents are, they are not our highest guide and authority.

Ja niin luin sanat uudelleen, ja painin sen kanssa. Ja kuten sanoin seurakunnallemme, sanoin, tiedättehän, jos löytäisin keinon jättää tekemättä sen, mitä meiltä pyydetään, olisin ensimmäinen.

And so I'd read the words again, and I'd wrestle with it. And like I told our congregation, I said, you know, if I could find a way to ignore doing what's being asked of us, I'd be the first one.

Mutta en löydä mitään kohtaa Jumalan sanasta, joka oikeuttaisi sen. Ja niin en näe, miten voisimme tehdä mitään muuta kuin vilpittömästi yrittää kestää tämän kärsimyksen. Joten tässä

But I can't find any place in God's Word that would justify that. And so, I don't see how we can do anything other than make a good faith effort to endure this suffering. So here,

Paavali kirjoittaa: jokainen sielu olkoon alamainen korkeammille vallanpitäjille. Sillä ei ole valtaa muuta kuin Jumalalta. Ne vallat, jotka ovat, ovat Jumalan asettamia. Joka siis vastustaa valtaa, se vastustaa Jumalan asetusta. Ja jotka vastustavat, saavat itselleen kadotustuomion.

Paul writes, let every soul be subject unto the higher powers. For there is no power but of God. The powers that be are ordained of God. Whosoever therefore resisteth the power resisteth the ordinance of God. And they that resist shall receive to themselves damnation.

Sillä hallitsijat eivät ole hyville teoille kauhuksi, vaan pahoille. Etkö siis tahdo pelätä valtaa? Tee sitä, mikä on hyvää, niin saat siltä kiitoksen. Sillä hän on sinulle Jumalan palvelija hyväksi. Mutta jos teet sitä, mikä on pahaa, niin pelkää.

For rulers are not a terror to good works, but to the evil. Wilt thou then not be afraid of the power? Do that which is good, and thou shalt have the praise of the same. For he is the minister of God to thee for good. But if thou do that which is evil, be afraid.

Sillä ei hän kanna miekkaa turhaan, sillä hän on Jumalan palvelija, kostaja, joka panee vihan täytäntöön sille, joka tekee pahaa. Sen tähden on välttämätöntä olla alamainen, ei ainoastaan vihan tähden, vaan myös omantunnon tähden. Tästä syystä maksakaa myös veroa,

For he beareth not the sword in vain, for he is the minister of God, a revenger to execute wrath upon him that doeth evil. Wherefore, ye must needs be subject, not only for wrath, but also for conscience' sake. For this cause pay ye tribute also,

Sillä he ovat Jumalan palvelijoita, jotka alati toimittavat juuri tätä. Antakaa siis kaikille, mitä heille kuuluu: veroa, jolle vero kuuluu, ja tullia, jolle tulli, pelkoa, jolle pelko, kunniaa, jolle kunnia. Kirjoittanut mies,

For they are God's ministers, attending continually upon this very thing. Render therefore to all their dues, tribute to whom tribute is due, and custom to whom custom, fear to whom fear, honor to whom honor. Written by a man

Joka kärsi paljon roomalaisissa vankiloissa, varmasti. Ja jota tuomarit kohtelivat huonosti kylissä, joihin hän toi evankeliumin sanoman. Mutta myös mies, joka sai suojaa

Who suffered much in Roman prisons for sure. And was mistreated by magistrates in villages where he brought the message of the gospel. But also a man who found protection

Siltä esivallalta, jonka Jumala oli asettanut ja jossa hänellä oli etuoikeus sanoa: minä olen Rooman kansalainen. Sitten Pietari,

In that government which God had established and in which he was privileged to say, I am a Roman citizen. Then Peter,

Puhuessaan tästä samasta aiheesta, mies, joka samoin kärsi esivallan käsissä, ja Paavalin tavoin lopulta tuo esivalta surmasi hänet hänen uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi. Hän kirjoittaa: olkaa alamaiset kaikelle ihmisten asetukselle

Speaking of this same subject, the man who endured likewise suffering at the hands of the government, and like Paul too, eventually was put to death by that government because of his religious beliefs. He writes, submit yourselves to every ordinance of man.

Herran tähden, olipa se kuninkaalle ylimpänä tai käskynhaltijoille niin kuin niille, jotka hän on lähettänyt pahantekijöiden rangaistukseksi ja hyväntekijöiden kiitokseksi. Sillä niin on Jumalan tahto,

For the Lord's sake, whether it be to the king as supreme, or unto governors as unto them that are sent by him for the punishment of evildoers, and for the praise of them that do well. For so is the will of God.

Että te hyvää tekemällä tukitte tyhmien ihmisten tietämättömyyden, vapaina, ettekä käyttäen vapauttanne pahuuden peitteeksi, vaan Jumalan palvelijoina. Kunnioittakaa kaikkia ihmisiä, rakastakaa veljeskuntaa, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta. Palvelijat, olkaa isännillenne alamaiset kaikella pelolla. Ei ainoastaan hyville,

That with well-doing ye may put to silence the ignorance of the foolish man, as free and not using your liberty for a cloak of maliciousness, but as the servants of God, honor all men, love the brotherhood, fear God, honor the king. Servants, be subject to your masters with all fear. Not only to the good,

Vaan myös nurjille. Arvaan, että useimmat teistä eivät ole kovin tuttuja termin froward kanssa ja sen kanssa, mitä se tarkoittaa. Tiedän, etten ole käyttänyt sitä pitkään aikaan, paitsi kun luen King James -Raamattua. Mitä froward tarkoittaa? Tässä tapauksessa, ainakin konkordanssin mukaan, se tarkoittaa vääristynyttä.

But also to the froward. I'm guessing most of you aren't real familiar with the term froward and what it means. I know I haven't used it in a long time, other than when I read the King James Bible. What does froward mean? In this case, at least according to the concordance, it means crooked.

Nurjaa, vääristynyttä tai kaarevaa. Ja vertauskuvana se tarkoittaa kieroa, jumalatonta, epäreilua, palvelijaa. Ja tämä tavallaan tuo meidät kasvokkain toisen todella tärkeän kysymyksen kanssa, jota käsittelen vähän enemmän seuraavassa diassa.

Untoward, crooked or curved. And as a metaphor, it means perverse, wicked, unfair, servant. And this kind of brings us face to face with another really important issue that I'll address a little bit more in the next slide.

Mutta ennen sitä haluan nyt mainita jotakin, jonka kai monet teistä ovat kuulleet, ehkä jotkut teistä ovat sanoneet. Ja luulen, että hyvää tarkoittaen, jos olette sen sanoneet.

But before doing that, I want to mention now something that I guess many of you have heard, maybe some of you have said. And I think meaning well, if you have said it.

Joitakin veljiä, jotka ovat ehkä valinneet puhua näistä teksteistä tai muista samankaltaisista teksteistä joissakin tilaisuuksissa, syytettiin politiikan tuomisesta kirkkoon. En usko, että se pitää paikkaansa.

Some brothers who may have chosen to speak on these texts or other similar texts on some occasions were accused of bringing politics into the church. I don't believe that's accurate.

No, en ole kuunnellut heidän saarnojaan. On tietenkin mahdollista, että me sanan palvelijoina. Tiedän, että olen tehnyt sen, minun on täytynyt itse asiassa pyytää anteeksi ja pyytää anteeksiantamusta siitä kärsimättömyydessäni ja ärtyisyydessäni näiden asioiden suhteen. Se meni lihaani, ja tiesin sen tehdessäni.

Now, I haven't listened to their sermons. It's possible, of course, that we as servants of the Word. I know I've done it, had to actually apologize and ask for forgiveness for it in my impatience and irritability about these things. It went into my flesh, and I knew it when I did it.

Se ei tuntunut oikealta. Mutta nämä asiat, joista Paavali ja Pietari ovat kirjoittaneet, eivät ole poliittisia kysymyksiä. Ne ovat moraalisia kysymyksiä. Ne ovat Jumalan laki tai Jumalan sana. Ne heijastavat Jumalan tahtoa. Ja se, että me puhumme ja opetamme

It didn't feel right. But these issues that Paul and Peter have written about are not political issues. They're moral issues. They're the law of God or the word of God. They reflect God's will. And for us to speak about and to teach

Jumalan lapsille Jumalan tahdosta. Se ei ole poliittinen kysymys. Ja, tiedättehän, kerroin eräällä käynnillä yhdelle veljelle, sanoin, millainen Jumalan sanan palvelija minä olisin?

God's children of God's will. It's not a political issue. And, you know, I shared in a visit with one brother, I said, what kind of a servant of God's word would I be?

Miten palvelisin seurakuntaa, joka on pyytänyt minua palvelemaan sitä? Jos puhuisin vain sitä, mitä he haluaisivat kuulla, sen sijaan että puhuisin sitä, mitä Jumalan sana sanoo, olisin uskoton palvelija. Joten minun täytyy puhua

How would I be serving the congregation that has asked me to serve them? If I only spoke what they would like to hear, rather than spoke what God's word says, I'd be an unfaithful servant. So I have to speak

Niin kuin Jumalan sana opettaa ja niin kuin minä uskon. Tässä on yksi kirjaimellisesti mahdollisesti sadoista otteista Lutherin kirjoituksista monista niistä tutkielmista ja kirjeistä ja kirjoista, joihin viittasin

As God's Word teaches and as I believe. Here's one of literally what could be hundreds of excerpts from Luther's writings from many of the treatises and letters and books that I alluded to

Jumala käskee meitä kunnioittamaan ja tottelemaan maallista esivaltaa. Ja Luther, kun hän kirjoitti tämän tutkielman hyvistä teoista, jossakin kohdassa hän kirjoittaa neljännestä käskystä. Ja neljännestä käskystä hän erittelee sen, mitä hän kutsuu neljäksi teoksi, joita tuo käsky vaatii. Tämä on kolmas neljästä.

God commands us to honor and obey temporal government. And Luther, when he wrote this treatise on good works, at one point he writes about the fourth commandment. And about the fourth commandment, he identifies what he calls four works that are required by that commandment. This is the third of the four.

Hän kirjoittaa: tämän käskyn kolmas teko on totella maallista esivaltaa. Kuten Paavali opettaa Room. 13:1–7:ssä ja Tiit. 3:1:ssä, ja pyhä Pietari, ja 1. Piet. 2:13–14. Ja sitten hän sanoo: tässä ihmiset tekevät syntiä kahdella tavalla.

He writes, the third work of this commandment is to obey temporal authority. As Paul teaches in Romans 13, 1 through 7, and Titus 3, 1, and St. Peter, and 1 Peter 2, 13 through 14. And then he says, here men sin in two ways.

Ensinnäkin, jos he valehtelevat esivallalle, pettävät sen tai ovat sille epälojaaleja, eivät tottele sitä eivätkä tee niin kuin se määrää ja käskee, olipa kyse heidän omasta ruumiistaan tai omaisuudestaan. Ja sitten hyppään alas seuraavaan korostettuun kohtaan. Toiseksi, teemme syntiä, kun ihmiset puhuvat pahaa esivallasta ja kiroavat sitä.

First, if they lie to the government, betray it, or are disloyal to it, neither obeying it nor doing as it orders and commands, whether with their own bodies or their possessions. And then I'll jump down to the next highlighted part. Second, we sin when men speak evil of the government and curse it.

Ja kun ihminen ei voi kostaa itse ja solvaa esivaltaa nurinalla ja pahoilla sanoilla julkisesti tai yksityisesti. En tunne teitä kaikkia ja teidän poliittisia kallistumianne. Voisin luultavasti arvata, tiedättehän, noin 98,5 prosentin osalta.

And when a man cannot avenge himself and abuses the government with grumbling and evil words in public or in private. I don't know all of you and your political liens. I could probably guess for, you know, 98.5% or so.

Ja arvaisin myös, että olette aika lailla kaltaisiani. Ja siinä poliittisessa ilmapiirissä, jossa olemme eläneet luultavasti ainakin muutaman vuosikymmenen, nyt, riippumatta siitä, kummalla puolella poliittista kenttää olette, arvaisin, että teidän pitäisi sanoa

And I'd also guess you're quite a bit like me. And in the political environment that we have lived in for probably a few decades anyway, now, no matter which side of the political aisle you might be on, I would guess you'd have to say

Olen epäonnistunut surkeasti tällä alueella. Voi pojat. Mutta esiin nousee oikeutettuja kysymyksiä. Ja vuosi sitten Stony Lakella veli, joka puhui, oli sydämellään.

I've failed miserably in this department. Oh boy. But there are legitimate questions that come up. And a year ago at Stony Lake, the brother that spoke was on his heart.

Toi esiin oikeutettuja asioita ja kysymyksiä ja huolia. Ja niin ajattelin käsitellä tässä muutamaa asiaa. Ja haluan erityisesti kiinnittää huomionne vasempaan puoleen, tähän dian vasempaan.

Brought up legitimate issues and questions and concerns. And so there's a few things I thought I'd touch on here. And I want to especially draw your attention to the left hand side, this left of the slide.

Kristitty maailman kansalaisena. Tiedättehän, uskovaisina olemme kahden maailman kansalaisia, tai kahden valtakunnan, pitäisi sanoa. Ja me olemme ainoat, jotka ovat. Kaikki muut ovat vain yhden valtakunnan kansalaisia. Mutta katsokaa sitten alaotsikkoa.

A Christian as a citizen of the world. You know, as believers, we're citizens of two worlds, or two kingdoms, I should say. And we're the only ones who are. Everybody else is a citizen of only one kingdom. But then look at the subtype.

Rikkinäinen maailma. Joten mitä se tarkoittaa meille? Jos palaamme luomiseen, luomiskertomukseen, sieltä löydämme ensimmäiset sanat, ensimmäiset käskyt ja ensimmäiset viitteet maallisesta regimentistä.

A broken world. So, what does that mean for us? If we go back to creation, the creation account, that's where we find the first words, the first commands, and the first indications of the temporal realm.

Jumala asettaa esimerkiksi, tai sanoo Aadamille ja Eevalle, tai hän sanoo, että hän pani heidät viljelemään ja hoitamaan maata. Tai kun hän sanoo, kun hän on luonut heidät, että heidän pitäisi lähteä ja lisääntyä ja

God establishes, for example, or says to Adam and Eve, or he says that he set them to cultivate and dress the earth. Or when he says, when he has created them, that they should go forth and multiply and

Enentyä ja vallita kaikkea, mitä hän on luonut. Ja sitten kun Kain, sen jälkeen kun hänet sitten todetaan syylliseksi, valittaa, että kuka tahansa hänet näkee, tappaa hänet, ja Jumala

Increase and have dominion over everything that he has created. And then when Cain, after he is then found guilty, laments that whoever sees him will slay him, and God

Se antaa käskyn, että kuka tahansa surmaa Kainin miekalla, jos oikein muistan, hekin kuolisivat miekkaan. Se on viite, Luther sanoo, siitä, miten Jumala puuttui asiaan niin, että Kainin tapauksessa miekkaa ei käytettäisi.

It gives a command that whoever slays Cain by the sword, if I remember right, they also would die by the sword. It's an indication, Luther says, of how God intervened that in the case of Cain, the sword would not be used.

Mutta se osoittaa, että esivallan miekka oli jo olemassa. Mutta ennen syntiinlankeemusta ei ollut tarpeen, että maallisen regimentin piti toimia miekalla. Paavali, kun hän kirjoittaa roomalaisille, puhuu tästä.

But it indicates that the sword of government already existed. But before the fall, it wasn't necessary that the temporal realm had to operate with a sword. Paul, when he writes to the Romans, he speaks of this.

Että teot, ei laki, vaan lain teot on kirjoitettu kaikkien ihmisten sydämiin. Kutsumme sitä usein luonnolliseksi laiksi. Muistan, ehkä Walt muistaa tämän vuosia sitten, kun kirjoitimme joitakin artikkeleita, hän ja Matt Konkin ja minä, nousi esiin kysymys.

That the works, not the law, but the works of the law have been written in the hearts of all men. We refer to that often as natural law. I remember maybe Walt remembers this years back when we were writing some articles, he and Matt Konkin and I, a question came up.

Pamfletissamme Oikea ja väärä, eli, tiedättehän, luonnollinen laki, joka perustuu Mooseksen lakiin. Ja vastaus on ei. Mooseksen laki perustuu luonnolliseen lakiin. Ja se on luonnollisen lain paras, selkein ja kaunein ilmaus.

In our pamphlet, Right and Wrong, that is, you know, natural law based on the law of Moses. And the answer is no. The law of Moses is based on natural law. And it is the best, clearest, and most beautiful expression of natural law.

Joten tosiasia on, että molemmissa regimenteissä, molemmissa hallinnoissa on ketä? Synnin turmelemia ja syntiin langenneita ihmisiä. Ja tiedämme, että todisteita on runsaasti

So the fact of the matter is that both realms, both governments are occupied by who? Sin corrupt and sin fallen human beings. And we know there's plenty of evidence

Tuolla ulkona, tiedämme, tiedättehän, ahneutta, korruptiota, seksuaalista moraalittomuutta, kaikenlaisia paheita, jotka näkyvät yhteiskunnassamme ja hallitsijoissamme, vaaleilla valituissa virkamiehissämme ja esivallan palvelijoissa. Ja kuitenkin, jos palaamme taaksepäin, muistakaa, mitä Pietari sanoi,

Out there, we know, you know, greed, corruption, sexual immorality, all kinds of vices that are visible in our society and in our rulers, our elected officials and servants of the government. And yet, if we go back, remember what Peter said,

Että meidän pitäisi totella ei ainoastaan hyviä, lempeitä, vaan myös nurjia, eikö niin? Koska he ovat silti, vaikka he eivät tunnista sitä, ymmärrä sitä ja ehkä tiedä sitä, Jumalan työkalu ja he tekevät hänen työtään. Luther meni niin pitkälle, että sanoi jotain tällaista, että hän eläisi mieluummin viisaan turkkilaisen alaisuudessa

That we should obey not only the good, the gentle, but even the froward, right? Because they are still, even though they don't recognize it, understand it, and maybe know it, they're God's tool and they're doing his work. Luther went so far as to say something like this, that he would rather live under a wise Turk

Toisin sanoen viisaan muslimiruhtinaan alaisuudessa kuin typerän kristityn ruhtinaan. Miksi? Koska maallisen regimentin tehtävä ei ole pelastaa ihmisten sieluja, vaan luoda turvallinen ympäristö,

In other words, under a wise Muslim prince than a foolish Christian prince. Why? Because the work of the temporal realm is not to save men's souls, but to create a safe environment

Jossa voimme elää ja tehdä Jumalan valtakunnan työtä. Joten, tiedättehän, se on reilu kysymys ja ymmärrettävä kysymys, jonka kuka tahansa meistä voisi kysyä, no, joo, tarkoitan, Luther kirjoittaa, tiedättehän,

In which we can live and do the work of God's kingdom. So, you know, it's a fair question and it's an understandable question that any one of us might ask, well, yeah, I mean, Luther's writing, you know,

Ja hän kuoli noin 250 vuotta ennen kuin Yhdysvaltain perustuslaki kirjoitettiin. Onko se, mitä hän sanoo, enää ajankohtaista? Meillä on oikeuksia, joita heillä ei koskaan ollut, kansalaisina demokratiassa.

And he died about 250 years before the United States Constitution was written. Is what he's saying relevant anymore? We have rights they never had as a citizen in a democracy.

Ja, tiedättehän, ilmeisesti tämä ei ole täydellinen luettelo. Se on vain muutama tunnetuimmista oikeuksistamme. Mutta meillä on sananvapaus, uskonnonvapaus, meillä on äänioikeus, oikeus kantaa aseita ja niin edelleen ja niin edelleen. Joten oikeudet? Se on hyvä kysymys. Toinen kysymys on, mitkä ovat velvollisuutemme?

And, you know, obviously this is not a complete list. It's just a few of our better known rights. But we have freedom of speech, freedom of religion, we have the right to vote, the right to bear arms, and so on and so on. So, rights? That's a good question. The other question is what are our responsibilities?

Joten ensinnäkin, juuri kun tämä dia on vielä täällä ylhäällä, kertoisin tämän. Yksi niistä tehtävistä, kutsumme sitä äänioikeudeksi, joka meillä on kansalaisina demokratiassa, on äänestäminen. Ja se tarkoittaa, että vaaleilla valitut virkamiehemme

So first of all, just while this slide is up here yet, I'd share this. One of the offices, we call it the franchise, that we have as citizens in a democracy is the vote. And that means that our elected officials

Ovat jossain määrin tilivelvollisia meille, eivätkö olekin? Aina kun on vaalit, voimme kansana vaihtaa heidät, jos niin haluamme. Se, ettemme ole kaikki samaa mieltä, on toinen juttu, tiedättehän, ja tiedämme, että vaalimme ovat usein hyvin tiukkoja.

Have some degree of accountability to us, don't they? Whenever there's an election, we can, as a people, replace them if we so choose. The fact that we don't all agree, that's another story, you know, and we know our elections are often very close.

Yksi niistä asioista, jotka, ja se on suuri siunaus meille, että meillä on mahdollisuus äänestää, ajaa muutosta maamme lakeihin ja valita virkamiehiä, jotka tukevat ja edistävät arvojamme ja etujamme, jos haluamme tai pystymme. Mutta,

One of the things that, and that's a great blessing for us, that we have the opportunity to vote, to advocate for change in the laws of our land, and to elect officials that will support and advance our values and interests if we want to or are able. But,

Yksi oikeus, jota en usko meillä olevan, enkä ole perustuslakiin erikoistunut juristi, joten ehkä joku kertoo minulle, että olen väärässä, mutta en usko, että meillä on oikeutta toimia tuomarina omassa asiassamme.

One right that I don't think we have, and I'm not a constitutional lawyer, so maybe somebody will inform me that I'm wrong, but I don't think that we have the right to act as a judge in our own interest.

Ja itse asiassa Ronald Reagan, kuuluisasti, kun hän oli Kalifornian kuvernööri, sanoi Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä mellakoiville opiskelijoille, että te ette saa valita, mitä lakeja tottelette. Joten Yhdysvaltain kansalaisina

And actually, Ronald Reagan famously, when he was governor of California, told students rioting at the University of California, Berkeley, that you don't get to choose which laws you obey. So, as citizens of the United States,

Me emme saa päättää, mitkä lait ovat perustuslainmukaisia, mitkä lait koskevat meitä ja minkä lakien mukaan haluamme elää. Kai voimme päättää, pidämmekö niistä vai emme, mutta eikö meidän, rakkaat veljet ja sisaret,

We don't get to decide which laws are constitutional, which laws apply to us, and which laws we like to live by. I guess we can decide if we like them or not, but do we not, dear brothers and sisters,

Kansalaisina täydy tai ole meillä velvollisuus elää lakien mukaan, joista emme pidä. Emme voi vain tulla laiksi itsellemme. Luther kirjoitti aikanaan kirjeen talonpojille

As citizens have to or have a responsibility to live by laws that we don't like. We can't just become a law unto ourselves. Luther, in his time, wrote a letter to peasants

Saksassa, jotka olivat aseellisen kapinan partaalla. Eikä se ollut jotain, mikä oli juuri alkanut. Se oli kytenyt yli 100 vuotta. Ja talonpojat kärsivät paljon vääryyksiä ruhtinaidensa käsissä. Heillä oli hyvin vähän vaikutusvaltaa.

In Germany, who were on the verge of armed rebellion. And it wasn't something that just started. It had been brewing for over 100 years. And the peasants suffered a lot of injustices at the hand of their princes. They had very little leverage.

Ei mitään sellaista kuin meillä on. Ja tätä tapahtui usein Lutherin opetukselle tästä opista. Se vietiin liian pitkälle, ymmärrettiin väärin tai sovellettiin väärin. Ja niin Luther, kun hän kirjoitti tämän kehotuksen rauhaan,

Nothing like we have. And this often happened with Luther's teaching on this doctrine. It was taken too far, misunderstood or misapplied. And so Luther, when he wrote this admonition to peace,

Vastauksen Schwabenin talonpoikien 12 artiklaan. Hän puhui ensin ruhtinaille. Hän suhtautui hyvin myötätuntoisesti talonpoikien pääasiallisiin valituksiin. Ja hän piti ruhtinaita epäreiluina, epäoikeudenmukaisina ja epäviisaina. Ja hän nuhteli heitä.

A reply to the 12 articles of the peasants in Swabia. He spoke first to the princes. He was very sympathetic to the main complaints of the peasants. And he found the princes to be unfair, unjust, and unwise. And he chastised them.

Tuossa kirjeessä. Mutta sitten hän kirjoitti talonpojille. Hän sanoi: se, että hallitsijat ovat jumalattomia ja epäoikeudenmukaisia, ei oikeuta epäjärjestystä ja kapinaa. Pahuuden rankaiseminen ei ole jokaisen vastuulla.

In that letter. But then he wrote to the peasants. He said, the fact that the rulers are wicked and unjust does not excuse disorder and rebellion. The punishing of wickedness is not the responsibility of everyone.

Vaan maallisten hallitsijoiden, jotka kantavat miekkaa. Niinpä Paavali sanoo Room. 13.4:ssä ja Pietari, 1. Piet. 3, tai 2.14, että hallitsijat on asettanut Jumala jumalattomien rankaisemiseksi. Sitten on myös koko maailman luonnollinen laki, joka sanoo, ettei kukaan saa istua tuomarina omassa asiassaan tai kostaa itse.

But of the worldly rulers who bear the sword. Thus Paul says in Romans 13.4 and Peter, 1 Peter 3, or 2.14, that rulers are instituted by God for the punishment of the wicked. Then too, there is the natural law of all the world, which says that no one may sit as a judge in his own case or take his own revenge.

Se on tullut mieleeni, kun olen ajatellut sitä, sitä ajatusta, ja kun olen nähnyt, kuten tekin, mitä tapahtuu, kun esivalta laiminlyö velvollisuutensa. Esimerkiksi, palatkaa taaksepäin, en tiedä, oliko se kaksi kesää sitten?

It's come to my mind when I've thought about that, that thought, and when I've seen, as you have, what happens when government fails to do its duties. For example, go back, I don't know, was it two summers ago?

Minneapolisissa mellakoiden ja tuhopolttojen ja niin edelleen kanssa. Tai mitä näemme nyt jo joitakin vuosia tapahtuvan eteläisellä rajallamme. Lakeja ei panna täytäntöön, kun esivalta vetäytyy. Mitä tapahtuu? Onko se hyvä asia? Onko anarkia hyväksi yhteiskunnallemme? Ei, se ei ole.

In Minneapolis with the riots and the burning and so on. Or what we see now for some years going on at our southern border. The laws are not enforced when government pulls back. What happens? Is it a good thing? Is anarchy good for our society? No, it's not.

Haluammeko olla edistämässä sitä? Suurilla asioilla on yleensä pienet alut. Ja niin yksi Jumalan sanan kohta, joka on tullut mieleeni, on 2. Tess. 2:3.

Do we want to be contributing to that? Big things have small beginnings, usually. And so one portion of God's word that has come to my mind is 2 Thessalonians 2, verse 3.

Kun apostoli Paavali kirjoittaa: älkää antako kenenkään millään tavalla pettää itseänne, sillä se päivä ei tule, ellei ensin tule luopumus ja synnin ihminen ilmesty, kadotuksen lapsi, joka vastustaa ja korottaa itsensä kaiken yli, mitä Jumalaksi kutsutaan tai mitä palvotaan, niin että hän Jumalana istuu Jumalan temppelissä, osoittaen itsensä olevan Jumala.

When the Apostle Paul writes, Let no man deceive you by any means, for that day shall not come, except there come a falling away first, and that the man of sin be revealed, the son of perdition, who opposeth and exalteth himself above all that is called God, or that is worshipped, so that he as God sitteth in the temple of God, showing himself that he is God.

Joten monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa ja monissa uudemmissa käännöksissä, siinä missä King Jamesissa lukee, että synnin ihminen ilmestyy, siinä lukee sen sijaan, että laittomuuden ihminen ilmestyy. Ja luulen, että kieli kreikaksi, jos oikein muistan, puhuu autonomiasta, itseautonomisesta itsestä.

So in many of the Greek manuscripts and in many of the newer translations, where it reads in the King James, that man of sin be revealed, it instead reads, the man of lawlessness is revealed. And I think the language in Greek, if I recall correctly, speaks of autonomy, the self-autonomous self.

Ihmisestä, ihmisestä, joka ei ole minkään lain alainen omassa elämässään. Ja olen miettinyt, ja te voitte ajatella sitä, mutta minusta näyttää, että sielujen vihollinen ei haluaisi mitään muuta niin paljon kuin nähdä anarkiaa.

Man, the man who's not subject to any law in his own life. And I've wondered, and you can think about that, but it seems to me that the enemy of souls would like nothing more than to see anarchy.

Nähdä Jumalan asettaman, säätämän esivallan, joka palvelee meitä ja kaikkia ihmisiä, tuhoutuvan, jotta paha pääsisi valloilleen.

To see God's established, ordained government that serves us and all humans destroyed so that evil might run loose.

Joten kun lähetimme sen puhujien viestin viime vuoden maaliskuussa, kirjoitimme, että uskomme, että meillä yksilöinä ja seurakuntina on velvollisuus tehdä rehellinen, vilpitön yritys noudattaa esivallan määräyksiä, jotka on asetettu kussakin osavaltiossamme ja provinssissamme.

So when we sent that minister's message out in March of last year, we wrote that we believe that we as individuals and congregations have an obligation to make an honest, good faith effort to abide by the government mandates put in place in our respective states and provinces.

Ja monia meistä, varmasti minua, voitaisiin aiheellisesti arvostella siitä, ettemme ole aina täyttäneet tuota velvollisuutta. Silloinkin kun

And many of us, certainly me, could rightly be criticized for not having always fulfilled that obligation. Even when

Tiesin, että minun pitäisi. Joskus olin vain liian kyllästynyt kaikkeen. Toisinaan tunsin, kuten kai monet teistäkin olisivat tunteneet, muiden paheksunnan paineen. Ja voin sanoa rehellisesti, että minulle oli aikoja, jolloin minun oli vaikea mennä kirkkoon, kun näin monia veljiä ja sisaria, jotka valitsivat

I knew I should. Sometimes I was just too tired of it all. Other times I felt like I guess many of you would have, the pressure of the disapproval of others. And I can say honestly that for me there were times it was hard for me to go to church when I saw many brothers and sisters who chose to

Yksinkertaisesti sivuuttaa tai katsoivat, ettei heillä ollut velvollisuutta noudattaa määräyksiä, niin paljon kuin minä inhosin niitä, ja me kaikki inhosimme. Mutta luulen, että me kaikki ymmärrämme, että on ero sen välillä, että tunnustaa vastuunsa ja

Just simply ignore or felt that they had no obligation to abide by the mandates as much as I disliked them, and we all did. But I think we all understand that there is a difference between acknowledging one's responsibility and

Ei aina onnistu täyttämään tuota vastuuta, ja sen kannan välillä, että minulla ei ole vastuuta. Ja minä olen immuuni sille. Ne ovat kaksi eri asiaa. Ja luulen, ettei meistä ole ketään, joka väittäisi olleensa täydellinen

Failing to always meet that responsibility and the position that I have no responsibility. And I am immune from that. Those are two different issues. And I guess that there are none of us who would lay claim to having been perfect in our

Näiden raskaiden rajoitusten noudattamisessa ja soveltamisessa, joiden mukaan meidän piti elää. Toinen asia, jota halusin käsitellä tässä lyhyesti, ja joka oli yksi niistä huolista, joita jaoimme, oli eräänlainen jäykkyys ja kärsimättömyys

Observation and application of these onerous restrictions that we had to live by. Another thing that I wanted to touch on here briefly, and was one of the concerns that we shared, was a kind of rigidity and impatience in applying

Rajoitusten soveltamisessa. Ja siltä osin, ensinnäkin, sanoisin, että Luther viittasi joskus siihen, mikä on mielestäni tunnettu sananlasku, ja se on: hätä ei lue lakia. Mitä se tarkoittaa?

The restrictions. And on that score, first of all, I would say Luther sometimes would refer to what I think is a well-known proverb, and that is, necessity knows no law. What does that mean?

Hyvä esimerkki löytyy Pyhästä Raamatusta, kun Jeesus ja hänen opetuslapsensa kulkivat viljapeltojen läpi sapattipäivänä ja hänen opetuslapsensa pesemättömin käsin katkoivat tähkiä ja söivät niitä. Ja häntä ja hänen opetuslapsiaan arvosteltiin siitä, että he tekivät niin eivätkä

A good example is found in Holy Scriptures when Jesus and his disciples walked through the fields on the Sabbath day and his disciples with unwashed hands plucked heads of grain and ate them. And he was and his disciples were criticized for doing so and not

Noudattaneet isien perinnäissääntöjä. Ja Jeesus sanoi heille: ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänellä oli lihaa ja hän oli nälissään? Hän ja ne, jotka olivat hänen kanssaan. Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ylimmäisen papin Abjatarin päivinä ja söi näkyleivät.

Observing the traditions of the fathers. And Jesus said to them, have you never read what David did when he had meat and was hungry? He and they that were with him. How he went into the house of God in the days of Abiathar the high priest and did eat the showbread.

Joita ei ollut lupa syödä muiden kuin pappien, ja antoi myös niille, jotka olivat hänen kanssaan. Ja hän sanoi heille: sapatti on tehty ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin ollen Ihmisen Poika on myös sapatin Herra. Ei ollut Jumalan tarkoitus,

Which is not lawful to eat but for the priests and gave also to them which were with him. And he said unto them, the Sabbath was made for man and not man for the Sabbath. Therefore the Son of Man is Lord also of the Sabbath. It wasn't God's intention

Että Daavid ja hänen miehensä tai kukaan ihminen kärsisi nälkää ja vaivaa eikä voisi syödä. Se ei ollut lain tarkoitus. Jumala on antanut lakinsa, kirjoittanut lain teot ihmisten sydämiin suojellakseen sitä, mikä elämässä on hyvää ja pyhää.

That David and his men or any human being should suffer hunger and hardship and not be able to eat. That wasn't the purpose of the law. God has given his law, written the works of the law in men's hearts to protect that which is good and sacred in life.

Se ei ole siellä tehdäkseen elämästä vaikeaa. Ja niin joskus pandemian aikana nousi kysymyksiä siitä, onko tämän tekeminen okei? Onko tuon tekeminen okei? Ja, tiedättehän, on sääntöjä ja puhumme myös poikkeuksista sääntöihin.

It's not there to make life difficult. And so sometimes questions would come up during the pandemic about, is it okay to do this? Is it okay to do that? And, you know, there are rules and we also speak of exceptions to rules.

Ja on poikkeuksia, jotka sallitaan, kun on todellinen, tosi ja oikeutettu tarve. Ja en tiedä muista osavaltioista, enkä aina pysynyt ajan tasalla rajoituksista, mutta niissä lukemisissa, joita niistä tein, luulen, että esivalta täällä ainakin

And there are exceptions that are allowed when there is a real, true, and legitimate need. And I don't know about in other states, and I didn't keep up always on the restrictions, but in the readings that I did make of them, I think that the government here at least

Tunnisti ja tunnusti, että on poikkeuksia. On tilanteita ja olosuhteita, joissa ihmisten, esimerkiksi terveysongelmien vuoksi, ei tarvitsisi käyttää maskeja, esimerkiksi. Ja niin luulen, että sillä tavalla esivaltakin yritti soveltaa tällaista periaatetta

Recognized and acknowledged that there are exceptions. There are situations and circumstances where people, because of, for example, health issues, would not have to wear masks, for example. And so I think that in that way, government also was trying to apply this kind of a principle

Velvollisuutemme kristittyinä, tämän maailman, tämän rikkinäisen maailman kansalaisina. No, Raamattu kertoo meille, että meidän tulee rukoilla esivaltamme ja johtajiemme ja maamme parhaan puolesta. Jeremia kirjoitti juutalaisille maanmiehilleen, jotka olivat kaukana Babylonissa.

Our responsibilities as Christians, as citizens of this world, this broken world. Well, scriptures tell us that we ought to pray for our government and leaders and the good of our land. Jeremiah wrote to his fellow Jews who were far away in Babylon.

Vankeina. Hän sanoi: ja etsikää sen kaupungin rauhaa, mihin minä olen antanut viedä teidät, vankeina. Ja rukoilkaa Herraa sen puolesta, sillä sen rauhassa teillä on rauha.

Captives. He said, and seek the peace of the city, whether I have caused you to be carried away, captives. And pray unto the Lord for it, for in the peace thereof shall ye have peace.

Ja Paavali esimerkiksi kirjoitti Timoteukselle: minä kehotan siis ennen kaikkea, että anomuksia, rukouksia, esirukouksia ja kiitoksia tehtäisiin kaikkien ihmisten puolesta. Meidän pitäisi myös olla esimerkkeinä. Loista on valo maailmalle. Jeesus sanoi Matteuksessa: te olette maailman valo. Kaupunki, joka on vuorella, ei voi olla kätkössä. Eikä kynttilää sytytetä ja panna vakan alle, vaan kynttilänjalkaan.

And Paul, for example, wrote to Timothy, I exhort, therefore, that first of all, supplications, prayers, intercessions, and giving of thanks be made for all men. We should also be examples. Shine is the light to the world. Jesus said in Matthew, you are the light of the world. A city that is set on a hill cannot be hid. Neither do men light a candle and put it under a bushel, but on a candlestick.

Ja se valaisee kaikkia, jotka ovat huoneessa. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa. Joten sekä yksilöinä että yhdessä Jumalan kaupunkina haluamme loistaa. Mutta sitten meillä on myös velvollisuus nuhdella maailmaa synnistä.

And giveth light unto all that are in the house. Let your light so shine before men that they may see your good works and glorify your Father which is in heaven. So both as individuals and collectively as the city of God, we want to shine. But then we also have the responsibility to reprove the world of sin.

Jeesus, puhuessaan Pyhästä Hengestä, sanoi: kun hän tulee, te nuhtelette maailmaa synnistä ja vanhurskaudesta ja tuomiosta. Ja Jeesus, jälleen Matteuksessa, sanoi: te olette maan suola, mutta jos suola menettää makunsa, millä se suolataan? Se ei kelpaa enää mihinkään muuhun kuin heitettäväksi ulos ja ihmisten jalkoihin tallattavaksi.

Jesus, speaking of the Holy Spirit, said, when he has come, you will reprove the world of sin and of righteousness and of judgment. And Jesus, again in Matthew, said, ye are the salt of the earth, but if the salt have lost its savor, wherewith shall it be salted? It is henceforth good for nothing but to be cast out and be trodden on the foot of men.

Ja joskus loistamme sitä valoa ja suolaamme maata olemalla tottelematta esivaltaa. Niissä tapauksissa, kun esivalta vaatii meitä rikkomaan Jumalan moraalilakia, kuten heprealaiset kätilöt Egyptissä tekivät,

And sometimes we shine that light and we salt the earth by disobeying government. In those cases when government requires us to violate God's moral law, as did the Hebrew midwives in Egypt,

Ja kuten Daniel ja hänen ystävänsä tekivät palvoakseen vääriä jumalia, tai heitä kiellettiin palvomasta ja rukoilemasta Jumalaa, tai kuten apostolit tekivät, kun heidät tuotiin suuren neuvoston eteen ja piestiin, jotta he lakkaisivat saarnaamasta evankeliumia,

And as Daniel and his friends did in order to worship false gods, or were forbidden to worship and pray to God, or as the apostles did when they were brought before the Sanhedrin and beaten, in order to cease from preaching the gospel,

Ja sitten Pietari sanoi, ja muut apostolit: Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmisiä. Meidän on myös hyvä tietää, millä tavalla he tunnustivat uskonsa. Se tapahtui kunnioittaen ja arvostaen maallisen regimentin palvelijoita.

And then Peter said, and the other apostles, we ought to obey God rather than men. It's good of us also to know the manner in which they confessed their faith. It was with respect and reverence for the servants of the civil realm.

Niin vaikeaa kuin sen tekeminen onkin täytynyt olla. Joten on sellaisia tapauksia. Ja voi tulla päivä, rakkaat veljet ja sisaret, jolloin esivaltamme, kuten jotkin esivallat tässä maailmassa, käskee meitä abortoimaan lapsemme.

As hard as it must have been to do. So there are those kinds of cases. And the day may come, dear brothers and sisters, when our government, like some governments in this world, will command us to abort our children.

Tai kieltää meitä täyttämästä Jumalan käskyä lisääntyä ja täyttää maa ja sitten abortoimaan lapsemme tai muita sellaisia asioita. Ne ovat sellaisia asioita, joissa meillä ei omantunnon tähden ole muuta vaihtoehtoa kuin olla tottelematta.

Or will forbid us to fulfill God's command to multiply and replenish the earth and then abort our children or other such things. Those are the kinds of things in which, for conscience sake, we will have no choice but to disobey.

Joten puhuin pidempään kuin olisi pitänyt, mutta on vähän aikaa keskustella. Ja kerron tämän. Minulla on aina vaikeuksia, tietenkin, kuten meillä kaikilla, kai, esitysten kanssa.

So I went longer than I should have, but there is a little time to visit. And I will share this. I always struggle, of course, like we all do with, I guess, presentations.

Mutta luulen, että minulla on harvoin ollut niin paljon vaikeuksia kuin tämän kanssa. En tuntunut löytävän päätä enkä häntää, mistä tarttua, paikkaa mistä aloittaa. Ja tietenkin minun lihani on heikko siinäkin, etten halua puhua sitä, mikä saattaa

But I think I have rarely struggled as much as I have with this one. I couldn't seem to find a head or a tail to grab hold of a place to begin. And of course, my flesh is weak in that too, that I don't like to speak that which may

Jotkut saattavat pitää järkyttävänä ja ärsyttävänä ja mitä tahansa. Ja niin, lähestyessäni tätä tehtävää, pelkäsin, kun minulle annettiin tehtävä, että ensinnäkin, olen tiennyt vähän opista kahdesta regimentistä.

Some may find upsetting and annoying and whatever. And so, in approaching this task, I feared when I was given the task that, one, I have known a little about the doctrine of the two realms.

Mutta pelkään kovasti, että tiedän hyvin vähän, ja vesi on minulle liian syvää. Ja niin minulla on ollut paljon vaikeuksia tämän tehtävän kanssa. Minun syntini, turmelukseni ja epäilykseni. Haluaisin kysyä, uskonko vielä syntini.

But I'm quite afraid that I know very little, and the water is too deep for me. And so I have struggled a lot this assignment. My sin, corruption, and doubts. I would like to ask if I still believe my sins.

Haluan olla teidän kanssanne. Okei. En tiedä, kuka on tulossa, Lauren vai Mike, mutta...

I want to be with you. Okay. I don't know who's coming, Lauren or Mike, but...

Kiitos, John, että tartuit tähän esitykseen. Se oli minusta hyvä ja tarpeellinen tähän aikaan. Joten avaan puheenvuorot, jos jollakulla on ajatuksia. Meillä on 20 minuuttia ennen aikataulun mukaista lounasaikaa. Minulla on täällä tabletti tai paperi ja joitakin

Thank you, John, for tackling this presentation. It was, I think, good and needed for this time. So I'll open the floor up if anyone has thoughts. We do have 20 minutes before our scheduled lunchtime. Got a tablet or a paper here with some

Kirjoitusvälineitä saatavilla, ja kirjaan nimenne tai paikkakuntanne. En luultavasti tunne niitä kaikkia. Kuka haluaisi olla ensimmäinen? Tuolla takana on käsi. Ja jos voisitte vain kertoa nimenne ja seurakuntanne, se olisi hyödyllistä. Trent Simonson Saskatoonista.

Writing utensils available, and I'll record your names or your locations. I probably don't know them all. Who would like to be first? There's a hand back here. And if you could just state your name and your congregation, that would be helpful. Trent Simonson from Saskatoon.

Ajattelin, että ehkä jos menen aikaisin, tiedän, mitä myöhään tapahtuu, on se, että siitä tulee pitkä jono, enkä ole hyvä jonossa. Joten kai en ollut tietoinen tästä esityksestä, mihin se oli menossa, kun se alkoi, mitä John antoi. Kai minun täytyy vastahakoisesti myöntää, että olen samaa mieltä hänen kanssaan.

I thought maybe if I go early, I know what happens late is it winds up a long lineup and I'm no good in the lineup. So I guess I wasn't aware of this presentation, where it was going when it started, what John gave. I guess I have to begrudgingly admit that I agree with him.

En ole kovin iso kaveri, mutta minulle on raskasta päästä tuon viivan yli, mutta hän on aivan varmasti oikeassa. Ehkä puhun monien muidenkin puolesta, mutta minulle se on ollut raskas jakso, ja haluan olla kuuliainen. Mutta sitten toisesta aiheesta haluan kertoa

I'm not a very big guy, but it's a tough drag for me to get across that line, but he's most certainly right. Maybe I speak for a lot of others, but for me, it's been a tough run, and I do want to be obedient. But then on the other topic, I want to share

Ja, tiedättehän, huolet Jumalan valtakunnassa ja erot, miten tuntuu siltä, että on, tiedättehän, varmasti kaksi henkeä. Ja en ole, tiedän, etten pysty auttamaan, mutta haluan kertoa kokemuksesta, joka minulla oli, joka ulottuu kolmen vuoden taakse. Se palasi mieleeni, koska meillä oli täällä johtokunnan jäsenten työseminaari.

And, you know, the concerns in God's kingdom and the differences, how it feels like there's, you know, surely two spirits. And I'm not, I know I'm not able to help, but I want to share an experience that I had that goes back three years ago. It came back to me because we had a board members workshop here.

Ja päädyin itse asiassa jäämään pois koko iltaistunnosta, kun jäin juttelemaan yhden kanssa, joka minusta tuntuu päätyneen tämän asian eri puolille. Ja minulle, kai se tavallaan teki minulle jotain, että päädyin ehkä sinne, missä en halunnut olla. Ja luulen, että mielessäni halusin

And I wound up actually missing the whole evening session I got visiting with one, who I feel wound up on different sides of this thing. And for me, I guess it kind of did something to me that I wound up maybe where I didn't want to be. And I think in my mind I wanted

Jotta voisin auttaa, minun piti ehkä ymmärtää, mistä hän tuli. Ja se vain vei minut, minun kohdallani ainakin, se oli siellä, missä en halunnut olla, enkä edes nähnyt häntä. Ja jopa kotimatkalla jotkut veljet jopa sanoivat, että se kuulosti ei oikealta, koska en kuullut heitä. Mutta sitten, se ei ollut ehkä edes niin pitkään, mutta, ja sitten keskustelussa,

In order to help, I had to maybe understand where he was coming from. And it just put me, for me anyways, it was where I didn't want to be, and I didn't even see him. And even on the way home, some brothers even said that it was sounding not right, because I didn't hear them. But then, it wasn't even maybe even that long, but, and then in discussion,

Yhtäkkiä minä vain näin, ettei se ole siellä, missä haluan olla. Ja se tuntui, evankeliumi tuntui silloin niin hyvältä. Ja olin vapaa, ja minulle, kuten sanoin, en pysty auttamaan, mutta voin vain uskoa. Ja yrittää kuunnella Henkeä. Ja niin paljon kuin haluaisinkin auttaa,

All of a sudden I just saw, that's not where I want to be. And it felt, the gospel at that time felt so good. And I was free, and for me, like I said, I'm not able to help, but all I can do is believe. And try to listen to the Spirit. And as much as I would want to help,

Sitä, jonka koen olevan eri henkeä, tiedättehän, en pysty. Ja se on, se on vain niin kuin se on. Ja kai kehottaisin, että ehkä, ja ehkä joku tuntisi, niin kuin minä tunsin, siirtyessäni siihen, että täytyy vain uskoa evankeliumi ja panna kaikki synti pois ja jatkaa eteenpäin muun kanssa.

The one that I feel is of a different spirit, you know, I'm not able to. And that's, it's just where it is. And I guess I would urge one that maybe, and maybe one would feel, as I felt, moving into that, that you just gotta believe the gospel and put all sin away and move on with the rest.

Kiitos. Ja aivan takanasi on Nate siellä takana. Tämä on Nate Mackey Alaskasta. Olen vähän kuin Trent. Minulla oli tässä joitakin ajatuksia. Ajattelin, että pääsen sanomaan ennen kuin pelkään liikaa puhuakseni siitä. Tämä esitys, vaikka se on

Thank you. And right behind you is Nate in the back. This is Nate Mackey from Alaska. I'm kind of like Trent. I had some thoughts here. I figured I'd get out before I was too afraid to speak up about it. This presentation, while it's

Kuten käydessä läpi viimeisiä kahta vuotta, yritän saada tässä järjestykseen, mitkä ajatukseni ovat, mutta olen ollut aika itsekäs siinä, ettei se ole vaikuttanut minuun yhtä paljon kuin se on vaikuttanut moniin teistä veljistä. Mutta minä tahallani olin tottelematon monille ihmisille ja olin eri mieltä.

As in going over the last two years, I'm trying to get it in order here, what my thoughts are, but I've been pretty selfish in the fact that it hasn't affected me as much as it has affected a lot of you brothers. But I willingly disobeyed a lot of men and I disagreed.

Ja olin hyvin itsepäinen ja ylpeä enkä hyväksynyt sitä ja tuntui, että olin vain siinä. Ja meillä oli äskettäin raamattutunti ja se oli, en edes muista, mistä se oli, mutta siinä puhuttiin Abrahamin kertomuksesta. Kuten viimeiset kaksi vuotta ovat olleet koetus kaikille.

And I was very stubborn and prideful and not okay with it and felt like I was just in that. And we had a Bible class recently and it was on, I can't even remember what it was on, but it talked about the story of Abraham. Like the last two years has been a trial for everybody.

Ja puhuin Abrahamin koetuksesta ja Jumala pyysi häntä menemään uhraamaan poikansa. Ja raamattutunnin jälkeen puhuimme koronasta ja maskin käyttämisestä ja siitä, miten paljon me kaikki olimme sen kanssa eri mieltä. Ja se oli vain tavallaan raja hiekassa joillekin kavereista tai mitä lie. Ja sitten puhuimme koetuksestamme, joka meillä on tänään

And I talked of Abraham's trial and God asked him to go sacrifice his son. And after Bible class, we were talking about COVID and wearing a mask and how much we all disagreed with it. And it was just kind of a line in the sand for some of the guys or whatever. And then we talked about our trial we're having today

Kuinka nopeasti Abraham olisi vaihtanut koetukset kanssamme, jotka meillä on? Ja se tavallaan asetti sen oikeisiin mittasuhteisiin, että minusta tuntuu, että Abraham olisi vain ottanut ne taistelut, joita me nyt käymme, ja vaihtanut ne heti siihen, että häntä pyydettiin uhraamaan poikansa. Ja sitten ajattelin, mikä on opetus minulle

How quick would have Abraham traded the trials with us that we have? And it kind of put it into perspective that I feel like Abraham would have just taken the battles that we're fighting right now and traded it instantly for having to be asked to sacrifice his son. And then I thought about what's the lesson for me

Kaiken tämän kanssa, tämän ajallisen kompastuskiven, joka meille on asetettu eteemme, ja kai se oli vain se, kuinka nopeasti olin valmis nostamaan ylpeyteni jonkin ajallisen asian takia.

With all this, this temporal stumbling block that we've had set in front of us, and I guess it was just the fact of how quickly I was willing to rear my pride over something temporally.

Että emme halua tehdä samaa hengellisesti. Että on niin helppoa olla samaa mieltä kaikesta hengellisesti. Ja olin valmis vain, kai, tällä tavalla katsottuna, heittämään sen pois jonkin sellaisen takia, mitä esivalta pyysi meitä tekemään. Juuri kaiken tämän vuoksi haluaisin kuulla evankeliumin.

That we don't want to do the same thing spiritually. That it's so easy to agree on everything spiritually. And I was willing to just, I guess, looking at it this way, throw it away over something the government asked us to do. Just for all this, I'd like to hear the gospel.

Olemme kaikki sittemmin kuulleet sinut Jeesuksen nimessä, kallis. Yksi käsi tänne päin. Aivan tuonne Huhtaan asti. Jatka. Kai ajatukseni, joka minulla on juuri nyt, on

We have all since heard you in Jesus' name, precious one. One hand over here. All the way over to Huhta. Keep going. I guess my thought I have right now is

Tämä liittyy maalliseen regimenttiin. Kun John puhui siitä, mieleni palasi joihinkin niistä keskusteluista ja kokouksista, joita oli käyty yritettäessä löytää jonkinlaista ratkaisua hengellisiin eroihin.

This is related to the temporal realm. When John was talking about that, my mind went back to some of the discussions and meetings that had taken place in terms of trying to find some resolution to the spiritual differences.

Käytettiin tätä termiä, että tapahtuisi jonkinlainen sovittelu. Ja ajallisessa mielessä on asioita, joita voimme sovitella. Teemme sitä oikeusjärjestelmissämme ja muuta sellaista. Mutta kun tuli näihin

There was this term being used as there was going to be some sort of mediation that would occur. And in a temporal sense, there's things that we can mediate. We do that in our court systems and whatnot. But when it came to these

Minusta tuntui, ettei meillä ollut keinoa, tiedättehän, ihmisinä sovitella eroja opissa

I felt that there wasn't a way for us, you know, as humans to mediate differences in doctrine

Ja minusta näytti olevan tämä halu löytää tämä tapa sovittaa nämä erot ja silti olla jollakin tavalla yhtä. Enkä usko, että se on mahdollista. Ja korjatkaa, jos olen väärässä, luulen, että jos sovittelijalle on rooli, se olisi Pyhä Henki.

And to me, there seemed to be this sense of wanting to find this way to reconcile these differences and still be united in some way. And I don't think that's possible. And correct me if I'm wrong, I think if there's a role for a mediator, it would be the Holy Spirit.

Ja lopussa olisi vain yksi käsitys. Ei olisi näitä kahta tapaa ajatella näitä eri oppeja. Joten en halua viedä keskustelua kokonaan sivuraiteelle sille tielle, koska luulen,

And there would only be one understanding at the end. There wouldn't be these two ways to think about these different doctrines. So I don't want to sidetrack the discussion down that road entirely because I think

Esivallan lakien tottelemiseen liittyvät asiat ovat hyvin tärkeitä, ja luulen, että voin olla täysin samaa mieltä siitä, mitä esitettiin, ja minun on usein täytynyt ikään kuin vetää omat sarveni sisään ja

The issues related to obeying government laws is very important and I think I can agree wholeheartedly with what was presented and have often had to like pull in my own horns and

Luulen, että minä tiedän parhaiten, miten meidän pitäisi käyttäytyä yksilöinä tai seurakuntina, ja yrittää ymmärtää, mitä Jumalan sana opettaisi. Ja luulen itseni osalta, että se, mitä esityksessä käytettiin

I think that I know best how we should conduct ourselves as individuals or congregations and try to understand what God's word would teach. And I think for myself, what was used in the presentation

Havainnollistamaan, mitkä velvollisuutemme ovat, osuu täsmälleen kohdalleen. Ja tiedän, että olemme kaikki käyneet monia keskusteluja monien, monien ihmisten kanssa tästä aiheesta, miten käyttäydymme, käytämmekö maskia tai pidämmekö turvavälejä, kaikista näistä asioista, ja olemme kaikki epäonnistuneet vastuussamme.

Illustrate what our responsibilities are is right on. And I know we've all had many conversations with many, many people about this topic of how we conduct ourselves, whether we're gonna mask or social distance, all these things, and we've all failed in our responsibility.

Ja minun täytyy, ja haluaisin pyytää kuulla evankeliumin. Meille kaikille on sittemmin annettu Jeesuksen nimi. Seuraavaksi Ward Plough. Ward Plough Longview'stä.

And I have to, and I would like to ask to hear the gospel. We have all since been given Jesus' name. Next, Ward Plough. Ward Plough from Longview.

Vain Nate tavallaan herätti mielessäni ajatuksen, joka on tavallaan kulkenut mielessäni ajan mittaan, ja yritän vain koota ajatuksiani vähän, mutta muistan, että olimme leirintämatkalla, kun korona ensin, kun ensin tavallaan aloimme puhua maskeista ja seuroista, sitä ennen meillä ei ollut ollut seuroja jonkin aikaa ja

Just Nate kind of sparked a thought in my mind that's kind of run through my mind over time and just trying to corral my thoughts a little bit but I recall we were camping when COVID first when we first kind of started talking about masks and services prior to that we hadn't had services for a stretch and

Olin siinä tilassa, että vain toivoin, että meillä olisi ollut verkkoseurat, joten vain muutama ihminen menisi soittamaan urkuja ja laulamaan ja puhuja palvelisi, mutta kirkko oli tyhjä. Kaipasin sitä päivää, jolloin voisimme osallistua seuroihin ja kaikki voisivat olla yhdessä. Ja sitten kun maskiosuus tuli kuvaan,

I was in a place of just wishing we had had online services so just a few people would go to play the organ and sing and the speaker would serve, but the church was empty. I longed for the day when we could attend services and everyone could be together. And then when the masking portion came into play,

Vaimoni korjasi minua, kun keskustelimme siitä juuri tänä viikonloppuna. Ilmeisesti kuulin siitä vähän leirintämatkalla muiden kautta, eikä se kuulostanut kovin hyvältä. Mutta se osa, jonka erityisesti muistan, on se, että tulin kotiin ja purin pakettiautoa yksin ja puhelimeni vain räjähti viesti toisensa ja toisensa perään ja heti, kuten Nate mainitsi, ylpeyteni kuohahti.

My wife corrected me when we were visiting about it just this weekend. Apparently I heard a little bit about it while we were camping through others and it didn't sound very good. But the part that I particularly remember is I got home and I was unpacking the van by myself and my phone just exploded with message after message after message and instantly, as Nate mentioned, my pride welled up.

Ja kun maailma on tämä, kuten maskien käyttäminen kirkossa, se on tyhmintä, mitä olen koskaan kuullut. Ja niin purin pakettiautoa, ja kun minulla oli sitä aikaa yksin, mieleeni tuli ajatus, että vain vähän aikaa sitten toivoin, että voisin osallistua seuroihin muiden uskovaisten kanssa. Ja se, en tunne Raamattua kovin hyvin, mutta se kohta, joka tuli mieleen, enkä tiedä, missä se on,

And when the world is this, like wearing masks to church, that's the dumbest thing I've ever heard of. And so I was unpacking the van, and as I had that time by myself, the thought that came to my mind was, just not too long ago, I wished that I could attend services with other believers. And that, I don't know scripture very well, but the part that came to mind, and I don't know where it's at,

Oli se, jota neuvottiin menemään peseytymään Jordanin virrassa. Ja se virta oli niin pieni ja alle hänen arvonsa, niin minä sen ymmärrän. Ei ollut mitään mahtipontista vaatimusta pelastuksen ansaitsemiseksi. Hänen palvelijansa sanoivat, no etkö sinä, jos he olisivat pyytäneet sinua tekemään jotain suurta ja mahtavaa, olisit tehnyt kaikkesi tehdäksesi sen.

Was the one who was instructed to go wash in the river Jordan. And that river was so small and up beneath him, is the way that I understand it. There wasn't some grandiose requirement in order to merit salvation. His servants said, well wouldn't you, if they had asked you to do something great and mighty, you would have done all you could to do it.

Mutta kuitenkin, koska se on niin yksinkertaista, nyt aiot sanoa, että se on arvosi alapuolella. Ja niin sitten se mielessäni antoi minulle sen rauhan, että no, unohda se. Sillä tavalla pääsemme osallistumaan seuroihin ja saamaan yhteyttä, ja se riittää minulle. Ja se vain toi niin suuren rauhan mieleeni. Sitten kun osallistuimme seuroihin ja jokaisella oli omat erilaiset kamppailunsa, toinen ajatus tuli mieleeni, kun me

But yet, since it's so simple, now you're going to say it's beneath you. And so then, in my mind, that gave me that peace that, well, forget it. That's how we get to attend services and have fellowship, and that's good enough for me. And it just brought such peace to my mind. Then as we attended services and everybody had their own different struggles, another thought came to my mind as we

En ollut eri mieltä siitä, miten turhauttavaa se oli, mutta ajatellessa vääryyttä tai mikä termi nyt mieleen tulikaan, ajatus jossain vaiheessa jotenkin tuli minulle, että juuri ajatellessa Jeesusta, että Jeesus ripustettiin ristille vääryydellä, että hän oli syytön. Ja eräällä hiljattaisella raamattutunnilla,

I didn't disagree with how frustrating it was, but in thinking of injustice or whatever the term might have come to mind, the thought at some point somehow came to me that just in thinking of Jesus, that Jesus was unjustly hung on the cross, that he was innocent. And in a recent Bible class,

Eräällä hiljattaisella raamattutunnilla oli se kohta, jossa Jeesus rukoili puutarhassa, ja hän rukoili silloinkin, että Jumala, jos se olisi sinun tahtosi, ota tämä taakka minulta. Mutta kuitenkaan ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä tahdot. Joten jopa siinä oli se kuuliaisuuden opetus, jopa sille tasolle, jota emme voisi koskaan edes kuvitella, kärsiä ja kuolla ristillä, vääryydellä.

In a recent Bible class, there was that portion where Jesus was praying in the garden, and he prayed even then that, God, if it would be your will, take this burden from me. But nevertheless, not as I will, but as thou wilt. So even there was that lesson of obedience, even to that level, which we could never even imagine, of suffering and dying on the cross, unjustly.

Mutta se oli Jumalan tahto. Joten meille, luulen, minulle, tämä esitys tuo niin suurta selkeyttä rooliimme, ja olen siitä niin kiitollinen. Ja se, luulen, toivon, että me kaikki voimme, huolimatta siitä, mitä lihamme ehkä sanoo, tai mitä ylpeytemme ehkä saa meidät ajattelemaan, että voimme toivottavasti

But that was what God's will was. So, for us, I think, to me, this presentation brings such clarity to our role, and I am so thankful for it. And that, I think, I hope that we can all, despite whatever our flesh might say, or whatever our pride might cause us to think, that we can hopefully

Löytää ykseyden siinä ymmärryksessä. Siinä on selvää, miten Jumalan sana neuvoo meitä. Okei, seuraava käsi juuri tässä. Muistuta minua, kuka olet. Jeff Riseman Alaskasta.

Find unity in that understanding. It's clear there how God's word instructs us. Okay, next hand right here. Remind me who you are. Jeff Riseman from Alaska.

Haluan käsitellä hengellisiä kysymyksiä, jotka ovat pääasiallinen, se aihe, joka lähetettiin tätä kokousta varten. Se on ollut lähellä mieltäni, ja minun on vaikea puhua.

I want to touch on the spiritual issues that is the main, the topic that was sent out for this meeting. It's been close on my mind, and I have a tough time speaking.

Vaimoni ja minä lähetämme ensimmäisen lapsemme rippikouluun. Ensimmäinen asia, jonka tein, kun saimme tietää, mille leirille hän on menossa, oli selvittää, keitä johtajat ovat, ja varmistaa, että he, että puhun jonkun kanssa, joka tuntee heidät henkilökohtaisesti, että he uskovat samalla tavalla kuin minä. Joten haluaisin,

My wife and I are sending our first child confirmation. The first thing I did when we found out which camp he's going to is find out who the directors are and make sure that they, that I talk to somebody who knows them personally, that they believe the same way I do. So I would like to,

Ja pelkään vähän, että tämä on lihani puhetta tässä, mutta nämä hengelliset erot, jotka ovat keskuudessamme. Meillä asuu nyt Alaskassa paljon nuoria monilta eri alueilta. Ja he ovat äskettäin sanoneet ääneen, että he ovat nähneet erot näissä seurakunnissa.

And I'm a little bit afraid that this is my flesh speaking here, but these spiritual differences that are among us. We got a lot of youth living in Alaska now from a lot of different areas. And they've spoken up recently that they have seen the differences in these congregations.

Eivätkä he tunne oloaan mukavaksi mennessään niihin seurakuntiin. Ja on nuoria, jotka seurustelevat ja yrittävät päästä nuoruutensa läpi avioliiton vastuuseen. Ja sitten he huomaavat, etteivät he usko samalla tavalla. Enkä kadehdi ketään niistä nuorista, joilla on niitä kiusauksia, joita minulla oli nuorena.

And they're not comfortable going to them congregations. And there's youth that are dating and trying to get through their youth and into the responsibility of marriage. And then they find out they don't believe the same. And I don't envy any of the youth that have the temptations that I had as a youth.

Joten minulla ei ole mitään vastauksia niin kuin veljellä Kanadasta, joten minulla on paljon pelkoja ja paljon epäilyksiä. Ja kasvaessani meillä oli läheisiä perheenjäseniä, kun olin lapsi, jotka olivat eriseurassa. Minulla oli setiä, joiden kanssa vietin paljon aikaa.

So, I don't have any answers like a brother from Canada, so I have lots of fears and lots of doubts. And growing up, we had close family members when I was a child that were in the heresy. I had uncles that I spent a lot of time with.

Jotka olivat eriseurasta. Ja minulla oli läheisiä setiä, jotka olivat uskovaisia. Ja on selvä ero viettää aikaa heidän kanssaan. Nautin ajastani vanhan kanssa, mutta oli selvä ero. Uskon kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä.

That were from the heresy. And I had close uncles that were believers. And there's a clear difference spending time with them. I enjoyed my time with the old, but there was a clear difference. I believe all sins forgiven in Jesus' name.

Meillä oli vielä yksi käsi, ja sitten pidämme lounastauon. Onko se Peter Ojala tällä äärimmäisellä vasemmalla puolella tai teidän oikeallanne, kai? Joo, kahden kansalaisen tai kahden regimentin aiheesta,

We had one more hand and then we'll break for lunch. Is it Peter Ojala on this far left side or your right, I guess? Yeah, on the topic of the two citizens or the two realms,

Ja maskikysymyksestä, tiedän, että se oli monien johtokunnan keskustelujen ja seurakunnan keskustelujen aiheena Seattlessa, ja varmasti monien meidän uskovaisten sydämillä ja mielissä. Ja se, että meillä on tässä nämä kaksi regimenttiä, auttaa varmasti

And the masking issue, I know that it was the topic of many board discussions and congregational discussions in Seattle, and certainly on the hearts and minds of many of us as believers. And having the two realms here certainly helps.

Meitä uskovaisia selviämään näistä asioista niin, ettemme rikkoisi rakkautta tämän takia. Ja vain yksi tunne, jonka halusin jakaa, on se, että usein uskovaisina meidät voidaan asettaa asemaan, josta emme ehkä ole samaa mieltä.

Us as believers get through these issues so that we wouldn't break love over this. And just one sentiment that I wanted to share is that often as believers we may be put in a position that we may not agree with.

Ja yksi nyrkkisääntö usein voisi olla se, että ainakin ajallisessa maailmassamme olisi totella ja valittaa, jos on eri mieltä jostakin. Meillä on kyllä, tiedättehän, velvollisuudet on lueteltu tässä hengellisessä regimentissä, mutta kansalaisinakin meillä on velvollisuus rauhanomaisesti

And one rule of thumb often could be is that, at least in our temporal world, would be to obey and appeal if you disagree with something. We do have, you know, the responsibilities are listed here in the spiritual realm, but as citizens, too, we do have responsibilities to peacefully

Ja en tiedä, onko maskikysymys yksi niistä, mutta varmasti siinäkin on vastuu. Ja Yhdysvalloissa, niiden eri osavaltioiden, niiden eri kuvernöörien kanssa, on erilaisia kysymyksiä. Voitte nähdä, että on laaja kirjo kysymyksiä.

And I don't know if the mask issue is one of those, but certainly there is a responsibility there too. And in the United States, with their different states, their different governors, there are different issues. You can see there's a wide variety of issues.

Näkökantoja siihen aiheeseen. Mutta avain olisi se, että noudattaisimme rauhanomaisesti sääntöjä, ja joihinkin niistä säännöistä kuuluu valittaminen. Ja vaikka lihamme on asetettu meille niin, ettemme haluaisi riehua cowboyn tavoin ja

Viewpoints on that topic. But the key would be that we would peacefully follow the rules, and some of those rules include appealing. And though our flesh is posed to us that we wouldn't want to cowboy around and

Ja olla sotaisia sääntöjä vastaan. Se ei ole Jumalan lapsen tapa minun kokemukseni mukaan. Ja kuitenkin maskikysymyksessä, kun keskustelimme johtokuntana, seurakunnan jäseniä tuli, ja minun on sanottava, että monilla oli, tässä aiheessa, minusta tuntui sydämestä tulevia

And be belligerent against rules. That's not the way of a child of God in my experience. And yet on the masking issue, when we visited as a board, congregation members came, and I have to say that many had, on this topic, I felt heartfelt

Oikeita syitä siihen, miksi he toimivat niin kuin toimivat. Ja tärkeää on, että tämä ei ole jotain, minkä takia haluamme katsoa ihmisiä alaspäin, jos he käyttävät maskia, tai katsoa ihmisiä alaspäin, jos he eivät käytä maskia, vaan auttaa toisiamme uskossa. Ja tiedän, että joillekin se oli heidän sydämestä tuleva laulunsa, että

Correct reasons why they acted as they did. And the important thing is that this is not something that we want to look down on people if they are wearing a mask or look down on people if they're not wearing a mask, but to help each other in faith. And I know for some, it was their heartfelt song that

Niin se oli heille Jumalan lapsena, etteivät he voineet tehdä sitä, käyttää maskeja kirkossa. Ja en tiedä, miten, tiedättehän, jos joku, tiedättehän, tekee sitä ylpeydestä, mikä on paikka hoitaa sekin? Ja niin on hyvä, että meillä on näitä aiheita ja voimme keskustella ja vapaasti avoimesti keskustella tiestä matkalla.

That's how it was for them as a child of God that they couldn't do that, wear masks in church. And I don't know how, you know, if somebody, you know, is doing it pridefully, what is a place to take care of that too? And so it's good that we have these topics and can discuss and freely openly discuss the way in the journey.

Ja näissä asioissa, jos olen ollut löysä tai liian valpas, haluan myös kuulla evankeliumin. Saanko uskoa monet syntini anteeksi? Meillä on kaikki synnit anteeksi, Jeesus on ainoa henkilö. Ja tulevien kokousten ja nykyisten hengellisten huolten aiheesta, on rukoukseni, että jos ihmiset keskustelevat

And in these things, if I've been lax or too watchful, I want to hear the gospel too. Can I believe my many sins forgiven? We have all sins forgiven, Jesus is the only person. And on the topic of the upcoming meetings and the current spiritual concerns, it's my prayer that if people are visiting

Näistä asioista ja että tunnemme, että meitä syytetään väärin jostakin, tai että kun joku lähestyy meitä, muistaisimme, että he tulevat rakkaudessa, ja Jumala auttakoon meitä ja ohjatkoon meitä näissä asioissa.

About these matters and that we feel we're being falsely accused of something or that when somebody's approaching us that we remember that they're coming in love and may God help us and guide us in these things.

Monia rukouksia. On mukava olla täällä. Okei, nyt ei ole enempää käsiä, joita olisin ainakaan pannut merkille, joten pidämme lounastauon. Lauletaan vain ruokalaulu. Mitä jos nousisimme seisomaan ja laulaisimme ruokalaulun?

Many prayers. It's nice to be here. Okay, now there are no more hands that I noted anyways, so we'll break for lunch. Just sing the meal song. Why don't we stand and sing the meal song?

Missä olemme tänne kokoontuneet, sinä huolehdit jokaisesta tarpeestamme. Herra, siunaa ruoka, jonka nyt saamme. Aamen. Presidentti, takaisin yhteen.

Where we have gathered here, thou dost provide our every need. Lord, bless the food we now receive. Amen. President, back to one.

[Laulettiin virsi; sanoja ei ole litteroitu]

[Hymn sung; lyrics not transcribed]

Rauhaa, kaikki. Joten tänä iltapäivänä jatkamme keskusteluamme aamun esityksestä. Ehkä vain pari ajatusta tähän ennen kuin aloitamme tai jatkamme keskusteluamme.

Peace, everyone. So this afternoon, we're going to continue our discussion from the presentation this morning. Just maybe a couple of thoughts here before we begin or continue our discussion.

Joiltakin osin tuntuu tavallaan siltä, että meillä on tässä kaksi aihetta, jotka on esitetty. Yksi oli tämä hengellinen osuus, jonka Jim Frantti esitti tänä aamuna, jotkin niistä haasteista ja kamppailuista siinä, joita meillä on tulossa, että toivottavasti, jos Jumala suo, jatkamme niitä keskusteluja. Ja sitten myös John esitti

In some respects, it kind of feels like we have two topics here that have been presented. One was this spiritual portion that Jim Frantti presented this morning, some of those challenges and struggles there that we have coming up that hopefully, God so willing, we'll continue those discussions. And then also, John presented

Jumalan valtakunnan kaksi regimenttiä koskien, ehkä joiltakin osin, kun ajattelemme sitä, olemme eläneet tätä pandemian aikaa viime vuodet, ja monilla meistä, ellei kaikilla meistä, oli vaikeuksia joidenkin noiden asioiden kanssa. Ja luulen, että tämän toivo

The two realms of God's kingdom in regards, maybe in some respects, when we think about that, we've lived this time of the pandemic the last few years, and many of us, if not all of us, struggled with some of those things. And I think that the hope of this

Esityksemme oli tuoda joitakin näistä asioista valoon, että mitä Jumalan sana opettaa meille uskovaisina täällä maan päällä? Ja olen varma, että meillä kaikilla on joitakin ajatuksia ja luultavasti jopa joitakin mielipiteitä, joita voisimme jakaa määräysten ajallisista asioista, ja myös tänne kokoontuneina meillä on

Our presentation was to bring some of these things to light that what does God's Word teach us as believers here on this earth? And I'm sure we all have some thoughts and probably even some opinions that we could share about the temporal matters of the mandates and also gathered here we have

Niitä Yhdysvaltojen eri osista ja ehkä jokaisessa osavaltiossa oli eri säännöt ja ehkä jopa eri maissa. Ja niin joiltakin osin luulen, että voisimme ottaa tämän esityksen ja viedä sen takaisin paikallisiin seurakuntiimme ja keskustella näistä asioista siellä. Ja tiedän, että Cokatossa toivomme käyvämme sen keskustelun myös.

Those from different parts of the United States and maybe there was different sets of rules in each state and maybe even different countries. And so in some respects, I think we could take this presentation and bring it back to our local congregations and visit around these matters there. And I know in Cokato, we hope to have that discussion also.

Olen samaa mieltä siitä, mitä John esitti tässä, ja se oli perustettu ja ohjattu Jumalan sanalla, ja se on hyvä. Ja myös, kurkistelen tässä alas hänen esitykseensä, enkä ole varma, mutta näyttää siltä, että hän pääsi ehkä vain puoliväliin siitä tai niin. Joten,

I do agree with what John presented here, and it was founded and directed with God's word, and that is good. And also, I'm peering down here at his presentation, and I'm not sure, but it seems like he maybe only got halfway through it or so. So,

On, hänellä on enemmän kohtia jaettavana, ja minulla on hiipivä epäilys, että ehkä pyytäisimme häntä ja Cokato tulemaan kertomaan meille siellä myös. Joten joka tapauksessa,

There's, he has more spots to share and I have a sneaking suspicion that we would maybe ask him and Cokato to come share with us there too. So anyways,

Joo, joten vain pari ajatusta. Ja tietenkin haluan, että jokainen on vapaa ja keskustelee siitä, mitä heillä on sydämellään ja mielessään täällä tänä iltapäivänä. Enkä halua tukahduttaa kenenkään ajatuksia, mutta ajattelin vain mainita nuo pari asiaa. Joten minulla on yksi. Joku oli lähettänyt viestin Zoom-linkin kautta tuolla Pete Lieberiltä, ja kerron hänen ajatuksensa.

Yeah, so just a couple of thoughts. And of course, I want everybody to be free and visit what's on their hearts and minds here this afternoon. And I don't want to squash anybody's thoughts, but just thought I would mention those couple of things. So I have one. Somebody had sent a message in on the Zoom link there from Pete Lieber, and I'll share his thoughts.

Rakkaat veljet, Jumalan terve. Esitän kommenttini tässä muodossa. Ihmettelen esityksen selkeyttä. Sydämeni sanoi aamen. On niin totta, että olemme kaikki epäonnistuneet tavalla tai toisella näiden sääntöjen ja määräysten kanssa. Jumala antoi hyvin selkeät vastaukset siihen, miten uskovaiset ovat ymmärtäneet esivallan aina kaukaa menneisyydestä asti. Usein tulee mieleeni se, kun Jumalan lapset vietiin vankeuteen eikä heillä ollut mitään oikeuksia.

Dear brothers, God's peace. I will make my comments in this form. I marvel at the clarity of the presentation. My heart said amen. It's so true that we have all failed in one way or another with these rules and mandates. God gave very clear answers on how believers have understood government from way back in time. Often comes to my mind of when God's children were taken into captivity and they had no rights at all.

Silti Jumala säilytti heidät uskossa. Rukoilen myös, että Jumala herättäisi niiden sydämet, jotka ovat eri hengessä, ja kysyisi, kuten meidän kaikkien pitäisi, missä minä olen? Taivaallinen Isä, näytä minulle tie. Jumalan terve, Pete Lieber. Ja hän myös kysyi, arkistoidaanko tämä esitys? Ja luulen, että siitä voitaisiin tiedottaa myöhemmin.

Yet God still preserved them in faith. I also pray that God would awaken the hearts of those in a different spirit and ask, as we all should, where am I? Heavenly Father, show me the way. God's peace, Pete Lieber. And he also asked a question, would this presentation be archived? And I think that could be communicated later.

Joten meillä on yksi nimi tässä listalla. Keith Keranen minulle tänne eteen. Ja tunnistan monia teistä, mutta en oikeastaan tiedä nimeänne. Joten tavallaan sekoilemme tämän läpi yhdessä. Joten Keith Keranen minulle eteen.

So we have one name here on the list. Keith Keranen to me up here in the front. And I recognize many of you, but I don't actually know your name. So we'll kind of muddle our way through this together. So Keith Keranen to me in the front.

Selvä. Hei, kaikki. Tämä on Keith. Keith, kuulette minua paikasta . Ja haluaisin aloittaa sanomalla, että on hyvin mukava olla täällä. Ja en voinut olla, mutta Jimin tavallaan viesti, yksi niistä asioista, joita hän sanoi, kosketti minua hyvin paljon, juuri se, että tuntee itsensä niin syntiseksi ja heikoksi tullessaan tänne ja niin täynnä epäilyksiä.

All right. Hello, everybody. It's Keith. Keith, you're hearing me from . And I'd like to start by saying it's very nice to be here. And I couldn't help but Jim's sort of message, one of the things he said resonated very much with me, just feeling so sinful and weak coming here and so filled with doubts.

Ensin haluaisin aloittaa pyytämällä sitä ihanaa evankeliumin sanomaa. Joten kyllä, on hyvin mukava olla täällä. Ja minulla oli paljon ajatuksia, mikä, olen varma, joillekin, jotka tuntevat minut, ei ole kovin yllättävää. Mutta yritän, yritin järjestää ne jollakin tavalla, jotta niissä olisi jonkin verran järkeä.

First, I'd like to start by asking for that wonderful gospel message. So yes, it's very nice to be here. And I had a lot of thoughts, which I'm sure some who know me, that's not too surprising. But I'm trying to, I tried to organize them in some fashion to make some amount of sense.

Mutta halusin aloittaa sanomalla vain yksinkertaisen aamenen sekä katsaukselle että esitykselle, ja kiitos, John ja Jim, niistä. Ja luulen, että on jokin tapa, jolla voimme ehkä kenties yhdistää nämä kaksi asiaa.

But I wanted to start by saying just a simple amen to both the update and the presentation, and thank you, John and Jim, for those. And I think there's some way that we can maybe perhaps connect these two things.

Ja heitän vain joitakin ajatuksiani esiin. Joten meillä on tämä esitys näistä kahdesta regimentistä. Ja luulen, että täällä tässä maassa meitä on siunattu hyvin monin tavoin siinä, että ne on pidetty melko erillään monessa suhteessa.

And I'll just throw some of my thoughts out there. So we have this presentation about these two realms. And I think here in this country, we've been blessed in very many ways that they've been fairly separated in a lot of degrees.

Ja pandemian ja niiden asioiden myötä, joita on tapahtunut, ne ovat tavallaan törmänneet todella merkityksellisellä tavalla meidän kohdallamme. Ja se on ollut uutta aluetta, jossa yritämme raivata tietämme läpi. Ja luulen, että siltä kannalta on hyvä olla kärsivällinen toinen toistaan kohtaan.

And with the pandemic and the things that have happened, they've sort of collided in a real meaningful way for us. And it's been a new territory where we're trying to work our way through it. And I think from that aspect, it's good to have patience with one another.

Kun yritämme selvittää, tiedättehän, miten käsittelemme näitä asioita, ja luulen, että tämä, sanoma, tiedättehän, Pyhä Henki ja Jumalan sana on hyvin selvä siinä, miten haluamme tehdä tämän. Ja yksi niistä asioista, kun ajattelen, no, mitkä ovat ehkä joitakin suurempia asioita, joita opimme, tai voisimme oppia tästä kokemuksesta, ajattelen

As we try to figure out, you know, how we handle these things, and I think this, the message, you know, the Holy Spirit and God's Word is very clear on how we want to do this. And one of the things when I think about, well, what are maybe some of the bigger things we learn, or we might learn from this experience, I think of

Sitä, miten helppoa ja houkuttelevaa meille kaikille on soveltaa omia ajatuksiamme, ihmisen mieltä ja logiikkaa, järkeä tällaisiin asioihin, väitellä tästä määräyksen kohdasta tai tuosta, tai mikä on laki, mikä on määräys, sellaista. Mutta en voi olla ajattelematta, kuinka usein meitä auttaa uskon vaelluksessamme soveltaa ihmisen mieltä.

Of how easy and tempting it is for all of us to apply our own thoughts, man's mind and logic, reason to these sorts of things, to debate this point of the mandate or that, or what's a law, what's a mandate, that sort of thing. But I can't help but think of how often does it help us in our walk of faith to apply man's mind.

Minusta näyttää, että asiat riistäytyvät nopeasti käsistä heti kun teemme niin, heti kun yritämme nojata omaamme. Ja me kaikki tunnemme sanoman siitä, että ihmisen mieli on vihollisuutta Jumalaa vastaan. Ja luulen, että se on yksi niistä asioista, jotka ovat tulleet selviksi koko tämän prosessin aikana. Ja niin sitä ajatellessa, sitten toinen puoli on, miten haluamme lähestyä näitä asioita?

It seems to me that things quickly spiral out of control as soon as we do that, as soon as we try to lean on our own. And we're all familiar with the message of man's mind is enmity toward God. And I think that's one of the things that's become clear throughout this whole process. And so thinking about that, then the other side is how do we want to approach these things?

Ja kun kuulemme jatkuvasti sitä lapsenomaista sanomaa, joka on ollut Jumalan lasten sanoma aina, ja se on yksi niistä asioista, jotka ovat niin yksinkertaisia, mutta niin vaikeita ymmärtää ja panna käytäntöön. Ja vain säilyttää usko ja luottamus ja kuuliaisuus, ja Jumala pitää meistä huolen. Ja ajatellen myös sitä näkökulmaa,

And when we constantly hear the childlike message that's been a message of God's children forever, and it's one of those things that's so simple, but it's so hard to understand and to put into practice. And just keeping faith and trust and obedience, and God will take care of us. And thinking about the standpoint, too, of

Missä haluamme olla uskovaisina? Jos me kaikki yritämme päästä lauman keskelle ja rukoilemme Jumalalta sitä, luulen, että monet ongelmistamme häviävät. Ja sen ohella, miten me ryhdymme tekemään sitä? Luulen itseni osalta, että yritän muistuttaa itseäni olemaan hiljaa.

Where do we want to be as believers? If we're all trying to get to the center of the flock and praying to God for that, I think a lot of our problems go away. And along with that, how do we go about doing that? I think for myself, I try to remind myself to be still.

Olemaan hiljaa ja kuuntelemaan Hyvää Paimenta. Hän johdattaa meitä ja ohjaa meitä, ja paljolti me luomme omaa meteliämme. Joka hämmentää meitä eikä ole meille hyvä paikka olla.

To be still and listen to the Good Shepherd. He will lead us and guide us, and a lot of it's we create our own noise. That confounds us and is not a good place for us to be.

Ja niin se on, luulen, tavallaan ehkä se pointti, ainakin minun mielessäni, joissakin keskusteluissa, joita olen käynyt ihmisten kanssa, ja käynneillä ja niin edelleen siitä, miten tämä liittyy tavallaan suurempiin, tai ehkä ei suurempiin, mutta niihin hengellisiin asioihin, joista saimme katsauksen. Ja minulla on ollut se ajatus, että niin paljon tästä, levottomuudesta ja riidasta ja kaikesta tulee Pyhän Hengen laiminlyömisestä.

And so that is, I think, sort of perhaps the point, at least in my mind, in some of the conversations I've had with people and visits and so forth about how this connects to sort of the larger, or maybe not larger, but the spiritual matters that we got the update on. And I've had the thought that so much of this, the turmoil and the contention and everything comes from neglecting the Holy Spirit.

Ja vain omissa tavallaan lukemisissani ja muissa joistakin menneistä eriseuroista ja sen sellaisista asioista, luulen, että tämä on yhteinen asia, Pyhän Hengen laiminlyöminen, ja se ilmenee monin tavoin. Ja kun ajattelemme sitä Jumalan kolmiyhteyttä,

And in just my own sort of readings and whatnot of some of the past heresies and those kinds of things, I think this is a common thing, neglecting the Holy Spirit, and that manifests itself in many ways. And when we think about that triune of God,

Tarvitsemme kaikki kolme jalkaa, kaikki kolme osaa, jotka luulemme näkevämme. Joten kun opetamme pyhäkoulua, saamme, tavallaan maalaamme kuvan Jumalan kolmiyhteydestä tällaisena kolmiona, tasasivuisena kolmiona. Ja ne ovat vahvimpia geometrisia muotoja. Ja jos otat yhden sivun pois, otat pois paljon vahvuutta. Ja luulen, että tarvitsemme,

We need all three of those legs, all three of those parts that we think we see. So when we teach Sunday school, we get, sort of paint a picture of the Triune of God as this triangle, an equilateral triangle. And those are the strongest geometric shapes. And if you take away a side, you take away a lot of the strength. And I think we need,

Että tarvitsemme kaikki kolme, ja ilmeisesti ne kolme ovat yksi, uskomme ja ymmärrämme sen. Mutta luulen, että laiminlyömällä Pyhän Hengen, se on, luulen, ja se on ilmeisesti laaja aihe, josta olen varma, että monilla täällä on muita ajatuksia.

That we need all three, and obviously the three are one, we believe and understand that. But I think by neglecting the Holy Spirit, it's, I think, and that's obviously a broad topic, which I'm sure many here have other thoughts on.

Mutta juuri se on tavallaan ydin, minun silmissäni, monissa näissä kysymyksissä, joita nousee esiin. Ja, tiedättehän, miten katsomme Jumalan seurakuntaa? Jos katsomme sitä omin silmin, tiedättehän, ihmisen silmin, niillä silmillä, jotka Jumala on meille lahjoittanut, näemme yhden asian, ja jos katsomme uskon silmin, näemme toisen asian, eikö niin? Ja niin vain sitä ajatellen, sitä, miten jopa näinä aikoina, kun

But just that is sort of the crux, in my eyes, as a lot of these issues that arise. And, you know, how do we look at God's congregation? If we're looking at it through our own eyes, you know, man's eyes, the eyes God has gifted us with, we see one thing, and if we look through eyes of faith, we see another thing, right? And so just thinking about that, about how even in these times when

Näinä koetuksen aikoina ja näinä levottomuuden ja kaaoksen aikoina meidän täytyy nojata Jumalaan. Meidän täytyy luottaa häneen. Ja hän kertoo meille yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, että hän pitää meistä huolen, jos teemme niin. Joten kehottaisin meitä kaikkia, enkä ketään enempää kuin itseäni, yritän muistuttaa itseäni koko ajan vain rukoilemaan Jumalalta, että pysyisin lapsenomaisena uskossa, ja hän pitää meistä huolen.

These times of trial and these times of turmoil and chaos, we have to lean on God. We have to trust him. And he tells us over and over and over he's going to take care of us if we do so. So I would encourage all of us and no more than myself, I try to remind myself all the time just to pray to God to remain childlike in faith and he will take care of us.

Kiitos, Keith. Todd Anderson. Lars. Joo. Joo, tiesin sen.

Thank you, Keith. Todd Anderson. Lars. Yeah. Yeah, I knew that.

On varmasti hyvä olla täällä tänään ja kuulla esitys, hyvin perusteellinen esitys, kuten olemme kuulleet niin monista puheista, ja sydämeni oli samaa mieltä ja sanoi aamen sille, mitä tänään on puhuttu. Ajatukseni olivat tavallaan samansuuntaisia kuin tuo Keithin edellinen kommentti.

It's certainly good to be here today and to hear the presentation, very thorough presentation as we've heard from so many speeches and my heart agreed and said amen with what has been spoken today. My thoughts were kind of along similar lines from that previous comment by Keith.

Siitä, miten niin monet näistä aiheista, joita olemme kuulleet, sekä hengellinen levottomuus, sitten myös tämä esitys, miten ne liittyvät toisiinsa. Molemmilla tavoilla voimme nähdä, miten vihollinen on tullut luoksemme ja pettänyt meidät.

As how so many of these topics that we have heard, both the spiritual turmoil, then also this presentation, how they are connected. In both ways, we could see how the enemy has come to us and deceived us.

Ja meitä itseämmekin on ehkä vedetty molempiin suuntiin, joissa näemme tai olemme kallistaneet korvamme niille, jotka ovat taistelleet, mutta sitten myös olemme taistelleet esivaltaa vastaan näissä asioissa.

And we may even have ourselves been pulled in both ways, where we see or have lent an ear to those that have battled, but then also we have fought against the government in these matters.

Ja se on varmasti yksi niistä asioista, jotka tiedämme ja ymmärrämme, että molemmilla puolilla on ojia, joihin meidät voidaan vetää. Yksi niistä ajatuksista, joita kuulimme tänä aamuna, oli se kysymys, jota meitä pyydettiin pohtimaan, sanoa, missä minä olen?

And it's certainly one of those things that we know and understand that there's ditches on both sides that we can get pulled into. One of the thoughts that we had heard this morning was the question that we were asked to reflect on to say, where am I?

Ja luulen, että se on kysymys, jota me kaikki olemme luultavasti pohtineet, luultavasti ei vain tänään, vaan olemme pohtineet viime vuosien aikana. Missä haluan olla? Jokin aika sitten, kun luin jotain, olin lukenut

And I think that's a question that all of us have probably pondered, probably not only today, but have pondered over the last several years. Where do I want to be? Some time ago when I was doing some reading, I had read

Sananlaskujen 6. luvussa, osuin Raamatun kohtaan, joka puhui hyvin läheisesti minulle, ja halusin kertoa tämän, koska tunsin, että se puhuisi tavallaan vähän molemmista näistä aiheista. Sananl. 6:16–19:ssä

In Proverbs 6, I came across a portion of Scripture that spoke very close to me, and I wanted to share this because I felt it would kind of speak a little bit to both of these topics. In Proverbs 6, verses 16 through 19,

Siinä sanotaan, että näitä kuutta Herra vihaa, niin, seitsemän on hänelle kauhistus: ylpeät silmät, valheellinen kieli ja kädet, jotka vuodattavat viatonta verta, sydän, joka hautoo pahoja ajatuksia, jalat, jotka ovat nopeat juoksemaan pahantekoon,

It says that these six things doth the Lord hate, yea, seven are an abomination unto him, a proud look, a lying tongue, and hands that shed innocent blood, a heart that diviseth wicked imaginations, feet that be swift in running to mischief,

Väärä todistaja, joka puhuu valheita, ja se, joka kylvää eripuraa veljien kesken. Se kohta on hyvin lähellä, kun siinä sanotaan, että hän kuutta Herra vihaa. Ja se, joka pistää minulle silmään, on se viimeinen nuhde

A false witness that speaketh lies and he that soweth discord among brethren. That portion is very close to when it says that he's six doth the Lord hate. And the one that is sticking out to me is that last rebuke of

Siitä, joka kylvää eripuraa veljien kesken. Eikö sitä ole se, mitä olemme nähneet näinä viime vuosina, sekä hengellisissä taisteluissa, joita meillä on ollut, että myös pandemian aikana? Kun olemme menneet suuntaan tai toiseen, kun meidät on vedetty yhteen ojaan tai toiseen,

He that soweth discord among brethren. Isn't that what we have seen in these recent years, both with the spiritual battles that we've had and also the time during the pandemic? When we have gone one way or the other, when we have been pulled into one ditch or the other,

Ja taistelemme valtakuntaa vastaan. On helppoa kylvää eripuraa veljien kesken. Ja kun näemme sen, että tämä on sitä, mitä Herra vihaa, voimme vain sanoa, että se on syntiä. Kun tiedämme,

And we battle against the kingdom. It's easy to sow discord among brethren. And when we see that, that this is what the Lord hates, we can only say that that is sin. When we know

Että kun meillä on niitä vääriä syytöksiä toisiamme vastaan, me myös todistamme väärin. Nämä ovat asioita, jotka vetävät meidät pois Jumalan valtakunnasta. Ja emme ehkä näe niitä, mutta kun meitä nuhdellaan, sen sijaan,

That when we have those false accusations against one another, we also bear false witness. These are matters that pull us out of God's kingdom. And we may not see them, but when we are rebuked, instead,

Miten sydämemme on, kuten olemme kuulleet? Missä minä olen? Kun meitä on nuhdeltu kannoistamme, sanooko sydämemme, että haluan pysyä Jumalan valtakunnan keskellä ja haluan kuulla, mitä Henki sanoo seurakunnille? Ja pystymmekö panemaan sen syrjään ja panemaan sen pois ja Kristuksen veren alle?

How is our heart as we've heard? Where am I? When we've been rebuked of our positions, is our heart saying that I want to remain in the center of God's kingdom and I want to hear what the Spirit says unto the churches? And are we able to put that aside and put that away and under the blood of Christ?

Vai onko se yksi niistä muista kauhistuksista, joista puhutaan, kun siinä sanotaan ylpeä sydän? Saammeko ylpeän sydämen, että tiedän paremmin kuin tämä vajavainen joukko uskovaisia täällä Pohjois-Amerikan Siionissa?

Or is it one of those other abominations that is spoken about where it says a proud heart? Do we get a proud heart that I know better than this faulty group of believers here in North American Zion?

Molempiin suuntiin meidät voidaan vetää, ja tulos on silti sama viholliselle. Vihollinen voittaa, jos meidät vedetään kumpaan suuntaan tahansa, jos menetämme uskomme. Ja puhun nämä sanat enemmän itselleni kuin luultavasti kenellekään muulle.

In both ways, we can get pulled, and the result is still the same for the enemy. The enemy wins if we get pulled in either direction, if we lose our faith. And I speak these words more to myself than probably to anyone else.

Koska tunnen omat syyllisyydentuntoni. Ja kaikkien syntieni ja monien epäilysteni puolesta, saanko minäkin kuulla evankeliumin? Trent Simonson. Ei? Olen kaikki kahden puolesta.

Because I feel my own convictions. And for all of my sins and my many doubts, can I also hear the gospel? Trent Simonson. No? I'm all for two.

En ota sitä loukkauksena. Olen hänen serkkunsa. Loren Ylioja Dunblanesta. Okei, kyseenalaistan todella, miksi nostin käteni, mutta yritän tässä. Nämä kaksi aihetta, joita pohdimme, olen usein ajatellut

I will not take that as an insult. I'm his cousin. Loren Ylioja from Dunblane. Okay, I'm really second guessing why I put my hand up, but I'll have a go at it here. These two topics that we're considering, I've often thought

Viimeisten kahden, kahden ja puolen vuoden aikana, mitä se nyt onkaan, niin usein tuntuu, ettei se ole edes välttämättä kaksi asiaa, vaan yksi on, yritän miettiä, miten sanoisin tämän, se kauhistuttaa minua todella, sen ajatus, mutta että yksi rakentuu toisen varaan.

Over the course of the last two, two and a half years, whatever it is, so often it feels like it's not even necessarily two things, but one is, I'm trying to think how to say this, it terrifies me really the thought of it, but that one is building off the other.

Tuntuu usein, että jos on annettu nuhdetta tai opetusta asioista, jotka ovat tulleet esiin pandemian valossa, vastaukset ovat olleet yksi ja sama kuin vastaukset, jotka johtuvat tästä

Feels often if rebuke or instruction has been given regarding matters that have come in light of the pandemic, the responses have been one and the same with the responses due to this

Tästä vieraasta hengestä. Ottaen huomioon ehkä kommentit siitä, mitä puhujaveljet puhuvat, että, tiedättehän, ehkä nämä veljet puhuvat omaa mielipidettään. Ei Henki ohjaa heidän saarnojaan.

This foreign spirit. Considering maybe comments towards what speaker brothers speak that, you know, maybe these brothers are speaking their own opinion. It's not the spirit guiding their sermons.

Esittävät, että määräysten noudattaminen on luottamuksen menettämistä Jumalaan. Nämä ovat asioita, joita mielemme voi niin helposti keksiä, kun annamme sen tehdä niin. Kukaan meistä ei tietenkään ole immuuni tälle. Joten minusta on usein tuntunut, että

Suggesting that to follow mandates is losing trust in God. These are things that our minds can so easily contrive when we allow them. None of us are obviously immune to this. So to me, often it is felt that

Yksi ruokkii toista. Ajattelin tätä myös, kun John puhui uskollisesta palvelijasta. Pari eri ajatusta siitä. Kun minua juuri ennen pandemiaamme oli pyydetty palvelemaan johtokuntamme puheenjohtajana, saatan olla

One is feeding off the other. I also was thinking of this when John talked about the faithful servant. A couple of different thoughts on that. Having been just prior to our pandemic, been asked to serve as the chairman of our board, I may be

Ottanut joitakin asioita ehkä aika henkilökohtaisesti tai jotain näinä aikoina. Ja olen pelännyt edes puhua asioista seurakunnalle, edes muille jäsenille, pelännyt nuhdella tai sanoa mielipiteeni. Ja kun ajattelen tätä, näitä tehtäviä, joita meitä pyydettiin tekemään, emme tee niitä omien kykyjemme varassa.

Took some things maybe quite personally or something during these times. And I've been afraid to even speak of things to the congregation, to even other members, afraid to rebuke or to speak my mind. And when I consider this, these duties that we were asked to do, we're not doing them of our own abilities.

Olemme työkalu, jota Jumala käyttää. Ajatelkaa sitä, jos käytämme sahaa tai jotain. Jos se vahingoittaa terää vähän, emme pysähdy, jatkamme. Voimme teroittaa sen terän taas evankeliumilla. Mutta tämä on jotain, minkä huomasin itsessäni, olen perääntynyt siitä. Ja toinen ajatus samassa hengessä olisi tämä, että

We're a tool that God is using. Think of it if we're using a saw or something. If it hurts the blade a little bit, we don't stop, we continue. We can sharpen that blade again with gospel. But this is something that I found myself, I've backed away from it. And another thought on that same vein would be this, where

Kun on pyydetty tekemään tehtäviä seurakunnissamme tai Siionissa, kun tietyt puolet näistä määräyksistä ja näistä säännöistä ovat käyneet lihaamme vastaan, kun kieltäydymme tekemästä niitä tehtäviä, koska emme halua, olipa kyse maskin käyttämisestä seuroihin osallistuaksemme, tehtävän tekemisestä, tai mitä se nyt onkaan. En halua jumittua maskiin. On niin monia eri asioita. Mutta jos annamme lihamme ja henkilökohtaiset mielipiteemme

When been asked to do duties in our congregations or in Zion, when certain aspects of these mandates and these rules have gone against our flesh, where we refuse to do those duties because we don't want to, whether it be wear a mask to attend a service, to do a duty, or whatever it might be. I don't want to get caught up on the mask. There's so many different things. But if we allow our flesh and our personal opinions

Ja en usko, että se välttämättä koskee vain niitä, jotka palvelevat saarnatuolista. Muitakin puolia seurakunnassa. Ja luulen, että minulla oli yksi toinen ajatus, mutta se pakenee minulta juuri nyt. Mutta juuri nyt mietin, saisinko edes kaikki syntini ja epäilykseni anteeksi.

And I don't think that necessarily pertains to just those who are serving from the pulpit. Other aspects in the congregation too. And I think I had one other thought, but it's escaping me right now. But just now I wonder if I could even have all my sins and my doubts forgiven.

Reino Kuoppala tässä edessä. Minulla oli pari ajatusta. Ensimmäinen siitä maskin käyttämisen tilanteesta.

Reino Kuoppala up front here. I had a couple of thoughts. The first one on that mask wearing situation.

Muistan apostoli Paavalin sanat, kun hän sanoo, jos se loukkaa veljeäni, että syön lihaa, en syö lihaa. Joten jos ajattelemme, miten varomme loukkaamasta toisiamme, on hyvä, että muistamme nuo Paavalin sanat.

I remember Apostle Paul's words when he says, if it offends my brother that I eat meat, I will not eat meat. So if we think of how we keep from offending one another, it's good that we remember those words of Paul.

Ettemme yrittäisi loukata ketään jollakin typerällä asialla. Mitä maskin käyttämiseen tulee, en pidä maskeista. Minulla on yksi jokaisessa takin taskussa. Joten jos menen rakennukseen, jossa sitä tarvitaan, voin panna sen päälle. Mutta en ole kovin mieltynyt niihin. Mutta toinen ajatus, joka minulla oli, oli

That we would not try to offend somebody by some foolish thing. When it comes to mask wearing, I don't like masks. I've got one in every jacket pocket. So if I go into a building that needs it, I can put it on. But I am not very fond of them. But the other thought that I had was

Jopa samassa asiassa, tiedättehän, kun me, John oli tehnyt paljon tutkimusta, ja hän tutkii paljon Raamattua, ja se on hyvä. Mutta luulen, että se pitäisi tehdä, tutkiminen pitäisi tehdä vasta sen jälkeen, kun sydämessä on lujasti se, että usko on yksinkertainen.

Even on that same thing, you know, when we, John had done a lot of study, and he does a lot of study of Scripture, and that's good. But I think it should be done, the studying should be done only after it's firmly in the heart that faith is simple.

Ja kun ajattelemme joitakin niistä, jotka ovat hyvin viisaita Raamatussa, hyvin viisaita tutkimaan Raamattua, tutkimaan Pyhää kirjaa, tutkimaan kaikkia noita Vanhan testamentin kirjoituksia ja niin edelleen, ajattelemme niitä kirjanoppineita ja fariseuksia.

And when we think of some of them who are very wise in Scripture, very wise in studying the Scriptures, studying the Bible, studying all those writings of the Old Testament and so on, we think of those scribes and Pharisees.

Ja muistamme, miten Jeesus sanoo, kun hän rukoilee Jumalaa, hän sanoo: minä kiitän sinua, Jumala, että sinä olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä. Joten haluamme säilyttää uskon yksinkertaisuuden sydämessämme. Niin että uskomme Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen ansiotyöhön.

And we remember how Jesus says when he prays to God, he says, I thank thee, God, that thou has hid these things from the wise and the prudent. So we want to keep the simplicity of faith in our hearts. So we believe upon the merit work of our Lord and Savior, Jesus.

Ja että hänen nimessään ja veressään voimme omistaa kaikkien syntiemme anteeksiantamuksen. Voimme pestä vaatteemme, niin kuin ne, jotka Johannes näkee näyssä Patmoksen saarella.

And that in his name and blood, we can own the forgiveness of all of our sins. We can wash our robes, even as those that John sees in a vision in the Isle of Patmos.

Kun hän näkee sen joukon valkeissa vaatteissa, jotka on pesty puhtaiksi Karitsan veressä, ja hän sanoo: keitä nämä ovat? Ja hänelle kerrotaan, että he ovat niitä, jotka tulivat suuresta ahdistuksesta ja pesivät vaatteensa Karitsan veressä. Siellä me haluamme olla. Haluamme olla siellä heidän kanssaan, jopa ilman kovin paljon

When he sees that throng with white robes washed clean in the blood of the Lamb, and he says, who are these? And he is told they are those who came out from great tribulation and washed their robes in the blood of the Lamb. That's where we want to be. We want to be there with them, even without a whole lot of

Kun hän sanoi: kumpi on helpompi sanoa, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi, vai ota vuoteesi ja käy? Joten hän teki molempia samaan aikaan. Eikä se vaatinut heiltä kovin paljon koulutusta. He uskoivat Herraan Jeesukseen, ja he tiesivät, että hän pystyi auttamaan heitä.

When he said, which is easier to say, thy sins are forgiven thee, or take up thy bed and walk? So he was doing both at the same time. And it didn't take a whole lot of education for them. They believed upon the Lord Jesus, and they knew that he was able to help them.

Joten kun ajattelemme näitä asioita, haluamme pitää, muistaa, mikä on tärkein asia? Ja olemme jo kuulleet sen täällä mainittavan joidenkin veljien toimesta, että säilyttäisimme uskon ja hyvän omantunnon, niin kuin Paavali muistuttaa Timoteusta, että se on ensimmäinen ja tärkein asia. Ja sitten toisesta, Jimin esityksestä,

So when we think of these things, we want to bear in, remember, what is the most important matter? And we've already heard it here mentioned by some of the brothers here that we would keep faith and a good conscience, even as Paul reminds Timothy, that that is the first and foremost important thing. And then on the other, on Jim's presentation,

Minulle tulee ajatus, tiedämme, että jotkin näistä alueista, jotka ovat kyseenalaisia tänään, enkä usko, että ne ovat edes kyseenalaisia, koska he ovat suoraan myöntäneet, että he uskovat eri tavalla kuin Jumalan lapset. Heillä on oma oppinsa, heillä on oma uskonsa, ja siksi sanakirjan määritelmän mukaan se on eriseura. Ja miksi me

The thought comes to me, we know that some of these areas that are questionable today, and I don't think they're even questionable, because they have outright admitted that they believe differently than the children of God. They have their own doctrine, they have their own faith, and therefore, according to dictionary definition, it is a heresy. And why are we

Miksi me mainostamme heidän seurojaan kristillisessä julkaisussamme The Voice of Zionissa ja missään muualla? Luulen, että olisi tärkeää ottaa ne pois sieltä ja ettemme johdattaisi jotakuta, sanotaan jotakuta, joka on ollut poissa kristillisyydestä jo pitkään

Why are we advertising their services in our Christian publication in The Voice of Zion and anywhere else? I think it would be important to take them out of there and that we would not be leading somebody, let's say somebody who's been away from Christianity for quite a while

Ja he saavat heränneen omantunnon. He haluavat kuulla seuroja. Ja he sattuvat ottamaan käteensä Voice of Zionin. Ja ai niin, tuolla Minneapolisissa on seurat, tai Wolf Lakessa on seurat. Ai, me muistamme ne paikat. Menemme tuonne kuuntelemaan Jumalan sanaa. Kuulevatko he Jumalan sanaa, vai kuulevatko he jotain muuta? Joten luulen, että tämä on vaarallinen paikka.

And they get an awakened conscience. They want to hear services. And they happen to pick up a voice of Zion. And, oh, yeah, there's services over there in Minneapolis, or there's services in Wolf Lake. Oh, we remember those places. We're going to go over there and listen to the Word of God. Are they hearing the Word of God, or are they hearing something else? So I think this is a dangerous place.

Vaarallinen tilanne. Ja sen mukaan kuin ymmärrän, siihen tarvittaisiin, että kokousedustajat kokoontuvat ja suosittelevat johtokunnalle, LLC:n johtokunnalle, niiden poistamista. Jos niin on, meillä on täällä paljon kokousedustajia, jotka voivat ryhtyä toimiin sen suhteen tarpeen mukaan. Mutta muuten koen itseni kelvottomaksi ja köyhäksi.

A dangerous situation. And as I understand it, it would take the delegates to get together and recommend to the board, to the LLC board, to remove those. If that's the case, we've got a lot of delegates here who can take action on that as needed. But other than that, I find myself to be unworthy and poor.

Ja no, ensinnäkin, haluan myös välittää terveiset Brainerdista. Tiedämme, että jotkut Brainerdissa seuraavat sähköisen viestinnän kautta Zoomissa tai millä tahansa sitä nyt litteroidaan. Mutta muutkin haluavat lähettää terveisiä.

And well, first of all, I also want to relay greetings from Brainerd. We know that some in Brainerd are following on the electronic communications on Zoom or whatever it's being transcribed on. But others also want to send greetings.

Ja niin haluan tuoda heidän terveisensä tänne ja haluan pyytää, että jokainen muistaisi sitä pientä seurakuntaa siellä Brainerdissa. Mutta itse tunnen oman kelvottomuuteni ja köyhyyteni. Saanko kuulla sen? Saanko kuulla sen evankeliumin? Ja saanko uskoa syntini ja ajatukseni anteeksi tänä aamuna? John, aivan tässä edessä Darren Hendricksonin vieressä.

And so I want to bring their greetings here and want to ask that everyone would remember the small congregation there in Brainerd. But myself, I'm feeling my own unworthiness and my poorness. Can I hear that? Can I hear that gospel? And can I believe my sins and thoughts forgiven this morning? John, right up front here next to Darren Hendrickson.

Olen Jerry [Warwaruk] Outlookista Saskatchewanista. Terveisiä sieltä ylhäältä preerioilta. Haluan kiittää Johnia siitä esityksestä. Se puhui minulle todella selvästi erosta, ei edes erosta, vaan yhteenkuuluvuudesta ja tarkoituksesta niiden kahden regimentin, jotka Jumalalla on

I'm Jerry [Warwaruk] from Outlook Saskatchewan. Greetings from up there on the prairies. I want to thank John for that presentation. It really spoke clearly to me about the difference, not even the difference, but the togetherness and the purpose of the two realms that God has

Ajattelin velvollisuuksiamme, jotka ovat taululla edessämme. Yksi on se, että rukoilisimme esivaltojemme ja johtajiemme puolesta ja maamme parhaaksi. Olen ajatellut sitä rukousta, ja luulen, että monesti kun sanomme sen rukouksen, luulen, että luultavasti voimme

I was thinking about our responsibilities that are on the board up in front of us. The one is that we would pray for our governments and our leaders and for the good of our land. I've thought of that prayer, and I think many times when we say that prayer, I think probably we can

Mahdollisesti jopa väärin rukoilla tällä tavalla, että sitä johdettaisiin niin kuin minä tuntisin, että sitä pitäisi johtaa. Ajattelen yhteiskuntiemme jakautumista. Siellä ulkona on paljon ristiriitoja ja jännitteitä ja levottomuutta. Ajattelin tällä tavalla, että eikö olisi hyvä, jos tämä maallinen regimentti voisi olla

Possibly even wrongly pray in this way that it would be led as I would feel that it should be led. I think of the divisions in our societies. There's a lot of conflict and tension and unrest out there. I thought in this way that wouldn't it be good if this temporal realm could be

Johtajamme voisivat löytää tavan johtaa ja tuoda rauhan ajan, niin että nämä seuraavat kaksi riviä, valo, joka loistaisi maailmaan, ja että maailmaa nuhdeltaisiin synnistä, että olisi vielä työn aika. Ja se tavallaan selvensi asioita siinä esityksessä siitä, missä meidän

Our leaders could find a way to lead and to bring a time of peace so that these next two lines, the light that would shine into the world and that the world would be reproved of sin, that there'd be yet a time of work. And it kind of cleared things up in that presentation about where our

Huomiomme tai huolemme täytyy olla. Ajattelin sitä aikaa, jolloin Jeesus vaelsi tässä maailmassa, tällä maan päällä. Luulen, että monilla niistä sen ajan juutalaisista, luultavasti siinä ensimmäisessä rukouksessa, oli rukous, että Jumala palauttaisi heidän ajallisen valtakuntansa. Ja miten, kuten, se on vain,

Our focus or our worries need to be. I was thinking of the time that Jesus traveled on this world, in this earth. I think many of those Jewish people of that time, probably in that first prayer, had the prayer that God would restore their temporal kingdom. And how, like, it's just,

Se tuntuu tavallaan hienolta kuvalta siitä, miten kun Jeesus tuli tähän maailmaan, hän niin erotti sen, ettei se ollut toisen regimentin tarkoitus. Että toinen regimentti oli se, että maailmaa voitaisiin nuhdella synnistä, että olisi todellisen rauhan paikka tässä maailmassa. Ja varoittaisin jopa tällä tavalla, että se on niin vaarallinen paikka joutua liian...

It sort of seems like a nice picture of how when Jesus came to this world, he so separated that, that that wasn't the purpose for the second realm. That the second realm was that the world could be reproved of sin, that there'd be a place of true peace in this world. And I would even warn in this way that it's such a place of danger to get too...

Olemme takertuneet tai sidottuja siihen huolehtimiseen ajallisista maistamme ja siitä, miten Jumala ohjaa niitä. Rukoilemme, että hän ohjaisi niitä hyvällä tavalla, mutta luottakaamme tähän, että Jumalan aikanaan ja hänen tahdossaan asiat tapahtuvat hänen suunnitelmansa mukaan.

We're caught up or tied into that worrying about our temporal lands and how God guides them. We pray that he would guide them in a good way, but let us trust in this, that in God's time and in his will, things will happen according to his plan.

Minulla oli toinenkin ajatus, mutta se tavallaan lipsuu mielestäni, joten se on kaikki, mitä minulla on nyt. Okei, minulla ei ole muita nimiä listalla. Ehkä joku osoittaa jonnekin. Ai, Ronnie Simonson.

I had another thought too, but it's kind of slipping out of my mind, so that's all I have for now. Okay, I don't have any other names on the list. Maybe somebody's pointing somewhere. Oh, Ronnie Simonson.

On ollut hyvä olla täällä tänä aamuna ja tänä iltapäivänä. Kun tulin ensimmäisen kerran tähän kokoontumiseen tänä aamuna, mieleeni tuli ajatus, että olemme olleet niin paljon huolissamme viime vuosina

It's been good to be here this morning and this afternoon. When I first came into this gathering this morning, the thought came into my mind that we have been concerned so much over recent years about

Eroista Jumalan valtakunnan sisällä. Mutta kun katselin ympärilleni tänä aamuna, ajattelin, vau. Meillä oli, luulen, ehkä 14 puhujaa viimeisimmän eriseuran jälkeen. Ja nyt, kun katselin ympärilleni tässä joukossa, kuinka monta täällä oli

Differences within God's kingdom. But when I looked around this morning, I thought, wow. We had, I think, maybe 14 ministers after the last heresy. And now, when I looked around this group, how many were here in

En muista, mitkä luvut olivat, mutta sen lisäksi oli joukko puhujia, jotka kuuntelivat verkossa, ja ajattelin, Jumala on hyvin, hyvin hyvä meille. Hän pitää huolen valtakunnastaan omalla tavallaan, ja hän kutsuu

I don't remember what the numbers were, but in addition to that, there were a number of ministers who were listening online, and I thought, God is very, very good to us. He takes care of his kingdom in his way, and he calls

Niitä, jotka ovat hänelle uskollisia, jotka haluavat palvella häntä köyhinä puhujina hänen valtakunnassaan. Ajattelin, kuinka onnekkaita olemme, että Jumala on niin siunannut meitä

Those who are true to him, who want to serve him as poor ministers in his kingdom. I thought how fortunate we are that God has so blessed us

Että täällä on monia, monia, monia, jotka kuuntelevat täällä, jotka haluavat olla Jumalan lapsia, jotka haluavat puhua hänen sanaansa niin kuin hänen henkensä heitä kehottaa

That there are many, many here, many who are listening here, who desire to be children of God, who desire to speak his word as his spirit prompts them

Ja kuinka onnekkaita olemme, kun saamme olla tämän valtakunnan jäseniä. Niin monesti unohdan kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään ja hänen armostaan ja siitä, että saan olla lapsi hänen valtakunnassaan. Ja pyydän myös itseni puolesta, että saanko uskoa syntini anteeksi

And how fortunate we are to be members of this kingdom. So many times I forget to thank God for his goodness and for his grace and that I can be a child in his kingdom. And I ask also for my own self that can I believe my sins forgiven

[Uskon kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, kalliissa veressä.] Bruce Wuollet tällä puolella. Bruce Wuollet Phoenixista. Ja ensin haluaisin tuoda ne terveiset autiomaasta. Suurella ilolla kerron, että tällä hetkellä johtokuntamme ja puhujamme ovat yhtä.

[I believe all sins forgiven in Jesus' name, precious blood.] Bruce Wuollet over on this side. Bruce Wuollet from Phoenix. And first I'd like to bring those greetings from the desert. It's with great joy that I share that currently our board and our speakers are united.

Ja meillä on rauha. Ja samaan aikaan olemme huolissamme niistä, jotka tällä hetkellä seurakunnassamme ja kautta Siionin taistelevat Jumalan valtakuntaa vastaan. Ja sen perusteella, mitä olen kuullut näistä kirjeistä ja olen kuullut näistä puheista ja näistä kokouksista, että tässä vaiheessa on kutsu parannukseen. Että jos on niitä, jotka taistelevat Jumalan valtakuntaa vastaan, he saattavat tuntea niin kuin Saul tunsi ennen kuin hän, Saul Tarsolainen, ennen kuin hän

And we're at peace. And at the same time, we're troubled over those that are currently in our congregation and across Zion who are battling God's kingdom. And from what I've heard from these letters and I've heard from these speeches and from these meetings, that there's, at this point, a call for repentance. That if there are those that are battling God's kingdom, they may feel as Saul did before he, Saul of Tarsus, before he

Siitä tuli Paavali, että hän teki sitä, mikä oli oikein hänen esivaltansa sisällä, hänen maailmassaan, mutta kuitenkin kun hänet kutsuttiin parannukseen, hän tajusi, että hän taisteli Jumalan valtakuntaa vastaan. Ja meille on hyvin tärkeää tällä hetkellä, kuten kysyttiin, missä me seisomme? Ja tunnen lohtua yhtyä esityksiin ja puheisiin, että sanon aamen. Olen yhtä niiden kanssa, jotka ovat puhuneet.

It became Paul that he was doing what was right within his government, within his world, but yet when he was called to repentance, he realized that he was battling God's kingdom. And it's very important for us at this time to, as asked, where do we stand? And I feel comforted to adhere with the presentations and the speeches that I say amen. I'm in unity with those who have spoken.

Mutta tiedän kyllä, että täällä on läsnä joitakin, jotka eivät ole yhtä ja jotka jatkavat tätä taistelua Jumalan valtakuntaa vastaan. Ja se on hyvin vaarallinen paikka, että monet teistä ovat huomanneet olevansa Jumalan valtakunnan ulkopuolella ja että se on kutsu parannukseen. Jumalan valtakunta ja hänen puhtautensa ei ole jakautunut. Se jakautuu vasta, kun panemme ihmisen ja hänen lihansa

But I do know there are some present who are not in unity and who continue this battle against the kingdom of God. And it's a very dangerous place that many of you have found yourself outside of God's kingdom and that it is a call for repentance. God's kingdom and his purity is not divided. It's only divided once we put man and his flesh

Ja Saatanan juonet ja sitten synnin. Joten ainoa tapa saada ykseys on se, että ne, jotka ovat langenneet pois, tekevät parannuksen niistä synneistä ja yksinkertaisesti uskovat. Niin monimutkaiseksi kuin me ihmisinä sen teemme, tapa uskoa ei ole monimutkainen. Mutta kuitenkin mielemme tekee siitä sellaisen. Ja ajattelen usein, että ongelma on hartioiden yläpuolella.

And the wiles of Satan and then sin. So the only way to have unity is for those that have fallen away to repent of those sins and simply believe. As complex as humans as we make it, the way to believe is not complicated. But yet our minds make it that way. And I often think that it's above the shoulders where we have the problem.

Koska mielemme on lihasta ja on Jumalan sanan vastainen. Ja sitten haluaisin myös kiittää Johnia siitä, että hän kokosi sen esityksen. Kun tulin tänne, kun näin aiheen, ajattelin, voi, mihin tämä on menossa? Ja minä ja minun potilaani, mutta kuitenkin kun istuin ja kuuntelin, voin sanoa vain aamen. Tätä minun piti kuulla. Että joskus me ihmisinä kannamme tätä kapinaa,

Because our mind is of the flesh and is contrary to the word of God. And then I'd also like to thank John for putting that presentation together. When I came here, when I seen the topic, I thought, oh, where is this gonna go? And me and my patients, but yet as I sat and listened, all I can say is amen. This is what I needed to hear. That sometimes we as humans wear this rebellion,

Sitä, että toimimme vastoin sitä, mitä esivalta on pyytänyt, kunniamerkkinä, ikään kuin olisimme joku erityinen. Mutta kuitenkin katson, mutta se oli ylpeyttä, joka sai minut olemaan sellainen niissä tilanteissa. Ja olimme jonkin verran syrjässä joistakin niistä Phoenixin North Valleyssä, missä meillä ei ollut paljon rajoituksia. Mutta kuitenkin olen lentänyt aika usein ja siellä on, vastustin kovasti maskin käyttämistä ja muita käyttäytymistapoja.

Of going against what the government has asked as a badge of honor, like we are somebody special. But yet I look, but that was pride that caused me to be that way in those situations. And we were somewhat removed from some of that in the North Valley of Phoenix, where we didn't have a lot of restrictions. But yet I've flown quite often and there's, I resisted heavily of the wearing of the mask and the other behaviors.

Kuultuani sen esityksen olen nähnyt sen uudessa valossa ja olen hyvin iloinen, että olen täällä. Joten jälleen kehottaisin niitä, jotka taistelevat, löytämään tiensä ja kysymään itseltänne, missä olette, ja tekemään parannuksen väärästä hengestä. Ja kun tulin tänne niin monien epäilysten ja puutteiden kanssa ja

After hearing that presentation, I've seen it in a new light and I'm very glad that I'm here. So again, I would encourage those that are battling to find your way and ask yourself where you are and to repent of a wrong spirit. And as I came here with so many doubts and lackings and

Jonkinlaisena kapinallisena pandemian aikana ja vähän huolissani joistakin käyttäytymisistäni, ja haluaisin saada kaikki syntini ja epäilykseni anteeksi. Voitko siunata minua? Haluni on pysyä täällä Jumalan valtakunnassa, ja jos horjun, nuhtele minua ja korjaa minua, missä olen väärässä. Tässä edessä, Alan.

Somewhat a rebel during the pandemic and a little bit troubled by some of my behaviors and I'd like to have all my sins and doubts forgiven. Can you bless me? My desire is to remain here in God's kingdom and if I do waver, please rebuke me and correct me where I am wrong. Up front here, Alan.

Rakas veli, parannus on sydämen muutos. Kun sydän on muuttunut, evankeliumia voidaan saarnata ja ottaa vastaan ja synnit pestään pois. Voimme aloittaa uudelleen alusta. Se on Jumalan lapsen kilvoituksen yksinkertaisuus.

Dear brother, repentance is a change of heart. When the heart is changed, gospel can be preached and received and sins are washed away. We can begin again anew. That's the simplicity of the endeavor of a child of God.

Ole mitään erityistä etuoikeutta, kun meidät kutsutaan palvelemaan Jumalan valtakuntaa. Itse asiassa meidän täytyy jopa vielä herkemmin tulla synnin tuntoon sydämessämme ja panna synti pois, kun huomaamme sen syyttävän meitä. Olin iloinen nähdessäni sen lähestymistavan, jonka

Have any special privilege when we're called to serve God's kingdom. In fact, we need to even more readily be convicted in our hearts and put sin away as we find ourselves convicted by it. I was happy to see the approach that

John otti siinä johdannossa. Se sai minut ajattelemaan jopa tässä istuessani, että olemme täällä maallisessa regimentissä. Tämä rakennus on osa sitä. Penkit, jotka kannattelevat painoamme, ovat osa sitä. Ja mukavuudet ja lounas, joka meillä oli, se kaikki on osa sitä. Ja olemme kiitollisia

John took in that introduction. It made me think even sitting here that we're here in the temporal realm. This building is part of that. The benches that support our weight are part of that. And the comforts and the lunch that we had, it's all part of that. And we are thankful for

Niin suuresta osasta sitä suojelua, joka on täällä, että saamme kokea elintarviketurvallisuusohjeet. Vessaan ei ole jonoa juuri nyt. Kaikki se, mitä pidämme itsestäänselvänä, että ne ovat olemassa. Kun tätä tilaa muutettiin kerhotalosta kirkoksi,

So much of that protection that is here that we are able to experience the food safety guidelines. There isn't a lineup at the bathroom right now. All of that that we take for granted that are there. When this facility was being repurposed for a church from a clubhouse

Oli vaatimuksia, joita tarvittiin, jotta se saatettaisiin määräysten mukaiseksi, emmekä kyseenalaista sellaisia asioita. Mutta sitten kun se tulee vähän liian lähelle, huomaamme antavamme itsellemme luvan kyseenalaistaa kaiken. Se on vain niin kuin se on, mutta on hyvä, että voimme

There were requirements that were needed to make it up to code and we don't question those kind of things. But then when it comes a little too close, we find ourselves giving ourselves permission to question everything. It's just the way it is, but it's good that we can

Niin kuin Keith mainitsi puheessaan, että me vain olisimme, että hidastaisimme tai olisimme hiljaa ja että antaisimme itsemme jopa kuulla Hengen äänen, kun se puhuu meille ja puhuu Jumalan seurakunnassa. Ja jaan jossain määrin

Even as Keith mentioned in his speech that we would just be, that we would slow down or be still and that we would allow ourselves to even hear the voice of the Spirit as it speaks to us and speaks in God's congregation. And I do share somewhat of

Laurenin kommentitkin, ja sen ajatuksen kanssa, että nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa sillä tavalla, että on rohkeus, joka valtaa meidät, kun annamme itsellemme erityisen ymmärryksen, joka on erilainen kuin mitä Jumalan Henki opettaa, mikä tahansa asia onkin.

Lauren's comments too, and with that thought that these two things are related in a way that there is a boldness that invades us when we allow ourselves to have special understanding that's different from what God's Spirit teaches, whatever the issue is.

Että kaikissa näissä asioissa meidän täytyy pysyä lapsenomaisina uskon kilvoituksessamme. Ja että minä, jopa Trentin kommentit alussa, yhdyin niihin niin paljon, koska minulla on ollut niin monia samanlaisia ajatuksia tässä, että kuinka vaarallista se on juuri nyt jollekulle, jolla olisi pyrkimyksiä mennä, omin päin,

That in all of these things, we need to remain childlike in our endeavor of faith. And that I, even Trent's comments at the beginning, I so joined with that because I've had so many similar thoughts here that how dangerous it is right now for someone who would have aspirations of going to, on their own to,

Yrittämään korjata niitä tilanteita ja hoitaa niitä, jotka ovat taistelleet Jumalan valtakuntaa vastaan. Meidän täytyy antaa Jumalan hengen avata nämä asiat, että Jumala avaa sen siellä, missä hän tahtoo. Ja että kun evankeliumia saarnataan, että anteeksiantamus julistetaan ja kaikki synnit pestään pois. Huomaan, että minulla ei ole

Try and correct those situations and care for those who have battled God's kingdom. We have to allow God's spirit to open these matters, that God will open it where he will. And that when the gospel is preached, that forgiveness is proclaimed and all sins are washed away. I find myself to have

Mitään ymmärrystä ja olen arka sanomaan mitään, koska se paljastaa oman heikkouteni ja omat puutteeni. Ei edes sellaisessa kuin minä vielä uskon syntini. En usko kaikkia syntejä annetuksi Jeesuksen nimessä, sinä kallis. Neil Waaraniemi.

No understanding and I'm timid to even say anything because it exposes my own weakness and my own lackings. Can't even in such one as I still believe my sins. I don't believe all sins given in Jesus' name, you precious. Neil Waaraniemi.

Olen iloinen, että molemmat nämä esitykset pidettiin tänä aamuna. Ja olen ajatellut jo jonkin aikaa, että olisi hyvä, että kaikki seurakuntamme keskustelisivat

I'm happy that both these presentations were kept this morning. And I've thought for some time that it'd be good for all of our congregations to discuss

Jumalan sanan valossa ja hoitaisivat niitä asioita, jotka ovat saaneet rakkauden rikkoutumaan. Haluaisin myös sanoa, että Jumalan valtakunta kutsuu

In the light of God's word and care for those matters that have caused love to be broken. Also, I would like to say that God's kingdom is calling

Niitä, jotka ovat nähneet asioita Jumalan seurakunnan vastaisesti, on tärkeää, että kuulisitte Jumalan valtakunnan kutsun, kun rakkaudessa veljet ja sisaret

To those who have seen things contrary to the congregation of God, it is important that you would hear the call of God's kingdom when in love the brothers and sisters

Synnin ja väärän hengen nuhtelemisen, koska se on näin. Emme tiedä, tarjoaako Jumala myöhemmin meille armon uskoa. En minä päätä, että palaan

A rebuking of sin and false spirit because it is this way. We don't know if God later on will offer us the grace to believe. It is not I who decide that I will return

Jumalan huoneeseen, vaan vasta kun Jumala avaa oven, suo armon syntiselle, voi ottaa vastaan. Joten kuulkaa kutsua. Ja joskus on niin, ettemme ehkä ymmärrä

To God's house, but it is only when God opens the door, grants grace to the sinner that one can receive. So heed the call. And sometimes it is so that we may not understand

Eroja ja meillä on vähän ymmärrystä asioista, mutta kun Jumalan seurakunta kutsuu, silloin me köyhinä, syntisinä haluamme ymmärtää, että Jumalan valtakunta kutsuu ja rakkaus.

The differences and have little understanding of the matters, but when God's congregation calls, then we as poor ones, sinful ones, want to understand that God's kingdom is calling and love.

Ja haluan kuulla sen kutsun ja uskoa syntini anteeksi. Saanko kuulla evankeliumin? Okei, meillä ei ole muita nimiä listalla, joten jos teillä on ajatuksia, olkaa ihmeessä vapaita. Randy Hoppla.

And I want to heed that call and believe my sins are forgiven. Can I hear the gospel? Okay, we don't have any other names on the list, so if you have any thoughts, certainly feel free. Randy Hoppla.

Minulla ei ole monia ajatuksia, mutta haluan sanoa, että minulle on ollut hyvä olla täällä, ja kiitän Jimiä ja Johnia heidän esityksistään, ja ennen kaikkea kiitän taivaallista Isäämme. Jumala tietää

I don't have many thoughts, but I want to say that it's been good for me to be here, and I thank Jim and John for their presentations, and above all, I thank our Heavenly Father. God knows

Tarpeemme. Ajatelkaa niitä opetuslapsia, kun he kiistelivät keskenään siitä, kuka on suurin valtakunnassa. Jeesus otti sen pienen lapsen. Pysykäämme kaikki

Our needs. Think of those disciples when they were arguing among themselves who the greatest in the kingdom is. Jesus picked up that little child. May we all

Pieninä lapsina, jotka ovat riippuvaisia äidistä. Se viimeinen säkeistö siinä laulussa, 258, tulee mieleeni niin kalliina muistutuksena meille, ja se kuuluu näin, että

Remain as little children dependent upon the mother. That last verse in that song, 258, comes to my mind in such a precious reminder unto us and reads in this way that

Rakkaat, rukoilemme, että Hengen ääntä aina tottelisitte ja aina pysyisitte pienokaisemme paikassa, niin lämmitettynä lunastuksen ja armon auringossa. Uskon kautta te peritte ilon maan, jossa Kristus on valo.

Beloved, we pray the voice of the Spirit you'd always obey and always abide in our little one's place, so warmed by the sun of redemption and grace. Through faith, you'll inherit the land of delight where Christ is the light.

Tässä haluan pysyä, rakkaat veljet ja sisaret. Se on kallis valtakunta. Saanko kaikki syntini ja epäilykseni anteeksi? Meillä on kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, kallis. Taas tässä edessä. Minun olisi pitänyt muistaa nimesi, mutta Jerry, en unohda sitä. Ensi kerralla.

This is where I want to remain, dear brothers and sisters. It's a precious kingdom. Can I have all my sins and doubts forgiven? We have all sins forgiven in Jesus' name, precious. Up front again here. I should have remembered your name, but Jerry, I won't forget it. Next time.

En varmasti pidä sitä sinua vastaan, jos unohdat. Nimet menevät korvastani sisään ja toisesta ulos aika nopeasti. Tämä toinen ajatus, joka oli tullut mieleeni, on tämän pandemian ajan kautta ja se, miten voimme olla niin paljon Pietarin ja muiden opetuslasten kaltaisia, koska hämmennymme ja kyselemme ja ihmettelemme.

I certainly won't hold it against you if you do. Names go through my ear and out the other pretty quick. This other thought that had come to me is through this time of the pandemic and how we can be so much like Peter and the other disciples because we become confused and questions and wonder.

Jopa rukoilla Jumalaa, että he jatkavat meidän johdattamistamme, jatkavat meidän ohjaamistamme, koska tarvitsemme sitä ohjausta. Tuntien itseni niin köyhäksi ja puutteelliseksi, ja jopa tullessani tänne tänä viikonloppuna, haluaisin kysyä, saanko syntini ja epäilykseni anteeksi. Uskon kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, kalliissa veressä.

Even pray to God that they keep leading us, keep guiding us, because we need that guidance. Feeling so poor and lacking myself, and even coming here this weekend, I'd want to ask if I can have my sins and doubts forgiven. I believe all sins are forgiven in Jesus' name, precious blood.

Mutta ajattelin Jumalan kutsun ja hänen sanansa lempeyttä ja sitä, miten se kärsivällisyyden kautta on antanut minun nähdä ja ymmärtää, mitä hän haluaa meiltä uskovaisina tänä aikana ja mitä se tarkoittaa yrittää olla kuuliainen esivallallemme. Ja olen ajatellut niitä veljiä, jotka ovat

But I was thinking about the gentleness of God's call and his word and how it's through patience has allowed me to see and to understand what he wants of us as believers in this time and what it means to try to be obedient to our authorities. And I have thought of the brothers that have

Ja sisariakin ja koko Jumalan seurakuntaa, että se lempeä ääni on jatkanut ojentautumista ja kutsumista minulle, niin kuin se kutsui Aadamia ja Eevaa, kun he olivat langenneet puutarhassa. Ja se on aina lempeä ja siisti kutsu, joka tulee Jumalan valtakunnasta, kunnes päätämme nousta sitä kutsua vastaan.

And sisters too and all of God's congregation that that gentle voice has continued to reach out and to call to me as it called to Adam and Eve when they had fallen in the garden. And it always is a gentle and neat call that comes from God's kingdom until we decide to stand up against that call.

Ja kun teemme tämän, kuten se tuli esiin siinä esityksessä, kun John sanoi, uskonko minä todella tämän? Ja jos huomaamme itsessämme, ettemme usko, ja ettemme voi hyväksyä sitä opetusta ja lempeää kutsua Jumalan valtakunnasta, sillä on tapana muuttua ei niin lempeäksi, on tapana muuttua teräväksi. Ja tätä Jumalan sana tekee,

And when we do this, as it came up in that presentation when John said, do I really believe this? And if we find it in ourselves that we don't, and that we can't accept that teaching and the gentle call from God's kingdom, it has a way of becoming not so gentle, has a way of becoming sharp. And this is what God's word does,

Se loukkaa tai se parantaa. Ja kun huomaamme olevamme siinä kohdassa, jossa se muuttuu teräväksi, että silloin on todella aika pysähtyä ja kysyä itseltämme, missä olemme? Ja heti kun pystymme ottamaan vastaan sen lapsen mielen ja parannuksen, silloin se muuttuu heti taas pehmeäksi ja lempeäksi sanomaksi

It offends or it heals. And when we find ourselves in that spot where it's becoming sharp, that it is really time to stop and to ask ourselves, where are we? And as soon as we are able to receive that mind of a child and repentance, then it immediately becomes a soft and gentle message again

Armo virtaa niin vapaasti, se syntien anteeksiantamus. Ja me taas uskomme kuin pienet lapset. Niin vaarallinen paikka mennä on alkaa nousta Jumalan sanan ja hänen valtakuntansa opetuksia vastaan. Johnny, voit vain ojentaa sen vasemmallesi siellä. Marty Pylvainen Elk Riveristä.

Grace flows so freely, that forgiveness of sins. And we, again, believe as little children. Such a dangerous place to go is to start to stand up against the teachings of God's word and his kingdom. Johnny, you can just hand it to your left there. Marty Pylvainen from Elk River.

Olen niin iloinen kuullessani esityksen, jonka John piti tänä aamuna. Luulen, että se on ollut huoleni jopa ennen pandemiaa. Luultavasti erityisesti itseni kohdalla, että kuinka paljon ihminen voi kietoutua ajattelemaan tämän maailman politiikkaa

I'm so glad to hear the presentation John gave this morning. I think it's even been a concern of mine even before the pandemic. Probably especially for my own self that how wrapped up one can get in thinking about the politics of this world

Ja jopa sitä, miten muut näkevät sen. Ja jopa sen esityksen otsikko, Jumalan kaksi regimenttiä, muistuttaa meitä niin yksinkertaisesti siitä, että Jumala on se, joka johtaa.

And even how others view it. And even the title of that presentation that God's two realms reminds us so simply that it is God who is in charge.

Luulen, että kuten tämä diakin jopa sanoo, kristittynä, maailman kansalaisena, ja, tiedättehän, jos ajattelemme itseämme Jumalan valtakunnan kansalaisena, luulen, että aika tuttuja ilmauksia meille. Mutta ajattelin, että tämä Jumalan kaksi regimenttiä luultavasti kuvasi sitä paremmin, vaikka

I think even as this slide even says, as a Christian, as a citizen of the world, and, you know, if we think of ourselves as the citizen of God's kingdom, I think pretty familiar phrases to us. But I thought this God's two realms probably described it better, even though

Koska joillakin tavoin luulen, että kun ajattelemme tätä maailman kansalaista, luulemme, että meillä on jotain tekemistä sen kanssa. Ja sitten panemme sen siihen yhteen ämpäriin, ja sitten Jumalan valtakunnan kansalainen menee hänen ämpäriinsä. Mutta ne ovat molemmat jumalat. Joten se on hyvä muistutus meille. Mutta siinä, kuten sanoin, on suuri vaara

Because in some ways, I think when we think of this citizen of the world, we think we have something to do with it. And then we put it in that one bucket, and then the citizen of God's kingdom goes in his bucket. But they're both gods. So that's a good reminder to us. But there, as I said, is great danger in

Kietoutuminen tämän maailman asioihin on hyvä ystävä. Kuulin jonkun sanovan, että meillä kaikilla on oikeus omiin vääriin mielipiteisiimme. Joten voimme ottaa sen, ettemme oikeastaan tiedä mitään joka tapauksessa. Joten on yksinkertaisesti hyvä paikka olla Jumalan valtakunnassa.

Getting wrapped up in the things of this world is a good friend. I heard one say we're all entitled to our own wrong opinions. So we can take that, that we don't really know anything anyway. So it's simply a good place to be in God's kingdom.

Mutta sitten ajattelen usein myös tätä kutsua parannukseen. Omassa elämässäni, kun minulta kysyttiin se kysymys, että miksi lähdit Jumalan valtakunnasta, minun piti vastata, synnin takia. Ja silloin,

But then I also often think about this call to repentance. In my own life, when I was asked that question, that why did you leave God's kingdom, I had to answer, because of sin. And at that time,

Sinä iltana Jumala avasi minulle sen ajatuksen, että jos se kyselylomake lähtee kodistani, vierailisiko Jumala koskaan enää?

That evening, God opened that thought to me that if that questionnaire leaves my home, would God ever visit again?

Joten kun se kutsu parannukseen tulee, olkoon se meidän kaikkien rukouksemme, että Jumala antaisi niille sydämille kuulla ja tajuta tilansa. Ja minäkin

So when that call to repentance comes, let it be all of our prayers that God would give those hearts to hear and realize their condition. And I also

Kysyn tänään, saanko vedota moniin synteihini ja epäilyksiini teidän puolestanne? Uskon kaikki synnit annetuksi Jeesuksen nimessä, kallis. Meillä on Ward Plough. Olin iloinen, että Jerry otti toisen vuoron ennen minua. Joitakin muita ajatuksia kävi mielessäni. Yksi ajatus, joka tuli mieleeni, kun Jerry puhui ja sitten käytti sanaa terävä

I ask today, can I plead my many sins and doubts for you? I believe all sins are given in Jesus' name, precious one. We've got Ward Plough. I was glad Jerry took another turn ahead of me. Some other thoughts crossed my mind. One thought that came to my mind as Jerry was speaking and then used the word sharp

Juuri äskettäin raamattutunnilla olemme käyttäneet sitä Keoni Silasin kirjaa Heprealaiskirjeen tutkimisesta. Ja yhdessä luvuista se puhuu Jumalan sanasta ja siitä, miten se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Ja joissakin kuvauksissa siinä on paljon enemmän, se on aika syvällistä, siinä on paljon enemmän ymmärrystä

Just recently in Bible class we've been using that Keoni Silas book on the study of the book of Hebrews. And one of the sections it talks about God's word and how it's sharper than any two-edged sword. And in some of the description there there's a lot more, it's pretty deep, has a lot more understanding

Kuin minulla varmasti on, mutta yhdessä niistä tavoista, joilla hän kuvasi sitä, hän puhui sanasta, joka on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, mutta sitten hän myös selitti armoistuimesta ja yhdessä kappaleista mainittiin juuri, että sana on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, mutta se ei sitten, Jeesus ei jätä meitä haavoittuneeseen ja haavoittuneeseen tilaamme, vaan ohjaa meidät sen armoistuimen luo, jossa voimme parantua evankeliumin voimalla.

I certainly have but in one of the ways he described it is he talked about the word being sharper than any two-edged sword but then he also was explaining about the mercy seat and one of the paragraphs just mentioned that the word is sharper than any two-edged sword but it doesn't then Jesus doesn't leave us in our wounded and in our wounded condition but guides us to that mercy seat where we can be healed with the power of the gospel.

Ja se on vain niin kallis muistutus siitä, että kun me, kuten Jerry mainitsi, että voi olla tuskallista tulla hoidetuksi, mutta oi, kun voimme kuulla sen kalliin evankeliumin ja uskoa sen, antaa sen anteeksi, että kipu pyyhkiytyy pois ja ilo korvaa sen. Nyt, kuten olen pitkään ajatellut, on laulu

And it's just such a precious reminder that when we, as Jerry mentioned, that it can be painful to be cared for, but oh, when we can hear that precious gospel and believe it, forgive it, that the pain is erased and joy replaces it. Now, as I've thought for a long time, there's a song in

Täällä, enkä muistanut, mikä laulu se oli, mutta tädin älypuhelimen ansiosta pystyin hakemaan sen ja löytämään sen. Se oli vielä sopivampi kuin muistin, enkä lue koko laulua, koska siinä on yhdeksän säkeistöä, mutta kehottaisin teitä katsomaan laulua numero 409. Se puhuu todella tämänpäiväisestä keskustelustamme, että

Here and I wasn't remembering what song it was, but thanks to Auntie's smartphone, I was able to search it out and find it. It was even more applicable than I was remembering, and I won't read the entire song because it's nine verses, but I would encourage you to look at song number 409. It really speaks to our discussion today that

Niin totta kuin minä elän, Isä sanoo, en tahdo syntisen kuolemaa, vaan että hän kääntyisi eksytyksen tieltä, tekisi parannuksen ja panisi syntinsä pois. Ja siksi Jeesus antoi käskyn mennä ja saarnata joka maassa. Kahdet murtuneet sydämet antakaa heidän syntinsä anteeksi, tai Saatanan voima työni voittaa. Joten meillä on niitä kalliita muistutuksia siitä, että Jumala on yhä vahvempi kuin perkele, mutta siinä

Yea, as I live, the Father says, I would not have the sinner's death, but that he turn from error's way, repent, and put his sin away. And therefore Jesus gave command to go forth and preach in every land. Two contrite hearts forgive their sin, or Satan's strength my work will win. So we have those precious reminders that God is still stronger than the devil, but in that

Kuudennessa säkeistössä se myös puhuu taas. Eikä liha koskaan ymmärrä, että Jumala antoi ihmiselle sellaisen vallan. Nöyrä palvelija, jonka Kristus on lähettänyt, on vain hänen vaatimaton välikappaleensa. Ja niin kuin olemme kuulleet tänään, että meillä ei ole palvelijoita vain Jumalan valtakunnassa, vaan meillä on palvelijoita myös tässä maallisessa regimentissä. Ja he ovat kaikki Jumalan nöyriä välikappaleita. Ja varmasti,

Sixth verse, it also speaks again. And flesh shall never understand that God such power gave to man. The lowly servant Christ has sent is but his humble instrument. And even as we've heard today that not only do we have servants in God's kingdom, but we also have servants in this temporal realm. And they're all God's humble instruments. And certainly,

Niiden, jotka ovat maallisessa regimentissä, nöyryyttä meidän voi olla vaikea nähdä, mutta he eivät ole yhtään vähemmän Jumalan välikappaleita. Ja luulen, että se on se selkeys, joka oli minulle tärkeää kuulla tänään, että nekin on Jumala asettanut sinne, ja että kuka minä olen kyseenalaistamaan Jumalan tahtoa, hänen tarkoitustaan. Joten luulen, että, mutta jopa taas,

Those in the temporal realm, we may struggle to see their humility, but they are no less God's instruments. And I think that's the clarity that was important for me to hear today is that those have been placed there by God also, and that who am I to question God's will, His purpose. So I think that, but even again,

Nämä, minulle, laulut ovat aina olleet kallis lohdun lähde. On niin lohdullista, kun me, jopa kun laulamme, ei edes seuroissa, vaan me vain laulamme, että on niitä sanoja, jotka muistuttavat meitä ja rohkaisevat meitä.

These, for me, songs have always been a precious source of comfort. It's so comforting as we, even when we sing, not even at services, but we're just singing, that there are those words that remind us and encourage us.

Mainittiin, että synti on se, mikä erottaa, ja kaikki nämä koetukset ja vaikeudet, joita meillä on, ovat hengellisiä taisteluita. Synti on erottamisen lähde. Perkele tekee ahkerasti työtä jatkaakseen erottamista. Haluaisin myös kuulla syntini anteeksi. Voitteko kaikki siunata minua? Uskon kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, kalliissa veressä. Steve Cullinan.

It was mentioned that sin is what separates, and all these trials and difficulties that we have are spiritual battles. Sin is the source of the separation. The devil is working diligently to continue separating. I also would like to hear my sins forgiven. Can you all bless me? I believe all sins are forgiven in Jesus' name, Precious Blood. Steve Cullinan.

En tiedä, onko siellä... Luulen, että heidän vyöhykkeensä on viritetty Zoomin kautta. Jos he haluavat lähettää linkin takaisin tänne, jos he haluavat puhua vuorollaan, voisimme luultavasti saada teidät listalle. En tiedä, olemmeko maininneet sitä vielä, mutta... Ole hyvä, Steve. Steve Cullinan, Monticellon seurakunta. Tässä istumme tänä päivänä Jumalan valtakunnassa, niin suuren rakkaudessa ja totuudessa ja anteeksiantamuksessa

I don't know if there's... I think their zones are tuned in through Zoom. If they want to send the link back here, if they want to speak in turn, we could probably get you on the list. I don't know that we've mentioned that yet, but... Go ahead, Steve. Steve Cullinan, Monticello congregation. Here we sit this day in God's kingdom, in the love and truth and forgiveness of such a

Paikka tässä maailmassa, jota ihminen ei voi käsittää, vaan tuntea Hengen ykseys, tuntea Hyvän Paimenen opettava ääni. Ja vaikka ensin ajattelen Johnin esitystä, kun katsomme Jumalan sanaa ja sitä, miten se aukeaa Pyhän Hengen kautta, mistä muualta voimme löytää itsemme kuin

A place in this world that man cannot comprehend, but to feel the unity of the Spirit, feel the teaching voice of the Good Shepherd. And even if I first think about John's presentation, when we look at the Word of God and how it opens through the Holy Spirit, where else can we find ourself except

Että sydämessämme on halu olla kuuliainen Jumalan sanalle, jos haluamme päästä taivaaseen. Ja se tie on avoinna edessämme Kristuksen veripisaroiden kautta, joita on vuodatettu niin paljon jopa tänä päivänä jokaisen meidän puolestamme, emme koskaan saavuta sitä päämäärää, jos emme pitäisi kiinni

To have a desire in our heart to be obedient to God's word if we desire to get to heaven. And that way is open before us through the blood drops of Christ which have been shed so much even this day for each one of us will never attain that goal if we wouldn't hold on to

Siitä kädestä, jonka Jumala on ojentanut meille auttaakseen meitä, hoitaakseen meitä, opettaakseen meitä. Ihminen ei voi sivuuttaa edes näitä Raamatun kohtia, joihin on viitattu siinä esityksessä siitä, miten elämme täällä tässä elämässä. Mutta haluan mennä jopa vähän tässä takaisin siihen avausesitykseen, jonka Jim tässä piti tänä aamuna koskien

That hand which God has extended to us to help us, to care for us, to teach us. Man cannot ignore even these parts of the Bible that have been referenced in that presentation about how we will be living here in this life. But I wish to go even a little bit here back to the opening presentation that Jim here did this morning in regards to the

Hengellisiä taisteluita, joita on käyty Jumalan valtakunnassa useiden vuosien ajan. Ja rakastava kutsu parannukseen niille, jotka ovat haaksirikkoutuneet uskosta eri hengen vuoksi, koska he eivät kuule tätä Hyvän Paimenen rakastavaa ääntä vieläkään tänä päivänä. Mutta kuitenkin meidän

Spiritual battles that have been taking place in God's kingdom over a number of years. And the loving call for repentance for those who have become shipwrecked from faith because of a different spirit, because they do not hear this loving voice of the Good Shepherd even today. But yet our

Syvin tai suurin rukous, luulen, on se, että he voisivat löytää ja kuulla tämän kutsuvan äänen, joka on kutsunut yhä uudelleen tulemaan parannukseen. Se on rakkauden ääni. Se on kutsu Hyvältä Paimenelta. Ja olen ajatellut tässä istuessani tänä iltapäivänä Saulia Vanhasta testamentista, joka aikoinaan tunnettiin

The deepest or biggest prayer, I think, is that they could find and hear this calling voice that has called again and again to come unto repentance. It is a voice of love. It is a call from the Good Shepherd. And I have thought here sitting this afternoon of Saul from the Old Testament, who at one time was known

Olevan pieni sinun silmissäsi. Ja hänelle annettiin monia tehtäviä, mutta sitten hän alkoi kasvaa itsestään. Ehkä mieli riehaantui. Tieto ja viisaus saivat hänet ajattelemaan, että hän oli juuri päätä pidempi kuin muut ja saattoi tehdä sitä, mitä halusi tehdä. Ja niin kun Samuel puhui hänelle, hänellä oli tekosyitä sille, missä hän oli.

To be little in thine sight. And he was given many duties, but then he began to grow of himself. Perhaps the mind became rampant. Knowledge and wisdom made him think he was just a head taller than the rest and could do that which he wished to do. And so when Samuel spoke to him, he had excuses for where he was.

Hänellä oli puolustus omalle kannalleen. Hän saattoi puolustaa sitä, mitä hän oli tehnyt, ja jopa siinä määrin, että syytti siitä muita. Ja Samuel sanoi hänelle: onko Herralla yhtä suuri mielisuosio polttouhreista ja teurasuhreista kuin siitä, että totellaan Herran ääntä? Katso, tottelevaisuus on parempi kuin uhri.

He had defense for his own position. He could defend that which he had done and even to the point of blaming it on others. And Samuel said to him, hath the Lord as great delight in burnt offerings and sacrifice as in obeying the voice of the Lord. Behold, to obey is better than sacrifice.

Kuulla sen Hyvän Paimenen kutsuva ääni. Ja siinä sanotaan: ja kuuliaisuus parempi kuin oinasten rasva. Se jatkuu ja sanoo, että niskoittelu on noituuden synti ja uppiniskaisuus on vääryyttä ja epäjumalanpalvelusta. Liha voi kapinoida Jumalan ääntä vastaan. Uppiniskaisuus kuin liha, jota ihminen kantaa, joka voi olla niin hidas parannukseen.

To hear that voice of the Good Shepherd calling. And it says, and to hearken than the fat of rams. It continues and it says that rebellion is a sin of witchcraft and stubbornness is iniquity and idolatry. The flesh can rebel against the voice of God. Stubbornness as the flesh that man carries that can be so slow to repentance.

Mutta kuinka Jumala niin rakastavasti kutsuu tulemaan parannukseen. Ja mitä Saulille tapahtui? Siinä sanotaan, että hänet sitten hylättiin kuninkaana olemasta, asemastaan. Mutta lisäksi siinä sanotaan, että Samuel kääntyi lähteäkseen pois ja hän tarttui hänen viittansa liepeeseen ja se repesi. Ja Samuel sanoi hänelle: Herra on reväissyt.

But how God so lovingly calls to come unto repentance. And what happened to Saul? It says he then was rejected from being a king, from his position. But furthermore, it says that Samuel turned about to go away and he laid hold upon the skirt of his mantle and it rent. And Samuel said unto him, the Lord hath rent.

Israelin kuninkuuden sinulta tänä päivänä. Kun ihmisen sydämessä on väärä henki, mitä toivoa on? Se ei ole taivaan toivo, vaan se, miten Jumalan rakkaus kutsuu niin avoimesti tarjoten sellaista armoa, jota ei ole missään muualla tässä maailmassa.

The kingdom of Israel from thee this day. When there is a false spirit in the heart of man, what hope is there? It is not a hope of heaven, but how God's love calls so openly offering such grace that is nowhere else in this world.

Vaan Kristuksen veri, joka voi puhdistaa ja vapauttaa sydämen, joka on kahlittu ja sidottu syntiin. Tämä rakkaus on rakastava kutsu. Se ei ole hylkäämisen kutsu, vaan se on rakastava kutsu hoitaa asiat, kun vielä on tänään. On niin vaarallista vaeltaa synnin ja väärän hengen kanssa ilman iankaikkisen elämän toivoa.

But the blood of Christ that can cleanse and free a heart that is shackled and bound in sin. This love is a loving call. It is not a call of rejection, but it is a loving call to take care of matters while it is yet today. It is so dangerous to travel with sin and a false spirit without hope of everlasting life.

Hyvin arasti päätin, että minun pitäisi tuoda tämä esiin ajatuksinani, joita minulla on täällä tänään, mutta kuten ajattelen teitä, rakkaat veljet, meidän täytyy auttaa toinen toistamme. Monesti minulla on se rukous, että tulisitte ja auttaisitte minua. Kun epäilykset voivat niin usein ahdistaa, voi tuntua siltä, että missä minä olen? Mutta Jumala auttakoon minua.

I very timidly decided I should bring this out as my thoughts that I have here today, but as I think you, dear brothers, we need to help one another. Many times I have that prayer that you would come and help me. When doubts can so often assail, it can feel that where am I? But may God help me.

Ja auttakoon jokaista meistä koko matkan taivaaseen. Mutta pyytäisin myös, voitteko antaa minulle anteeksi monet syntini ja epäilykseni. Uskon kaikki synnit annetuksi teille Jeesuksen nimessä, kallis. Tanner Collette, takana oikealla puolella.

And help each one of us all the way to heaven. But I also would ask if you can forgive me for my many sins and my doubts. I believe all sins are given to you in Jesus' name, precious one. Tanner Collette, in the back right side.

Katsotaan, saanko kiihtyvän sydämeni ja mieleni rauhoittumaan ja saan joitakin ajatuksia esiin tässä. Minulla oli äskettäin tilaisuus keskustella erään rakkaan veljen kanssa, jolla oli valtavia vaikeuksia yrittäessään ymmärtää,

See if I can get my racing heart and mind to settle down and get some thoughts out here. I recently had the opportunity to visit with a dear brother who was struggling mightily with trying to understand

Miksi emme palvelisi Minneapolisin ja Wolf Laken seurakuntia. Ja se aiheutti hänelle suurta tuskaa. Ja hänestä tuntui, ettei hänen sallittu yksinkertaisesti olla ymmärtämättä, vaan hänestä tuntui, että hänet pakotettiin tuomitsemaan ne seurakunnat ja valitsemaan ystäviensä niissä seurakunnissa ja ystäviensä muualla Siionissa välillä.

Why we wouldn't serve Minneapolis and Wolf Lake congregations. And it caused him great anguish. And he felt like he was not allowed to simply not understand, but he felt like he was forced to condemn those congregations and to choose between his friends in those congregations and his friends in the rest of Zion.

Ja koko tämän keskustelun ajan hän totesi, ettei hän ollut luopunut uskostaan. Hän uskoi yhä, mutta hän ei voinut ymmärtää, miksi ne uskovaiset hänen ympärillään olivat niin ehdottomia siitä, että hän

And throughout this conversation, he stated that he had not given up his faith. He still believed, but he could not understand why those believers around him were so adamant that he

Että hän yritti ymmärtää minua ja hän yritti hyväksyä ne päätökset, jotka oli tehty Pyhän Hengen kautta. Ja minusta tuntui kuin hänen mielensä olisi ollut menossa paikkaan, joka on minulle aivan liian tuttu. Kun meitä lähestytään rakastavassa nuhteessa, ensimmäinen ajatuksemme on

That he tried to understand me and he tried to accept the decisions that had been made through the Holy Spirit. And I felt as though his mind was entering a place that is all too familiar to me. When we are approached in loving rebuke, our first thought is,

Oikeuttaa tekomme ja puolustaa itseämme, se on luontomme. Alamme katsoa niitä rakkaita saattajia, jotka yrittävät auttaa meitä, ja etsiä heistä vikaa oikeuttaaksemme omat tekomme ja omat ajatuksemme. Ja jos katsomme kanssaihmistämme tällaisella sydämellä, me löydämme ne viat. Löydämme jotain, millä oikeuttaa itsemme omassa mielessämme.

To justify our actions and to defend ourselves, it's our nature. We begin to look at those dear escorts that are trying to help us and to find fault in them to justify our own actions and our own thoughts. And if we look at our fellow man with this kind of heart, we will find those faults. We will find something to justify ourselves in our own minds.

Ja olen kokenut, että tällainen mieli johtaa hyvin nopeasti katkeruuteen. Ja pelkään, että monilla on tällainen sydän LLC:tä kohtaan, uskovaisia kohtaan Pohjois-Amerikan Siionissa tänään, että he eivät ehkä ymmärrä täysin

And I have felt this type of mind leads very quickly to bitterness. And I fear that many have this kind of heart towards the LLC, towards the believers in North American Zion today, that they may not understand completely

Asioita, sen sijaan että yrittäisivät hyväksyä seurakunnan opetuksen ja ohjauksen Pyhän Hengen kautta, että he sen sijaan kääntyvät katsomaan niiden rakkaiden ystävien ja saattajien lihallista puolta seurakunnassa ja Siionissa.

The issues, instead of trying to accept the teaching and the instruction of the congregation through the Holy Spirit, that they instead turn to looking at the fleshly portion of those dear friends and escorts in the congregation and in Zion.

Ja olen ollut tässä asemassa itse, eikä se ole hyvä paikka. Mutta kun alamme keskustella niiden kanssa, jotka ovat samanmielisiä, ja puhua niistä, joille olemme vihaisia ja katkeria, se varmasti tyydyttää lihaamme. Ja voimme keskustella ja tuntea lihallisessa puolessamme, että olemme oikeutettuja ja olemme oikeassa.

And I have been in this position myself and it is not a good place. But when we begin to discuss with those who are like-minded and to speak of those who we are angry and bitter against, it certainly satisfies our flesh. And we can discuss and feel in our fleshly portion that we are justified and we are correct.

Ja lihallamme on rauha, mutta sielullamme ei ole rauhaa. Ja minun kohdallani on ollut, kun näin on käynyt, että mitä useamman ihmisen kanssa puhun ja oikeutan omat tekoni, sitä vaikeammaksi minun tulee nöyrtyä ja etsiä parannusta. Ja pelkään, että tämä on tavallaan se kohta, johon olemme tulleet, jossa on ollut niin paljon vääriä syytöksiä

And our flesh is at peace, but our souls are not at peace. And it has been for myself, when this has happened, that it has been the more people I speak with and justify my own actions, that the more difficult it becomes for me to humble myself and seek repentance. And I fear that this is kind of the point that we've come to where there's been so much false accusation

Väärää todistusta, jopa panettelua, että ne, jotka ehkä vielä haluavatkin uskoa, kokevat hyvin vaikeaksi tehdä parannusta. Ja olen kuullut tämänkin, että mistä tässä on tehtävä parannusta? Eikä minulla ole mitään vastauksia tässä asiassa. Mutta tiedän kyllä, että kun katkeruus tulee sydämeen, että se on syntiä, ja se on jotain, mistä meidän pitäisi tehdä parannus, ja mistä minun on täytynyt tehdä parannus.

Bearing false witness, even slander, that those who may even still want to believe will find it very difficult to repent. And I've heard this too, that what is there to repent from? And I do not have any answers in this matter. But I do know that when bitterness enters the heart, that that is a sin, and that is something that we would need to repent from, and that I have needed to repent from.

Ja rukoilen vain, että jos on niitä sydämiä, jotka jopa täällä tänään, että Hyvän Paimenen ääni voitaisiin kuulla. Ja aivan kuten veljesi Steve juuri kertoi sen kertomuksen Samuelista, että kapina on syntiä Jumalaa vastaan. Ja voisimme

And I just pray that if there are those hearts that even here today, that the voice of the Good Shepherd could be heard. And even as your brother Steve just related that story from Samuel, that rebellion is sin unto God. And we could

Yrittää panna ne katkeruuden tunteet ja sen katkeruuden synnin pois. Kuulla sen evankeliumin ja sitten yrittää keskustella käsillä olevista asioista. Olen kokenut tämän niin henkilökohtaisesti, kun minulla on ollut sydämessäni katkeria ajatuksia, joita minulla on tiettyä henkilöä kohtaan, tai yhdessä vaiheessa se oli ryhmä henkilöitä, että

Try and put those feelings of bitterness and that sin of bitterness away. Hear that gospel and then try to discuss the matters at hand. I've experienced this so personally when I have had bitter thoughts in my heart that I have towards a certain individual or at one point it was a group of individuals that

Yritin niin kauan oikeuttaa omat tekoni, ja pystyin tuntemaan sen rauhan lihassani, ja lopulta minulle annettiin ihmeellisesti voimaa puhua niille henkilöille ja kuulla evankeliumi. Ja oli ihmeellistä, kuinka heti kaikki ne kielteiset, kauheat ajatukset, joita minulla oli ollut heistä, jopa toivoen, aiemmin katkeruuteni aikana, olin jopa toivonut, että he

I tried for so long to justify my own actions, and I could feel that peace in my flesh, and finally I was miraculously given strength to speak to those individuals and hear the gospel. And it was miraculous how instantly all those negative, terrible thoughts I'd had about them, even wishing, previously during my time of bitterness, I'd wished even that they would

Että he napsahtaisivat tai antaisivat minulle jonkin syyn olla oikeutettu vihassani heitä kohtaan. Että he hyökkäisivät. Yritin jopa saada heidät hyökkäämään suututtamalla heidät. Mutta kuulimme muutama kommentti sitten Jumalan valtakunnan lempeydestä. Ja se Jumalan valtakunnan lempeys sai minut lopulta tajuamaan, että olin väärässä ja minun piti hoitaa asiat.

That they would snap or they would give me some reason to be justified in my anger towards them. That they would lash out. I even tried to get them to lash out by angering them. But we heard a few comments ago the gentleness of God's kingdom. And that gentleness of God's kingdom finally made me realize that I was incorrect and I needed to take care of matters.

Ja kun minulle lopulta annettiin voimaa tehdä tämä, kuinka heti ne vihan ja katkeruuden ajatukset katosivat, ja näin taas rakkaiden ystävieni ja saattajieni kauneuden, ja minulla on sama rukous sydämessäni, että tämä voisi tapahtua kautta Jumalan Siionin, että ne vihan ja katkeruuden tunteet voitaisiin hukuttaa armon mereen, ja tuntien omat monet heikkouteni ja syntini, saisinko kuulla evankeliumin.

And when I was finally given the strength to do this, how instantly those thoughts of anger and bitterness vanished, and I saw the beauty of my dear friends and escorts again, and I have those same prayer in my heart that this could happen throughout God's Zion, that those feelings of anger and bitterness could be drowned in the sea of grace, and feeling my own many weaknesses and sins could I hear the gospel.

Meillä on kaikki asiat anteeksi Jeesuksen nimessä, kallis. Aaron Anderson on tavallaan tässä edessä.

We have all things forgiven in Jesus' name, precious one. Aaron Anderson is kind of up front here.

Tanner unohti tuoda terveiset, joten minä tuon terveiset lumisesta Pohjois-Dakotan luoteisosasta, jossa on yhä aika paljon ihmisiä ilman sähköä siitä viimeisestä lumimyrskystä, joka vyöryi läpi. Mutta minun täytyy vain, sydämeni sanoo aamen esitykselle, joka pidettiin.

Tanner forgot to bring greetings, so I'll bring greetings from the snowy northwest of North Dakota, where there's still quite a few people without power from that last snowstorm that rolled through. But I just have to, my heart says amen to the presentation that was given.

Hyvin ajankohtainen esitys ja hyvin, kai se on lähellä sydäntäni, koska omat ajatukseni ja tekoni syyttävät minua. Ja tämänkin vuoksi minun täytyy kuulla evankeliumi.

Very timely presentation and very, I guess it's close to my heart because I'm convicted in my own thoughts and actions. And even for this, I need to hear the gospel.

Mutta sitten kun Steve puhui ja mainitsi sen kohdan 5. Mooseksen kirjasta, miten uppiniskaisuus, anteeksi, 1. Samuelin kirjasta,

But then when Steve was speaking and mentioned that portion from Deuteronomy, how stubbornness, I'm sorry, from 1 Samuel,

Uppiniskaisuus on kuin vääryys ja epäjumalanpalvelus. Ja sitten muistin sen kohdan Johannekselta, jossa hän sanoo: lapsukaiset, varokaa epäjumalia. Ja usein ajattelemme niitä maailman epäjumalia ja aineellista hyvää,

Stubbornness is as iniquity and idolatry. And then I remembered that portion from John where he says, little children, keep yourselves from idols. And oftentimes we think of those idols of the world and the material goods

Sellaisia epäjumalia, mutta ajattelin vain, kuinka mielenkiintoista oli, miten Samuelissa puhutaan uppiniskaisuudesta epäjumalanpalveluksena ja miten oma ylpeytemme ja lihamme ja uppiniskaisuutemme voi olla kuin epäjumala ja voi estää meitä

Those sorts of idols, but I just thought how interesting it was how in Samuel it talks about stubbornness as idolatry and how our own pride and flesh and stubbornness can be as an idol and can prevent us from

Haluamasta kuunnella seurakunnan ääntä. Ja minusta tuntuu, että nämä viimeiset pari vuotta ovat olleet tietyssä mielessä Jumalan lasten valmistamisen aikaa, ehkä, tulevaisuutta varten.

Wanting to listen to the voice of the congregation. And I feel that this last couple years has been, in a sense, a time of preparing God's children, perhaps, for the future.

Koska tiedämme, että tämä maailma jatkuvasti pimenee. Ja niin tuntuu melkein siltä, että nyt olemme tavallaan siirtymässä pois tällaisesta vaikeasta ajasta, mutta kuka tietää, mitä edessä voi olla.

Because we know that this world continually is getting darker. And so it feels almost like now we are kind of moving away from this sort of a difficult time, but who knows what may lie ahead.

Ja niin on hyvä niellä oma ylpeytemme ja omat käsityksemme ja kääntyä yhä enemmän kohti Jumalan valtakunnan opetusta ja sitä, mitä Henki sanoo seurakunnille.

And so it is good to swallow our own pride and our own understandings and to turn ever more towards the instruction of the kingdom of God and what the Spirit says to the churches.

[Keith Keranen] edessä. Vain lyhyt kommentti, joka pulpahti mieleeni. Ajattelin sitä, miten yksi asia, jota olen aina tavallaan ihmetellyt, on se, kuinka paljon

[Keith Keranen] up front. Just a brief comment that popped to my mind. I was thinking about how one thing that I've always kind of marveled at is how much

Matkallamme on sekoitus surua ja iloa. Ja voimme ajatella sitä helppoa esimerkkiä siitä, kuinka paljon surua tunnemme synneistämme ja sitten kuinka paljon iloa tunnemme, kun saamme ne asiat hoidetuiksi. Mutta ajattelin tätä, kun tuli esiin se kommentti eriseurasta ja tavallaan koko keskustelu.

There's a mixture of sorrow and joy on our journey. And we can think of the easy illustration of how much sorrow we feel over our sins and then how much joy we feel when we get those matters taken care of. But I was thinking about this when the comment had come up about heresy and kind of the whole conversation.

Ja luulen, että tämä on toinen puoli, joka on selvästi havainnollistettu meille, miten meidän täytyy luottaa Jumalaan. Meidän täytyy ymmärtää se. Koska ymmärrämme ihmisiä, jotka lankeavat eriseuraan. Heitä ei työnnetä ulos. Se ei ole ihmisen päätös, joka tekee näitä asioita. Se on anteeksi antamaton synti. Ja Jumala, Henkensä kautta, on se, joka tekee sellaisen tuomitsemisen.

And I think this is another aspect that's clearly illustrated for us how we need to trust God. We need to understand that. Because we understand people who fall into the heresy. They're not pushed out. It's not the decision of man making these things. It's unforgiven sin. And God, through His Spirit, is the one who does that sort of judging.

Mutta kun keskustelu eriseurasta tulee esiin, se on pelottavaa, eikö niin? Ja meillä on kaikenlaisia siteitä ihmisiin ja siihen liittyy paljon surua. Ja kuulemme kyllä paljon keskustelua, luulen, ja muistutuksia siitä, miten eriseurat, tiedättehän, tavallaan se Jumalan sanan leikkaava puoli, joka hoitaa ne ihmiset. Mutta luulen, että on myös tärkeää, ettemme unohda, että eriseurat suojelevat myös Jumalan lapsia.

But when the conversation comes up about heresy, it's scary, right? And we have all sorts of attachments with people and there's a lot of sorrow attached to it. And we do hear a lot of conversation, I think, and reminders about how heresies, you know, sort of that cutting aspect of God's word that takes care of those people. But I think it's also important that we don't forget that heresies protect God's children too.

Se on tapa, jolla hän osoittaa rakkautensa ja huolenpitonsa meistä. Ja niin kun mennään sellaiseen näkökulmaan, niin vaikeaa kuin se onkin sanoa, se on hyvä asia Jumalan valtakunnalle. Ja siksi niitä tapahtuu. Ja meille kerrotaan Raamatussa, että niiden täytyy tapahtua.

It's a way where he shows his love and care for us. And so when it gets to that sort of standpoint, it's as hard as it may be to say, it's a good thing for God's kingdom. And that's why they take place. And it's told to us in scripture that they have to take place.

Ja luulen, että voimme saada suurta lohtua siitä, että Jumala pitää meistä huolen. Ja mitä tulee päätöksiin siitä, miten se tapahtuu, myös panna se luottamus ja usko Jumalaan, että hän johdattaa ja ohjaa siinä suhteessa. Se ei ole meidän käsissämme tai kenen tahansa, joka olisi sellaisissa asemissa. John, kaksi paikkaa Steve Cullinanin takana, ja olen pahoillani, etten tiedä hänen nimeään. Mark?

And I think we can take great comfort that God takes care of us. And as far as decisions about how it takes place, to also place that trust and faith in God that he leads and guides in that regard. It's not up to us or whoever would be in those sorts of positions. John, two seats behind Steve Cullinan, and I'm sorry I don't know his name. Mark?

Mark Hendrickson Longview'stä. Ajattelin nostaa käteni, koska viime kokouksessa, joka meillä oli täällä, se katkaistiin lyhyeksi enkä päässyt puhumaan, mutta toivoin, että Loren Hillukka olisi säilyttänyt sen listan, jotta minun ei tarvitsisi nostaa kättäni.

Mark Hendrickson from Longview. I thought I'd raise my hand because last meeting we had here, it was cut short and I didn't get to speak, but I was hoping that Loren Hillukka would have saved that list so I didn't have to raise my hand.

Mutta hän luultavasti heitti sen pois. Mutta joka tapauksessa, ajattelin tätä pandemiaa. En halunnut mennä sinne. Mutta kun joku mainitsi osavaltioista, eri näkemyksistä, ja voisin ajatella, voisin käydä läpi osavaltioita, kuten, tiedättehän,

But he probably threw it. But anyway, I was thinking of this pandemic. I didn't want to go there. But when someone mentioned about the states, the different views, and I could think of, I could go down the states like, you know,

Florida, Arizona, Minnesota, Washington. Kun päästään Washingtoniin, siksi seuroja muutettiin, ja koska emme tienneet, mitä seuraavaksi voisi tapahtua. Mutta panen sen syrjään nyt, mutta ajattelin näitä hengellisiä aiheita.

Florida, Arizona, Minnesota, Washington. You get to Washington, that's why services were changed, and because we didn't know what could happen next. But I'll put that aside for now, but I was thinking of these spiritual topics.

Ajattelen taaksepäin viimeisimmän eriseuran aikaa. Wolf Lake, kasvoin Wolf Lakessa. Ajattelen, mitä nyt tapahtuu. Se surettaa minua. Luulen, että on tärkeää

I think back during the last heresy. Wolf Lake, I grew up in Wolf Lake. I think about what's happening now. It saddens me. I think it's important for

Jopa niiden, joilla on vaikeuksia, ottaa vaari kutsusta. Ajattelin kerran, vuosia sitten, kerron teille tilanteen. Eräänä kauniina sunnuntaiaamuna aurinko paistoi ja panin tohvelini jalkaan

Even the ones that are struggling to take heed to the call. I was thinking one time, years ago, I'll tell you the situation. One beautiful Sunday morning, the sun was shining and I put my slippers on

Sitten huomasin, että lähdin pienelle kävelylle. Ruohossa oli kastetta, mutta jatkoin kävelemistä ja pääsin mäelle hänen talonsa taakse. Istuin siellä tai seisoin siellä ja katselin kaunista auringonnousua. Sitten päätin mennä

Then I noticed that I went for a little walk. The grass had dew on it, but I kept walking and I got to the hill beyond her house. I sat there or stood there and watched the beautiful sunrise. Then I decided to go

Talomme takana on jyrkkä mäki, ja ajattelin, että ehkä otan vain oikotien. Tiesin, että se oli liukas, joten päätin mennä mäkeä alas. Etenin sentti sentiltä mäkeä alas, ja pääsin noin puoliväliin, ja liukastuin ja kaaduin.

There's a steep hill behind our house, and I thought, maybe I'll just take the shortcut. I knew it was slippery, so I decided to go down the hill. I inched my way down the hill, and I got about halfway, and I slipped and fell.

Menin sisälle taloon ja ajattelin näitä hengellisiä asioita. Miten ihminen voi mennä eri polkua ja liukastua ja pudota tien oheen. Jumalan valtakunnassa kuljemme käsi kädessä

I went in the house and I thought of these spiritual issues. How one can go down a different path and slip and fall by the wayside. In God's kingdom, we walk hand in hand

Jotkut vuosien varrella, jotkut putoavat tien oheen. Ajattelin näitä asioita jopa tänään, kun ihminen voi mennä Jumalan valtakunnan edelle ja luulla, että hänellä on oikea ymmärrys

Some over the years, some fall by the wayside. I thought of these issues even today where one can go ahead of God's kingdom and think that they have the correct understanding

Niin vahvoja tavoissaan, että he tuntevat Raamatun. Ja Jumalan valtakunta kutsuu. Älä mene liian pitkälle edelle. Saatat valita väärän tien. Mutta tässä me olemme tänään.

So strong in their ways that they know the scriptures. And God's kingdom is calling. Don't go too far ahead. Might take the wrong road. But here we are today.

Minun on sanottava, että on hyvä olla täällä, mutta monien epäilysteni ja syntieni vuoksi, saanko kuulla sen evankeliumin? En voi uskoa kaikkia syntejä anteeksi. Okei, seuraavaksi meillä on Keith Moll takana, ja on 50–50 mahdollisuus, että voin olla oikeassa tai väärässä siinä. Ja hän on serkkuni, joten Jerry, älä tunne oloasi huonoksi. Keith Moll Monticellosta.

I have to say it's good to be here, but for my many doubts and sins, can I hear that gospel? I can't believe all sins forgiven. Okay, next, we got Keith Moll in the back, and there's a 50-50 chance I could be right or wrong on that one. And he's my first cousin, so Jerry, don't feel bad. Keith Moll from Monticello.

En tiedä miksi tämä Raamatun kohta, luin sen muutama viikko sitten ja se jäi mieleeni ja jäi mieleeni. Ja se on kohta Jesajan 29. luvusta, seitsemäs ja kahdeksas jae. Ja se puhuu taistelemisesta Jumalan valtakuntaa vastaan. Ajattelin lukea nämä kaksi jaetta.

I don't know why this portion of scripture, I read it a few weeks ago and it stayed with me and stayed with me. And it's a portion from Isaiah 29, the seventh and eighth verses. And it speaks of battling against God's kingdom. I thought I would read these two verses.

Ja kaikkien kansojen joukko, jotka sotivat Arielia vastaan, kaikki, jotka sotivat sitä ja sen varustuksia vastaan ja ahdistavat sitä, on oleva kuin uni, yöllinen näky. Se on oleva niin kuin kun nälkäinen näkee unta, ja katso, hän syö.

And the multitude of all the nations that fight against Ariel, even all that fight against her and her munition, and that distress her, shall be as a dream of a night vision. It shall even be as when an hungry man dreameth, and behold, he eateth.

Ajattelin tätä

I thought of this

Kuvaa, joka Raamatussa annetaan siitä, joka on nälkäinen tai janoinen, ja vaikka he toivoisivat saavansa sitä

Picture that's given in scripture of one who is hungry or thirsty and though they would wish to have that

Ruokaa ja vettä, mutta kun he taistelevat Jumalan valtakuntaa vastaan, se selitetään niin kuin sellainen, joka näkee unta, että hän saa ruokaa ja juomaa, mutta kuitenkin he jäävät tyhjiksi. Ja se opetus, kai, tuli mieleen siitä varoituksesta, ettemme

Food and water, but when they battle against God's kingdom, it's explained as one who dreams that they are fed and watered, but yet they remain empty. And that instruction, I guess, came to mind of that warning that we wouldn't

Omalla ymmärryksellämme ja omalla ylpeydellämme tai synnillämme, kun synti on omallatunnolla, voimme nousta Jumalaa ja Jumalan valtakuntaa vastaan. Voimme taistella Pyhää Henkeä vastaan. Se on lähellä lihaamme, mutta se ei hyödytä meitä mitään. Jäämme

With our own understanding and our own pride or sin, when sin is on the conscience, we can rise up against God and God's kingdom. We can battle against the Holy Spirit. It's close to our flesh, but it profits us nothing. We are left

Tyhjiksi. Meidän täytyy pysyä nöyränä lapsena Jumalan valtakunnassa ja Jumalan valtakunnan ja uskon veljiemme ja sisartemme hoidon ja opetuksen alla ja pysyä nöyrästi vastaanottavina, ja silloin meitä ruokitaan ja ravitaan. Ja tämän saman luvun loppu puhuu

Empty. We need to remain as a humble child in God's kingdom and under the care and instruction of God's kingdom and our brothers and sisters in faith and remain humbly receiving and then we are fed and nourished. And the end of this same chapter speaks of

Niistä, jotka saavat nähdä Jumalan työn ja Jumalan lapset, että he voisivat sitten pelätä Jumalaa, Israelin Jumalaa, ja että ne, jotka ovat eksyneet hengessä, tulisivat sitten ymmärrykseen.

Those who are able to see the work of God and the children of God, that they would be able to then fear God, the God of Israel, and that those who have erred in spirit would then come to understanding.

Ne, jotka ovat nurisseet tai taistelleet Jumalan valtakuntaa vastaan, ottavat vastaan opetuksen. Ja tämä kohta, kai, liittyy niin läheisesti mielessäni näihin aiheisiin taistelemisesta Pyhää Henkeä ja Jumalan valtakuntaa vastaan ja vikojen ja virheiden etsimisestä

They who have murmured or fought against God's kingdom shall receive an instruction. And this portion, I guess, ties so closely in my mind to these topics of battling against the Holy Spirit and the kingdom of God and finding faults and errors

Jumalan lasten keskuudesta ja siitä, ettei pysytä nöyränä, ja myös siihen oman lihamme osaan, joka nousisi sitä vastaan, mitä Jumala on opettanut tässä maallisessa esivallassa, ja molemmat jättävät meidät tyhjiksi, kun menemme taistelua vastaan. Omien kamppailujeni ja omien

Amongst God's children and not remaining humble and also that portion of our own flesh that would rise against that which God has instructed in this temporal authority and both leave us empty when we go against the battle. For my own struggles and my own

Vain muutama penkki tässä edessä. Paul Waaraniemi. Paul Waaraniemi Pelkiestä. On ollut, kuten muut ovat sanoneet, hyvä olla täällä, ja arvostin sitä

Just a few benches in front here. Paul Waaraniemi. Paul Waaraniemi from Pelkie. It's been, as others have said, good to be here and appreciated that.

esitystä ja Jimin katsausta, ja minulle on tullut ajatus, että meillä kaikilla on luultavasti ollut arvostelumme siitä, miten pandemia ja esivallat ovat hoitaneet sen, ja rajat ovat sulkeutuneet ja monia asioita, joissa ei ole ollut meille paljon järkeä, on tapahtunut, ja kuitenkin luulen, että pandemia on myös opettanut meille jotain

presentation and the update from Jim and the thought has come to me we've all probably had our criticisms of how pandemic and governments have handled it and borders have shut and many things that haven't made much sense to us have happened and yet I think the pandemic has also taught us something

Tiedättehän, näimme nuoria ihmisiä, jotka olivat terveitä ja jotka menehtyivät siihen, tai tiedämme ihmisiä siinä tilanteessa, ja myös hyvin iäkkäitä ja jopa heikentyneitä ihmisiä, jotka saivat koronan ja selvisivät siitä aika hyvin, ja monilla meistä on luultavasti ollut se vaihtelevassa määrin ja

You know we saw young people who were healthy who succumbed to that or know of people in that situation and also very elderly and even compromised people who got COVID and survived it quite ably and many of us have probably had it in varying degrees and

Se on, luulen, opettanut meille myös, ettemme ole se, joka hallitsee. Edes esivaltamme eivät oikeastaan hallitse. Nämä asiat, kukaan meistä ei ole elänyt aikana, jolloin olisi ollut toinen pandemia. Muistan isäni puhuneen vuoden 1918 influenssasta ja siitä, miten hän oli vain pieni poika, mutta hän muisti

It's, I think, taught us also that we're not in control. Even our governments really aren't in control. These things, none of us have lived at a time when there was another pandemic. I remember my dad talking about the 1918 flu and how he was just a little boy, but he remembered

Että suomenkielisessä sanomalehdessä, joka tuli heidän kotiinsa ja jossa tavallisesti oli yksi tai kaksi kuolinilmoitusta, oli niitä sivukaupalla sinä aikana. Ja luulen, että meidän on tärkeää muistaa, mitä me olemme, että olemme lihaa. Ja se rivi yhdestä laulustamme: paina syvälle, Herra,

The Finnish language newspaper that came to their house that normally had one or two obituaries had pages of them during that period. And I think it's important for us to remember what we are, that we're flesh. And that line from one of our songs, Press deeply, Lord,

Sydämeeni, mitä minä olen ja mitä sinä olet. Meidän on tärkeää olla nöyriä näidenkin asioiden edessä. Ja sitten ajattelin juuri sitä, mitä Jim raportoi, ja sitä tosiasiaa, että Minneapolis on kutsunut, että he tulisivat, ja ilmeisesti Wolf Lake on jossain määrin myös ilmoittanut niin.

In my heart, what I am and what thou art. It's important for us to be humble in the face of these things too. And then I was just thinking about what Jim reported and the fact that Minneapolis has invited that they would come and apparently Wolf Lake in some measure has also stated that.

Ja minä ainakin haluan rukoilla Jumalaa, että ne käynnit kantaisivat hedelmää ja että, kuten Jim on sanonut, ettei kukaan joutuisi hukkaan. Ja luulen, että jopa näissä asioissa, olla

And I for one want to pray to God that those visits would bear fruit and that, as Jim has said, that no one would be lost. And I think even in these things, being

Pitkämielinen ja tietoinen siitä, ettei meillä henkilökohtaisesti ole kaikkia vastauksia, eikä se ole vain sitä, että nimitetään eriseuraksi, että jossain vaiheessa tulee sellainen vedenjakajahetki, selkeyden hetki, joka annetaan, ja rukoilemme, että se on tulossa ja

Long suffering and being aware that we don't personally have all the answers and it's not a matter of simply calling a heresy that at some point there'll be that kind of a watershed moment of clarity that will be given and we pray that that is coming and

Sillä välin luottaa ja kilvoitella itse. Haluan kyllä kuulla evankeliumin. Uskon kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, kallis. Okei, meillä on Darren Hendrickson tässä edessä.

In the meantime, to trust and endeavor ourselves. I do want to hear the gospel. I believe all sins forgiven in Jesus' name, precious one. Okay, we have Darren Hendrickson up front here.

Minulla on aina vaikeuksia, koska on niin mukava kuunnella ja luottaa siihen, että ne sanat, joita muille annetaan, ovat turvallisia minulle, eikä lihani halua nostaa omaa kättäni, vaan jakaa niitä ajatuksia, joita minulla on mielessäni, ja haluaisin kysyä, saisinko ennen kuin puhun tässä evankeliumista.

I always struggle because it's so nice to listen and trust that those words that others are given are secure for me and my flesh doesn't want to raise my own hand but to share those thoughts that are on my mind and I would like to ask if I could before speaking here of the gospel.

Uskon kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, kallis. Tannerin kommentti tavallaan kehotti minua, että minun pitäisi jakaa ajatukseni, mutta yksi teksti, joka oli mielessäni, oli tämä Hepr. 12:11, jonka olemme kuulleet usein, että mikään kuritus ei tosin sillä hetkellä näytä olevan iloksi, vaan murheeksi.

I believe all sins forgive in Jesus' name, precious one. Tanner's comment kind of prompted me that I should share my thoughts, but one text that was on my mind was this Hebrews 12, verse 11, which we have heard often, that now no chastening for the present seemeth to be joyous but grievous.

Mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhaisan hedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut. Ja tietenkin tämä soveltuu niin lyhyesti tähän aiheeseen, jonka John esitti, siinä että emme keskustele siitä nuuskiaksemme esiin niitä,

Nevertheless, afterward it yieldeth the peaceable fruit of righteousness unto them which are exercised thereby. And of course, this does apply so briefly to this topic that John presented in that we don't visit about it to ferret out those

Joita nämä esivallan asiat vaivaavat, vaan pikemminkin että puhuisimme siitä jopa seurakunnissamme, niin että se opetus annettaisiin ja henki puhuisi, ettei jäisi asioita näistä viimeisen kahden vuoden vaikeuksista, jotka jäisivät jäljelle.

That are troubled by these government things, but rather that we would talk about it even in our congregations so that that instruction would be given and the spirit would speak that there would not be things left from these troubles of the last two years that would remain.

Mutta enemmän kuin sitä, olen ajatellut tänään sitä tosiasiaa, että aikamme hengellisen ahdingon asiat ja miten, kuten Tanner puhui, että kun asiat hoidetaan evankeliumin alla, sitä seuraa rauha, ja kuten ymmärrämme, joskus ymmärrys, mutta

But more than that, I have thought about this fact today that matters of the spiritual trouble of our time and how as Tanner spoke that when matters are cared for under the gospel that what follows is peace and as we understand sometimes understanding but

Ennen kaikkea seuraa rauha. Ja ajatella sitä, miten me, kuten olen varma, että useimmat teistä ymmärtävät sen, miten tunnemme omastatunnostamme kiireellisyyttä panna asiat pois, jotta ne olisivat selviä.

Most of all follows peace. And to think about how we, as I'm sure most of you understand that, how we feel an urgency from our conscience to put matters away so that they would be clear.

Ja tässä puhun myös niille, jotka taistelevat Jumalan valtakuntaa vastaan, mutta esimerkkinä, kuten Jim puhui tänä aamuna, että kun meillä on jopa ristiriitaa elämässämme puolisomme tai lastemme kanssa, että kun panemme asiat pois, että se tulee selväksi

And in this, I am speaking to those that are battling against God's kingdom as well, but the example being, as Jim spoke this morning, that when we even have conflict in our lives with our spouse or with our children, that when we put matters away, that it becomes clear

Ja ajattelen itseäni isänä, että on ollut tietenkin monia kertoja, kun on jotain, mitä lapseni ovat tehneet, ja lihani on noussut niin paljon ja olen turhautunut. Ja joskus se on johtunut siitä, että he ovat teini-ikäisiä ja he ovat menossa jonnekin, joskus jopa he ovat lähdössä matkalle tai jotain, mutta se on jopa se, että he ovat menossa Haapsiin, ja isänä huolehtii niistä lapsista, että he

And I think of myself as a father that there's been, of course, many times where there is something that my children have done and my flesh has risen up so much and I'm frustrated. And sometimes it has been because they are teenagers and they're going somewhere, even sometimes they're going on a trip or something, but it's even that they're going to Haaps and as a father you worry about those kids that they

Tekisivät virheen ajaessaan, etkä näkisi heitä enää. Mutta vielä yksinkertaisemmin, kun lapset menevät nukkumaan, tuntisin joskus, etten voi mennä nukkumaan sen kanssa. Vaikka se lapsi ärsytti minua niin paljon, niin lähellä nukkumaanmenoaikaa, että minun täytyy silti mennä puhumaan heille.

Would make a mistake when they're driving and you wouldn't see them again. But even more simply, when the children go to sleep, I would feel sometimes that I can't go to sleep with that. Even though that child irritated me so much, so close to bedtime, that I still need to go and speak to them.

Ja niin se kiireellisyys riittää menemään ja sanomaan, että minun täytyy panna asiani pois ja puhua sille lapselle tai sille puolisolle, jotta saisin ne asiat hoidetuiksi, ja sitten, kuten niin usein on asian laita, että ne asiat eivät merkitse niin paljon jälkeenpäin, että evankeliumi tekee sen selväksi.

And so that urgency is enough to go and say that I need to put my matters away and to talk to that child or to that spouse so that I would have those matters cared for and then as is so often the case that those things don't matter so much afterwards that the gospel makes it clear.

Ei välttämättä niin, että ymmärrän, mikä oli niin vaivaavaa siinä riidassa puolison kanssa tai mikä oli niin vaikeaa sen lapsen kasvattamisessa, mutta evankeliumi tekee selväksi, että on toinen päivä, että toinen päivä, jona saan uskoa, ja voimme jatkaa eteenpäin, että siinä on selkeys. Joten jos taistelet tai olet ahdingossa Jumalan valtakunnan kanssa,

Not necessarily that I understand what was so troubling in that argument with the spouse or what was so hard with raising that child, but the gospel makes it clear that there's another day, that another day that I am believing and we can continue to move forward, that there's where the clarity is. So if you are battling or troubled with God's kingdom,

Että haluaisit silti sitä kiireellisyyttä panna asiat pois. Ja luulen kyllä, että nyt on tämä, ja vapisen sanoessani tämän, koska olen vain nuori mies, joka ei ymmärrä asioita kovin hyvin, että on joitakin, jotka ovat jättäneet tien.

That you would still want to have that urgency to put matters away. And I do think that there is this now and I tremble to say this because I am just a young man that doesn't understand things so well that there are some that have left the way.

Ja Martyn puhe muistutti minua siitä, miten vaimoni on puhunut, että hän vietti vuosia uskovaisten keskuudessa ja hän teki parannuksen maailmasta. Mutta hän vietti vuosia uskovaisten keskuudessa ja teki asioita uskovaisten kanssa. Ja hänet johdatettiin ymmärtämään, että

And Marty's speech reminded me of how my wife has spoken, that she spent years among the believers and she repented from the world. But she spent years among the believers and doing things with the believers. And she was led to understand that

Siellä oli jotain, mitä hän halusi. Ja että eräs kysyi häneltä käynnillä, että haluaisitko uskoa? Ja ylivoimainen ajatus, joka hänellä oli, oli se, että tämä on minun, ehkä ainoa tilaisuuteni. Ja niin jos olet langennut pois, jos tunnet, että olet se ihminen, joka taistelee Jumalan valtakuntaa vastaan,

There was something there that she wanted. And that one asked her at a visit that, would you want to believe? And the overwhelming thought that she had was that this is my, maybe my only chance. And so if you have fallen away, if you feel that you are that person that is battling against God's kingdom,

Että se aika ei ole tulevaisuudessa. Että aika panna asiat pois on nyt. Että aikaa tulevaisuudessa ei ehkä tule. Ja voi olla helppoa ajatella, että keskustelemme tästä lisää, ja minä ymmärrän. Mutta pikemminkin se on

That that time is not in the future. That the time to put matters away is now. That the time in the future may not come. And it can be easy to think that we will discuss this more, and I will understand. But rather it is to

Panna ne asiat siihen yksinkertaiseen paikkaan, johon olet aina pannut ne, kun olit lapsi. Panna asiat pois evankeliumin alle. Ja sitten kun uskot, sinä ymmärrät. Et ehkä, et luultavasti, voisin sanoa, ymmärrä kaikkia näitä asioita. Mutta ymmärtäisit, missä tulevaisuus ja toivo on.

Put those matters in that simple place that you have always put them when you were a child. Put the matters away under the gospel. And then when you believe, you will understand. You may not, you probably won't, I could say, understand all of these things. But you would understand where the future and the hope is.

Ja kun on sellainen kasa väärinkäsityksiä, kun olet toiminut Jumalan valtakuntaa vastaan, että ne voivat kasautua toistensa päälle, ettei sinun tarvitsisi huolehtia sen selvittämisestä, ja ettei olisi pelottava asia olla ollut väärässä, vaan että uskoisit nyt. Saisinko taas kuulla evankeliumin?

And when there's such a stack of misunderstandings when you've been working against God's kingdom, that they can pile upon one another, that you would not have to worry about sorting that out, and that it would not be a fearful thing to have been wrong, but that you would believe now. Could I again hear the gospel?

Meillä on kaikki sittemmin anteeksi Jeesuksen nimessä, aamen. Monty Ryko on seuraava. Hyvä puhe, rakkaat veljet ja sisaret. On ollut hyvä olla täällä, ja sydämeni on iloinnut ja sanonut aamen esityksille ja puheille, joita on pidetty.

We have all since forgiven in Jesus' name, amen. Monty Ryko is next. Good speech, dear brothers and sisters. It's been good to be here, and my heart has rejoiced and said amen to the presentations and to the speeches that have been given.

Ajatus, joka tuli mieleeni, sai alkunsa Keith Keranenista, kun sanoit, että eriseurat, kun ne tulevat, suojelevat Jumalan lapsia. Ja minä sanoin, aamen. Näin minäkin uskon. Mutta myös, kun nämä asiat tapahtuvat,

A thought that came into my mind was triggered by Keith Keranen when you said that the heresies, when they come, protect God's children. And I said, amen. This is how I believe as well. But also, when these things happen,

Se on se viimeinen rakkauden teko, jonka voimme uskovaisina tehdä niille, jotka ovat kadonneet. Olemme yrittäneet niin monta vuotta rakastavasti, ja meillä oli kutsu panna synti pois ja tehdä parannus. Älkää taistelko tätä äitiä vastaan, joka haluaa hoitaa teitä. Mutta jos he eivät kuule, jos he eivät tee parannusta,

It is that last act of love that we can do as believers to those that are lost. We have tried for so many years lovingly and we had call to put sin away and repent. Do not battle this mother who wishes to care for you. But if they do not hear, if they do not repent,

Mitä muuta voimme tehdä kuin näyttää heille selvästi, että te ette ole enää Jumalan valtakunnan sisällä, että tässä me olemme. Ja rakkaat ystävät siellä Minneapolisissa, että tiedän, kuinka paljon haluaisimme siunata teitä, että tekisitte parannuksen, panisitte sen taistelun pois ja panisitte ne synnit pois. Emme tiedä, mitä ne synnit ovat,

What more can we do than show them clearly that you are no longer inside of God's kingdom, that this is where we are. And dear friends there in Minneapolis, that I know how much we would wish to bless you, for you to repent, put that battle away, and put those sins away. We don't know what those sins are,

Mutta yksi asia, jonka voimme sanoa, on se, että se on epäuskoa, kun ette ole uskoneet sitä, mitä Henki on puhunut seurakunnassa. Jos ette ole uskoneet sitä sanomaa, teidän täytyy panna se epäusko pois.

But one thing we can say is that it is unbelief when you have not believed what the Spirit has spoken in the congregation. If you have not believed that message, you need to put that unbelief away.

Se on tällainen ajatus, joka tuli mieleen. Myös se on suojellakseen Jumalan valtakuntaa, ja se on se Jumalan sanan kohta, joka tuli mieleen Korahin kapinan jälkeen erämaassa. Se oli seuraavana päivänä sen jälkeen, kun Jumala oli avannut maan. Seuraavana päivänä seurakunta kokoontui Moosesta ja Aaronia vastaan, ja he katsoivat kohti ilmestysmajaseurakuntaa.

It is this kind of a thought that came to mind. Also, it is to protect God's kingdom, and it is that portion of God's word came to mind after the Korah's rebellion in the wilderness. It was the next day after God had opened up the earth. The next day, the congregation was gathered against Moses and Aaron, and they looked toward the tabernacle congregation.

Ja katso, pilvi peitti sen, ja Mooses ja Aaron tulivat ilmestysmajan eteen. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: menkää pois tämän seurakunnan keskeltä, että minä tuhoaisin heidät hetkessä. Ja he lankesivat kasvoilleen. Ja Mooses sanoi Aaronille: ota hiilisuitsutin ja pane siihen tulta alttarilta ja pane päälle suitsuketta ja mene kiiruusti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus. Sillä viha on lähtenyt Herrasta, vitsaus on alkanut.

And behold, the cloud covered it, and Moses and Aaron came before the tabernacle of the congregation. And the Lord spake unto Moses, saying, Get you up from among this congregation, that I may consume them as in a moment. And they fell upon their faces. And Moses said unto Aaron, Take a censer, and put fire therein from off the altar, and put on incense, and go quickly unto the congregation, and make atonement for them. For there is wrath gone out from the Lord, the plague is begun.

Se on kuolema, joka leviää silloin, kun on tämä kapina, joka nousee Jumalan valtakunnan keskuudessa. Ja ainoa tapa pysäyttää se on evankeliumi. He ottivat siltä armon alttarilta sen sanoman panna synti pois. Ja kun Aaron otti, niin kuin Mooses käski, ja juoksi keskelle seurakuntaa, katso, vitsaus oli alkanut kansan keskuudessa. Ja hän pani suitsuketta ja toimitti sovituksen kansalle. Ja hän seisoi kuolleiden ja elävien välissä, ja vitsaus pysähtyi.

It is death that spreads then when there is this rebellion that rises up amongst God's kingdom. And the only way to stop that is with the gospel. They took from that grace altar that message to put sin away. And when Aaron took, as Moses commanded, and ran into the midst of the congregation, behold, the plague was begun among the people. And he put on incense, and he made atonement for the people. And he stood between the dead and the living, and the plague was stayed.

Kun pystymme panemaan synnit pois, silloin se kuoleman vitsaus ei saavuta meitä, ja voimme uskoa syntimme anteeksi. Pankaa synti pois, älkää panko uskoa pois. Älkää taistelko Jumalan valtakuntaa vastaan. Ja minä itse, tullessani tänne, tuntien itseni niin heikoksi ja epäileväksi, kysyn, saanko uskoa syntini anteeksi? Antakaa kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä, oi kallis Isä. Antakaa Randy Herrala, täällä, ja sitten Jon, Bryce tai Lehtola on Randyn jälkeen.

When we are able to put sins away, then that plague of death will not overtake us, and we can believe our sins forgiven. Put sin away, do not put faith away. Do not battle God's kingdom. And I myself, coming here, feeling so weak and doubting, ask, can I believe my sins forgiven? Give all our sins forgiven in Jesus' name, O precious Father. Give Randy Herrala, over here, and then Jon, Bryce, or Lehtola, will be after Randy.

Minulle on ollut tänään mielenkiintoista ja lohdullista kuunnella ja kuulla esityksiä ja keskustella uskon ja elämän asioista Jumalan valtakunnassa näiden kahden aiheen rinnakkain. Tämä kaksi regimenttiä,

It has been interesting and comforting today for me to listen and hear presentations and to visit about matters of faith and life in God's kingdom with these two topics side by side. This two realms,

Kristitty maailman kansalaisena ja myös meidän hengelliset aikamme. Ja ajattelin, että viime syksynä puhujien ja vaimojen leirillä Camp Kippassa vietimme muutaman minuutin keskustellen tästä aikamme kysymyksestä, pandemiasta,

Christian as a citizen of the world and also our spiritual times. And I was thinking last fall at the Speakers and Wives Camp at Camp Kippa, we spent a few minutes visiting about this question of our time, the pandemic,

Ja niistä erilaisista rajoituksista, joita meillä on, puhujien näkökulmasta. Miten voimme auttaa seurakunnissamme keskustelemaan, saarnaamaan ja puhumaan näistä asioista avoimesti ja vapaasti joutumatta politiikkaan ja mielipiteisiin sellaisista asioista kuin rokotteet ja niin edelleen.

And the different restrictions that we have from the standpoint of speakers. How can we help in our congregations to visit, to preach and speak about these matters openly and freely without getting into the politics and the opinions regarding matters such as vaccines and so on.

Joten olemme varmasti kokeneet näitä haastavia aikoja, ja muistelin tässä ja kuuntelin talviaikaamme Floridassa, ehkä tavallaan ainutlaatuinen paikka monella tapaa, jossa oli hyvin avointa tänä viime vuonna rajoitusten suhteen, mutta kuitenkin uskovaisia tuli

So we've certainly experienced these challenging times and I was reflecting back here and listening to our winter time in Florida, perhaps kind of a unique place in many ways where it was very open this past year with respect to restrictions, but yet believers came

Suomesta, Ruotsista, Kanadasta ja eri puolilta Yhdysvaltoja. Ja oli hyvin selvää, kun Jumalan lapset kokoontuivat, että he tulivat sen kanssa, minkä kanssa he olivat eläneet, mitkä heidän rajoituksensa olivat, ja se oli myös monissa tapauksissa se, missä heidän mukavuustasonsa oli.

From Finland, Sweden, Canada, and different parts of the U.S. And it was very clear when children of God gathered that they came with what they had been living with, what their restrictions were, and that was also in many cases where their comfort level was.

Meidän piti lähestyä toisiamme hienotunteisesti antaaksemme aikaa tuntea olonsa mukavaksi erilaisessa ympäristössä ja puitteissa, emmekä antaneet tämän rikkoa rakkautta tai rasittaa rakkautta välillämme Jumalan lapsina.

We needed to sensitively approach one another to allow time to be comfortable in a different setting and surrounding and not let this break the love or strain the love between us as children of God.

Joten minäkin olen kiitollinen, että tuntuu, että olemme pääsemässä siitä ohi ja on jotain opittavaa tulevaisuudesta. Mutta kuten muut ovat puhuneet, meitä on nöyrästi muistutettu siitä, miten Jumala hallitsee. Meidän täytyy luottaa häneen. Ja hän on se, jolla on vastaukset ja syyt. Ja haastavista ajoista huolimatta olemme nähneet myös siunaukset.

So I too am thankful that feels we're moving past that and there's something to learn from the future. But as others have spoken, we've been humbly reminded how God is in control. We need to trust in him. And he's the one that has the answers and the reasons. And in spite of the challenging times, we've also seen the blessings.

Mutta kun keskustelimme hengellisistä ajoistamme, olen myös ajatellut sitä, kun melkein vuosi sitten täällä kokoonnuimme viime vuoden toukokuussa keskusjärjestömme seurakuntien kokousedustajien erityisesti koolle kutsuttuun kokoukseen yhdessä puhujien ja johtokunnan jäsenten kanssa.

But as we visited about our spiritual times, I've also been thinking of almost a year ago here, where we gathered in May of last year for the specially called meeting of delegates of our central organization congregations, along with speakers and board members.

Kuten muistatte, tämä on ainoa kerta nykyisen keskusjärjestömme historiassa, kun tällainen erityiskokous on kutsuttu koolle. Ja se osoitti niiden asioiden tärkeyden ja vakavuuden, että Jumala siirsi meidät siihen pisteeseen, että pidimme sellaisen kokoontumisen.

As you recall, this is the only time in the history of our present central organization that this kind of a special meeting has been called. And it showed the importance and seriousness of the matters that God moved us to that point to have such a gathering.

Ja niin olimme täällä suurin joukoin, ja monet teistä täällä tänään olivat täällä silloinkin, kun kahden päivän ajan keskustelimme siitä, miten asiat ovat seurakunnissamme, ja kuulimme esityksiä näistä ajoista.

And so we were here in many numbers, and many of you here today were here then also, where for two days we visited how are the matters in our congregations and heard presentations of these times.

Ja olen usein ajatellut, miten minua auttoi kuulla keskustelu, esitys monista aikamme asioista ja kysymyksistä, jotka olivat aiheuttaneet levottomuutta. Kuulla yksinkertaisesti selitettynä, miten me uskomme Jumalan lapsina, ja sydämeni sanoi sille aamen Jumalan sanan valossa.

And I've thought often to how it helped me to hear the discussion, presentation about many of the issues and questions of our times that had been causing turmoil. To hear simply explained how we believe as God's children, and my heart said amen to that in light of God's word.

Ja sitten oli myös se esityksen yhteenveto, joka julkaistiin Voice of Zionissa kesä- ja heinäkuun numeroissa. Ja olen palannut lukemaan senkin uudelleen. Mutta kuitenkin olen ajatellut, miten niin tärkeä kokoontuminen päättyi tällä tavalla, yksinkertaisesti todeten, että on kaksi ryhmää.

And then there was also that presentation summary published in the Voice of Zion in June, July issues. And I've gone back to reread that as well. But yet I've thought how that such an important gathering ended in this way, simply acknowledging that there are two groups.

Että olemme jakautuneet. Ja niin nyt olemme menneet melkein vuoden pidemmälle. Toinen vuosi on melkein kulunut. Ja sinä vuonna on ollut muita kokoontumisia. Meillä on ollut viime vuoden vuosikokous. Tiedän, että täällä Minnesotassa meillä oli Etelä-Minnesotan johtokuntien vuosikokous lokakuussa, yhdessä pohjoisten seurakuntien liittyessä mukaan.

That we are divided. And so now we've gone almost a year further. Another year has almost passed. And in that year, there have been other gatherings. We've had the annual meeting of last year. I know here in Minnesota, we had the annual meeting of Southern Minnesota boards in October, along with that Northern congregations joining.

Meillä oli MDMAC-kokouksemme, ja joka kerta meille on yhä jäänyt surullisia puheita ja niitä, jotka ovat aiheuttaneet huolta ja epämukavuutta ja eripuraa. Ja niin olen ajatellut, että jos nämä, jotka

We had our MDMAC meeting and each time we still have been left with sorrowful speeches and those that have caused concern and discomfort and disunity. And so I've thought that if these who

Jos olisimme kaikki samaa mieltä siitä, miten keskustelu, esitys tehtiin siitä, miten ymmärrämme nämä aikamme kysymykset, niin näyttää siltä, ettei olisi mitään tarvetta taistelulle. Miksi me taistelisimme? Mutta jos taistelu on jatkunut niin kuin se on jatkunut, no, silloin meidän täytyy uskoa eri tavalla niistä aiheista ja siitä kuvauksesta, miten me uskomme.

If we were all in agreement with how the discussion, presentation was made about how we understand these questions of our time, then it seems there wouldn't be any need for battle. Why would we be battling? But if the battle has continued as it has, well, then we must believe differently about those topics and the description of how we believe.

Joten meidän täytyy sanoa, että kun olemme tulleet tähän pisteeseen, me todella uskomme eri tavalla. On eri henki. Ja niin surulla, mutta kuitenkin ilolla, olen iloinen kuullessani, että tämä kutsu olla väittelemättä enempää on tullut, vaan

So we have to say that as we've reached this point, we do believe differently. There's a different spirit. And so with sadness, but yet with joy, I'm happy to hear that this call to not further debate has come, but

Kutsu yksinkertaisesti sanoa, että tässä me olemme, ja kehottaa parannuksen armoalttarille. Ja parissa näistä viimeaikaisista puheista on mainittu katkeruuden asia. Ja ajattelin tässä

A call to simply say this is where we are and to encourage unto the grace altar of repentance. And in the couple of these recent speeches, the matter of bitterness has been mentioned. And I was thinking here of the

Hepr. 12:14–15. Itse asiassa Raamatussani on sille kohdalle otsikko, joka sanoo: älkää hylätkö Jumalan varoitusta. Siinä sanotaan: tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyhitystä, jota ilman ei kukaan ole näkevä Herraa.

Hebrews 12, verses 14 and 15. Actually, a heading in my Bible for that portion that says, do not reject God's warning. It says, follow peace with all men and holiness, without which no man shall see the Lord.

Pitäen tarkasti huolen, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri nouse kasvamaan ja tuota häiriötä, ja sen kautta monet saastu. Tämä katkeruus, kuten muut ovat maininneet, voi viedä uskomme pois. Se on myrkky, joka vaikuttaa siihen, miten näemme kaiken.

Looking diligently, lest any man fail at the grace of God, lest any root of bitterness springing up trouble you and thereby many be defiled. This bitterness, as others have mentioned, can take our faith away. It's a poison that affects how we see everything.

Jos meillä on, jos katkeruus on vallannut meidät emmekä näe asioita selvästi, emme näe asioita oikein, koska näemme ne katkeruuden linssin läpi, kun tämä on vallannut meidät.

If we have, if bitterness has overtaken us and we don't see things clearly, we don't see things correctly because we see them through a lens of bitterness when this has overtaken us.

Pelkään, että tänne jotkut ovat menneet, ja kuitenkin itse tunnen niin suurta tarvetta taistella katkeroitumista vastaan näinä sodankäynnin aikoina.

I fear that this is where some have gone and yet for myself I feel such a need to battle against becoming bitter in these times of warfare.

Kun olen keskustellut veljien ja sisarten kanssa, joiden on täytynyt ottaa etäisyyttä niihin, jotka taistelevat, se on ollut tällaisella sydämellä, säilyttää usko ja olla katkeroitumatta ja olla kuivumatta. Minulle se on taistelua katkeruutta vastaan. Mutta tässä sanotaan: ettei mikään katkeruuden juuri nousten tuota teille häiriötä ja sen kautta monet saastu.

As I have visited with brothers and sisters who have needed to distance themselves from those who are battling, it's been with this kind of a heart to preserve faith and not become bitter and not dry up. To me, it's a battle against bitterness. But here it says, lest any root of bitterness bringing up trouble you and thereby many be defiled.

Minusta tuntuu, että olemme nähneet, että ne, jotka ovat katkeroituneet, ovat saastuttaneet monia sen vuoksi, miten he ovat nähneet ja puhuneet asioista. Jälleen siinä sanotaan: tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyhitystä, jota ilman ei kukaan ole näkevä Herraa.

I feel that we have seen those who have become bitter have defiled many because of how they have viewed and spoken of matters. Again, it says, follow peace with all men and holiness, without which no man shall see the Lord.

Ilman rauhaa, ilman pyhitystä emme voi nähdä taivaallista Isäämme. Emme voi nähdä Armon valtakuntaa. Eikä se näytä meistä kauniilta totuuden pylväänä ja perustuksena ja kultaisena kynttilänjalkana

Without peace, without holiness, we can't see our Heavenly Father. We can't see the Grace Kingdom. And it doesn't look beautiful to us as a pillar of ground of truth and a golden candlestick

Siinä sanotaan: pitäkää tarkasti huolta, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta. Ja niin meidän täytyy olla valppaina. Ja siksi puhumme näistä asioista niin avoimesti ja epäsuorasti kuin puhumme tänään. Meidän täytyy puhua tarkasti, pitää tarkasti huolta, ettemme jää osattomiksi Jumalan armosta, ja taistella katkeruuden juurta vastaan, joka nousisi ja saastuttaisi

It says, look diligently, lest any man fail of the grace of God. And so we need to be watchful. And that's why we're speaking of these things as openly and indirectly as we are today. We have to speak diligently, look diligently, so that we don't fail of the grace of God and battle against the root of bitterness, which would spring up and defile

Monia. Olen samaa mieltä näiden viimeaikaisten puheiden kanssa, joissa on sanottu, että ne, jotka ovat taistelleet, eivät ole nähneet sitä, mitä on tapahtunut, Pyhän Hengen työnä seurakunnassa. He eivät ole uskoneet, että Pyhä Henki on

Many. I agree with these recent speeches that have said that those who have battled have not seen what has happened as the work of the Holy Spirit in the congregation. They have not believed that the Holy Spirit has been

on toiminut ja ohjannut näiden viimeaikaisten monien kokousten ja keskustelujen aikojen läpi. Minun täytyy sanoa surulla jopa veljistä, jotka kerran palvelivat sanan palvelijoina, mutta joita on pyydetty lepäämään kotiseurakunnissaan, jotka eivät kuitenkaan ole levänneet. Ehkä he eivät ole palvelleet saarnatuolista, mutta kuitenkaan he eivät ole levänneet.

has been working and guiding through these recent times of many meetings and discussions. I have to say with sorrow even of brothers who once served as servants of the word, but have been asked to rest in their home congregations who yet have not rested. Maybe not from the pulpit have they served, but yet they have not rested.

Tämä ei ole mitään muuta kuin tottelemattomuutta ja sitä, ettei uskota, että kun heitä on pyydetty lepäämään ja nöyrtymään, se on ollut Pyhän Hengen työ, ääni seurakunnassa. Oi, rukoilen, että he voisivat nähdä sen vahingon, joka tehdään, kun ihminen jatkaa vaeltamista ja puhumista tällaisessa tottelemattomuudessa.

This is nothing more than disobedience and not believing that when they have been asked to rest and humble themselves, it has been the work, the voice of the Holy Spirit in the congregation. Oh, I pray that they could see the damage that is done when one continues to walk and speak in this kind of disobedience.

Mutta kuten sanoin, katkeruus voi tulla niin lähelle näinä aikoina. Olemme väsyneitä rasituksiin ja jännitteisiin, ja kuinka mukavaa olisi nähdä ne, joiden kanssa kerran nautimme uskon ykseydestä, ja syleillä heitä sen sijaan että pelkäisimme nähdä heitä. Kysyn, saanko vielä uskoa kaikki syntini ja epäilykseni unohtaa.

But as I said, bitterness can become so close in these times. We're tired of the strains and the tensions and how nice it would be to see those with whom we once enjoyed unity of faith and embrace them rather than fear seeing them. I ask if I can yet believe all my sins and doubts forget.

Meillä on kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, aamen. Joten meillä on Bryce Ojalehto, ja sitten Loren Hillukka on seuraava. Tämä on Bryce Ojalehto Alaskasta. Tämä aihe kahden regimentin kansalaisesta

We have all sins forgiven in Jesus' name, amen. So we have Bryce Ojalehto, and then Loren Hillukka will be next. This is Bryce Ojalehto from Alaska. This topic of a citizen of two realms

Muistutti minua taas siitä, kuinka tärkeää on, että kuuntelisimme, mitä Henki sanoo seurakunnille, ja kuinka tärkeä muu Jumalan Siion on yksilölliselle vaellukseemme. Ja itseni osalta minua olisi aina johdatettu enemmän tottelemattomuuteen tai siihen, etten kiinnittäisi huomiota ja sivuuttaisin säännöt ja määräykset.

Reminded me again of how important it is that we would listen to what the Spirit says to the churches and how important the rest of God's Zion is to our individual walk. And for myself, I would have always been led more towards disobedience or to not pay attention and ignore the rules and the mandates.

Ja luulen, että voi turvallisesti sanoa, että keskustellessani joidenkin läheisten ystävieni kanssa olisimme olleet samaa mieltä tästä, mutta että kun voi kuunnella, mitä Henki sanoo seurakunnissa kokonaisuutena,

And I think it's safe to say that visiting with some of my close friends, we would have been in agreement in this, but that when you can listen to what the Spirit says in the congregations as a whole,

Silloin pystyy näkemään, missä oli eksymässä tai miten oli alkamassa nojata omiin ajatuksiinsa tässä, ja että silloin Pyhä Henki voi korjata ja näyttää oikean polun. Enkä aina ymmärrä suoraa, joo, suoraan ymmärrä tai en aina pysty

Then you're able to see that where you were going astray or how you were beginning to rely on your own thoughts in this and that then the Holy Spirit can correct and show you the proper path. And I don't always understand the direct, yeah, directly understand or I'm not always able to

Ajattelemaan sitä loppuun päässäni, rakennan yhä typeriä väitteitä päässäni jopa silloin, kun John esitti tätä meille. Mutta yritän vain muistaa olla kuuliainen sille, mitä Henki sanoo, ja panna ne synnit pois ja yrittää nöyrästi hyväksyä sen sanoman, mitä Henki sanoo seurakunnissa.

To think it through in my head, I still build silly arguments in my head even when John was presenting this to us. But I try to just remember to be obedient to what the Spirit is saying and to put those sins away and try to humbly accept what the message that the Spirit is saying in the congregations.

Emme halua elää hengellistä matkaamme vain täällä itsessämme tai pienessä ryhmässä, vaan totella sitä ääntä, joka puhutaan seurakunnissa kokonaisuutena, että jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.

We don't want to only live our spiritual journey here in ourselves or in a small group, but to obey that voice that is spoken in the congregations as a whole, that he that hath an ear, let him hear what the Spirit saith unto the churches.

Nöyrästi yrittää hyväksyä se parannuksen kutsu. Ja nuhdetta ei ole helppo kuulla, eikä sitä ole myöskään aina helppo antaa, mutta se on rakkauden muoto. Ja saanko vielä nytkin kuulla syntini anteeksi? Meillä on kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, Kristuksen Jeesuksen nimessä. Okei, Loren Hillukka on seuraava. Joten meillä on kolme muuta vuoroa Laurenin jälkeen.

To humbly try to accept that call of repentance. And rebuke is not easy to hear, and it's also not easy to always give, but it is a form of love. And can I even now hear my sins forgiven? We have all sins forgiven in Jesus' name, in Christ Jesus' name. Okay, Loren Hillukka will be next. So we have three other turns after Lauren.

Ja sitten siirrymme seuraavaan, keskustelumme loppuun, ja pyydämme Jon Bloomquistia päättämään tilaisuutemme loppukommenteillaan. Tämä on Loren Hillukka Elk Riveristä. Minulla oli monia ajatuksia, mutta tunnen, että viimeiset puheet puhuivat niin monista niistä, että se, joka jäi päähäni, oli enemmänkin

And then we'll be on to our next, the end of our discussion, and we'll ask Jon Bloomquist to close us with his closing comments. This is Loren Hillukka from Elk River. Had many thoughts, but I feel the last speeches spoke to so many of them that the one that got left in my head was more of a

Rukous niille, jotka eivät ole suoraan taistelleet, mutta ovat kallistaneet korvansa niille, jotka ovat, ja jotka ovat, sanoisin, istuneet aidalla. Ja ajatus, joka tuli, oli se, että, tiedättehän, juuri pääsiäisajan jälkeen,

A prayer to those who haven't directly been battling but have been lending an ear to those who have and who have, I would say, been sitting on the fence. And the thought that came was, you know, just getting through Easter time,

Yksi teksteistä erään menneen sunnuntain ajalta kuvasi, miten Tuomas ei ollut muiden opetuslasten kanssa ensimmäisellä kerralla, kun Jeesus ilmestyi heidän kanssaan, ja miten hän ei uskonut, kun he kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut. On

One of the texts from one of the past Sundays described how Thomas was not with the other disciples the first time Jesus appeared with them and how he did not believe when they told him what had happened. It is

Niin tärkeää meille, kun emme ymmärrä, että hyväksyisimme silti sen, mitä Henki on sanonut. Eikä se alkanut vasta siellä Tuomaksen kohdalla. Tässä pääsiäiskertomuksessa, sellaisena kuin se on kirjattu Raamattuun, on monia tapauksia, joissa jopa ne naiset, jotka löysivät haudan tyhjänä, kun he juoksivat takaisin kertomaan opetuslapsille

So important for us when we don't understand that we would still accept what the Spirit has said. And it didn't just start there with Thomas. There are many instances in this Easter story as recorded in the Bible where even those women who found the tomb empty when they ran back to tell the disciples

Siinä sanotaan, etteivät he uskoneet heitä tai että ne olivat heistä joutavia juttuja. Se on paikka, johon kuka tahansa meistä voi niin helposti päätyä, kun nojaamme omaan mieleemme tai omaan kokemukseemme. Rukoilisin vain, että löytäisitte sen halun etsiä

It says they believed them not or that they were as to them idle tales. It's a place where any one of us can so easily end up when we rely on our own mind or our own experience. I would just pray that you would find that willingness to seek the center of

Lauman keskustaa, siellä missä se hiljainen, heikko ääni ohjaa ja hoitaa Jumalan omia. Olemme ehkä tunteneet paljon tästä läheisemmin täällä Minnesotassa.

Of the flock, there where that still small voice is guiding and caring for God's own. We have perhaps felt much of this more closely here in Minnesota.

Se on varmasti vaikuttanut jokaiseen seurakuntaan. Eikä meidän tarvitse olla henkilökohtaisesti osallisina tässä taistelussa, jotta se vaikuttaisi meihin. Voimme rukoilla, että meillä olisi korva kuulla, mitä Jumalan Henki opettaa. Suojelkoon hän jokaista meistä.

It has certainly impacted every congregation. And we don't need to be personally involved in this battle to be affected by it. We can pray that we would have the ear to hear what God's Spirit teaches. May He protect each one of us.

Ja kuten ne monet viimeiset kommentit ovat sanoneet, ne, jotka ovat päätyneet siihen paikkaan, jossa taistellaan Jumalan valtakuntaa vastaan, rukoilemme, että löytäisitte sen parannuksen paikan, ettekä jatkaisi sitä erottautumisen polkua.

And as those many last comments have said, those who have wound up in that place of battling against God's kingdom, we pray you would find that place of repentance, not that you would continue that path of separation.

Kysyn myös, saanko omat epäilykseni ja syntini anteeksi? Meillä on kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa veressä. Joten meillä on Keith Waaraniemi mukana Zoomin kautta. Kuuletteko minua? Kuuletteko minua? Kyllä. Okei. Rakkaat veljet ja sisaret, on hyvä

I also ask, can I have my own doubts and sins forgiven? We have all sins forgiven in Jesus' name and precious blood. So we have Keith Waaraniemi joining via Zoom. Can you hear me? Can you hear me? Yes. Okay. Dear brothers and sisters, it's good to

Olen voinut osallistua kokoukseen jopa täällä kotona [terveystieto poistettu]. Mutta minun on vain sanottava, että sydämeni iloitsee siitä, mitä olemme kuulleet jo tänä aamuna ja tänä iltapäivänä esityksissä ja keskusteluissa. Jumala on ollut kanssamme ja on antanut meille paljon.

I've been able to partake of the meeting even here at home [health detail omitted]. But I just have to say that my heart rejoices over what we've heard this morning already and this afternoon in the presentations and discussions. God has been with us and has given us much.

Ja ajattelin näiden kamppailujen ja huolten ja taistelujen keskellä, kuinka tärkeää on, että muistamme lohduttaa toinen toistamme. Veljet ja sisaret, olemme matkalla taivaaseen. Se on päämäärämme. Taisteluista huolimatta, joita koemme, Jumala on kanssamme ja Jumala kulkee edellämme ja taistelu on Herran.

And I was thinking in the midst of these struggles and worries and battles, how important it is that we remember to comfort one another. Brothers and sisters, we're on our way to heaven. That's our goal. In spite of the battles that we experience, God is with us and God goes before us and the battle is the Lord's.

Sitten viemättä paljon aikaa, Jim on jo avauksessaan maininnut, hahmotellut, miten näyttää siltä, että Jumala on ohjannut meitä näissä asioissa ja eteenpäin menemisessä. Ja tiedän, että olemme kaikki kokeneet kärsimättömyyttä näissä asioissa ja voimme vieläkin, mutta

Then without taking much time, Jim has already in his opening mentioned, outlined how it seems that God has directed us in these matters and moving forward. And I know that we all have experienced impatience in these things and can even now, but

Minusta todella tuntuu, kuten Jim mainitsi, että Jumalan Henki on toiminut niissä keskusteluissa, jotka ovat johtaneet tähän pisteeseen ja jotka johtavat vielä tilaisuuteen, jos Jumala niin tahtoo, keskustella Minneapolisin ja Wolf Laken kanssa. Voimme huolehtia liiasta kärsivällisyydestä,

I really feel like, as Jim mentioned, that the Spirit of God has been working in the discussions that have led to this point and that are leading to an opportunity yet to, if God so wills, to visit with Minneapolis and Wolf Lake. We can worry about too much patience,

Kuitenkin haluan luottaa Jumalaan tässä. Rakkaus ja totuus ovat varmasti luonnehtineet niitä keskusteluja, joita on käyty näinä viime vuosina. Ja nyt, kuten olemme kuulleet monien puheiden kautta, kehotus parannukseen on annettu. Ne, jotka taistelevat, ja jopa ne, jotka ovat näissä taisteluissa

Yet I want to trust in God in this. Love and truth have certainly characterized the discussions that have happened in these last several years. And now as we've heard through many speeches, exhortation to repentance has been made. Those who are battling and even those who have in these battles

Langenneet väärään henkeen. Rukoukseni on, että Jumala vielä suo parannuksen armon, kuten jotkut ovat sanoneet, vaikka ei ymmärtäisikään kaikkia asioita. Ja luotan siihen, että Hyvän Paimenen ääni kuullaan niissä tulevissa kokouksissa ja sama rakkaus ja totuus, jonka me olemme

Fallen into a wrong spirit. My prayer is that God will yet grant the grace of repentance, as some have said, even if one doesn't understand all matters. And I trust that the voice of the Good Shepherd will be heard in those upcoming meetings and the same love and truth that we have

Olemme kuulleet, annetaan Jumalan toimesta myös niille, jotka lähetetään tuomaan anteeksiantamuksen sanoma, kehotus anteeksiantamukseen, parannukseen ja anteeksiantamukseen. Ja kuten olemme kuulleet,

We have heard will also be given by God to those who are sent to bring a message of forgiveness, exhortation unto forgiveness, unto repentance and forgiveness. And as we've heard,

Jumalan valtakunta on armon ja anteeksiantamuksen valtakunta. Ja minusta tuntuu, että toivoni ja rukoukseni on, että on myös niitä, jotka ovat hämmentyneitä ja ihmettelevät, avatkoon Jumala nämä asiat heille ja kaikille, jotka ovat eksymässä tänä aikana. Jättäkäämme

God's kingdom is a kingdom of grace and forgiveness. And I feel like my hope and my prayer is that there are those also who are confused and are wondering, may God open these matters to them and to all who are straying in this time. Let us

Kaikki nämä asiat Jumalan käsiin. Sitten kahdesta regimentistä haluan vain sanoa, kuten vaimoni ja minä olemme monesti keskustelleet näinä aikoina, että älkäämme vaipuko epätoivoon sen keskellä, mitä koemme ympäröivässä maailmassa. Ja jopa taisteluissa Jumalan valtakunnan sisällä,

Leave all of these things in God's hands. Then with regard to the two realms, I just want to say, as my wife and I have many times discussed in these times, that let us not despair in the midst of what we experience in the world around us. And even in the battles within God's kingdom,

Synnin ihminen, kuten kuulimme Johnin esityksen kautta, tai laittomuus, nostaa päätään. Ja näiden asioiden on määrä tapahtua. Jeesus sanoo: kun näette näiden asioiden tapahtuvan, nostakaa päänne, sillä teidän lunastuksenne lähestyy. Rohkaiskaamme toisiamme ja kohottakaamme toisiamme, ja erityisesti nuoriamme. He tarvitsevat toivon sanoman.

The man of sin, as we heard through John's presentation, or lawlessness, is rearing its head. And these things are to come to pass. Jesus says, when you see these things come to pass, lift up your heads, for your redemption draws nigh. Let us encourage one another and uplift one another, and especially our youth. They need a message of hope.

Rohkaisun sanoman luottaa Jumalaan, että Jumala on heidän kanssaan ja on yhä valtakunnassaan johdattamassa ja ohjaamassa. Ja ajattelin sitä samaa kohtaa, jota John käytti esityksessään, kun uskovaiset olivat siellä vankeudessa, miten Jeremia antoi toivon sanoman.

A message of encouragement to trust in God, that God is with them and is still in his kingdom leading and guiding. And I thought of that same portion that John used in his presentation with the believers there in captivity, how Jeremiah gave a message of hope.

Ja luen muutaman jakeen Jeremian 29. luvusta. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, kaikille, jotka on viety vankeuteen, jotka minä olen antanut viedä Jerusalemista Babyloniin: rakentakaa taloja ja asukaa niissä, ja istuttakaa puutarhoja ja syökää niiden hedelmää. Ottakaa vaimoja ja siittäkää poikia ja tyttäriä,

And I'll read a few verses from the 29th chapter of Jeremiah. Thus saith the Lord of hosts, the God of Israel, unto all that are carried away captives, whom I have caused to be carried away from Jerusalem unto Babylon. Build ye houses and dwell in them, and plant gardens, and eat the fruit of them. Take ye wives and beget sons and daughters,

Ottakaa pojillenne vaimoja ja antakaa tyttärenne miehille, että he synnyttäisivät poikia ja tyttäriä, että te lisääntyisitte siellä ettekä vähenisi. Ja etsikää sen kaupungin rauhaa, mihin minä olen antanut viedä teidät vankeuteen. Ja rukoilkaa Herraa sen puolesta, sillä sen rauhassa teillä on rauha. Sellaista toivon sanomaa tarvitaan tänä aikana,

Take wives for your sons and give your daughters to husbands, that they may bear sons and daughters, that ye may be increased there and not be diminished. And seek the peace of the city whither I have caused you to be carried away captives. And pray unto the Lord for it, for in the peace thereof shall ye have peace. That kind of message of hope is needed in this time

Että kuljemme eteenpäin, kuten jotkut ovat jo sanoneet, ennen kaikkea katsoen omaa uskon kilvoitustamme ja kilvoitellen itse uskoaksemme ja armon voiman kautta päästäksemme taivaaseen. Voimme elää toivossa ja rukouksessa. Niin olen usein sanonut, kun olen puhunut epäuskoisista pojistani, että voin vain elää toivossa ja rukouksessa. Keskittykäämme uskomme päämäärään,

That we go forward, as some have said already, above all else, looking at our own endeavor of faith and endeavoring to believe ourselves and through the power of grace to get to heaven. We can live in hope and prayer. That's what I've often said when I've spoken about my unbelieving sons, that I can only live in hope and prayer. Let's focus on our goal of faith

Rakkaat veljet ja sisaret, ja kuten suomalainen runoilija Niilo Rauhala on muistuttanut meitä puhumaan taivaasta ja että miksi puhumme niin vähän taivaasta, vaikka illan varjot ovat pitkät. Pysykäämme keskittyneinä uskomme päämäärään, mutta monissa asioissa syntisinä ja puutteellisina ja niissä asioissa, joista olemme keskustelleet tänään, ja

Dear brothers and sisters, and as the Finnish poet Niilo Rauhala has reminded us to speak of heaven and that why do we speak so little of heaven even though the shadows of the evening are long. Let us keep focused on the goal of our faith, but in many things sinful and lacking and those things that we've discussed today and

Ja sen yli, saanko kysyä, saanko uskoa syntini anteeksi? Kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa veressä. Rick Nevala. Kuten muut ovat sanoneet, on ollut hyvä olla täällä. Olen varma, etten ole ainoa, joka

And beyond, may I ask, can I believe my sins forgiven? All sins forgiven in Jesus' name and precious blood. Rick Nevala. As others have said, it's been good to be here. I'm sure I'm not the only one who

Ihmettelisi, mikä on tie eteenpäin. Jos tietäisimme, mitä edessämme on, olisimme iloisia ja seuraisimme Jumalan tahtoa, emmekö olisikin? Kuten yksi toisista veljistä mainitsi, että heillä oli jokin Raamatun kohta, jota he ovat ajatelleet viime viikkojen aikana, minullakin on ollut yksi. Ja kai se kuvaa minulle myös, ei vain

Would wonder what the way forward is. If we knew what lies before us, we would be happy and follow after God's will, wouldn't we? As one of the other brothers mentioned that they had some part of the Bible that they've thought about over the last few weeks, I've also had one. And I guess it pictures to me also, not only about

Pandemiatilannetta, vaan myös kamppailuja Siionissa. Ja se on Habakukin kirjasta, ensimmäisestä luvusta, jossa profeetta valitti, huolehti katsellessaan, mitä hänen ympärillään tapahtui. Ja hänen valituksensa on jotain tällaista. Hän sanoo: oi Herra, kuinka kauan minä huudan, etkä sinä kuule?

The pandemic situation, but also the struggles in Zion. And it's from the book of Habakkuk, the first chapter, where the prophet was complaining, worrying as he watched what was going on around him. And his complaint is something like this. He says, O Lord, how long shall I cry and thou wilt not hear?

Jopa huudan sinulle väkivaltaa, etkä sinä pelasta. Miksi näytät minulle vääryyttä ja annat minun katsella vaivaa? Sillä hävitys ja väkivalta ovat edessäni, ja on niitä, jotka nostavat riitaa ja kiistaa. Sen tähden laki on voimaton, eikä oikeus koskaan pääse esiin. Sillä jumalaton saartaa vanhurskaan, sen tähden väärä tuomio lähtee.

Even cry out unto thee of violence, and thou wilt not save. Why do you show me iniquity, and cause me to behold grievance? For spoiling and violence are before me, and there are those that rise up strife and contention. Therefore the law is slack, and judgment doth never go forth. For the wicked doth compass about the righteous, therefore wrong judgment proceedeth.

Mutta sitten Herra vastasi hänelle ja sanoi: katsokaa pakanoiden keskuuteen ja huomatkaa ja ihmetelkää suuresti, sillä minä teen teidän päivinänne teon, jota ette uskoisi, vaikka se teille kerrottaisiin. Me emme ymmärrä, kuten yksi toinen veli mainitsi, emme ymmärrä mitään. Mutta vaikka Jumala kertoisi meille, mitä tulee tapahtumaan, tässä sanotaan, Herra sanoo, ettemme edes uskoisi sitä, vaikka hän kertoisi meille.

But then the Lord answered him and said, Behold ye among the heathen in regard and wonder marvelously, for I will work a work in your days which ye will not believe though it be told you. We don't understand, as one other brother mentioned, we don't understand anything. But even if God would tell us what was going to happen, here it says the Lord says that we wouldn't even believe it even if he told us.

Jumalan tiet ovat niin korkealla meidän teidemme yläpuolella, emmekä me oikeastaan ymmärrä sitä. Toinen Jumalan sanan kohta, joka tuli myös mieleen, on kuva Jumalan lapsesta jopa kamppailun keskellä. Muistatte ehkä apostoli Paavalin, joka jätti entiset tapansa. Hän oli elänyt

God's ways are so far above our ways and we don't really understand that. Another part of God's word that came to mind too is a picture of a child of God even in the midst of struggle. You perhaps recall the Apostle Paul who left his former ways. He had been living under the

Suuren opettajan Gamalielin alaisuudessa, hän oppi laista ja hän oli oppinut. Hän oli oppinut oppia. Hyvin viisas. Kuitenkin Jumala antoi hänelle armon tehdä parannus. Ja tapahtui merkittävä asia. Jos luette hänen kirjoituksistaan, miten hän muuttui dramaattisesti.

The great teacher Gamaliel, he learned of the law and he was learned. He had learned doctrine. Very wise. Yet God gave him grace to repent. And a remarkable thing happened. If you read in his writings, how he changed dramatically.

Hän sanoi: minä päätin olla tietämättä teidän keskuudessanne mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Meidän ei tarvitse tietää mitään, rakkaat veljet ja sisaret, paitsi sitä tietoa, että syntimme ovat anteeksi annetut. Meidän ei tarvitse tehdä sitä yhtään monimutkaisemmaksi. Voimme opettaa sitä lapsillemme. Voimme saarnata sitä toisillemme. Ajattelin vähän aikamme kamppailuja

He said, I determined not to know anything among you except Jesus Christ and him crucified. We don't need to know anything, dear brothers and sisters, except that knowledge that our sins are forgiven. We don't need to make it any more complicated than that. We can teach our children that. We can preach it to each other. I thought a little bit about the struggles of our day

No, on joitakin, jotka eivät ymmärrä, ja joskus olemme sanoneet, että he ovat katkeria tai vihaisia, ja ehkä he ovat vastanneet, ettei heillä ole mitään katkeruutta. Mutta kuitenkin on varmaa, että heillä on varmuus omasta ymmärryksestään. Ja kun keskusteluja on tullut, on taistelu, eikö olekin? Mutta ei ole kiirettä.

Well, there are some who don't understand, and sometimes we've said that they're bitter or angry, and perhaps they've replied that they don't have any bitterness. But yet it's a sure thing that they have a surety of their own understanding. And when discussions have come, there is a battle, isn't there? But there's no urgency.

Kuten toinen veli mainitsi, ei näytä olevan kiirettä tehdä parannusta. He ovat tunteneet lohtua omassa paikassaan. Ja kuulimme myös eriseurasta, ja eikö se ole oikeastaan sitä? Että he ovat lähteneet, jotkut ovat lähteneet sen vieraan hengen alla. He ovat kotiutuneet siihen. Ei ole kiirettä tehdä parannusta.

As another brother mentioned, it doesn't seem like there's an urgency to repent. They've felt comfort in their own place. And we also heard about heresy, and isn't that really what it is? That they've left, some have left under that foreign spirit. They've grown comfortable in that. There's no urgency to repent.

Itse asiassa monille meistä on esitetty se niin, että parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen saarnaaminen on lakia, varsinkin kun sitä saarnataan uskovaiselle. Me, kuten Luther, teemme parannusta joka päivä. Elämme evankeliumista. Me, kuten opetamme toisiamme, puhuimme näistä kahdesta regimentistä, että opetamme toisiamme elämään.

In fact, it has been put that way to many of us that preaching repentance and forgiveness of sins is law, especially when preached to a believer. We are, as Luther, we repent each day. We live of the gospel. We are, as we teach each other, we talked about these two realms, that we teach each other how to live.

Ja Luther myös yhdistää nämä kaksi aihetta toisiinsa, ja hän sanoo, että miten opetamme toisiamme olemaan hyviä kristittyjä? Miten opetamme toisiamme olemaan hyviä lähimmäisiä toisillemme? Hän sanoo, että kun teemme sen, tuomme toisemme rippiin. Otamme omamme pois. Elämme evankeliumin kanssa.

And Luther also merges these two subjects together, and he says that how do we teach each other to be good Christians? How do we teach each other to be good neighbors to each other? He says when we do that, we bring each other to confession. We take our own away. We live with the gospel.

Niin olemme aina opettaneet Jumalan valtakunnassa, ja niin olen aina uskonut ja haluan yhä uskoa. Saanko olla syntini anteeksi? Kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, aamen. Kallis Jumala. Brian Koivisto on seuraava, ja sitten pyydämme Johnia päättämään keskustelumme. Minun on sanottava, että on ollut hyvä olla täällä, ja ennen kuin puhun, haluaisin kuulla sen evankeliumin.

That's how we've always taught in God's kingdom, and that's how I've always believed and still want to believe. Can I be my sins forgiven? All sins forgiven in Jesus' name, amen. Precious God. Brian Koivisto is next, and then we'll ask John to close our discussion. I have to say it's been good to be here, and before I speak, I'd like to hear that gospel.

Kaikki anteeksi Jeesuksen nimessä, aamen. Ajattelin näitä, ensinnäkin, näitä hengellisiä taisteluita, joita olemme kohdanneet. Olen Phoenixin seurakunnassa, ja meillä on ollut, olemme keskustelleet näistä asioista, ja meillä on ollut mahdollisuus viime, tai viime aikoihin asti, noin kuusi kuukautta sitten, saada [Glendale] kanssamme, ja pitää yhteisiä kokouksia heidän kanssaan.

All things forgiven in Jesus' name, amen. I was thinking about these, first of all, these spiritual battles we've been facing. I'm in the Phoenix congregation and we've had, we've discussed these matters and we've had the opportunity over the last, or up until the last, six months ago or so, have [Glendale] with us and had joint meetings with them.

Voin sanoa, ja te veljet, jotka olette täällä Glendalesta, korjatkaa minua, mutta se on, uskon, niiden seurakuntien tahto, että kirje, jonka lähetystyö lähetti, luulen, että se oli lähetystoimikunta täällä Minnesotassa, ne seurakunnat, ja kutsu parannukseen on se, että sanon siihen aamen, ja se on tahto

I can say, and you brothers that are here from Glendale, please correct me, but it's, I believe, the will of those congregations that a letter that was sent out by the mission, I think it was the mission committee here in Minnesota, those congregations, and a call to repentance is that I say amen with that, and that's the will of

Meidän seurakuntamme on siellä myös. Joten tarjoan vain ne rukoukset teille veljille, jotka menette ja puhutte siellä, ja myös niille seurakunnille. Vaikka en tunne monia niissä seurakunnissa, tiedän, että he ovat läheisiä monille täällä, ja toivo ja rukoukset, ettei kukaan heistäkään joutuisi hukkaan. Joten toivon, että he kuulevat sen rakastavan kutsun ja voivat hoitaa asiat. Minulla oli ollut joitakin

Our congregation is there as well. So I just offer those prayers to your brothers that go and speak there and also those congregations. Even though I don't know many in those congregations, I know they're close to many here and the hope and prayers that none of them would be lost either. So I hope they hear that loving call and can take care of matters. I'd had some

Ajatuksia parin viime vuoden aikana, kuten kaikilla muillakin, pandemiaan liittyvistä asioista ja kahdesta regimentistä, ja arvostan sitä esitystä, koska mielestäni se puhuu niin kauniisti ja tuo Jumalan sanan tähän aiheeseen. Minun on helppo alkaa mennä omiin jäniksenkoloihini ja siihen, miten mielestäni sen pitäisi olla, ja ylpeyteni kasvaa ja vastustaa

Thoughts over the last couple years like everybody else on the matters surrounding the pandemic and the two realms and I appreciate that presentation because I think it speaks so nicely and brings God's word into this topic. It's easy for me to start going down my own rabbit holes and how I think it should be and my pride to build up and resist against

Asioita, joita tehdään, mutta suunnilleen vuosi sitten tähän aikaan joukko tapahtumia elämässäni sai minut miettimään, mikä on tärkeintä. Kuten juuri mainitsin, keskittyä päämäärään, uskomisen iloihin. Jos tämä on pahinta, mistä meidän täytyy huolehtia meidän aikanamme,

Things that are being done, but it's probably about a year ago this time that a bunch of happenings in my life caused me to consider what's the most important. Like I just mentioned, to focus on the goal of having the joys of believing. If this is the worst we have to worry about in our time,

Mainittiin esityksessä joistakin niistä matkalaisista, joista Raamatussa kerrotaan, vainosta ja asioista, joita heidän piti kohdata. Jos tämä on pahinta, mitä meidän täytyy kohdata, käytämmekö maskeja vai emme tai miten käsittelemme joitakin näistä asioista, joita olemme joutuneet käsittelemään parin viime vuoden aikana, mielestäni meidän pitäisi kiittää Jumalaa siitä. Joten lopuksi kai, kai minä vain,

Mentioned in the presentation about some of those travelers that are related in the Bible, the persecution and the things they had to face. If this is the worst we have to face, whether or not we wear masks or how we deal with some of these things that we've had to deal with in the last couple of years, I think we should thank God for that. So I guess in closing, I guess I just,

Toivon, että te kaikki muistatte minua ja kysyn taas, saanko kuulla evankeliumin? Meillä on kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä. Aamen. John.

Hope you all will remember me and ask again, can I hear the gospel? We have all sins forgiven in Jesus' name. Amen. John.

On huhuttu, että pääsin vain puoleenväliin kalvoistani. Hyvä uutinen on, että pääsin läpi 13 kalvoa 19:stä. Ja itse asiassa muutama niistä oli tavallaan varakalvoja. Ja minä olen... Jumala on kuullut ja kuulee rukoukset. En käy niitä kaikkia läpi. Joten tein...

It's been rumored that I only got halfway through my slides. The good news is I made it through 13 of 19. And actually a few of them were sort of spares. And I'm... God has and does hear prayers. I won't go through all of them. So I did...

Minulla on joitakin ajatuksia, mutta kun olen kuunnellut keskustelua, vaikka minulla onkin houkutus esimerkiksi puhua tästä kalvosta ja tästä ja tästä, ohitan ne.

I have some thoughts, but as I've listened to the discussion, even though I'm tempted, for example, to speak about this slide and this one and this one, I'll skip them.

Ja menen siihen, mikä on oikeastaan viimeinen kalvo. Koska mielestäni monet asiat niissä kalvoissa, jotka ohitin, on jo käsitelty jollain tavalla. Ja se on ollut rohkaisevaa minulle, joka

And I'll go to what's really the last slide. Because I think many of the things in those slides I skipped have been covered in some way already. And it's been encouraging to me, who

Olen joutunut oppimaan taas, että vaikka Jumalalla on tylsät työkalut käytössään, joskus hän pystyy silti antamaan sen, mitä minulta on puuttunut, toisten suiden kautta. Ja se on ollut virkistävää minulle

I have had to learn again that even though God has dull tools to work with, sometimes he's able nonetheless to provide that which I have lacked through the mouths of others. And it's been refreshing to me

Kuulla, ja mielestäni Jumala on siunannut keskustelumme, mutta se on keskustelu, joka on edennyt paljolti kuten kertomukset Kuningasten kirjoissa ja Aikakirjoissa. Yksi askel eteenpäin Israelissa ja toinen sitten askel eteenpäin Juudassa, kun olemme

To hear, and I think God has blessed our discussion, but it's a discussion that has been moving much like the accounts in the books of the Kings and Chronicles. One step forward on Israel and another then a step forward on Judah as we've

Puhuneet kahdesta asiasta, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia ja omia kysymyksiään ja kuitenkin myös monella tavalla yhteydessä toisiinsa. Ajatukseni on sitten päättää tähän kalvoon, joka ehkä on tuttu monille teistä.

Talked about two things that are important and timely and their own issues and yet also in many ways connected. My thought then to end with this slide which maybe is familiar to many of you.

Löydätte sen verkkosivultamme, jos etsitte sitä. Se on toiminta-ajatuksemme. Ja luottamus kolmas luettelokohta toiminta-ajatuksessamme, koska vaikuttaa siltä, että se on erityisen merkityksellinen tämän kahden regimentin aiheen kannalta.

You can find it on our webpage if you go looking for it. It's our mission statement. And reliance the third bullet point in our mission statement because it seems like it's especially relevant to this topic of the two realms.

Herättää ja innoittaa kristillisiä arvoja ja etiikkaa, mielen raittiutta, isänmaanrakkautta ja vastuullista kansalaisuutta kansakuntiemme ihmisten keskuudessa. Ja uskaltaisin sanoa, että toiminta-ajatuksemme kolmesta kohdasta tämä on luultavasti saanut vähiten huomiota.

To awaken and inspire Christian values and ethics, soberness of mind, love of homeland, and responsible citizenship among the people of our nations. And I would dare to say that of the three points in our mission statement, this one has probably received the least attention.

Ja kuten olemme kuulleet, viime vuodet ovat olleet koettelevia myös tämän pandemian vuoksi. Ja mielestäni me myös tunnistamme, että monille meistä, ja sanoisin, että meidän Siionillemme, se on ollut paha aika. Jumala on

And as we've heard, the last few years have been trying also because of this pandemic. And I think that we also recognize for many of us, and I would say for our Zion, it has been an evil time. God has

Paljastanut, mielestäni, monia asioita ja opettanut meille monia asioita. Ja ehkä tämä viimeinen kohta on jotain, mitä jos Jumala suo,

Revealed, I think, many things and taught us many things. And perhaps this last point is something that if God wills,

Joskus toiste voimme keskustella lisää ja harkita mahdollisuuksiamme tehdä myös jotain työtä sillä alueella, koska epäilen, ja kai monet teistäkin epäilisivät, että sillä on osansa myös kahdessa ensimmäisessä luettelokohdassa.

Some other time we can visit about more and consider our possibilities to also do some work in that arena because I suspect, and I guess many of you would as well, that it also plays a part in the first two bullet points.

Ja se voidaan panna töihin myös sillä alueella. Sanoisin, että minulle yksi lohdullisimmista asioista, kun pysähtyy miettimään tätä

And can be put to work in that area as well. I would say that for me, one of the most comforting things about pausing to consider this

Kahden regimentin aihetta ja sitä, mitä Jumalan sana opettaa meille siitä, on se suuri lohdutus, jonka se tuo. Olemme kuulleet joissakin puheenvuoroissanne, ja tiedän, että joillakin teistä, kuten minulla, on ollut keskusteluja ystävienne kanssa, jotka ovat kertoneet, miten näinä aikoina he ovat huomanneet itsensä

The topic of the two realms and what God's Word teaches us about it is the great comfort that it brings. We've heard in some of your speeches, and I know some of you, like me, have had visits with your friends who have shared how during these times they have found themselves

Uppoutuneen todella syvälle kaikkiin näihin asioihin, puheisiin, ajatuksiin hallituksesta, rokotteista, mistä tahansa. Ja he ovat huomanneet olevansa pimeissä paikoissa, jäniksenkolossaan, kuten usein sanomme. Ja epätoivoisia, masentuneita ja onnettomia.

Getting really wrapped up in all of these issues, the talk, thoughts about the government, vaccines, whatever. And they found themselves in dark places, in their rabbit hole, as we often say. And despairing, discouraged, and unhappy.

Ja se, mitä näemme, mielestäni niin selvästi, niistä asioista, joita olemme tänään tutkineet, on tämä, että se on Jumalan maailma. Me vain elämme siinä. Ja kaiken, mitä hän on tehnyt, hän on tehnyt meitä varten, meidän hoidoksemme,

And what we see, I think so clearly, from the things we have studied today is this, that it's God's world. We just live in it. And everything that he's done, he's done for us, for our care,

Ja siunaukseksemme rakkaudesta meitä kohtaan. Ja niin maailma on hänen ja valtakunta on hänen. Ja kun voimme muistaa ja uskoa sen, voimme uskoa iloisesti emmekä raskaalla mielellä.

And our blessing out of love for us. And so the world is his and the kingdom is his. And when we can remember and believe that, we can believe joyfully and not with a spirit of heaviness.

Toinen asia, jonka sanoisin, ja voin sanoa sen, että noin kahden viime vuoden ajan olen ollut näissä kokouksissa, ja kun olemme keskustelleet näistä jatkuvista hengellisistä huolista, minusta on vain tuntunut, ettei minulla ole mitään sanottavaa

The other thing I would say, and I can say that for about the last two years, I've been at these meetings and when we've discussed these ongoing spiritual concerns, I've just felt like I don't have anything to say

Jumala ei ole antanut minulle mitään sanottavaa. Olen sanonut sen, minkä tiesin ja ymmärsin sanoa aiemmin. Ja on ollut rohkaisevaa ja ylentävää minulle kuulla toisten puhuvan. Ja se, mitä olen kuullut

God hasn't given me anything to say. I've said what I know and understood to say earlier. And it's been encouraging and uplifting to me to hear others speak. And what I have heard

Tämä ei ole Jumalan valtakunnasta, vihan tai katkeruuden tai manipuloinnin ja hyväksikäytön ääni, vaan vilpittömän rakkauden ja huolenpidon ääni. Ja tiedän, että jotkut teistä, jotka olette täällä tänään

This is not from God's kingdom, a voice of anger or bitterness or manipulation and abuse, but a voice of sincere love and concern. And I know some of you who are here today from

Minneapolisista ja Wolf Lakesta. Olen tuntenut teidät, kun olitte nuoria poikia ja tyttöjä leirillä ja rippikoulussa. Sydäntäni särkee teidän puolestanne. Muistan, miten kallisarvoisesti jotkut teistä uskoivat ja miten Jumalan valtakunta oli teille kaunis paikka.

Minneapolis and Wolf Lake. I have known you when you were young boys and girls at camp and confirmation school. My heart aches for you. I remember how preciously some of you believed and how God's kingdom was a beautiful place to you.

En tiedä, mitä on tapahtunut ja miksi. Mutta kun kuulen joitakin teidän kuvauksianne siitä, en tunnista sitä paikkaa, josta puhutte. Ja sydäntäni särkee teidän puolestanne. Ja kun katson

I don't know what's happened and why. But when I hear some of your descriptions of it, I don't recognize the place that you speak of. And my heart aches for you. And when I look at

Toiminta-ajatustamme siinä työssä, joka siinä on määritelty, minun täytyy olla rehellinen, nämä kamppailut, joihin olette ryhtyneet, ovat haitanneet sitä työtä. Ne ovat tehneet sen vaikeaksi

Our mission statement in that work that is identified there, I have to be honest, these struggles in which you have engaged have hindered that work. They've made it hard

Se on kuluttanut energiamme ja voimamme ja voimavaramme. Tuntuu kuin yrittäisimme tehdä työtä kädet sidottuina ja jalat. Ja se uuvuttaa meidät.

It's consumed our energy and our strength and our resources. It feels like we try to do the work with our hands tied and our feet. And it makes us weary.

En tiedä Jumalan aikaa. En usko, että kukaan meistä tietää. Olen istunut kokouksissa rakkaiden veljien kanssa, joiden kanssa olen työskennellyt monta vuotta, miesten, joille Jumala on antanut nöyrät sydämet

I don't know God's time. I don't think any of us do. I've sat in meetings with dear brothers with whom I've worked for many years, men whom God has given humble hearts

Ja hyvän ymmärryksen. Ja voin kertoa teille, että jos meillä koskaan oli mitään ymmärrystä, meillä ei ole sitä nyt. Jumala on riisunut meidät kaikki näinä aikoina. Emme tiedä tietä eteenpäin. Mutta luotamme siihen, että Jumala näyttää

And good understanding. And I can tell you that if we ever had any understanding, we don't have any now. God has stripped all of us in these times. We don't know the way forward. But we trust that God will show

Ja hän johdattaa meitä. Ja olen ajatellut, kuten muutkin, erästä kohtaa Jumalan sanassa. Kun Jumala puhui palvelijalleen Hesekielille Babylonissa, hän sanoi,

And he will lead us. And I have thought, as others have, of a place in God's word. When God spoke to his servant Ezekiel in Babylon, he said,

Silloin Henki tuli minuun ja asetti minut jaloilleni ja puhui minulle ja sanoi minulle: Mene, sulkeudu huoneeseesi. Mutta sinä, ihmislapsi, katso, he panevat sinuun köydet ja sitovat sinut niillä.

Then the Spirit entered into me, and set me upon my feet, and spake with me, and said unto me, Go shut thyself within thine house. But thou, O son of man, behold, they shall put bands upon thee, and shall bind thee with them.

Ja sinä et saa mennä ihmisten keskuuteen. Ja minä panen kielesi tarttumaan suusi lakeen, niin että olet mykkä etkä ole heille nuhtelija, sillä he ovat uppiniskainen suku. Mutta kun minä puhun kanssasi,

And thou shalt not go out among men. And I will make thy tongue cleave to the roof of thy mouth, that thou shalt be dumb, and shalt not be to them a reprover, for they are a rebellious house. But when I speak with thee,

Minä avaan suusi, ja sinä sanot heille: Näin sanoo Herra Jumala. Joka kuulee, se kuulkoon. Ja joka kieltäytyy, se kieltäytyköön. Sillä he ovat uppiniskainen suku. Olemme kuulleet mainittavan

I will open thy mouth, and thou shalt say unto them, Thus saith the Lord God. He that heareth, let him hear. And he that refuse, let him refuse. For they are a rebellious house. We have heard mentioned

Ja lukuisissa puheenvuoroissa tänään kapinasta. Ja tiedämme, ettei Jumala siedä sitä loputtomiin. Eikä hän pakota lapsiaan sietämään sitä loputtomiin. Hänen työnsä kutsuu. Hänen työnsä, se odottaa.

And numerous speeches today about rebellion. And we know that God will not suffer it indefinitely. And he will not force his children to suffer it indefinitely. His work calls. His work, it's waiting.

Olemme ihmetelleet jopa näinä vaikeina aikoina ja pandemian aikana ja uupumuksessamme ja heikkoudessamme ja kyvyttömyydessämme, miten Jumala on silti vienyt evankeliumin sanoman syrjäisiin ja kaukaisiin paikkoihin. Tämä työ jatkuu.

We have marveled even during these difficult times and during the pandemic and in our weariness and in our weakness and inability, how God has nonetheless brought the message of the gospel to remote and faraway places. This work continues.

En tiedä, kuten olen sanonut, en tiedä, mikä on tie eteenpäin ja milloin, mutta voin kertoa teille, miltä minusta tuntuu, ja tiedän, että muista on tuntunut samalta, että nyt tuntuu siltä, että taistelu on käyty. Jumala kutsuu yhä, mutta taistelu on käyty.

I don't know, as I've said, I don't know what is the way forward and when, but I can tell you how I feel, and I know that others have felt the same, that now it feels that the battle is done. God still calls, but the battle is done.

Ja me vain odotamme sitä aikaa, jolloin Herran sotajoukon päämies johtaa armeijansa työhönsä.

And we just wait for that time that the captain of the Lord's host leads his army to his work.

Tänään on vielä armon päivä. Mutta kun Jumala sulkee lastensa suun ja hän päättää etsikkoajan, hän on päättänyt sen, emme me. Ja niin te olette kuulleet tänään

Today is still a day of grace. But when God closes the mouth of his children and he ends the day of visitation, he has ended it, not us. And so you have heard today

Niin monilta, jotka välittävät teistä ja teidän kuolemattomasta sielustanne, me kaikki toivomme ja rukoilemme, että Jumala avaisi teille, joilla on sana tätä seurakuntaa vastaan, avaisi nämä asiat teille.

From so many who care for you and your undying soul, we all hope and pray that God will open to you, who have a word against this congregation, will open these matters to you.

Minä suon teille armon tehdä parannus ja uskoa. Haluan sanoa teille kaikille, rakkaat veljet ja sisaret, joista monet ovat jo puhuneet, kun ajattelette omaa käytöstänne ja sanojanne,

I grant you grace to repent and to believe. I want to say to all of you, dear brothers and sisters, many of whom have already spoken, when you consider your own conduct and words,

Näinä pandemian aikoina, Jumalan sanan valossa, tunnistatte ja tunnette, että olette myös olleet

During these times of the pandemic, in the light of God's word, recognize and feel that you have been also

Synnin turmelemia ja kapinallisia, voitte vielä nostaa sydämenne uskomaan. Jeesuksen nimessä, veressä, kaikki synnit. Jeesuksen nimessä, veressä, rakkaat veljet ja sisaret.

Sin corrupt and rebellious, you can yet lift up your heart to believe. In Jesus' name, in blood, all sins. In Jesus' name, in blood, dear brothers and sisters.

Jeesuksen nimessä ja veressä jätämme kaikki synnit anteeksi. Meillä on niin hyvä Jumala. Kärsivällisyydestä on puhuttu paljon tänään. Voisin sanoa, minä, joka olen aina elämässäni ollut niin kärsimätön mies

In Jesus' name and blood we leave all sins forgiven. We have such a good God. Patience has been spoken of much today. I could say I who have always in my life been such an impatient man

Oletteko edes hämmästyneet siitä, kuinka paljon kärsivällisyyttä Jumala on joskus antanut minulle? Se on Hänen lahjansa. Se ei todellakaan tule minusta. Ja Hän on kohdellut meitä niin lempeästi ja niin ystävällisesti. Ja niiden

Have you even been amazed at how much patience God has given me sometimes? It's His gift. It sure doesn't come from me. And He has dealt with us so gently and so kindly. And in the light of

Sanojen valossa, jotka olen jakanut teille tänään, minun täytyy sanoa, että minäkin olen ollut niin vajavainen ja puutteellinen, ja uskon silti, että monet syntini ja vikani ovat anteeksi annetut.

The words that I have shared with you today, I have to say, I too have been so faulty and lacking, and I yet believe my many sins and faults are forgiven.

Niin, meillä on tässä vähän päätöstä tehtävänä. Onko teissä vielä puoli tuntia? Taukomme jäi väliin. Taukomme oli 3.30. Jos päästän teidät nyt täältä ulos, tiedän, etten saa teitä takaisin 20 minuutissa, puolessa tunnissa.

So, we have a bit of a decision to make here. You still have a half hour in you? We missed our break. Our break was for 3.30. If I let you out of here now, I know I won't get you back in 20 minutes, half hour.

Naiset sanoivat, että he voisivat saada illallisen valmiiksi 4.30 eikä 5. Jos lauloimme laulun, voisin yrittää käydä läpi oman osuuteni esityksestä ja päästää teidät 4.30 mennessä illalliselle. Onnistuuko se teiltä? Veljillä on sisua, sen tiedän. Jos joku valitsisi laulun siirtymäksi, mikä se oli?

Ladies said they could have supper ready for 4.30 instead of 5. If we sang a song, I could try to get through my part of the presentation and release you by 4.30 for supper. You doable? Brothers have sissu, I know that. If someone would choose a song for a transition, what was that?

409. Laitan tässä itse tavarat valmiiksi.

409. I'll get set up here myself.

Alussa rukoilimme, että Jumala antaisi armonsa tahtonsa mukaan. Ja jälleen sanomme nöyrästi, että on lohdullista ja turvallista olla Jumalan valtakunnassa. Osana näitä johtokunnan kokouksen työseminaareja haluaisin tuoda katsauksen LLC:n toimistolta.

In the beginning, we prayed that God would grant His grace according to His will. And again, we humbly say that it's comforting and secure to be in God's kingdom. Part of these board meeting workshops, I'd like to bring the update from the LLC office.

Johtokunnalle, johtokunnan jäsenille, kokousedustajille, jotta he voivat viedä uutisarvoiset asiat takaisin seurakuntaan, tai voi olla myös asioita, kuten käsittelemme myöhemmin, niitä asioita, joissa voimme tukea toisiamme, seurakunnissamme palvelemisen käytännön yksityiskohdissa ja niin edelleen.

For the board, board members, delegates, so they can bring any newsworthy items back to the congregation, or there may be also things, as we'll discuss later, those things that we can support one another with, with the practical details of serving in our congregations and so on.

Joten liian usein näemme nämä asiat, ainakin minä ajattelen itsestäni, toistona, tuntuu, että käymme näitä asioita läpi niin usein, mutta tunnistan myös, että kun vanhenemme, takanamme on aina nousemassa nuorempi sukupolvi, ja he ovat niitä, jotka täyttävät paikkamme, kun siirrymme tulevaisuuteen. Joten on hyvä, että voimme jakaa joitakin näistä ajatuksista vuodesta toiseen.

So too often we see these things as being, at least I think of myself as redundant, seem like we go over these things so often, but I also recognize that as we grow older, there's always a younger generation coming up behind us and they're the ones that are filling our spots as we move on into the future. So it's good that we can share some of these thoughts from year to year.

Minulla on vain muutama kalvo, ja lupaukseni on, että pääsemme ne läpi. Jim, veli Jim mainitsi alussa siitä yksimielisyydestä, jonka olemme kokeneet keskusteluissamme LLC:n johtokunnan ja henkilökunnan kokouksissa, olemme iloinneet siitä. Olemme myös olleet kiitollisia siitä laajasta yksimielisyydestä, joka on ollut kautta linjan sisarjärjestöjemme kanssa

I only have a few slides and my promise is we'll get through them. Jim, Brother Jim mentioned in the beginning of the unity that we've experienced in our discussions on the LLC board and staff meetings, we've rejoiced at that. We've also been thankful for that broad unity that has been throughout with our sister organizations

Suomi ja Ruotsi erityisesti. Kun olin nuorempi mies ja ne veljet muistuttivat tai kommentoivat yksimielisyydestä, jota he tunsivat, ne olivat tavallaan onttoja sanoja, mutta ne ovat paljon merkityksellisempiä minulle tänään. Siinä, että ehkä olemme pitäneet laajaa hengen ykseyttä itsestäänselvyytenä, tiedän, että minä olen, mutta kun emme ole,

Finland and Sweden in particular. When I was a younger man and those brothers would remind or comment about the unity they felt, they were kind of hollow words, but they're much more meaningful today for me. In this that maybe we've taken the broad unity of spirit for granted, I know I have, but when we haven't,

Kun olemme viime päivinä kokeneet, miten se ykseys on pirstoutunut, rukoukset ovat niin hartaita taivaallisen Isän sydämelle, että hän omana aikanaan, omalla tavallaan antaisi rauhan ja ykseyden palata. Mutta olemme kokeneet hyvin laajasti Pohjois-Amerikan Siionin työssä ja seurakunnissamme kautta linjan, tai Jumalan valtakunnassa kaikkialla maailmassa, tällaista laajaa ykseyttä.

When we've experienced in recent days how that unity has been splintered, prayers are so fervent to the heart of the Heavenly Father that he would, in his time, in his way, grant peace and unity to return. But we have experienced very broadly in the work of North American Zion and our congregations throughout, or God's kingdom throughout the world, this kind of broad unity.

Vain muutama mainitsemisen arvoinen kohta, mielestäni. Yksi olisi vuoden 2022 suviseurat. Yksi veljistä mainitsi, että Longview'stä, oliko se Mark vai Hu, oli maininnut siitä pettymyksestä, jota he tunsivat, kun Longview ei järjestä tänä vuonna. Mekin koimme samanlaisia pettymyksiä. Niin monet meistä odottivat innolla lähtöä länteen. Monilla meistä on juuret siellä, paljon muistoja sieltä.

Just a few points worthy of mentioning, I think. One would be the 2022 summer services. One of the brothers mentioned that from Longview, was it Mark or Hu, had mentioned about the disappointment they felt in Longview not hosting this year. We also experienced similar disappointments. So many of us were looking forward to going out west. Many of us have roots there, lots of memories from there.

Mutta jos Jumala suo, nyt Longview järjestää vuonna 2024. Me järjestämme täällä Silver Springsissä, ja työskentelemme suunnitelmien parissa sitä varten, ja ne ovat muotoutumassa oikein mukavasti. Paljon energiaa, innostusta täällä Keskilännessä siitä, että voidaan pitää seurat.

But God willing, now Longview will host in 2024. We'll host here at Silver Springs and we're working on plans for that and they're coming together quite nicely. A lot of energy, excitement here in the Midwest to be able to hold services.

Vuonna 2021 eläköitymisten ja myös lisätyömuotojen vuoksi meillä on ollut joitakin muutoksia henkilökunnassa. Erityisesti vuonna 2021 Ruth DeLacy, hän liittyi meihin toimistolle. Hän tekee paljon tukityötä viestintäalueellamme. Adeline Moll lisättiin myös työhön.

In 2021, because of retirements and also additional work forms, we've had some changes in staff. In particular, in 2021, Ruth DeLacy, she joined us at the office. She does a lot of the support work for our communications area. Adeline Moll also was added to the work.

Kuten, en tiedä, miten sanoittaisimme, mitä Adler tekee, mutta vähän kaikkea. Se on ollut upea lisäys, ja näemme tämän nuoremman sukupolven kanssa, kuinka teräviä he ovat, nopeita he ovat, hyvin taitavia, ja niin on hyvin helppo ajatella siirtymistä eteenpäin, kun Jumalan valtakunta on niin hyvässä kunnossa.

As, I don't know how we would articulate what Adler does, but a little bit of everything. It's been a wonderful addition, and we see with this younger generation how sharp they are, quick they are, very skilled, and so it's very easy to think of moving on when God's kingdom is in such good stead.

Adelinella on ollut mahdollisuus tavallaan totutella hitaasti, koska hänen vastuunsa olisivat sekä lähetysosastolla, myös pastoraalisella alueella, mutta myös aikataulutuksessa ja suviseurojen parissa työskentelyssä.

Adeline's had an opportunity to kind of break in slowly because her responsibilities would be both in the mission department, also the pastoral area, but also in scheduling and working on summer services.

Meillä ei ole ollut ulkomaanmatkoja muutamaan vuoteen, joten hänen työnsä mainosalueella on nyt vasta alkamassa toden teolla. Joten hänellä on ollut mahdollisuus auttaa meitä toimistolla monissa asioissa, joita on tarvinnut päivittää teknologian ja niin edelleen osalta. Vuonna 2021, tiedätte, että LLC:n johtokuntaan lisättiin kolme uutta jäsentä, Randy Hillukka, Lauri Nevala, Marv Wittenberg. Ja jälleen pyydämme Jumalan siunausta

We haven't had any foreign trips for a few years, so her work in the ad area now is just beginning in earnest. So she's had an opportunity to help us in the office with many things that have needed updating regarding technology and so on. In 2021, you know that there was three new LLC board members added, Randy Hillukka, Lauri Nevala, Marv Wittenberg. And again, we seek God's blessing

Jälleen, sallien näiden lahjojen tulla lisätyiksi työhön. Saumattomasti he ovat liittyneet johtokuntaan ja henkilökuntaan palvelemaan. Tänä tulevana vuonna 2022 vuosikokouksessamme Pete Lever jää eläkkeelle LLC:n johtokunnasta, ja läntinen alue on kokoontunut, ja he ovat

Again, allowing these gifts to be added to the work. Seamlessly, they've joined with the board and the staff in serving. This coming year, 2022, at our annual meeting, Pete Lever is retiring from the LLC board, and the Western Region has met and they're

Ehdottamassa Roger Ploughin nimen tuomista vuosikokoukseen kokousedustajien hyväksyttäväksi. Ja olimme iloisia kuullessamme sen niistä kokouksista lännessä. Ja sitten samoin Jim Frantin kausi on päättymässä. Ja jos juttelette Jimin kanssa, hän sanoo nopeasti, että näettekö, sanoinhan, olen korvaamaton. Koska vuosikokouksessa

Proposing to bring Roger Plough's name to the annual meeting for the delegate approval. And we were happy to hear that from those meetings out west. And then similarly, Jim Frantti's term is expiring. And if you visit with Jim, you'll be quick to say that, see, I told you, I'm irreplaceable. Because at the annual meeting,

Käydään jonkin verran keskustelua LLC:n alueiden uudelleenjärjestelystä. Ja olemme nähneet siirtymän idästä länteen päin. Ja niin ehdotamme kokousedustajille, että he keskustelisivat seurakunnissaan alueidemme uudelleenjärjestelystä, mikä puolestaan sitten myös tarkoittaa, että meidän täytyy säätää johtokunnan jäsenten edustusta kultakin näistä alueista.

There will be some discussion around reorganizing of the LLC areas. And we've seen the shift from the east westward. And so we're proposing to the delegates to visit in their congregations about reorganizing our areas, which will also in turn then we'll need to adjust the board members' representation from each of those areas.

Joten kun Jim jää eläkkeelle, emme aio täyttää hänen paikkaansa ennen kuin se uudelleenjärjestely on saatu päätökseen. Joten Jim sanoo olevansa korvaamaton, siitä se on peräisin. Tänä vuonna Serena Siljander. Monet teistä tuntevat Serenan, monet teistä eivät. Ja en tiedä,

So when Jim retires, we're not gonna fill his position until that reorganization is completed. So Jim says he's irreplaceable, so that's where that came from. This year, Serena Siljander. Many of you would know Serena, many of you don't. And I don't know,

Hän on pyörremyrsky. En tiedä, miten kuvailisin häntä selvemmin. Mutta hänellä on sellainen... Mitä? Iloinen pyörremyrsky. Niin, kiitos, John. Voisimme lisätä siihen vielä muitakin adjektiiveja. Mikä rakas, rakas siunaus toimistolle. Kiusoittelin häntä, ja loukkasin jotakuta toimistossamme, kun he eivät tunne minun...

She's a whirlwind. I don't know how to more clearly describe her. But she has such a one... What's that? A happy whirlwind. Yeah, thanks, John. We could add some more adjectives to that, too. What a dear, dear blessing to the office. I was teasing her, and I offended somebody in our office when they don't know my...

Hölmöä huumorintajuani joskus. Ja sanoin Serenalle, että olet tehnyt toimistoon sellaisen sotkun, ja nyt olet lähdössä. Mutta se, mitä hän on tehnyt, on se, että hän on pystynyt tuottamaan niin paljon työtä niin lyhyessä ajassa, että nyt meidän, jotka jäämme sinne, täytyy oikeasti tehdä se työ, jonka hän aloitti. Joten se on se sotku. Ei se, mitä hän on tehnyt, vaan yksinkertaisesti se, että Jumala on antanut hänelle sellaisen lahjan palvella.

Goofy sense of humor sometimes. And I told Serena that you've made such a mess in the office, now you're leaving. But what she's done is she's been able to produce so much work in such a short amount of time, now there's those of us left there that need to actually do the work that she started. So that's the mess. Not what she's done, but simply that God's given her such a gift to serve.

Ja suuri osa siitä on LLC-sovelluksen julkaisu. En tiedä, kuinka moni teistä on ladannut sen, mutta lähes 800 on nyt tilaajajäseniä, tilaajakäyttäjiä siinä sovelluksessa. En tiedä, Adrian, se oli 788 toissa päivänä. En tiedä, onko siitä päivitettyjä lukuja. Toive oli ensimmäisenä käyttövuonna, että ehkä 300.

And a big part of that is the release of the LLC app. I don't know how many of you have downloaded that, but almost 800 are now subscribed members, subscribed users to that app. I don't know, Adrian, it was 788 the other day. I don't know if there's updated numbers from that. The hope was in the first year of use that maybe 300.

Mutta olemme nähneet tarpeen, ilmeisesti. Jumala on siunannut meitä sillä. Ja niin tämä on edennyt hyvin, hyvin mukavaksi työalueeksi. Ja sitten minäkin aion nyt jäädä eläkkeelle vuonna 2022 vuosikokouksessa. Joten näette, että sormeni ovat paksuuntumassa

But we've seen the need, obviously. God's blessed us with that. And so this has moved on to a very, very nice area of work. And then I'm also planning to retire now in 2022 at the annual meeting. So you can see my fingers are getting thicker

En pysty ajattelemaan niin selkeästi kuin ennen, jos koskaan pystyinkään. Se on toiveeni, ja johtokunta on suonut minulle sen toiveen jäädä eläkkeelle. Ja rakas veljemme Arvin, joka palveli tänä aamuna hartaushetkellämme, ottaa paikkani. Tässä vaiheessa haluaisin yksinkertaisesti kiittää jokaista teistä tuesta, rukouksista,

I can't think so clearly as I once did, as if I ever did. It's my hope, and the board has granted me that wish to retire. And our dear brother, Arvin, who served this morning with our devotional, will be taking my place. At this point, I would simply thank each of you for the support, the prayers,

Rakkaudesta, jota olette osoittaneet minulle ja perheelleni. Sanat eivät voi kuvata sitä siunausta, joka tulee tämän työn mukana, mutta rukoukseni on, että nyt Arvin saisi kokea sen, minkä mekin olemme kokeneet. Sen lisäksi olemme nähneet tämän koko LLC:n yhteisten pastoreiden alueen kehittyvän.

The love that you've shown me and my family. Words cannot describe the blessing that comes with this work, but it's my prayer that now Arvin will be able to experience that which we've also experienced. In addition to that, we've seen this whole area of LLC Shared Pastures evolving.

Veli Jouko jää eläkkeelle, ja Alan on suostunut ottamaan hänen paikkansa. Seurakunta on myös suostunut, ja LLC on myös suostunut solmimaan sen yhteisen pastorin sopimuksen Rockfordin kanssa. Samanlainen hyöty ja siunaus, jonka saimme Phoenixista Eric Mattilan kanssa siellä, Duane Pirness Saskatchewanin preerioilla palvelee myös yhteisenä pastorina.

Brother Jouko is retiring, and Alan has agreed to take his spot. The congregation has also agreed, and the LLC has also agreed to enter into that shared pastor agreement with Rockford. The same kind of benefit and blessing that we received from Phoenix with Eric Mattila there, Duane Pirness in the prairies of Saskatchewan serves also as a shared pastor.

Nyt kuulimme myös, ja Cokaton seurakunta on ottanut yhteyttä meihin, LLC:n toimistoon, että heidän toiveensa on nyt myös aloittaa kokopäiväisen pastorin etsiminen. Ja he kyselivät yhteisestä mahdollisuudesta LLC:n kanssa. Joten jälleen näemme, jopa niiden haastavien aikojen keskellä, joista olemme tänään keskustelleet,

Now we also heard, and the Cokato congregation has contacted us, the LLC office, that it's their hope also now to begin search for a full-time pastor. And they were wondering about the shared opportunity with the LLC. So again, we see, even in the midst of the challenging times that we've discussed today,

Jumalan siunauksia niin monella eri tavalla. Toimisto, tilat siellä, olemme hyvin kiitollisia uudesta toimistosta. Jos joku teistä ei ole käynyt siellä, poiketkaa. Jumala on todellakin siunannut sitä. En tiedä, mitä muuta sanoisin.

God's blessings in so many different ways. The office, the facilities there, we're very thankful for the new office. If there are those of you who haven't been by, swing by. God has certainly blessed that. I don't know what else to say.

Työ jatkuu, ja yksi mukava siunaus siinä, ei ainoastaan tilat paljon mukavammat, se palvelee meitä hyvin, hyvin hyvin, se on isompi, mutta pystymme myös toimimaan samoilla tai pienemmillä kustannuksilla kuin aiemmassa vuokratussa rakennuksessamme siellä Lorettossa. Joten Jumalan aikanaan hän antoi meille ne tilat.

The work continues, and one nice blessing to that, not only the facility much nicer, it serves us very, very well, it's bigger, but we're also able to operate at the same or a lesser cost than we did in our previous leased building there in Loretto. So in God's time, he provided us with that facility.

Ja kuten olen jo maininnut, vuosikokouksessa, ja tämä on jotain, mihin kokousedustajien kannattaa kiinnittää huomiota, jos voisitte, LLC:n vuosikokouksen asiakirjapaketti lähetettiin perjantaina. Ja jos ette ole nähneet sitä, se on sähköpostissanne. Varmasti johtokunnan puheenjohtaja välitti sen kokousedustajille, tai miten te sitten päätätte jakaa sen tiedon.

And as I've mentioned already, at the annual meeting, and this will be something for the delegates to pay attention to, if you would, the LLC annual meeting packet was sent out Friday. And if you haven't seen it, it'll be in your inbox. For sure, the board chairman passed it on to the delegates, or however you decide to share that information.

Säännöllisesti aikataulutettujen kokousasioiden lisäksi ovat nämä kaksi kohtaa, jotka vaativat lisäkeskustelua seurakunnissa. Yksi on tämä LLC:n alueiden uudelleenjärjestely. Se ei ainoastaan järjestä alueita uudelleen, se myös muuttaa johtokunnan jäsenten aluetta, mistä he tulevat, kunkin alueen osuutta.

In addition to the regularly scheduled meeting details will be these two points that will need additional discussion in the congregations. One is this LLC area realignment. Not only does it realign the areas, it also changes the board members area where they're coming from, the allotment for each area.

Mutta se vaatii myös sisäisten sääntöjen muutoksen. Ja muistan, vuosia sitten, olin töissä Kenille alhaalla Coloradossa, ja hän meni katsomaan taloa erään projektin takia, ja luulen, että projekti oli, että he tarvitsivat vähän saumausta kylpyammeen ympärille.

But it also requires a bylaw change. And I remember years ago, I was working for Ken down in Colorado, and he went to see a house about a project, and I think the project was they needed some caulking around a bathtub.

Kaksi vuotta myöhemmin talo oli kuin 2 miljoonan dollarin projekti tämän saumauksen vuoksi, jota kylpyammeeseen tarvittiin. Joten kun muutimme, kun teemme joitakin muutoksia työssä, ostimme uuden toimiston, vaihdoimme osoitteen. Joten meidän täytyy vaihtaa osoite sisäisiin sääntöihin. Joten tämä käynnistää kokonaisen sarjan tapahtumia. Joten kun kerran teemme sitä, voimme yhtä hyvin päivittää sisäiset säännöt kokonaisuudessaan.

Two years later, the house was like a $2 million project for this caulking that was required in the bathtub. So when we changed, when we do some changes in the work, we bought the new office, we changed the address. So we need to change the address on the bylaws. So this starts a whole series of events. So once we're doing that, we might as well just update the bylaws as a whole.

Se päivitetty sisäisten sääntöjen asiakirja on myös osa sitä vuosikokouksen asiakirjapakettia. Joten ne ovat ne kaksi kohtaa säännöllisesti aikataulutettujen asioiden lisäksi, joita pyytäisin teitä seuraamaan. Kai kolmas olisi tämä LLC:n ja SRK:n suviseurojen ajankohtien tulevaisuus. Tällä hetkellä SRK:n ja LLC:n välillä ei ole yhteistyötä. Olemme aina ajoittaneet suviseuramme 4. heinäkuuta viikonlopun ympärille.

That updated bylaw document will also be a part of that annual meeting packet. So those will be the two items in addition to the regularly scheduled things that you would please watch for. I guess a third one would be this future of LLC and SRK summer service dates. Currently, there is no collaboration between SRK and LLC. We've always scheduled our summer services around the 4th of July weekend.

Muutama vuosi sitten SRK soitti ja kysyi, olisiko meidän mahdollista ketjuttaa viikonloput, SRK ja LLC. He aloittivat sen suviseurojen radiolähetystoiminnan Suomessa, ja englanninkieliselle sisällölle on todellista kysyntää.

A few years ago, SRK called and asked that would it be possible for us to piggyback weekends, SRK and LLC. They started that summer service radio broadcasting in Finland, and there's a real demand for English content.

Ja niin he ajattelivat, että se olisi oikein mukava tapa, jolla he voisivat käyttää suviseurojensa lähetystoimintaa, jos he voisivat lähettää SRK:n suviseurat ja sitten seuraavana viikonloppuna LLC:n suviseurat. Joten tämä oli ehdotus. Toimme sen vuosikokoukseen ja lisäsimme siihen joitakin lisätietoja. Joten tämä on myös jotain, mitä haluamme käsitellä LLC:n vuosikokouksessa.

And so they thought it would be a real nice way that they could use their summer service broadcasting if they could broadcast SRK Suviseurat, and then the following weekend, the LLC summer services. So this was a proposal. We brought that to the annual meeting and we added some additional details to that. So this will also be something that we'll want to address at the LLC annual meeting.

Jos tämä sopii seurakunnille. Vähän tästä länteen, vain parinsadan askeleen päässä, pesurakennus on aloitettu, projekti siellä. En usko, että saamme sitä valmiiksi suviseuroihin mennessä, mutta katsotaan, kuinka nopeasti Phil saa sen tehtyä. Hän väittää aina olevansa parempi kuin on,

If this is agreeable for the congregations. Just west of here, just a couple hundred paces, the bathhouse has begun, the project there. I don't think we'll have it done in time for summer services, but let's see how quickly Phil can get that done. He always claims he's better than he is,

Hän on iso kaveri. Huomaa joidenkin näiden toimistoon tulleiden lisäysten kanssa, tiedättehän, ettei ihmistä tunne ennen kuin saa hänet toimistoon ja työskentelee hänen kanssaan joka päivä. Ja kaikki on hyvin, Phil, usko pois. Hänen päänsä ei koskaan sammu, eikä myöskään hänen moottorinsa. Joten hän vain menee, menee, menee ja menee, koska hänelle täytyy jatkuvasti syöttää työtä. Muuten hän vain pettyy. Ja minun tulee vähän sääli niitä urakoitsijoita, joiden kanssa hän asioi.

He's a big guy. You find out with some of these additions in the office, you know, you just don't know a person until you get them in the office and work with them every day. And it's all good, Phil, trust me. His head never shuts off, and neither does his engine. So he's just going, going, going, and going, because you've got to keep feeding him work. Otherwise, he just gets disappointed. And I kind of feel bad for the contractors that he's dealing with.

Dave on yksi heistä, putkimiehet. Hän on aina heidän puhelimessaan. Milloin te tulette sinne? Milloin te tulette sinne? Nämä kaverit tekevät sitä vapaaehtoisina, mutta jotenkin he tuntevat olevansa velvollisia olemaan siellä vapaaehtoisina tällä aika tiukalla aikataululla. Joten hänellä olisi jossain vaiheessa ura projektikehityksessä. Joten kiitos, Phil, siitä. Mutta joka tapauksessa se alkoi. Ja sitten viimeisenä, viime vuosina,

Dave's one of them, the plumbers. He's always on their phone. When are you going to be there? When are you going to be there? These guys are doing it as volunteer, but somehow they feel compelled to be there as volunteers on this pretty tight schedule. So he'd have a career at some point in project development. So thank you, Phil, for that. But anyway, it started. And then last of all, in recent years,

COVIDin aiheuttamien haasteiden vuoksi länsirannikko ei pystynyt saamaan omaa paikkaansa rippikoulua varten. Joten olemme järjestäneet ne rippikoulut uudelleen. Ja nyt tulee olemaan nämä leirit

Because of the challenges with COVID, West Coast was unable to get their own facility for confirmation. So we've readjusted those confirmation schools. And now there's going to be these camps

Kolme Camp Kippassa, kaksi Haskipissa, yksi Stony Lakella, kaksi Haskipissa ja Stony Lakella, ja yksi Prairie Shoresissa. Tämä riittää meille vuodeksi 2022, mutta ei mene kauan, ja tarvitsemme pari lisäleiriä. Joten siirrellään niitä asioita. Mainitsin jo viestinnän, LLC-sovelluksen. Se on käynnissä.

Three at Camp Kippa, two at Haskip, one at Stony Lake, two at Haskip and Stony Lake, and one at Prairie Shores. This will accommodate us for 2022, but it won't be long, and we're gonna need a couple of additional camps. So, moving those things around. I already mentioned the communication, the LLC app. That's ongoing.

Mutta työskentelemme myös sen LLC:n, AALC LLC:n, 50-vuotisjuhlahistoriakirjan parissa. Lukuryhmällä on ollut mahdollisuus käydä läpi useita sen lukuja. Keith jatkaa sen työstämistä, ja meillä on jotain valmiina vuoden 2023 suviseuroihin mennessä, jotka ovat meidän 50-vuotisjuhlamme.

But we're also working on that 50-year anniversary history book of the LLC, AALC LLC. The reading group has had a chance to review a number of the chapters of that. Keith continues to work on it, and we'll have something ready by 2023 summer services, which will be our 50-year anniversary.

Ja sitten äskettäin olemme päivittäneet LLC:n verkkosivuston. Se on vielä keskeneräinen, mutta jos näette siellä jotain, mitä haluaisitte suositella muutettavaksi, soittakaa toimistoon, koska se on yksi niistä asioista, joka on dynaaminen ja muuttuu aina. Jokainen käyttää asioita vain vähän eri tavalla ja niin edelleen. Joten ehdotuksia saa vapaasti antaa.

And then recently we've updated the LLC website. It's still a work in progress, but if there's anything that you see there that you'd like to recommend for change, please call the office because it's one of those things that's dynamic and always changing. Everybody uses things just a little bit differently and so on. So feel free with suggestions.

Ulkolähetystyömme, kuten mainitsin, on ollut pääasiassa peruttu useana, no, 2021 kokonaan, osa 2020:tä ja nyt osa 2022:ta. Toive on, että myöhemmin tänä kesänä voimme jatkaa joitakin matkoja ulkomaisiin kohteisiimme. Pastoraalinen osasto on myös työstänyt näitä työseminaareja uusille puhujille, ja ne uudet puhujat ovat voineet,

Our foreign mission work, as I mentioned, has been primarily canceled for a number of, well, 2021 completely, part of 2020, and now part of 2022. The hope is that later this summer, we'll be able to resume some trips to our foreign destinations. The pastoral department has also worked on these workshops for new ministers, and those new ministers have been able to,

Kokoontua niihin työseminaareihin, ja se on ollut todella hyödyllistä heidän omien sanojensa mukaan sen tuen ja niiden resurssien kannalta, joita pastoraalinen osastomme on voinut tarjota heille näissä työseminaareissa. Ja kuten jo mainitsin, ne siunaukset, jotka tulevat näiden yhteisten pastoreiden kautta. Ja sitten vain nämä viimeiset lisäkohdat, ja ne ovat enimmäkseen vain tiedoksi teille johtokunnille erityisesti harkittavaksi.

Gather at those workshops, and it's really been beneficial by their own account for the kind of support and resources that our pastoral department has been able to offer them during these workshops. And as I've already mentioned, the blessings that come through these shared pastors. And then just these last additional items, and they're mostly just informational for you boards in particular to consider.

Saamme aika ajoin, tai jopa kuten kuulimme Reinolta tänään, kysymyksen siitä, tiedättehän, LLC:istä ja Voice of Zionin mainoksista eri asioille, ja jopa tästä saarnojen arkistoinnista, miten se tapahtuu? Se on pääasiassa paikallista valvontaa. Joten me emme toimistolta valvo paikallista valvontaa.

We get from time to time, or even as we heard from Reino today, the question about, you know, the LLCs and the Voice of Zion advertisement for different things, and even this archiving of sermons, how does that happen? It's primarily a local oversight. So we don't from the office monitor local oversight.

Verkkosivustoja tai mitään sellaista. Joten on teidän tehtävänne valvoa. Ja on ollut niitä tilanteita luultavasti kaikissa seurakunnissamme, joissa puhuja on palvellut ja ajatellut, tiedättehän, että sitä saarnaa ei luultavasti pitäisi arkistoida. Joten seurakunnissa täytyy olla sellainen mahdollisuus käydä vapaata vuoropuhelua niistä asioista, ihan monesta syystä.

Websites or anything like that. So it's up to you folks to monitor. And there have been those situations in probably all of our congregations where a minister has served and thought, you know, that sermon probably shouldn't be archived. So there needs to be that kind of opportunity in the congregations to have free dialogue around those things, just for a number of reasons.

Palvelevan veljen vuoksi, liian usein sanamme ovat heikkoja ja puutteellisia, ja voi olla niitä aikoja, jolloin ei tunnu hyvältä, että yksi saarnoistamme arkistoitaisiin. Joten olisi parasta, että se tapahtuu siellä. Muistatte, että viime vuoden vuosikokouksessa toisaalta kokousedustajat pyysivät, ettei LLC enää arkistoisi saarnoja Minneapolisista tai Wolf Lakesta.

For the sake of the brother that's serving, too often our words are weak and lacking, and there may be those times where it doesn't feel good that one of our sermons would be archived. So it would be best that that takes place there. You'll remember at the annual meeting last year, on the other hand, the delegates requested that the LLC no longer archive the sermons from Minneapolis or Wolf Lake.

Joten vuosikokouksen jälkeen kokousedustajien ohjeen mukaisesti teimme niin. Poistimme niiden kahden seurakunnan arkistoidut saarnat verkkosivustoltamme. Myös sitten joka vuosi lähetysosasto lähettää tällaisen kyselyn puhujille. Ja jos voisitte pitää...

So after the annual meeting at the direction of the delegates, we did. We removed those two congregations' archived sermons from our website. Also then, every year the mission department sends out this kind of a survey for ministers. And if you would keep...

Sen epävakauden kanssa, jota olemme nähneet viime vuosina, ei ainoastaan joidenkin poistamista, vaan myös useita veljiä on lisätty viime vuosina. Jos voisitte muistaa seurakuntanne hallinnollisessa osuudessa lähettää sen uuden puhujatiedon toimistolle, se auttaa meitä. Me kyllä, kuten sanoimme, lähetämme vuosittain tällaisen pyynnön. Joten,

With the volatility we've seen in the recent years, not only removing some, but also a number of brothers have been added in the recent years. If you could remember in your administrative part in your congregation to send that new ministry information to the office, it'll help us. We do, as we said, send out yearly this kind of request. So,

Vain kirjanpitoamme varten olisi hyvä saada se niin ajantasaiseksi kuin vain mahdollista. Ennen tiesimme, kuka se täällä oli, joka sanoi, Ron, eriseuran aikaan oli 14 puhujaa. Nyt on 118, en tiedä, John. Joten myös siinä työssä on ollut paljon kasvua meidän päivinämme.

Just for our record keeping, it would be good to have that as up to date as we possibly can. It used to be that we knew who was it here that said, Ron, there was 14 ministers at the time of the heresy. There's 118, I don't know, John. So there's been a lot of growth even in that work in our current day.

Yksi muu asia oli tämä, että aika ajoin on kysytty, onko LLC:llä jonkinlainen palkkataulukko puhujille palvelemisesta eri tilaisuuksissa. Maksamme puhujille, ja lähetämme sen tiedon saarnasta, jos heitä kutsutaan, päivän palkan ja sen sellaista.

One other item was this, that there's been time to time a question whether or not the LLC has like a pay scale for ministers to serve at different events. We pay ministers and we send that information out for the sermon, if they're called a day's wages and that sort of thing.

Mutta se, mihin he pääasiassa viittaavat, on se, että he ovat pyytäneet toimistolta, ja meillä ei todellakaan ole mitään keinoa valvoa tätä, mutta tiedän, että esimerkiksi Phoenixissa, kysyin Eric Mattilalta äskettäin, onko se yhä siellä, mutta seurakunta oli siellä kysynyt, että voisitteko julkaista jossain, mikä tavanomainen hinta kasteesta, vihkimisestä, hautajaisista voisi olla, jotta

But what they're speaking to primarily is they've requested from the office, and we have really no way of monitoring this, but I know like in Phoenix, I asked Eric Mattila recently if it's still there, but the congregation had asked there that could you post somewhere what a going rate for a baptism, a wedding, a funeral might be so that

Seurakunta voi tavallaan rauhoittua sen suhteen. Vähän kiusallista, jos puhuja itse olisi kysynyt sitä, paljonko veloittaisit vihkimisestä? En tiedä. Mutta sanoin leikilläni eräänä päivänä, sanoin eräälle pariskunnalle, että tapa, jolla teen rahani pastorina, jos haluatte lyhyen saarnan, se maksaa teille paljon rahaa. Jos ei ole väliä, kuinka pitkä se on, se on ilmainen.

The congregation can kind of be put at ease with that. Kind of awkward if the minister themselves had asked that, how much would you charge for a wedding? I don't know. But I told jokingly one day, I told a couple that the way I make my money as a pastor, if you want a short sermon, it costs you a lot of money. If it doesn't matter how long it is, it's free.

No, kun menin toimittamaan vihkimisen, se oli Rockfordissa. Heillä on tämä tarjotin, ja siellä on mikrofoni. Kurotin alas ottamaan mikrofonin lupauksia varten, ja näin nämä dollarisetelit rivissä siellä. Joten menetin, melkein menetin. Minun piti todella, joten se olisi, jälleen, huumorini menee liian usein yli, ja joudun vaikeuksiin.

Well, when I went to do the wedding, it was in Rockford. They have this tray, and there's a microphone in there. I reached down to grab the microphone for the vows, and I saw these dollar bills lined up in there. So, I lost, I just about lost. I had to really, so it'd be, again, my humor goes overboard too often, and I get in trouble.

Mutta vakavasti puhuen, jos seurakunta voi tavallaan vakiinnuttaa tavanomaisen hinnan, se rauhoittaa puhujaa jonkin verran, jos heidän ei tarvitse päättää hintoja. Joten voimme harkita sitä seurakunnan johtokuntana. Tai kysyä vaimolta? Voinko kysyä vaimoltani? John?

But in seriousness, if the congregation can kind of establish a going rate, it puts the minister somewhat at ease if they don't have to determine rates. So we can consider that as a congregation board. Or ask the wife? Can I ask my wife? John?

John sanoo, että jos heidän täytyy kysyä hänen hintojaan, heillä ei ole siihen varaa. Tehkää vain vapaaehtoinen uhri. Mutta ne ovat vain joitakin niistä käytännön yksityiskohdista, joita kuulemme aika ajoin toimistolta. Viisi minuuttia yli. Pahoitteluni. Onko kysymyksiä tai huolia tai

John says if they have to ask his rates, they can't afford it. Just make a free will offer. But those are just some of the practical details that we hear from time to time from the office. Five minutes over. My apologies. Is there questions or concerns or

Jotain, jotain. Okei. Okei, no, luulen... Kävisikö joku teistä veljistä tarkistamassa tuolla takana, että naiset ovat valmiina? Darren on siellä, vai...

Something, something. Okay. Okay, well, I think... Do any of you brothers check back there to make sure that the ladies are ready? Darren's there, or...

Vedin täytön ja kävelin sinne ja sanoin heille, milloin voimme saada sen illallisen valmiiksi? Se ei ole valmis. Okei, pitkä laulu. Joten se oli todella nopea ja lyhyt, on yksi,

I pulled the fill and I walked in there and I told them, when can we have that supper ready? It's not ready. Okay, long song. So that was a real quick and brief, there's a,

Esitys illallisen jälkeen sitten, luulen, että enimmäkseen Adrian ja Phil, luulen, että John tavallaan kieltäytyi siitä tälle illalle, mutta hän käy läpi muutaman lähetysosaston hallinnollisen asian, ja Philillä on lyhyt katsaus tiloista. Okei, no, jos joku voisi valita laulun, voisimme laulaa laulun, ja sitten, Darren? Onko vapaaehtoinen kolehti?

The presentation after supper then, I think mostly Adrian and Phil, I think John kind of begged off of that one for this evening, but he'll go over a few of the business items from the mission department, and Phil will have a brief update on facilities. Okay, well, if someone could choose a song, we could sing a song, and then, Darren? Is there a free will offering?

Se on hyvä ajatus. Onko täällä kerääjiä? Kuka on Monticello? Nate? Okei, on vapaaehtoinen. Voitte laittaa lahjoituksen sinne keittiön tasolle. Siellä on pari laatikkoa, jotka näin lahjoituksia varten. Muuta?

It's a good idea. Is there any collectors here? Who's the Monticello? Nate? Okay, there's a free will. You can put a donation there on the kitchen counter. There's a couple boxes I saw for donations. Anything else?

Okei. 410? Okei. Kiitos.

Okay. 410? Okay. Thank you.

Kun aloitamme istunnon täällä illallisen jälkeen, tuli tekstiviesti niiltä, jotka olivat kokoontuneet Outlookin kirkolle. He olivat lopettelemassa siellä, siellä kirkolla, ja he lähettivät nämä terveiset, että heitä oli 18, jotka kokoontuivat sinne kirkolle tänään. Ja tämä tuli Steven [Warwarukilta], Jumala siunatkoon.

As we begin the session here after supper, there were a text message came from those that were gathered at the Outlook Church. They were wrapping up there, there at the church, and they sent these greetings that there were 18 of them that gathered there at the church today. And this came from Steven [Warwaruk], God bless.

Johnin esitys ja sitä seurannut keskustelu. Joten välitän ne terveiset, jotka tulivat niiltä, jotka olivat kokoontuneet sinne Outlookiin. Joten tänä iltana on vielä muutama asia, joita lyhyesti käsitellä.

John's presentation and the ensuing discussion. So share those greetings that came from those gathered there in Outlook. So this evening there's a few items yet to just briefly touch on.

Hoidan niistä neljä ensimmäistä, ja sitten Phil käsittelee tilat ja Silver Springsin kehittämisen. Ja nämä neljä ensimmäistä asiaa ovat aiheita, joista keskustelimme äskettäisellä puhujien leirillä Stony Lake Campilla. Ja olen varma, että seurakunnissanne olette kuulleet terveisiä siltä leiriltä, veljiltä, jotka olivat siellä läsnä, mutta tässä haluaisin vain jälleen välittää.

I'll handle the first four of them, and then Phil will do the facilities and Silver Springs development. And these first four items are topics that we visit about at the recent minister's camp at Stony Lake Camp. And I'm sure in your congregations you've heard greetings from that camp, from the brothers that were in attendance there, but here I'd like to just again share.

Terveiset siltä leiriltä. Jumala siunasi meitä erityisellä ykseyden ja yhteyden ajalla siellä veljien kanssa, kun pysähdyimme siellä sinä viikonloppuna. Ja puhuimme, kuten teimme tänä aamuna johdannossamme, keskustelussamme tänä iltapäivänä

The greetings from that camp. God blessed us with a special time of unity and fellowship there with the brothers as we paused there that weekend. And we talked as we did this morning in our introduction in our discussion this afternoon of the

Jatkuvista hengellisistä vaikeuksista, joita koemme, ja sivusimme myös pandemiaan liittyviä kysymyksiä. Ja kai minulle on vain jäänyt tämä ajatus, ja kuten jo vähän mainittiin joissakin kommenteissa aiemmin tänään, miten tuntuu siltä, että on jotain, joka jopa yhdistää näitä kahta asiaa.

Continuing spiritual difficulties that we experience and also touched on issues surrounding the pandemic. And I guess I've just been left with this thought and as was kind of mentioned in some of the comments earlier today, how it seems like there is something that even connects in these two items.

Kai se, mitä olen tässä ajatellut, on, että vihollinen, hän on se, mikä yhdistää, koska hänen päämääränsä, olipa asia mikä tahansa, on rikkoa uskovaisten rakkaus ja ykseys. Se voi olla näiden hengellisten keskustelujen asioiden ympärillä, joita olemme kohdanneet ja käyneet nämä viimeiset seitsemän tai niin vuotta, jotka ovat olleet enemmän etualalla, tai se voi olla jopa näitä

I guess what I've thought in this is the enemy, he's what connects because his goal, no matter what the issue, is to break the love and the unity of the believers. It can be around these matters of the spiritual discussions that we've encountered and had these past seven or so years that have been more at the forefront, or it can be even these

Mitä voisimme kutsua jopa ajallisiksi asioiksi, mutta jos vihollinen voi käyttää tätä rikkoakseen rakkauden uskovaisten välillä, hän on tehnyt sen, mikä hänen aikeensa on. Mutta lämpimät terveiset siltä

What we could call even temporal matters, but if the enemy can use this to break the love between the believers, he's done what his intent is. But warm greetings from that

Puhujien leiriltä, ja kerromme tässä vain lyhyesti joitakin asioita, joista puhuimme, ihan tiedoksi johtokunnan jäsenille, ja tulee olemaan joitakin näistä asioista tulevien kuukausien aikana. Teemme lisää työtä pastoraalisessa toimikunnassa ja sitten jatkamme tiedottamalla seurakunnille sitten tarpeen mukaan myös.

Ministers Camp and we'll just share briefly here some of the things we talked about just for information for board members and there will be some of these things over the course of the coming months. We'll be doing some more work on the pastoral committee and then follow up with information to the congregations then as needed as well.

Käytimme jonkin aikaa englanninkielisiin raamatunkäännöksiin, ja olemme monien vuosikymmenten ajan pohjoisamerikkalaisessa kristillisyydessä tunnustaneet, että King James -käännös on ollut virallinen Raamattu, se Raamattu, jota käytämme. Ja viimeisempien

We spent some time on the English Bible translations, and we have, for many decades in North American Christianity, recognized that the King James Version has been the official Bible, the Bible that we use. And over the course of more recent

Vuosien aikana, ehkä erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, on tullut pyyntöjä ja ehdotuksia, että voisimmeko harkita nykyaikaisempaa käännöstä käytettäväksi viitteenä ja mahdollisesti seurakunnassa. Ja tärkeimmät syyt tähän ovat, että King James -käännös on ikänsä ja käännöstyylinsä vuoksi monille vaikeasti ymmärrettävä.

Years, maybe especially in the past decade, there's been requests and suggestions that if we could consider a more contemporary translation to be used for reference and possible uses in the congregation. And the primary reasons for this is that the King James Version, because of the age and translation style, is difficult for many to understand.

Ja vuonna 2008 LLC:n johtokunta sitten käsitteli tätä kysymystä. Ja silloin, kun siitä keskusteltiin, ei katsottu, että käyttäisimme siinä vaiheessa resursseja tämän edistämiseen, mutta sitten vuonna 2013

And in 2008, this question was then considered by the LLC board. And at that time, when it was discussed, it wasn't felt that we would devote resources at that point to pursue this, but then in 2013,

Perustettiin raamatunkäännösten arviointitoimikunta alkamaan tarkastella muita käännöksiä. Ja kun tästä ensimmäisen kerran keskusteltiin vuonna 2008, hyväksyttiin raamatunkäännöksiä koskeva lausunto, ja sitä on päivitetty vuosien mittaan.

A Bible translation evaluation committee was formed to begin looking at other translations. And when this first was discussed in 2008, there was a Bible translation statement that was adopted, and this has been updated over the years.

Mutta jo silloin, ja se on luultavasti samanlainen vielä tänäänkin, mutta saatavilla oli 450 englanninkielistä Raamatun kokonais- tai osakäännöstä. Joten tätä harkitessaan toimikunta kävi läpi sen lähestymistavan, jota SRK käytti, kun Suomen kirkko

But already at that time, and it's probably similar yet today, but there were 450 full or partial English translations of the Bible available. So in considering this, the committee reviewed the approach taken by the SRK when the Finnish church

Julkaisi Raamatun vuoden 1992 käännöksen. Ja siitä työstä, jonka SRK teki, oli tavallaan Raamatun keskeisiä kohtia, jotka merkittiin alueiksi, että kun tarkastellaan erilaisia käännöksiä, nämä olisivat jakeita tai kohtia, joita harkita ja katsoa, miten niitä on lähestytty.

Published the 1992 version of the Bible. And from that work that was done by the SRK, there were kind of key portions of the Bible that were noted as areas that when you're looking at a variety of translations, that these would be verses or portions to consider and look at how they are approached.

Ja sitten siitä työstä, jonka toimikunta, he tunnistivat kaksi käännöstä lisätarkastelua varten. Ja nämä olivat ESV, English Standard, ja New International -käännökset.

And then from the work that the committee, they identified two translations for additional review. And these were the ESV, English Standard, and the New International versions.

Ja sitten puhujien leirillämme huhtikuussa tästä keskusteltiin, ja käytimme jonkin aikaa joidenkin niiden kohtien läpikäymiseen, jotka raamatunkäännösten arviointitoimikunta oli merkinnyt. Ja ennen sitä seurakunnan puhujia pyydettiin myös tekemään tarkastelua. Ja tällä hetkellä nyt,

And then at our minister's camp in April, this was visited about, and we spent some time reviewing some of the portions that were noted from the Bible Translation Evaluation Committee. And prior to that, the ministers in the congregation were asked to do review as well. And currently now,

Raamatunkäännösten arviointitoimikunnan kanssa yhdessä pastoraalisen toimikunnan kanssa he työstävät tätä. Siitä tulee sitten ehdotus siitä, miten näitä lisäkäännöksiä voitaisiin käyttää. Ja tämä menee sitten LLC:n johtokunnan harkittavaksi.

With the Bible Translation Evaluation Committee, along with the Pastoral Committee, they'll work on this. It will happen then for a proposal of how these additional translations may be used. And this will be then for LLC board consideration.

Ja luulisin, että jotain tällaista olisi ehkä asia, jonka jossain vaiheessa toisimme sitten vuosikokoukseen myös kokousedustajien harkittavaksi. Ja sitten toinen asia, joka siellä esitettiin, oli kuolinilmoituslomake. Vuosien kuluessa ja

And I would think something like this would be maybe a matter at some point that we would bring then to an annual meeting for delegates to consider as well. And then another item that was presented there was death notification form. Over the course of years and

Joissakin seurakunnissa tämä ulottuu monien vuosien taakse, mutta seurakunnat ovat omaksuneet käytännön ilmoittaa kuolemista ja laulaa poisnukkuneen muistoksi. Tällä hetkellä se tiedonkulku tapahtuu pääasiassa suusta suuhun. Joku kuulee, ja ehkä seurakunnassa on yhteyksiä, ja sillä tavalla tieto jaetaan.

In some congregations, this goes back many years, but congregations have adopted the practice of announcing deaths and singing in memory of one who has departed. At this point, that communication happens primarily by word of mouth. Somebody hears, and maybe there's connections in a congregation, and that way the information is shared.

Ajatus oli, että jos voimme, kehitämme lomakkeen, joka voidaan täyttää, ja sitten täytetty lomake voidaan lähettää kaikille seurakunnille, jotta heillä on tarvittavat tiedot. Joten olemme työstäneet lomakkeen kehittämistä. LLC:n verkkosivustolla on puhujien resurssialue. Lomake linkitetään sinne.

The thought was that if we can, we'll develop a form that can be completed, and then a completed form can be sent to all the congregations so they have the necessary information. So we've worked on developing a form. There's a minister's resources area on the LLC website. The form will be linked there.

Tiedot voidaan lähettää usein. Se voi olla puhuja, veli, jota pyydetään palvelemaan hautajaisissa, jolla olisi luultavasti tiedot valmiina. Hän voisi täyttää tämän lomakkeen ja sitten lähettää sen, ja sitten se voidaan lähettää joko suoraan lähettämällä tai saamme sen toimistolle ja voimme välittää sen eteenpäin seurakunnille.

Information can be submitted often. It may be the minister, the brother who's asked to serve at a funeral would have probably ready the information. He could fill out this form and then submit it and then it can be sent either directly by submitting it or we'll get it at the office and can forward it on to the congregations.

Tämän ohella työstämme ehkä joitakin esimerkki-ilmoituksia siitä, miten tämä lomakkeen tieto voidaan sitten muokata ilmoitukseksi seurakunnassa, ja ohjeita tämän käyttöön. Ja sitten toivottavasti tämä auttaa ja avustaa. Emme millään tavalla

Along with this, we're working on some maybe sample announcements of how this information on the form can then be worked into an announcement in the congregation and guidelines for use of this. And then hopefully this will help and assist. We're not in any way

Ehdota, että seurakunnat lähestyisivät tätä eri tavalla kuin ovat lähestyneet. Edelleen tästä asiasta on suullinen käytäntö, ja seurakunnat ovat vakiinnuttaneet lähestymistavan, joka tuntuu toimivan parhaiten heidän tilanteessaan. Joten toivottavasti tämä tieto voi vain palvella sitä, kun se tapahtuu ja tehdään seurakunnissa. A

Suggesting that congregations would approach this differently than they had. Still there's the vocal practice with this item and congregations have established the approach that feels like it works best in their situation. So hopefully this information can just serve that as it happens and is done in the congregations. A

Pari vuotta sitten, vai onko siitä ehkä kolme vuotta nyt, tuli kokousedustajilta pyyntö vuosikokoukselle, että harkitsisimmeko aihetta uskontunnustuksen lausumisen lisäämisestä ehtoollisjumalanpalvelukseemme. Ja John keskusteli pääasiassa Geo Nisilan kanssa Suomessa ja sitten muiden, mutta

A couple years ago, or is it maybe three years ago now, there came a request from the delegates to the annual meeting if we would consider the topic of adding the reciting of the creed to our communion service. And John visited primarily with Geo Nisila in Finland and then others, but

Kun Suomen kirkko kehitti tai uudisti kirkkonsa liturgiaa tai jumalanpalveluksen muotoa, Gail oli mukana tässä työssä, ja hänen täytyi tutkia tätä tarkasti. Joten John otti yhteyttä häneen, ja sitten keskustelimme tästä myös puhujien leirillä.

When the Finnish church was developing or revising its church liturgy or form of worship service, Gail was involved in this work and he needed to study this closely. So John connected with him and then we visited about this also at minister's camp.

Kun puhumme liturgiasta, kai olen aina ajatellut tällä tavalla, no, liturgia on ehkä tällainen jumalanpalvelus, jossa papilla on osuus ja seurakunnalla on osuus, kuten ne meistä, jotka ovat käyneet Suomessa, ehkä tietävät.

When we talk about liturgy, I guess I've always thought in this way, well, liturgy is maybe this kind of a worship service where the priest has a part and the congregation has a part, as those of us that have visited Finland maybe are aware of.

Kun ajattelemme termiä liturgia, se on yksinkertaisesti jumalanpalveluksemme muoto. Joten me, kun kokoonnumme sunnuntaiaamuna tai kun kokoonnumme ehtoollisjumalanpalvelukseen, siihen liittyy liturgia. Se on jumalanpalveluksen järjestys. Ja harkitessa tätä uskontunnustuksen asiaa,

When we think of the term liturgy, this is simply the form for our church service. So we, when we gather on a Sunday morning or when we gather for our communion service, there's a liturgy that accompanies that. It's the order of service. And in considering this matter of the creed,

Jumalanpalveluksessamme ja sitten erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksessa Luther sanoi, että uskontunnustus on seurakunnan vastaus saarnaan, sanaan, joka luetaan, puhutaan ja kuullaan. Ja tällä tavalla on luonnollista, että seurakunta pastorin johdolla lausuisi uskontunnustuksen ääneen ja yhdessä.

In our worship service and then in particular in the communion service, Luther said that the creed is the congregation's answer to the sermon, to the word that is read, spoken, and heard. And in this way, it is natural that the congregation led by the pastor would recite the creed aloud and together.

Ja kun tämä tehdään, uskontunnustus korostaa seurakunnan uskoa kahdella tavalla. Se on vastaus tai aamen saarnalle ja seurakunnan usko Herran pyhään ehtoolliseen, ehtoolliseen, joka seuraa.

And when this is done, the creed emphasizes the congregation's faith in two ways. It's the answer or the amen to the sermon and the congregation's faith in the Lord's Holy Supper in communion that is to follow.

Joten kun ajattelemme, miten Luther näki uskontunnustuksen ja sen asiayhteyden jumalanpalveluksessa, se antaa paikan, jossa tämä tapahtuisi ehtoollisjumalanpalveluksessa. Se olisi välittömästi saarnan jälkeen, eikä saarnan ja uskontunnustuksen välissä olisi virttä. Se toimii sitten sanan liturgian tai sanan jumalanpalveluksen muodon päätöksenä.

So when we consider how Luther viewed the creed and in its context in a church service, it gives a location where this would happen in the communion service. It would be immediately after the sermon and there wouldn't be a hymn between the sermon and the creed. It serves then as the conclusion to the liturgy or the form of service of the word.

Sieltä jumalanpalvelus siirtyy sakramentin liturgiaan tai muotoon, ehtoolliseen. Joten nykyinen ehtoollisjumalanpalveluksemme, kaksi osaa, jumalanpalveluksen järjestys tai sanan liturgia, aloitamme virrellä, jota seuraa rukous. On saarna ja sitten

From then, the service moves into the liturgy or the form for the sacrament for communion. So our current communion service, the two parts, the order of service or liturgy of the word, we begin with a hymn followed by a prayer. There's the sermon and then

Virsi, joka seuraa saarnaa. Ja sitten siirrymme sakramentin jumalanpalveluksen järjestykseen, tervehdykseen, niihin eri osiin, jotka ovat ehtoollisen kaavassa, synnintunnustukseen, synninpäästöön ja niin edelleen, jakamiseen asti, ja sitten ehtoollisen jälkeen loppurukoukseen ja siunaukseen, ja sitten päätösvirteen.

A hymn that follows the sermon. And then we move into the order of the service for the sacrament, the salutation, the various sections that are there in the communion rites, confession of sin, absolution, and so on, through to the distribution, and then following communion, the closing prayer and benediction, and then concluding hymn.

Joten jos harkitsisimme tätä ja lisäisimme tämän ehtoollisjumalanpalvelukseemme, uskontunnustus lausuttaisiin sitten saarnan jälkeen. Ja sitten olisi pari mahdollista vaihtoehtoa. Sen jälkeen voisi olla virsi, tai sitten ilman sitä virttä siinä siirryttäisiin suoraan sakramenttiin,

So if we were to consider this and add this into our communion service, the creed would be then recited following the sermon. And then there would be a couple of possible considerations. There could be a hymn afterwards, or then without that hymn there, you would move directly into the sacrament,

Ehtoollisjumalanpalvelukseen, alkaen tervehdyksestä. Ja tämä ei ole jotain, mikä tällä tavalla tulee nyt suosituksena. Tämä olisi asia, johon palata vuosikokouksessa, mutta enemmänkin vain tiedoksi, mitä keskustelu on ollut, mistä keskustelimme sillä puhujien leirillä.

The communion service, beginning with the salutation. And this isn't something that in this way is coming now as a recommendation. This would be an item to follow up on at an annual meeting, but more just information, what the discussion has been, what we visited about that minister's camp.

Ja asia tiedoksi, ehkä seurakuntien johtokunnat voivat myös viedä tämän mukanaan ja antaa tälle jonkin verran harkintaa ja ajatusta, kun palaisimme tähän jossain vaiheessa täällä, ehkä vuosikokouksen yhteydessä, ja keskustelemme siitä, jos tekisimme tämänkaltaisen muutoksen ehtoollisjumalanpalvelukseemme.

And item for awareness, maybe congregation boards can also take this back and give some consideration and thought for this as we would return to this at some point here, maybe in the context of an annual meeting and visit about it if we were to establish this type of a change for our communion service.

Viimeinen asia, jota halusin vain sivuta, on ollut ehtoollisen kaavamme ja se, miten olemme jakaneet ehtoollista.

The final item that I just wanted to touch on has been our communion rights and how we've distributed communion.

Tiedän, että monissa seurakunnissa COVIDin ja niiden erilaisten ohjeiden vuoksi, joiden alaisina olimme, ehtoollisjumalanpalvelukseen tehtiin muutoksia, ja se on vaihdellut. Ja joissakin seurakunnissa otettiin jopa erilaisia lähestymistapoja. Mutta kun nyt siirrymme pois pandemiasta, olisi hyvä, jos voisimme

I know in many congregations with COVID and the various guidances that we were under, there were adjustments made to the communion service, and that has varied. And in some congregations, there was even different approaches that were taken. But as we move now out of the pandemic, it would be good if we can

Harkita, jos jotkin näistä käytännöistä, jotka nyt on omaksuttu, jos on jotain, minkä haluaisimme omaksua yhtenäiseksi käytännöksi kaikissa seurakunnissamme, vai

Consider if some of these practices that now have been adopted, if there's something we would wish to adopt as a consistent practice in all of our congregations or

Voisimmeko palata siihen, miten pidimme ehtoollisjumalanpalveluksen ennen COVIDia? On ollut, tiedän henkilökohtaisesti, olen saanut palautetta molempiin suuntiin. On ollut tätä ajatusta, että olisi mukava palata siihen, miten teimme sen ennen, jolloin puhuja jakoi ehtoollisaineet henkilölle. Ja olen myös saanut palautetta, että lähestymistapamme Elk Riverissä on ollut se, että

Might we return to how we did the communion service before COVID? There's been, I know personally, I've received feedback both ways. There's been this thought that it would be nice to return to how we did it before, where the minister distributed the elements to the person. And I've also received feedback that our approach in Elk River has been that

Ehtoollisleipä asetetaan ehtoollisvieraan käteen ja tarjotinta tarjotaan ja jokainen ottaa oman maljansa tarjottimelta. Olen myös kuullut kommentteja, että tätä on arvostettu, ja jopa toivetta, että tämä jatkuisi. Mutta tästä eteenpäin olisi hyvä harkita tätä. Luulen, että ensisijaisesti

The communion wafer is placed into the hand of the communicant and the tray is offered and individuals take their own cup from the tray. I've also heard comments that this has been appreciated and even the hope that this would continue. But going forward now, it would be good to consider this. I think primarily

Kun ajattelemme suurempia seurojamme, suvi- ja talviseuroja, mikä käytäntömme tulee olemaan. Mutta sitten ajattelen puhujina, kun meitä kutsutaan palvelemaan muihin seurakuntiin, ehkä erityisseuroihin, jos siihen on melko yhtenäinen lähestymistapa, se vain tekee paljon helpommaksi ehtoollisjumalanpalveluksen.

When we think of our larger services, summer and winter services, what our practice will be. But then I think of as ministers, when we're called to serve in other congregations, maybe for special services, if there's a fairly consistent approach to that, it just makes it a lot easier for the communion service.

Joten tämä olisi jotain, josta pastoraalinen toimikunta toivoo teidän palautettanne ja harkintaanne. Viestikää ja jakakaa ajatuksenne kanssamme, kun käymme näitä keskusteluja nyt eteenpäin ehtoollisen kaavasta. Joten ne olivat ne muutamat asiat, jotka minulla oli

So this would be something the pastoral committee is looking for your input and consideration on. Please communicate and share your thoughts with us as we have these discussions now going forward on the communion rites. So those were the few items that I had from

Puhujien neuvostosta, annan sen nyt tässä Philille tilakatsausta varten. Hyvää iltaa. Hyvä puhe niille, joita en ole vielä ehtinyt tervehtiä.

Minister's Council will turn it over to Phil now here for facility update. Good evening. Good speech to those that I haven't been able to greet yet.

Ja jossain vaiheessa luulin, että veljeni Eric oli aika nokkela, mutta äskettäin olen huomannut toisin. Hän luuli, että se osui minuun kuormaajalla muutama minuutti sitten. Hän unohti, että minulla on viimeinen sana tänään. Joten,

And at one point I thought my brother Eric was fairly clever, but recently I've discovered otherwise. He thought that hit me with a skid steer a few minutes ago. He forgot that I have the last word today. So,

Juuri sen verran siitä langasta riittää minulle. En aio sanoa siitä enempää. Joten ihan lyhyesti, meillä on tilakatsaus ja vain vähän tietoa koskien tulipaloa, joka on käynnissä Camp Kippassa tai Camp Kippan lähellä, ja sitten vähän lisää tietoa koskien keskustelujamme Haskettin ympärillä. Joten tämä on kaavio, joka näyttää, mikä meidän

Just enough of that thread is enough for me. I'm not going to say anything more about it. So just real briefly, we have a facilities update and just a little bit of information regarding the fire that's happening at Camp Kippa or near Camp Kippa, and then a little bit more information regarding our discussions around Haskett. So this is a graph that shows what our

Meidän käyttömme tai leiriosallistumisemme oli eri leireillä vuoden 2021 aikana. Ja niin lähes 1 600 osallistujaa oli Stony Lakella. Ja jälleen, nämä eivät ole, luvut eivät ole täysin täydellisiä, koska nämä ovat lukuja, jotka saamme ilmoittautumis-activestamme.

Our usage or our camp participation was at the different camps during 2021. And so nearly 1,600 participants were at Stony Lake. And again, these aren't, the numbers aren't completely perfect because this is the numbers we get off of our signup active.

Että on osallistumista, joka tulee muuta kautta kuin sen ilmoittautumisjärjestelmän, joka meillä on. Mutta joka tapauksessa tähän aion luottaa ja tähän olen luottanut tiedon osalta. Joten lähes 1 600 osallistujaa Stony Lakella ja Camp Kippassa, ja meillä on noin 900 vähän yli.

That there are participation that do come other than through that sign-up system that we have. But at any rate, this is what I'm going to rely on and what I have been relying on for information. So almost 1,600 participants at Stony Lake and at Camp Kippa, and we have about 900 just over.

Prairie Shores on juuri vähän alle 600:ssa, ja sitten Haskett Lake vuonna 2021 oli 340. Haskett Lakella tänä vuonna, nykyisen aikataulumme perusteella, odottaisimme pikemminkin 700 osallistujaa Haskett Lakelle. Joten se tietysti tulee mukaan siihen keskusteluun, jota käymme koskien sikäläisiä tilanteita leirisuunnittelussamme.

Prairie Shores is right at just under 600, and then Haskett Lake in 2021 was 340. At Haskett Lake this year, based on our current schedule, we would expect more like 700 participants at Haskett Lake. So that certainly enters into the conversation that we have regarding the situations there in our camp planning.

Joten nämä seuraavat muutamat kalvot näyttävät vain tavallaan lyhyesti, mitä on tapahtumassa. Stony Lakella on 43 tapahtumaa huhtikuun ja lokakuun välillä. Se on kiireinen leirikausi. Siellä tapahtuu paljon työtä, paljon vapaaehtoistoimintaa, ja tarvitaan noin 500 ihmistä tai 500 vapaaehtoispaikkaa auttamaan leirejämme toimimaan leirikautemme aikana.

So these next few slides will just kind of briefly show what's happening. There are 43 events between April and October at Stony Lake. It's a busy camp season. A lot of work happens there, a lot of volunteer activities, and it takes about 500 people or 500 volunteer positions to help our camps function during our camp season.

Joten siihen sisältyvät keittiö, kurssihenkilökunta, johtajat, opettajat, leiriohjaajat. Joten on valtava urakka saada kaikki leirijärjestelmämme toimimaan. Se vaatii paljon vapaaehtoistyötä. Ja jälleen pyytäisimme, että jos teitä pyydetään auttamaan leirillä, sanokaa ensin kyllä ja miettikää sitä. Ja sitten jos on hyvä syy, ettette voi, niin tavallaan kohteliaasti kieltäytykää.

So that's including kitchen, course staff, directors, teachers, camp counselors. So it's a huge undertaking for all of our camp systems to work. It requires a lot of volunteer work. And again, we would ask, if you are asked to help at camp, say yes first and think about it. And then if there's a good reason that you can't, then kind of politely decline.

Sen sijaan, että sanotte ensin ei ja harkitsette sitä ja sitten nolottaa liikaa sanoa, ettette voi. Meidän on tyypillisesti helpompi löytää korvaaja kuin löytää alkuperäinen henkilökunta.

Rather than say no first and consider it and then be too embarrassed to say that you can't. It's typically easier for us to find a replacement than it is for us to find the initial staff.

Ja sitten on, kautta näiden kalvojen, näette tässä yhteisen teeman siinä, että Julie Ojalehto on keskitetty keittiöpäällikkö. Meillä on aiemmin ollut keittiöpäällikkö jokaisessa leirikeskuksessa. Ja koska emme pystyneet löytämään ketään tänä vuonna, pyysimme Julieta, työskentelisikö hän kanssani ottaakseen vähän erilaisen lähestymistavan keittiöömme ja ruokapalveluumme.

And then there's, throughout these slides, you'll see a common theme here in that Julie Ojalehto is the central kitchen manager. We've had a kitchen manager at each of the camp centers in the past. And due to a lack of being able to find somebody this year, we did ask Julie if she would work with me on taking a little bit of different approach to our kitchen and our food service.

Ja niin Julie on suostunut auttamaan, ja hän palvelee enemmänkin keskitettynä, vain kaikille Pohjois-Amerikan leireille, tai ei Prairie Shoresille, mutta kaikille Yhdysvaltain leireille sinä keittiöpäällikkönä. Joten hän seuraa aikataulutettujen osallistujien määrää. Hän tilaa ruoan toimitettavaksi sinne. Ja sitten jokaisessa leirikeskuksessa meillä on joku, joka ottaa sen toimituksen vastaan

And so Julie's agreed to help out and she's serving more as a central, just for all of North American camps, or not Prairie Shores, but all US camps as that kitchen manager. So she's monitoring the number of participants that are scheduled. She's ordering the food to be delivered there. And then at each camp center, we will have somebody that'll take that delivery

Ja sitten ylläpitää varastoa. Olemme kehittäneet vakioruokalistan. Meillä on ollut vähän poikkeama tämän leirin alussa täällä. Puhujien leiri, Kevin Johnson ja Mike German menivät sinne ja tarjoilivat puhujille. Ja tiedättehän, loppu leirikaudesta tulee olemaan paljon parempi. No, niin, he tavallaan asettivat riman vähän korkealle.

And then maintain inventory. We've developed a standardized menu. We've had a little bit of an anomaly at the beginning of this camp here. The minister's camp, Kevin Johnson and Mike German went up there and served the ministers. And you know, the rest of the camp season is going to be a lot better. Well, yeah, they kind of set the standard a little high.

Mutta joka tapauksessa osallistujat, jotka ovat osallistuneet äiti-tytär-leirille viime viikonloppuna, hyviä arvioita ruoasta, joka meillä oli siellä äiti-tytär-leirillä taas tänä viikonloppuna. Ja Julie on täällä ylhäällä töissä Stoney Lakella nyt näillä kahdella ensimmäisellä leirillä vain tavallaan seuraamassa ja katsomassa, miten asiat sujuvat. Ymmärrämme, ettei se tule olemaan täydellistä.

But at any rate, the participants that have participated at Mother Daughter Camp last weekend, good reviews from the food that we had there at Mother Daughter Camp again this weekend. And Julie is up here working at Stoney Lake now for this first two camps just to kind of monitor and to see how things are going. We understand that it's not going to be perfect.

Ymmärrämme, että meidän täytyy käydä läpi joitakin haasteita ja joitakin tilanteita edetessämme. Pyydämme keittiövastaavia, ja niin Julie on yhteydessä heihin ennen leiriä tehdäkseen sen. Ja jos kaikki muu epäonnistuu, he ovat jumissa minun kanssani. Ja me kaikki tiedämme, ettei se tule toimimaan hyvin, joten kaikki muut ovat siellä.

We understand that we're going to have to work through some challenges and some situations as we go. We do ask for kitchen leads, and so Julie will be in contact with them prior to camp to do that. And if all else fails, they'll be stuck with me. And we all know that's not going to work well, so everybody else will be there.

Mitä tulee Stony Laken keskeiseen projektiin tänä vuonna, olemme tehneet paljon ylimääräisiä päivityksiä henkilökunnan mökkiin. Jossain vaiheessa luulimme, että meidän täytyisi purkaa se tai riisua se tyhjäksi.

As far as a key project at Stony Lake this year is that we've been doing a lot of extra updates to the staff cabin. At one point we thought we were going to have to raise it or gut it.

Mutta löysimme toisen ratkaisun, kun Kevin DeLacy on ollut siellä. Joten yritämme parantaa sitä ja päivittää sitä. Ja suurin osa siitä työstä on tehty. Kun routa on sulanut, pystymme saamaan sen työn valmiiksi. Ja sen kustannus on suhteellisen edullinen verrattuna koko rakennuksen uudelleen tekemiseen.

But we found another solution with Kevin DeLacy having been up there. So we're trying to upgrade it and update it. And most of that work is done. Once the frost is out, we'll be able to complete that work. And the cost of that is relatively inexpensive relative to redoing the whole building.

Se on todella meidän tärkein ensisijainen painopisteemme tässä. Meillä on jonkin verran jatkuvaa työtä saatavana valmiiksi siellä vuoden 2017 tilojen uudistuksesta siellä. Mutta joka tapauksessa se on todella hyvässä kunnossa, ja edistymme hyvin. Ja Kevin DeLacy on ollut upea lisä siellä leirillä. Ja nyt, seuraava kalvo.

That's really our main primary focus here. We have some continuing work to finish up there from the 2017 facility renewal up there. But at any rate, it's really in good shape and we're making good progress. And Kevin DeLacy's been a wonderful add up there at the camp. And now, next slide.

Haskett Lake. Joten Haskett Lake järjestää, teknisesti järjestämme vain kesäkuun ja syyskuun lopun välillä. Meillä on neljän kuukauden jakso, jolloin meillä on lupa käyttää leiriä. Muuten joudumme joihinkin muihin taloudellisiin rasitteisiin työntekijästatuksen suhteen. Joten meillä on avoimet ovet 22. toukokuuta tänä vuonna, talkooviikko, joka on juuri ennen sitä. Joten te kaikki olette tervetulleita.

Haskett Lake. So Haskett Lake hosts, technically we only host between June and end of September. We have a four month period of where we're allowed to use the camp. Otherwise we fall into some other financial burdens regarding employee status. So we do have an open house May 22nd this year, a work week that's just before that. So all of you are welcome.

Tulkaa sinne ylös 22. toukokuuta. 21. toukokuuta on itäisen alueen johtokunnan kokous. Ja viimeisten kuuden kuukauden tai vuoden aikana olemme keskustelleet Haskivista tarkemmin. Ja se...

Come up there May 22nd. On May 21st, there's an Eastern Area Board meeting. And over the last six months to a year, we've been discussing Haskiv in more detail. And the...

Juuri kun väestö jatkaa siirtymistä länteen päin, tiedättehän, miten Haskett Lake sopii tulevaisuuteemme? Ja niin itäisen alueen johtokunnat ovat ottaneet tämän erityiseksi esityslistan kohdaksi siihen 21. toukokuuta kokoukseen keskustellakseen lisää. Elizabeth ja minä ja Eric olemme valmistelleet esityksen siihen kokoukseen, ja jaamme sitä nyt heidän harkittavakseen ennen sitä kokousta.

Just as the population continues to shift westward, you know, how does Haskett Lake fit in our future? And so Eastern Area Boards have taken this on as a specific agenda item for that May 21st meeting to discuss further. Elizabeth and I and Eric have prepared a presentation for that meeting, and we're distributing it now for their consideration prior to that meeting.

Ja sitten näemme, että Doug ja Judy Mattila viettivät viime kesän siellä apulaisvahtimestareina ja Ericin ja Katrinan apulaisina. Ericin ja Katrinan muuttaessa Phoenixiin Dougilla ja Judylla oli niin hauskaa. He eivät malttaneet odottaa, että pääsevät takaisin tekemään sitä uudelleen. Joten toivotamme heidät tervetulleiksi takaisin, ja he ovat lähdössä sinne ensi viikolla. Luulin, että se olisi parin viikon päästä, mutta hän tekstasi minulle toissa päivänä. Hän sanoi, olen valmis lähtemään. Mennään.

And then we see that Doug and Judy Mattila spent the last summer up there as the assistant caretakers and assistants to Eric and Katrina. With Eric and Katrina's move to Phoenix, Doug and Judy had so much fun. They couldn't wait to come back and do it again. So we welcome them back and they will be heading up there this next week. I thought it was a couple of weeks, but he texted me the other day. He said, I'm ready to go. Let's go.

Ja sitten vaimoni Sarah viettää suuren osan kesästä siellä kiireisen leirikautemme aikana, kuusi viikkoa tai niin. Ja sitten täytämme keittiön tarpeet sen molemmin puolin vapaaehtoisilla ja henkilökunnalla sieltä ylhäältä. Ja tilamme on 30 vuotta vanha ja uunimme ovat 30 vuotta vanhoja. Ja alun perin viime vuonna, kun teimme arvioinnin, LVI-ihmiset, jotka neuvoivat meitä, sanoivat, että vaihdatte ne LVI-järjestelmät.

And then my wife, Sarah, is gonna spend a good bulk of the summer there during our heavy camp season, six weeks or so. And then we will fill in the kitchen needs on both sides of that with volunteers and staff from up there. And our facility is 30 years old and our furnaces are 30 years old. And originally, last year when we did an evaluation, the HVAC people that advised us said that you'll replace those HVAC systems.

Ja Mike Kvopis ei pitänyt siitä vastauksesta, joten hän on löytänyt ratkaisun, jolla voimme joka tapauksessa vaihtaa polttimet. Joten pidän siitä, miten Mike toimii. Ei hyväksy heidän vastaustaan. Hän sanoo, keksimme toisen tavan. Joten jälleen vapaaehtoiset ja ehkä sisu, suomalaisten itsepäisyys tavallaan näkyy siinä vähän. Joten Camp Kippa järjestää suunnilleen saman määrän tapahtumia, 19 tapahtumaa, ja se on toukokuusta syyskuuhun.

And Mike Kvopis didn't like that answer, so he's found a solution where we can replace the burners anyway. So I like the way Mike operates. Doesn't take their answer. He says, we'll figure out another way. So again, volunteers and maybe the sisu, the stubbornness of the Finnish people kind of plays through there a little bit. So Camp Kippa hosts about the same number of events, 19 events, and it's the May through September.

Ja Tom Kolpas on vahtimestari. Se on hänen toinen kautensa siellä, ja asiat sujuvat hyvin sen kanssa. Julie Ojalehto, koska hänellä ei ollut tarpeeksi tekemistä, tekee myös toimisto- ja hallintotyöt siellä. Yksi veljistä kertoi minulle lounasaikaan erosta palvella länsirannikon rippileireillä verrattuna menemiseen Camp Kippaan, kun

And Tom Kolpas is the caretaker. It's his second season there, and things are going well with that. Julie Ojalehto, because she didn't have enough to do, also does the office and admin work there. One of the brothers at lunchtime was telling me about the difference between serving at the West Coast confirmation camps compared to going to Camp Kippa with the

Länsirannikon leirit on jouduttu siirtämään Camp Kippaan parin viime vuoden aikana, länsirannikon johtajina meillä oli paljon vastuita, paljon tekemistä. Kun meidät sitten siirrettiin Camp Kippaan, menimme sinne ja Julie sanoi, tämä on kaikki, mistä sinun tarvitsee huolehtia. Ja minä sanoin, no, hetkinen, minut on niin kuin nimitetty johtajaksi. Hän sanoo, tiedän, tee vain niin kuin sanon, niin pärjäät.

West Coast Camps having to be moved to Camp Kippa over the last couple of years as directors from the West Coast, we had a lot of responsibilities, a lot to do. When we then got reassigned to Camp Kippa, we'd get there and Julie said, this is all you need to worry about. And I said, well, wait, I'm like assigned as the director. She goes, I know, just do what I tell you and you'll be fine.

Joten jotkut meistä eivät oikein, tiedättehän, se ei oikein istunut meille vähän, tiedättehän, koska tunsimme laiminlyövämme velvollisuuksiamme. Mutta minä sanon teille, ei ole velvollisuuksien laiminlyöntiä kuunnella Julieta. Hän tekee elämästänne todella, todella helppoa siellä. Joten jos menette sinne johtajana ja teillä on tämä vähän ylpeä taipumus, että haluatte pitää sen tehtävän, koska teidät on nimitetty tänne viemään se läpi, kuunnelkaa Julieta, se on okei.

So some of us didn't really, you know, sit well with us a little bit, you know, because we felt like we were neglecting our duties. But I'll tell you what, it's not neglecting your duties to listen to Julie. She makes your life really, really easy up there. So if you're going there as a director and you have this little bit proud bent to you that you'll like to have that assignment because you're assigned here to carry through, listen to Julie, it's okay.

Sitten pieni katsaus Crooksin paloon. Se alkoi 18. huhtikuuta, ja se oli vain vähän matkan päässä leiristä. Ja se laajeni nopeasti sinä iltapäivänä 500 eekkeriin. Ja 27. huhtikuuta mennessä se oli 8 000 eekkeriä ja 20 % oli saatu hallintaan. Meillä on ollut hyvä puolustettava tila. Kutsumme sitä puolustettavaksi vyöhykkeeksi Camp Kippan ympärillä kumppanuuden ja avustusohjelman kautta

Then a little update on the Crooks fire. It started on April 18th and it was just a little ways away from the camp. And it extended quickly that afternoon to 500 acres. And as of April 27th, it was 8,000 acres and there was 20% containment. We've had a good defensible state. We call it defensible space around Camp Kippa through a partnership and through a grant program

Joka aloitettiin ennen kuin tulin tänne, metsähallinnon kanssa. Ja se, mitä metsähallinto on tehnyt, on että se on tehnyt sopimuksen metsureiden kanssa aluskasvillisuuden poistamisesta ja metsän harventamisesta Camp Kippassa. Ja joku vitsaili kanssani, koska aiemmin yhdessä esityksessäni sanoin, että he raivasivat kahdeksan tuuman ja sitä pienempää aluskasvillisuutta. He sanoivat, no, kuulee, että olet Tyynenmeren luoteisosasta, Phil. Tuo ei ole aluskasvillisuutta. Sanoin, ai, luulin, että se oli.

That was started prior to me coming here with the Forest Service. And what the Forest Service has done is contracted with loggers to remove underbrush and to do some forest thinning at Camp Kippa. And somebody joked with me because earlier on in one of my presentations, I said they were clearing underbrush of eight inches and less. They said, well, we can tell you're from the Pacific Northwest, Phil. That's not underbrush. I said, oh, I thought it was.

Mutta joka tapauksessa he tekivät sen työn. Ja en voi olla ajattelematta, että se on auttanut meitä paljon tänä palokautena ja erityisesti tämän palon aikana. Joten tämä on tänään. Tämä oli noin seitsemän tuntia sitten, tämä kartta. Ja niin missä sen ympärillä on musta viiva, sitä kutsutaan hallintalinjaksi. Joten he ovat aika luottavaisia palon hallintaan saamisesta

But anyway, they did do that work. And I can't help but think that that has helped us a lot during this fire season and during this fire in particular. So this is today. This was about seven hours ago, this map. And so where there's a black line around that, that's called containment. So they're pretty confident about the containment of the fire

Siellä ympärillä, missä se keltainen ympyrä on, on Kamp Kippa. Se paloi meidän tontillemme. Ja se levisi kipinöinä tontillemme ja tonttimme ohi. Onneksi se ei uhannut rakennuksiamme, no, uhkasi rakennuksiamme, mutta se ei vahingoittanut rakennuksiamme. Joten siitä olemme kiitollisia. Ja

Around there, where that yellow circle is, is Kamp Kippa. It burned onto our property. And it spotted onto our property and past our property. Fortunately, it didn't threaten our structures, well, threaten our structures, but it didn't harm our structures. So for that, we're thankful. And

Oli useita asioita, jotka tapahtuivat aiemmin, eli että tuuli kääntyi vähän ja siirsi sen pois ja siirsi sen ylös kohti Mountain Unionia. Ja meillä oli Poland Road siellä erinomaisena tapana heille tehdä vastatulta ja sen tyyppistä. Joten jälleen voimme olla kiitollisia Jumalalle, että hän on suojellut meitä ja tätä, mutta myös että niillä oli viisautta, kun metsähallinto tuli ensin ja teki tämän ehdotuksen tehdä jonkin verran

There was a number of things that happened earlier on is that the wind shifted a little bit and moved it away and moved it up towards Mountain Union. And we had Poland Road there as a great way for them to do some backfiring and that type of thing. So again, we can be thankful to God that he's protected us and this, but also that there was wisdom in those that when the Forest Service came first and made this proposal for doing some

Luoda jonkin verran puolustettavaa vyöhykettä ja sellaista. Ja sen seurauksena olemme käyttäneet tällaista työtä, jota on tehty metsähallinnon kanssa, keinona jatkaa Camp Kippan kehittämistä ja tehdä siellä lisää rakentamista. Ja sanoin heille, että siitä tulisi loistava paikka tukikohtaleirille. Jos he vain antaisivat meidän parantaa rakennuksiamme siellä, arvatkaa mitä? Palomiehet ovat Camp Kippassa tukikohtaleirinä.

Creating some defensible space and that. And as a result of that, we've been using this kind of work that's been done with the Forest Service as a way to continue to develop Camp Kippa and do some further building there. And I told them that it was gonna be a great place to have a base camp. If they would just let us improve our structures there, guess what? The fire guys are at Camp Kippa as a base camp.

En usko, että palopäällikkö välittää yhtään, kun menen sinne ja kerron hänelle sen, mutta... Ericin? Niin, hän luuli, että he tekivät vastatulta siellä alhaalla. Joten joka tapauksessa olemme hyvässä tilanteessa. Näyttää siltä, että se hallintalinja pitää. Tiedättehän, hallintalinja ei ole tae, mutta koko tämä alue tällä alueella alhaalla paloi aiemmin, kaksi viikkoa sitten.

I don't think the fire marshal's gonna care any when I go there and tell him that, but... Eric's? Yeah, he thought they were back burning down there. So anyway, we're in good shape. It looks like that containment's gonna hold. You know, containment isn't a guarantee, but all of this area down in this area was burned earlier on, two weeks ago.

Ja suurin osa palon käyttäytymisestä nyt, joka laajenee, on tällä läntisellä sivustalla ja etelään. Ja sitten tänään, kun katsoin karttaa, näytti siltä, että se oli vain vähäistä leviämistä, joten se ei ollut kovin aktiivista tai vaikeaa palon käyttäytymistä tänään. Ja Prairie Shores on kanadalaisten omistama. Meillä on vähän tietoa siihen suuntaan, mutta he järjestävät suunnilleen saman määrän leirejä kuin Kippa ja Haskip.

And most of the fire behavior now that's extending is on this western flank and to the south. And then today, when I looked at the map, it looked like it was just nominal spreading, so it wasn't real active or difficult fire behavior today. And Prairie Shores is owned by the Canadians. We have a little bit of information that way, but they host about the same number of camps as Kippa and Haskip.

Samantyyppisille leireille, rippikoulu, nuoret ja aikuisten viikonloppu. Ja Antti Pataisto on ollut johtaja. Hän on muuttamassa, ja niin joku muu ottaa paikan. En tiedä, kuka se tulee olemaan. Ehkä se on päätetty, mutta minulle ei ole tiedotettu. Mutta kuitenkin osallistun niihin kokouksiin, kun pystyn.

For the same types of camps, confirmation youth and adult weekend. And Antti Pataisto has been the director. He's going to be moving, and so somebody else will be taking a spot. I don't know who that's going to be. Maybe that's been decided, but I haven't been informed. But nonetheless, I do participate in those meetings when I'm able.

Kuuntelemaan. Ja kuuntelen myös länsirannikon leirijohtokunnan kokouksia ja osallistun siellä, missä voimme, myös. Laajennamme jonkin verran tukeamme myös länsirannikolle säännöllisesti heidän leiritapahtumiaan varten. Saan pienen ilmoituksen, että jokin yrittää päivittää. Silver Springs.

To listen in. And also listen in on West Coast camp board meetings and participate there where we can as well. Expanding some of our support to the West Coast as well on a regular basis for their camp events. I get a little notice that something's trying to update. Silver Springs.

Joten nykyinen työmme siellä on, että WC-rakennusprojekti on aloitettu. Anturoiden muotit laskettiin kuoppaan perjantai-iltapäivänä. Valamme betonia maanantai-iltapäivänä noin kello yksi.

So our current work there is that the restroom project is started. The forms for footings were dropped into the hole on Friday afternoon. We're pouring concrete Monday afternoon at about one o'clock.

Ja odotamme, että sokkeliseinät on valettu tämän viikon loppuun mennessä. Putkimiehet ja kirvesmiehet tulevat maanantaina, 9. tai 10. päivä, tai sillä viikolla joka tapauksessa, ja niin toivon, että meillä on rungoltaan pystytetty rakennus siihen mennessä, kun lähden ylös Haskettiin 17. päivä.

And we expect to have the stem walls poured by the end of this week. Plumbers and carpenters are coming in on Monday, the 9th or 10th, or that week anyway, and so I hope that we will have a framed up building by the time I head up to Haskett on the 17th.

Joten ne ovat projektit eteenpäin. Mitä tulee Silver Springsin kehittämiseen, meillä on Silver Springsin kehittämistoimikunta ja on Silver Springsin hallintotoimikunta. Ja kehittämistoimikunnan on nimittänyt LLC:n johtokunta. Ja sen kehittämisen myötä yritämme selvittää, mikä on tulevaisuutemme Silver Springsin osalta. Kun sanon selvittää, niin meillä on joitakin ideoita ja meillä on joitakin ajatuksia. Ja keskustelemme paljon, ja sen ympärillä käydään paljon keskustelua, jopa väittelyä.

So that's projects going forward. As far as development of Silver Springs, we have a Silver Springs Development Committee and there's a Silver Springs Management Committee. And the Development Committee has been appointed by the LLC Board. And with that development, we're trying to discover what is our future for Silver Springs. When I say discover is that we have some ideas and we have some thoughts. And we discuss a lot and there's lots of discussion that happens around that debate even.

Luulen, että Jumala tietää jo, miltä Silver Springs tulee näyttämään. Juuri nyt hän vain haluaa meidän käyvän läpi sen harjoituksen yrittäessämme selvittää sitä. Joten Jouko on usein huomauttanut minulle, että Jumalalla on huumorintajua. Hän tykkää katsella, kun me hermoilemme ja menemme tätä katua pitkin ja tulemme takaisin ja selvitämme, mitä tietä aiomme mennä. Mutta sitä me teemme juuri nyt.

I think God knows already what Silver Springs is going to look like. Right now he's just wanting us to go through the exercise in trying to figure that out. So Jouko has often remarked to me that God has a sense of humor. He likes to watch us fidget and go down this avenue and come back and figure out which road we're going to go down. But that's what we're doing right now.

Ja osa siitä on, mitä olemme tehneet, on että olemme palkanneet asianajajan, maankäyttöön erikoistuneen asianajajan auttamaan meitä joissakin niistä kaavoitusmääräyksistä, kaavoitus- ja määräysmuutoksista. Kuten juuri nyt piirikunta ei salli sitä, mitä haluamme tehdä Silver Springsissä, ja kaavoituksensa vuoksi. He tukevat hyvin projektejamme ja ajatuksiamme ja ideoitamme.

And part of that has, what we've done is that we've hired an attorney, a land use attorney to help us with some of that zoning ordinance, zoning and ordinance amendments. Like right now the county does not allow what we want to do at Silver Springs and because of their zoning. They're very supportive of our projects and our thoughts and our ideas.

Joten siinä ei ole kysymystä. He ovat vain huolissaan ennakkotapauksesta, jonka se luo muulle piirikunnalle. Ja sanoin heille, tiedättehän, antakaa meidän tehdä se. Se menee hyvin. Niin, se on tukikohtaleiri. Joten joka tapauksessa, joten asianajaja on suositellut, että otamme vaiheittaisen, parivaiheisen lähestymistavan tässä, ja että teemme tämän vaiheen yksi lähestymistavan, joka olisi vain retriittikeskuksen kehittäminen.

So there's no question there. They're just concerned about the precedent that it sets for the rest of the county. And I told them, you know, let us do it. It'll be fine. Yeah, it's a base camp. So anyway, so the attorney has recommended is that we take a phase, a couple phase approach here, and that we do this phase one approach that would be just to develop a retreat center.

Ja se vastaa joihinkin täyttämättömiin tarpeisiin, joita meillä tällä hetkellä on. Kaikki nuoremme Minnesotasta eivät mene nuorten leirille, koska tilaa on rajoitetusti tai etäisyys tai mikä tahansa, leirille menemisen haasteet. Joten kun katsomme Minnesotaa kokonaisuutena, siellä olisi tarve. Äskettäin alueellisen nuorisotoimikuntamme kokouksessa

And that's addressing some unmet needs that we currently have. Not all of our youth from Minnesota go to youth camp because there's limited space or distance or whatever, the challenges of going to camp. So when we look at Minnesota as a whole, there would be a need there. Recently at our regional youth committee meeting,

Arvioitiin, että tällä Keski-Minnesotan alueella on luultavasti tuhat nuorta, naimatonta nuorta 15 ja 25 ikävuoden välillä. Joten miten me, onko olemassa tapaa, jolla osa siitä kehittämisestä, jota teemme Silver Springsissä, voisi auttaa meitä siinä? Emme tiedä, mutta se on toinen palapelin pala, jota yritämme harkita. Joten hän suosittelee hyväksynnän hankkimista tämän retriittikeskuksen tekemiseen. Mitä se tarkoittaa? Selvitämme sen edetessämme ja kun saamme hyväksynnän.

Figured there's probably a thousand youth, unmarried youth between 15 and 25 in this central Minnesota area. So how do we, is there a way that some of the development that we do at Silver Springs could help us with that? We don't know, but it's another piece of the puzzle that we're trying to consider. So she recommends getting approval to do this retreat center. What does that mean? We'll figure that out as we go and we get approval.

Ja sitten vaihe kaksi olisi isompi kysymys ja se, mitä he kutsuvat suuremmaksi ylämäkitaisteluksi, on sen yömajoituksen ja tapahtumamajoituksen saaminen. Siitä he ovat huolissaan, siitä tapahtumamajoituksesta.

And then the phase two would be the bigger issue and what they call a larger uphill battle is getting that overnight lodging and event lodging. That's what they're concerned about is that event lodging.

Aiomme työstää sen läpi. Asianajaja saa paljon enemmän huomiota kuin minä ja Eric saimme, kun menimme sinne. Koputimme oveen ja sanoimme, hei, haluamme rakentaa retriittikeskuksen. Ja he sanoivat, ja keitä te olette? Kun asianajaja meni sinne, he kaikki nousivat seisomaan ja sanoivat, oi, miten voimme auttaa teitä tänään? Tähän asti hän on ollut hyvin sijoitettua rahaa, ja hän on ollut hyvin avulias meille myös. Ja hän on ottanut sen, millaiseksi me sen kuvittelemme, ja yrittää

We're going to work through that. The attorney is getting a lot more attention than me and Eric did when we went down there. We knocked on the door and said, hi, we want to build a retreat center. And they said, and who are you? When the attorney went down there, they all stood up and said, oh, how can we help you today? So far, she's been money well invested in, and she's been very helpful for us, too. And she's taken what we envision it to be and trying to

Vakuuttaa heidät siitä, että on heidän etunsa mukaista sallia meidän tehdä se. Ja sitten kuten Eric jo puhui, vuoden 2022 suviseurat pidetään siellä, samoin kuin vuoden 2023. Joten tänä vuonna järjestäjinä LLC ja paikalliset seurakunnat ja sitten Monticello vuonna 2023. Onko teillä kysymyksiä tai kommentteja tai ajatuksia lyhyestä esityksestäni?

Convince them that this is in their best interest to allow us to do that. And then as Eric already talked about is that 2022 summer services are going to be held there as well as the 2023. So this year hosted by the LLC and local congregations and then Monticello in 2023. Is there any questions or comments or thoughts that you have from my brief presentation?

Ole hyvä. Opettajankouluttajat sanoisivat minulle, että kun esität kysymyksen, odotat vähän aikaa. Mutta jos en odota, minun ei tarvitse vastata mihinkään kysymyksiin. Ei, ja ihan vakavasti, jos teillä on ehdotuksia, ajatuksia tai ideoita, lähettäkää ne minulle sähköpostilla. Voitte soittaa minulle. Soitamme hänelle.

You're welcome. The teacher's educators would tell me that when you ask a question, you wait for a little bit. But if I don't wait, then I don't have to answer any questions. No, and in all seriousness, if you have suggestions, thoughts, or ideas, email them to me. You can call me. We'll call her.

Saatte paljon paremman vastauksen. Hän etsii nyt jotain tekemistä, kun Arvin on tulossa. Hän miettii, pärjäänköhän kesäkuuhun asti. Niin kauan kuin sää ei ole hyvä, golfmailat eivät houkuttele. Eikö niin, Jim? Hän on hyvä golfaaja. Niin.

You get a lot better response. He's looking for something to do now with Arvin coming. He's thinking, I wonder if I can make it to June. As long as the weather's not good, the golf clubs aren't beckoning. Right, Jim? He's a good golfer. Yeah.

Joka tapauksessa ajattelin, että pystyisin saamaan sen mahtumaan. Se onnistui. Kiitos kaikille. Ja jälleen kiitos teille kaikille jatkuvasta tuestanne ja rohkaisustanne tehdä tätä työtä.

Anyway, I thought I would be able to get that in. That worked. Thank you, everybody. And again, thank you all for your continued support and encouragement to do the work.

Työ on kallisarvoista, se on tärkeää, se on hauskaa, ja se on mukavaa, ja se on hyvin merkityksellistä. John oli listannut siihen LLC:n toiminta-ajatuksen. Tämä työ, jota saan tehdä koko ajan, liittyy suoraan kaikkiin niihin kolmeen kohtaan, ja se on niin mukavaa. Pyydän jälleen jatkuvaa tukeanne, rukouksianne kaikelle sille työlle, jota Jumalan valtakunnassa tapahtuu,

Work is precious, it's important, it's fun, and it's enjoyable, and it's very meaningful. John had listed up there our mission of the LLC. This work that I get to do all the time directly ties in with all of those three bullets, and it's so nice. Ask again for your continued support, your prayers for all the work that's happening in God's kingdom,

Ja meidän puolestamme, jotka olemme siellä toimistolla, kiitos. Hän luuli, että hänellä oli viimeinen sana.

And for those of us there at the office, thank you. He thought he had the last say.

Joten viekää terveisiä kotiin. Turvallista kotimatkaa. Tarkkaavaisuutenne ja halukkuutenne tulla viettämään koko päivä kanssamme on hyvin hyödyllistä työlle ja myös lohdullista tuntea Pyhän Hengen ykseys ja tuki. Joten kiitos siitä.

So please bring greetings home. Safe travels home. Your attentiveness and your willingness to come spend the whole day with us is very beneficial to the work and also comforting to feel the unity and support of the Holy Spirit. So thank you for that.

Rakkaita terveisiä kotiin, turvallista matkaa, ja näemme teidät taas täällä ylhäällä muutaman lyhyen kuukauden päästä. Suviseurat tervetuloa. Jouko palvelee meitä päätöshartaudella, mutta voimme laulaa laulun 396, uskoakseni se oli.

Loving greetings home, safe travels, and we'll see you back up here in a few short months. Summer service is welcome. Jouko will serve us with our closing devotion, but we can sing song 396, I believe it was.