Rockfordin seurakunnan kokous 19. toukokuuta 2019

Hei. Koko talo? Joo. En mene eteen. Ai, onko se siinä... Armo, laupeus ja rauha lisääntyköön meille

Hi. Whole house? Yeah. I'm not going up front. Oh, is it in the... Grace, mercy and peace be increased to us

Herran, Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta. Tämän iltapäivän keskustelun alussa yhdistäkäämme sydämemme rukoukseen. Rakas taivaallinen Isä, sinä olet koonnut lapsesi yhteen

Through the knowledge of the Lord, the Lord Jesus Christ. Beginning of this afternoon's discussion, let us join our hearts together in prayer. Dear Heavenly Father, you have gathered your children together

Ohjaa ajatuksiamme ja mieliämme. Antaisit meille Kristuksen mielen. Että antaisit meidän tulkita parhain päin sen, mitä kuka tahansa sanoo. Että antaisit meille myös nöyryyttä.

Guide our thoughts and minds. You would give us the mind of Christ. That you would let us put the best construction on what anyone says. That you would give us humility too.

Meillä ei olisi ollut ei veljiä ja sisaria, että voisimme auttaa toisiamme uskon tiellä. Tämä on yksi rukouksistamme.

We would not have had no brothers and sisters that we could help each other on the way of faith. This is one of our prayers.

Paavalin ensimmäinen kirje Timoteukselle. Ensimmäinen luku, jakeet 18 ja 19. Voitte kuulla nämä sanat. Tämä vaunu oli uskonut pojalle Timoteukselle,

The first epistle of Paul to Timothy. The first chapter, verses 18 and 19. You can hear these words. This chariot had committed unto the son Timothy,

Niiden ennustusten mukaan, jotka polvistuivat ennen sinun päällesi, ja ajateltiin niiden kautta saisit sotia hyvän sodan, pitäen uskon ja hyvän omantunnon, jotkut pannen pois uskon suhteen hith.

According to the prophecies which were knelt before on thee, and thought by them mightest war a good warfare, holding the faith and the good conscience, some having put away concerning faith hith.

Voisitteko ystävällisesti lopettaa veljenne ja sisarenne. Rauhaa.

May you please stop your brothers and sisters. Let's peace.

Hartaus oli tulossa alussa. Sen oli määrä olla esitys uskon salaisuudesta. Olen iloinen, että se on asetettu hartaudeksi, koska mieleni ja ajatukseni ovat

The devotion was coming at the beginning. It was set to be a presentation on the mystery of faith. I'm happy that it has been set as a devotion because my mind and thoughts have

nousseet sinne tänne. Itse asiassa, kai jos sitä voisi niin kutsua, olen toivottanut monia palvelijoita tervetulleiksi itselleni viikkojen aikana. Ja mitä olen tehnyt,

Raised here and there. In fact, I guess if you could call it that, I've welcomed many servants to myself over the weeks. And what I've done,

Tullut ajatelleeksi, tämän ajatus on ehkä opettanut, että olisi tärkeää, että pysähdymme. Muistan, että eräällä rakkaalla veljellä vuosikymmenten takaa oli tapana puhua uskon aakkosista.

Come to think, the thought of this may have taught that it would be important that we stop. I remember a dear brother from decades ago used to talk about the ABCs of faith.

Minun täytyy pysähtyä kahdeksaan. Ne saarnat, jotka olen pitänyt itselleni, pidetty kaksinkertaisesti. Yksi on uskon saarna,

I have to stop at eight. Those sermons that I've given to myself, given two-fold. One is a sermon of faith,

Yksi on usko. Toinen on se, mitä on elää uskosta. Kun ajattelin sitä,

One is faith. Another is what is to live by faith. When I thought about that,

Ajattelin uskoa siinä mielessä, että se on hyvin lyhyt aihe. Tulin ajatuksiini hyvin henkilökohtaisella tavalla. Viisi sanaa. Kaikki kunnia palvella tarkoittaa minulle

I thought about faith in this sense that it's a very short topic. I came into my thoughts in a very personal way. Five words. All honor to serve means to me

Minä olen pelastettu uskosta. Jos aihe on pelastus ja miten me pelastumme, saarna on niin lyhyt.

I am saved by faith. If the topic is salvation and how we are saved, the sermon is that short.

Pelastettu uskosta. Ei mitään muuta. Sitten ajattelin, tämä Jumalan sanan osa, ja on monia muita paikkoja, uskon, selittävät meille, miksi Jumala ja Hänen sanansa

Saved by faith. Nothing else. Then I thought, this part of God's Word, and there are many other places, I believe, explain to us why God and His Word

Tiedättekö, niin monta kirjaa, raamatunkohtien lukemista, ja sen suhteen, mitä on elää uskosta.

You know, so many books, reading scriptures, and as to what is it to live by faith.

Meidän kannattaa harkita molempia, rakkaat veljet ja sisaret, koska kun muotoilemme ajatuksia ja mieliä ja keskustelua, ajattelemme vanhurskauttamista uskosta. Se on eri aihe.

It pays for us to consider both of those, dear brothers and sisters, because when we formulate thoughts and minds and discussion, we're thinking about justification by faith. It's a different topic.

Verrattuna uskosta elämiseen. Kuulimme tänä aamuna uskon vanhurskaudesta ja elämän vanhurskaudesta. Samat kaksi aihetta. Taas, jos puhumme siitä, miten me pelastumme, me pelastumme uskosta. Se on niin lyhyt aihe.

Versus living by faith. We heard this morning about righteousness of faith and righteousness of life. Same two topics. Again, if we speak about how we are saved, we are saved by faith. It's that short of a topic.

Toisaalta, kun puhumme uskosta elämisestä, syy siihen, miksi puhumme siitä, on niin kuin tekstimme sanoo, että jotkut, pantuaan pois, uskon suhteen ovat tehneet haaksirikon. Niin että jos tiedän, että olen pelastettu uskosta,

On the other hand, when we speak of living by faith, the reason why we speak of it is as our text says, that some having put away concerning faith have made shipwreck. So if I know that I am saved by faith,

jos on jotain, mikä voisi aiheuttaa haaksirikon, eikö ole kannattavaa keskustella siitä, miten säilytämme uskon? Luulen, että se on se keskustelu, joka meillä on.

If there's anything that could cause shipwreck, isn't it worthwhile discussion to have it how we keep faith? I think that's the discussion that we have.

Toinen luku puhuu samasta asiasta, uskosta ja hyvästä omastatunnosta. Se itse asiassa puhuu diakoneista, niistä, jotka palvelevat valtakunnassa, ja samassa kirjeessä,

Another chapter talks about the same thing, about faith and good conscience. It actually speaks about the deacons, those who serve in the kingdom, and the same letter,

kolmannessa luvussa, yhdeksännessä jakeessa, kahdeksan jaetta puhuu piispojen ja diakonien virasta. Mutta siinä sanotaan heistä, että he pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa. Usko on salaisuus. Ja kuka tahansa meistä, joka väittää ymmärtävänsä uskon

In the third chapter, in the ninth verse, eight verses talk about the office of bishops and deacons. But it says of them that they're holding the mystery of the faith in a pure conscience. Faith is a mystery. And any of us who profess to understand faith

muuten kuin siitä, mitä olemme oppineet Jumalan sanasta, sanoisin, että se on valehtelija. Siksi meidän uskomme perustuu Jumalan sanaan. Se on se, mitä tiedämme siitä. Ja Raamattu kertoo meille, että Jumalan pyhät ihmiset puhuivat Pyhän Hengen johtamina. Niin Raamattu tuli

Other than that which we have learned from God's word, I would say it's a liar. That is why our faith is based on God's word. It is what we know of it. And scriptures tell us that holy men of God spake as they were moved by the Holy Ghost. That's how the scriptures came

Ja tietysti, jos saamme katsoa Vanhan testamentin kirjoituksia ja kaikkea sitä, mikä tuli lain kautta, miten hämmentyneitä olisimme tänä päivänä, niin vierasta ajattelullemme. Sanoisin, ettei täällä ole ketään, joka noudattaa lakia sillä tavalla, josta Vanhan testamentin kirjoitukset kertovat meille.

And of course, if we get to look at Old Testament scriptures and all that which came by the law, how we would be confused in this day and age, so foreign to our thinking. I would say that there's none here that follow the law that way which Old Testament scriptures tell us.

Kai jos ajattelee sitä, juutalaiset ehkä vieläkin yrittivät noudattaa lakia sillä tavalla. Mutta kun ajattelee sitä Vanhan testamentin uskoa, siitä huolimatta oli usko tulevaan Messiaaseen. Kuulimme senkin tänä aamuna. Miten Jumala lähetti Poikansa lunastamaan meidät synneistämme.

I guess if you think of that, the Jews perhaps still tried to follow the law that way. But when you think of that Old Testament belief, nevertheless there was a belief in the coming Messiah. We heard that this morning as well. How God sent his Son to redeem us from our sins.

Ja hän täytti Vanhan testamentin kirjoitusten lain. Ja kun ajattelemme sitä, hän oli täydellinen uhri. Hän oli alku, keskikohta ja loppu. Hän teki täydellisen uhrin, niin että kaikki uhrit ennen häntä olivat mitättömiä.

And he fulfilled the law of Old Testament scriptures. And when we think about that, he was the perfect sacrifice. He was the beginning, the middle, and the end. He made the perfect sacrifice that all the sacrifices before him were null and void.

Koska hän uhrasi heidän synneistään, ja hän uhrasi oman aikansa ihmisten synneistä, ja hän uhrasi itsensä koko maailman syntien edestä. Kunnes tämä maailma loppuu, on täydellinen uhri. Hän maksoi syntivelan. Itse asiassa, kun katsoo Vanhan testamentin kirjoituksia,

Because he sacrificed for their sins, and he sacrificed for those of his day, and he sacrificed himself for the sins of the whole world. Until this world ends is a perfect sacrifice. He paid the sin debt. In fact, when you look at the Old Testament scriptures,

Se on niin kuin se ottaisi uskovaisten uhrijumalanpalveluksen paikan, kun he toivat niitä eläimiä uhriksi syntiensä puolesta. Uuden testamentin kirjoitukset todistavat, että mitä tapahtui, kun Jeesus kuoli ja nousi kuolleista, oli, että se esirippu, joka olisi enemmän kaikkein pyhimmästä, luettiin kahtia. Ja meillä on pääsy kaikkein pyhimpään, missä armot etsivät.

It's like it takes the place of the sacrificial worship of the believers bringing those animals to sacrifice on behalf of their sins. New Testament scriptures testify that what happened when Jesus died and rose again was that the veil that would be more of the most holy was read in two. And we have access to the most holy where the mercies seek.

Niin että uhria ei enää tarvitse tehdä. Meidän ei tarvitse tehdä mitään. Emme voi tehdä mitään. Täydellinen uhri tehtiin. Mutta se avasi meille armonsiemenen. Armonsiemen ei mennyt pois. Se on se, jonka päälle eläinten vihmottu veri vihmottiin.

So the sacrifice no longer needs to be done. We don't need to do anything. We can't do anything. The perfect sacrifice was made. But it opened to us the mercy seed. The mercy seed did not go away. It's where the sprinkled blood of the animals were sprinkled upon.

Tähän Herran Jeesuksen vihmottu veri vihmottiin täydellisimmin, kaikkein täydellisimmällä tavalla. Kuten Uuden testamentin kirjoittaja kertoo meille, että voimme nyt lähestyä armoistuinta hädän hetkellä. Niin sanotaan Heprealaiskirjeessä, neljännessä luvussa.

This is where the sprinkled blood of the Lord Jesus was sprinkled in its fullest, in its most perfect way. As the New Testament writer tells us, that we can now approach the mercy seat in our time of need. It says that in the book of Hebrews, in the fourth chapter.

Luvun lopussa sanotaan: Sillä meillä ei ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin me, synnin valtaistuimella. Käykäämme siis rohkeasti armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan. Niin se palaa siihen tapaan, jolla olin ajatellut tätä viikkojen aikana.

At the end of the chapter it says, For we have not an high priest which cannot be touched with the feelings of our infirmities, but was at all points tempted, like as we are at the throne of sin. Let us therefore come boldly on the throne of grace, that we may obtain mercy and find grace to help in time of need. So it goes back to the way I had thought about this over the weeks.

Kuin uskomme muna, me pelastumme uskosta, ja kaikki muu on se, miten säilytämme uskon? Ja Raamattu kertoo meille, että meillä on armoistuin, jonka kautta voimme kääntyä hädän hetkellä. Se ei ole kertaluonteinen asia, rakkaat veljet ja sisaret. Ei ole niin, että meillä olisi hädän hetki vain kerran.

Like the egg of our faith, we are saved by faith, and all else is how do we keep faith? And the scriptures tell us that we have the mercy seat through which we can turn in time of need. It's not a once and done thing, dear brothers and sisters. It's not we only have a time of need once.

Kuulimme sen tänä aamuna, miten se on uskon kilvoitusta. Me jäämme vajaiksi. Mutta toisaalta, kun yhdistämme nämä kaksi aihetta, veljet ja sisaret, se tarkoittaa minulle tätä. Muistan erään veljen selittävän sitä, mitä hän piti yksinkertaisimpana tapana selittää uskoa. Kuin matkalainen, joka kävelee polkua pitkin ja kantaa lakkia selässään,

We heard that this morning, how it's an endeavor of faith. We fall short. But on the other hand, when we merge these two topics, brothers and sisters, it to me means this. I remember one brother explaining what he thought was the simplest way of explaining faith. As a traveler walking along a path and he's carrying a cap on his back,

Ja kai jos alkaa panna kiviä siihen reppuun, se on tapa katsoa syntiä. Ja kun matkaamme, siihen reppuun voi kertyä syntiä. Ja olemme silti kohtalon tiellä, emmekö olekin? Matkaamme yhä kohti kotia. Mutta me tiedämme, minä tiedän, olen varma, että te tiedätte, miten synnin taakat voivat kasautua ja paino käy raskaaksi.

And I guess if you start putting stones in that pack, it's a way to look at sin. And as we journey, there's sin that can gather in that pack. And we're still on the way of fate, aren't we? We're still traveling towards home. But we know, I know, I'm sure you know how the burdens of sin can accumulate and the weight gets heavy.

Jumala on antanut meille tavan ottaa ne kivet pois repustamme. Ja se on evankeliumi. Se tekee meille ihmeellisiä asioita, rakkaat veljet ja sisaret. Ei ole niin, että joka kerta kun uskomme evankeliumin, meidän täytyy ensin olla uskosta pois uskoaksemme sen. Vaan se poistaa ne taakat, joita olemme keränneet. Se on sama asia, josta Jeesus puhuu jalkojen pesemisessä.

God has given us a way to take those stones out of our pack. And that is the gospel. It does wonderful things to us, dear brothers and sisters. It's not like each time we believe the gospel that we have to be out of faith first to believe it. But it removes the burdens that we have accumulated. It's the same thing as Jesus talks about washing the feet.

He olivat matkalla, mutta heidän on tarvinnut vain katsoa jalkoja. Se ei ole niin monimutkaista, rakkaat veljet ja sisaret. Me elämme uskosta. Omistamme uskon lahjana, emme itsestämme, ettei kukaan kerskaisi. Mutta voimme säilyttää uskon. Voimme pitää uskon ja hyvän omantunnon. Apostoli panee ne kaksi yhteen, pitäen uskon, hän sanoo, ja hyvän omantunnon.

They were on the journey, but they have only needed to watch the feet. It's not that complicated, dear brothers and sisters. We live by faith. We own faith as a gift, not of ourselves, lest anyone boast. But we can keep faith. We can hold faith and a good conscience. The apostle puts those two together, holding faith, he says, and a good conscience.

Jotkut, pantuaan pois, uskon suhteen ovat tehneet haaksirikon. Ja niin apostoli sanoo, että niin omatunto liittyy siihen. Jos annamme synnin kertyä ja teemme niin, ettei se vaivaa meitä enää, voimme joutua haaksirikkoon. Voimme huomata olevamme epäuskossa, ilman voimaa uskoa.

Some, having put away concerning faith, have made shipwreck. And so the Apostle says that that's how the conscience relates to that. If we allow sin to accumulate and make it so that it doesn't bother us any longer, we can become shipwrecked. We can find ourselves in unbelief, not having the strength to believe.

Ja eikö se ole meidän päämäärämme, rakkaat veljet ja sisaret, vain pysyä uskossa loppuun asti? Se on malli, jota kannattaa opettaa lapsillemme, lastenlapsillemme. Se on malli meille, myös aikuisina ja vanhempina ja isovanhempina, harkita ja pitää rakkaana sydämessämme, pitää usko ja hyvä omatunto.

And isn't that our goal, dear brothers and sisters, is to just stay in faith until the end? It's a model that it pays to teach our children, our grandchildren. It's a model for us to, as adults and parents and grandparents as well, to consider and hold dear to our hearts, to hold faith and a good conscience.

Vanhoilla puhujilla oli tapana sanoa, että usko on säilyttämisessä. Että haluamme säilyttää uskon. Se on kilvoitus. Ei ole niin, että vain pysähdymme ja vain meillä on usko. Olemme aina kilvoituksessa. Niin että usko on aina säilyttämisessä. Ja kaikki, mitä teemme uskovaisina, on tarkoitettu siihen.

The old preachers used to say that faith is in keeping. That we want to keep faith. That's the endeavor. It's not like we just stop and just have faith. We're always on the endeavor. So faith is always in keeping. And all that we do as believers is meant for that.

Niin, rakkaat veljet ja sisaret, tämä iltapäivä on, kai, niin lyhyt saarna. Ei niin vaikea. Yksinkertainen, kaikki mitä meidän tarvitsee tehdä, on uskoa. Jos uskomme, pääsemme matkan loppuun. Kultaa ja kruunu.

So dear brothers and sisters, this afternoon is, I guess, that short of a sermon. Not that hard. Simple, all we need to do is believe. If we are believing, we will make it to the end of the journey. Gold and crown.

Pankaa kätenne päänne päälle. Koska haluan tehdä kohtauksen veljienne ja sisartenne. Haluan hoitaa uskoa. Ottaa kivet pois repusta. Panna synnin pois, kun se tarttuu. Kulkea käsi kädessä veljieni ja sisarteni kanssa. Siihen päivään asti, kun usko muuttuu synniksi. Niin että

Please place your hands on your head. Because I want to make a fit of your brothers and sisters. I want to care for faith. Take the stones out of the pack. Put sin away as it attaches. Walk hand in hand with my brothers and sisters. Until that day when faith changes to sin. So to the

Älkää huolehtiko pelokkaille, epäileville, syntiselle tänä iltapäivänä. Uskon saarna voi uskoa juuri sellaisena kuin olet. Mutta taakan harja voi uskoa syntisi anteeksi. Jeesuksen nimessä, kalliissa veressä,

Don't worry to the fearful, to the doubting, to the sinner this afternoon. The sermon of faith can believe just as you are. But a burden's crest can believe your sins forgiven. In Jesus' name, precious blood,

Tulin tänne hyvin epäilevänä ja stressaantuneena. Mietin, voinko kuulla evankeliumin? Haluan uskoa yhdessä teidän kanssanne. Jeesuksen nimessä.

I came here very doubtful and stressed. I wondered, can I hear the gospel? I want to believe together with you. In Jesus' name.

Sinä annoit meidän toivomme, meidän pelkomme, ja palvelit yleisöä, joka on epäilyksessä.

You gave our hopes, our fears, and served the public who are in doubt.

Se on Kristuksen vanhurskaus, neitsyissä ja jumalallinen. Oi tulkaa, kaikki elämään, ihme tehty,

It is the righteousness of Christ, in virgins and divine. O come, all to life, a miracle made,

Ja valtaistuimen edessä se on ilmoitettu, mennyt ja viimeinen, kirkkauden sana kaikille.

And before the throne, it is revealed the past and last, word of glory to all.

Me olemme koskaan koskettaneet omien ansioidemme kautta. Auttakoon Jeesus aina meitä kaikkia elämään yksin uskosta.

We have ever touched by the merits of our own. May Jesus always help us all to live by faith alone.

Oi Jeesus Kristus, me ylistämme sinun nimeäsi. Sinä kuolit ja nousit meidän tähtemme. Me ylistämme sinua vanhurskaudesta, jonka sinä ostit

O Jesus Christ, we praise your name. You died and rose for us. We praise you for the righteousness you purchased

Kaikki keskusteluumme täällä tänä iltapäivänä. Ajattelimme aloittaa hartaudella, kuten Rick oli aloittanut, ja sitten yritän tehdä yhteenvedon.

All to our discussion here this afternoon. We thought to open with a devotion as Rick had started, and then I'm going to try to summarize.

Tämä on keskustelu, joka käytiin vuosikokouksessamme, ja myös tiivisti joitakin tapahtumia, joita on tapahtunut sen jälkeen tähän asti, ja Doug Kesney toimii keskustelun ohjaajana. Ole hyvä.

This is a discussion that happened at our annual meeting and also summarized some events that have happened since then until now and Doug Kesney will moderate. Go ahead.

Ajatukseni ovat olleet kaikkialla, kun yritin valmistautua tähän. Kirjasin ne tänne tuodakseni siihen jonkinlaista järjestystä. Luen vain tämän läpi ja annan sitten vuoron Dougille. Se, mikä vuosikokouksemme keskustelu oli, oli oikeastaan kaksi aihetta, joista seurakunta päätti jatkaa keskustelua.

My thoughts have been all over trying to prepare for this. I did record them here to bring some sense of organization to it. I'll just read through this and turn it to Doug from there. What our annual meeting discussion was really two topics that the congregation opted to continue discussing.

Yksi niistä oli se, etteivät puhujat täällä Rockfordissa ole yhtä mieltä, ja toinen on suomalaisten veljien pyytäminen tulemaan auttamaan meitä täällä Rockfordissa. Kerratakseni aiheen yksi ajattelin aloittaa lukemalla sen hengellisen katsauksen, joka julkaistiin vuosikokouksessa, ja se on oikeastaan se, mikä sai aikaan sen keskustelun, joka meillä oli sinä päivänä.

One of those was the ministers here in Rockford not being of one mind, and the other is asking the Finnish brothers to come help us here in Rockford. To recap topic one, I thought to start with reading the spiritual update that was posted in the annual meeting, and that's really what prompted the discussion we had that day.

Tänä kuluneena vuonna on ollut useita seurakunnan esityksiä, jotka ovat tarjonneet seurakunnalle foorumin puhua niistä aiheista, jotka aiheuttavat levottomuutta Jumalan valtakunnassa tänä päivänä. Näiden keskustelujen kautta on selvää, että jotkut tuovat esiin vierasta sanomaa. Meidän täytyy jatkaa näistä asioista keskustelemista seurakunnassa ja keskenämme nöyrin ja rukoilevin sydämin, kuunnellen sitä, mitä Henki opettaa uskovaisten äänien kautta.

There have been several congregation presentations this past year that have provided a forum for the congregation to speak about the topics that are causing the restlessness in God's kingdom today. Through these discussions, it's clear that there is a foreign message being brought forth by some. We need to continue discussing these matters in the congregation and amongst ourselves with humble and prayerful hearts, listening to what the Spirit teaches through the voices of the believers.

Näistä huolestuttavista ajoista huolimatta johtokunta on ollut kiitollinen siitä, että meillä on yhteinen käsitys asioista, joista keskustellaan, ja siten olemme täydessä ykseydessä. Valitettavasti meidän täytyy myös ilmoittaa, etteivät kaikki seurakuntamme puhujat ole yhtä mieltä, edes monien keskustelujen jälkeen.

Despite these troubling times, the Board has been thankful that we have a common understanding of the matters being discussed, and thus are in complete unity. Sadly, we must also report that not all ministers in our congregation are of one mind, even after many discussions.

Rakkaat veljet ja sisaret, johtokunta tarvitsee seurakuntaa ohjaamaan näissä asioissa. Luottakaa siihen, että Jumalan tahto näytetään Pyhän Hengen hiljaisen, vahvan äänen kautta, joka tulee Jumalan valtakunnan sisältä.

Dear brothers and sisters, the Board needs the congregation to direct on these matters. Trust that the will of God will be shown by the still, strong voice of the Holy Spirit that comes from within God's Kingdom.

Seurakunta on asettanut kaikki johtokunnan jäsenet ja puhujat näihin tehtäviin, ja siten jokainen meistä palvelee vain koko seurakunnan kutsusta. Näinä vaikeina aikoina pyydämme teidän rukouksianne, että Jumala pitäisi meidät halukkaina palvelemaan, kuuliaisina kaikessa ja ennen kaikkea uskossa.

The congregation have installed all board members and ministers with these roles, and thus each of us serves only at the beckoning of the congregation as a whole. During these difficult times, we ask for your prayers that God would keep us willing to serve, obedient in all things, and above all, in faith.

Apostoli Paavali opastaa meitä Efesolaiskirjeessä: Minä siis, Herran vanki, kehotan teitä vaeltamaan sen kutsumuksen arvoisesti, jolla teidät on kutsuttu, kaikella nöyryydellä ja alhaisuudella, ilman kärsimystä, valmistaen toinen toistanne rakkaudessa, pyrkien säilyttämään Hengen ykseyden ja rauhan siteen. Niin että juuri tämä yhteenveto johtokuntamme raportissa sai aikaan suuren osan keskustelusta vuosikokouksessamme maaliskuussa.

Apostle Paul in Ephesians instructs us, I therefore, the prisoner of the Lord, beseech you that ye walk worthy of the vocation for which ye are called, with all lowliness and meanness, without suffering, preparing one another in love, endeavoring to keep the unity of the Spirit and the bond of peace. So it is from this summary in our board report that prompted much of the discussion at our annual meeting in March.

Ne teistä, jotka olivat siellä, muistavat, että menin aika myöhään. Otin tehtäväkseni aikatauluttaa ajan sen keskustelun jatkamiseksi. Siksi olemme täällä tänään. Omalla tavallani haluan yrittää tiivistää ne ajatukset, jotka ilmaistiin keskustelun aikana sinä päivänä. Olen nähnyt pöytäkirjan työversion, suhteellisen yksityiskohtaisen.

Those of you that were there recall that I went quite late. I took an action to schedule a time to continue that discussion. Thus, we're here today. In my own way, I want to try to summarize the thoughts that were expressed during the discussion that day. I have seen a working draft of the minutes, relatively detailed.

Mutta sihteeri ja oikolukijat eivät ole viimeistelleet sitä raporttia, joten haluan välttää menemästä tiettyihin kommentteihin, koska otamme ne pois asiayhteydestään ja teemme niistä jotain, mitä puhuja ei tarkoittanut. Yritän vain yksinkertaisesti tiivistää ne teemat, jotka olivat ilmeisiä siinä keskustelussa.

But the secretary and the proofreaders have not finalized that report, so I want to avoid getting into specific comments because we are taking them out of context and making something that wasn't intended by the speaker. I'll simply just try to summarize the themes that were apparent in that discussion.

Ennen kaikkea Matt Skoog oli samaa mieltä siitä, että tärkein asia seurakuntamme keskusteltavaksi oli se, ettei puhujiemme kesken ole ykseyttä. Ilmaisisin, että pelkästään se, että johtokunta oli linjassa, ei välttämättä tarkoittanut, että se on oikeassa käsityksessään, ja ihmettelee, ohjaako Pyhä Henki todella johtokuntaa?

Most of all, Matt Skoog agreed that the most important matter for our congregation to discuss was that of not having unity among our ministers. I would express that just because the board was aligned, it did not necessarily mean it is correct in its understanding and wonders, is the Holy Spirit truly guiding the board?

Kuultiin ääni, että johtokunta tavoitteli valtaa ja kontrollia ja miksi se aiheutti ongelmia. Jotkut kommentit välittivät sen, miten on ollut arvoitus, mitkä tarkalleen ovat ne ongelmat, koska keskustelu muuttuu jatkuvasti. Jotkut totesivat, että joissakin puhujissa on tapahtunut muutos. Se näyttää keskittyvän siihen, miten ymmärrämme anteeksiantamuksen, uskon vanhurskauttamisen, ripin.

The voice was heard that the board was looking for power and control and why that was causing issues. Some comments conveyed how it has been a mystery of what the exact issues are because the conversation keeps changing. Some noted that there have been a change among some ministers. It seems to center around how we understand forgiveness, justification of faith, confession.

Ilmaistiin tunne, että seurakunnassamme saarnataan alhaismielisyyttä. Jotkut ilmaisivat huolen siitä, että mennään tunteiden mukaan ja käytetään tätä oikeuttamaan kanta johonkin pystymättä suoraan sitomaan sitä Jumalan sanaan. Yksi puhujistamme otti puheenvuoron

There was a sentiment expressed that there is low-mindedness being preached in our congregation. Some expressed a concern about going by feelings and using this to justify a position on something without being able to directly tie it to God's word. One of our ministers took a speaking turn

Hän sanoi, että kun kohtasi johtokunnan raportin, jossa todettiin, etteivät kaikki puhujat olleet yhtä mieltä, hän mietti, viittasiko se häneen, koska keskustelua oli syntynyt, oikeastaan vastauksena Craigin puheeseen siihen aikaan. Seurakunta vastasi sen jälkeen. Jotkut totesivat, etteivät he olleet koskaan joutuneet vaikeuksiin Craigin puheiden tai saarnojen takia.

He said that when meeting the board report, stating that not all ministers were of one mind, he wondered if it was referring to him, as discussion had ensued, really in response to Craig's speech at that time. The congregation responded after that. Some stated how they had never been in trouble by Craig's speeches or sermons.

Toiset totesivat, että he ovat olleet huolissaan asioista, joita hän on sanonut yksityisesti ja julkisesti. Jotkut kysyivät Craigilta nimenomaan tietyistä asioista, joihin hän vastasi. Oli kommentteja, jotka välittivät tukensa sille työlle, jota johtokunta tekee, muistaen meitä ja työtämme. Jotkut ilmaisivat huolensa niiden puhujien seurakunnista, joiden kutsu oli peruttu, kun taas toiset ilmaisivat luottavansa siihen, että Pyhä Henki ohjasi niitä päätöksiä.

Others stated that they have been troubled by things he has said in private and in public. Some asked Craig specifically about certain matters in which he responded. There were comments that relayed their support for the work that the board is doing, remembering us and our work. Some stated their concerns about the congregations of disinvited ministers, while others expressed that they trust the Holy Spirit guided those decisions.

Anteeksiantamuksen asiassa kuultiin erilaisia ajatuksia. En voi kovin hyvin tiivistää joitakin puheista. Jotkut näyttävät antavan ymmärtää, että syntien anteeksiantamuksen evankeliumi on pelkkää vakuuttamista eikä sillä ole puhdistavaa voimaa. Totean vain yksinkertaisesti, miten minä uskon tässä asiassa.

In the matter of forgiveness, different thoughts were heard. I can't very well summarize some of the speeches. Some seem to imply that the gospel of the forgiveness of sins is simply assurance and has no cleansing power. I'll simply state how I believe on this matter.

Herra ja Vapahtaja Jeesus Kristus kärsi ja kuoli ristillä sovittaakseen maailman synnit. Heprealaiskirjeen 10. luvussa, tietysti on monia raamatunkohtia, jotka puhuvat tästä, mutta Heprealaiskirjeen 10. luvussa sanotaan: Jonka kautta me tahdomme, me olemme kaikki pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhraamisen kautta kerta kaikkiaan.

The Lord and Savior Jesus Christ suffered and died on the cross to atone for the sins of the world. In Hebrews 10, of course there's many Bible portions that speak of this, but in Hebrews 10 it says, By the which we will, we are all sanctified through the offering of the body of Jesus Christ once for all.

Kyllä, tämä olen minä. Uskon tähän. Uskon, että lankeamme syntiin ja ajatuksessa ja teossa joka päivä, ja tämä synti on se, mikä saastuttaa omantuntomme. Emme pese pois niitä syntejä, jotka vaivaavat omaatuntoamme. Karitsan veri, lopulta pyhä, saa voiton erottamalla meidät Jumalasta, siten me liikumme pyhässä uskossamme.

Yes, this is me. I believe on this. I believe we fall into sin and thought and deed every day, and this sin is what defiles our conscience. We do not wash those sins away that trouble our conscience. The blood of the Lamb, eventually saint, will have a victory by separating us from God, thus we move in our sacred faith.

Miten minua opetettiin pyhäkoulussa, miten minua opetettiin kotiseurakunnassani, miten uskon tänään, miten haluan opettaa lapsiani. Ripin asiassa jotkut tunsivat, että ehkä rippiin pannaan liikaa painoa, ja jopa viittasivat siihen, että heidät on kasvatettu rippiopin kanssa. Taas, tässä asiassa totean vain yksinkertaisesti kaiken, mitä uskon. Rippi on suuri etuoikeus. Ei ole mitään vaatimusta, että käytämme sitä.

How I was taught in Sunday school, how I was taught in my home congregation, how I believe today, how I want to teach my children. On the matter of confession, some felt there were perhaps too much emphasis being placed on confession and even alluded to having been raised with the doctrine of confession. Again, on this matter, I'll simply state all I believe. Confession is a great privilege. There's no demand that we use it.

Jumala tietää jo, mitkä syntimme ovat, mutta hän ei todellakaan tarvitse meitä tunnustamaan niitä. Se on lahja meille käytettäväksi keinona saada synninpäästö, anteeksiantamus niistä synneistä, jotka vaivaavat meitä. Meidän pitäisi käyttää sitä niin usein kuin tarvitsemme uskon säilyttämisen hyväksi omassatunnossamme. Se on se osa siitä. Tämä seuraava osa puhuu avusta Suomesta.

God already knows what our sins are, but he certainly does not need us to confess them. It's a gift for us to use as a means to receive absolution, forgiveness for those sins that trouble us. We should use it as often as we need to for the benefit of keeping faith in our conscience. That is that portion of it. This next piece is speaking help from Finland.

Ehdotettiin, että kutsuisimme veljiä Suomesta tulemaan Rockfordiin ja auttamaan meitä keskustelemaan näistä asioista. Itse asiassa esitettiin esitys, se oli kannattamaton, ja jonkin keskustelun jälkeen se vedettiin pois, ja tässä on syy, miksi se vedettiin pois. Jotkut olivat kysyneet, miten tämä käytännössä toteutuisi, mitä tapahtuisi, kuka tulisi ja kuka ei.

It was suggested that we invite brothers from Finland to come to Rockford and help us discuss these issues. In fact, there was a motion that was put on the floor, it was unsecunded, and after some discussion, it was withdrawn, and here's why it was withdrawn. Some had asked about how this would actually play out, what was to happen, who would come and who wouldn't.

Suomesta, mitä te tunnette? Onko teillä vastauksia? Tuntuuko teistä hyvältä kaiken tämän kanssa puhua? Oli toinen kommentti, että vuonna 2018 meillä oli valmistuneita puhujia Rockfordissa kolmena eri kertana. Monet keskustelivat nykyisistä asioistamme näiden veljien kanssa. Niin että koska ei ollut selvää suunnitelmaa siitä, miten tämä toimisi, esitys vedettiin pois sillä pyynnöllä, että keskusteltaisiin lisää

From Finland, what do you feel? Do you have any answers? Do you feel comfortable with all this to speak? There was another comment that in 2018, we had finished ministers in Rockford on three different occasions. Many discussed our current matters with these brothers. So in light of not having a clear plan on how this would work, the motion was withdrawn with the request to have more discussion

Se oli tiivistelmä itse käsien kilpailevasta keskustelusta. Niin nyt tämä seuraava osa tässä on se, mitä on tapahtunut sen jälkeen. Näistä asioista on käyty paljon lisää keskusteluja, ja enimmäkseen pienissä ryhmissä. Minulla henkilökohtaisesti on ollut monia vierailuja. Luulen, että minulla on yhteinen käsitys näistä asioista, mutta vierailut ovat helppoja ja rauhoittavia.

That was summarizing the hand-competing discussion itself. So now this next part here is what's happened since then. There have been many more discussions on these matters, and mostly in small groups. I personally have had many visits. I suppose that I have a common understanding of these matters, but the visits are easy and reassuring.

Ne teistä, joiden ei tarvitse tulla ymmärtäen, että tämä on lentävä sarja. 13. huhtikuuta Monticellossa oli valtakunnallinen johtokunnan jäsenten ja puhujien työseminaari. Olin aiemmin käynyt läpi sen työseminaarin yhteenvedon, ja sen oli koonnut LLC. Tämän kokouksen vuoksi voin todella kuulla uudelleen

Those of you who do not have to come by understanding that this is a flying series. On April 13th, there was a nationwide board members and ministers workshop in Monticello. I had previously run the recap of that workshop and it was put together by the LLC. For the sake of this meeting, I can really hear again

Itse asiassa minulle huomautettiin, että puhuin väärin, kun luin sen yhteenvedon ensimmäisen kerran, joten yritän olla tarkempi tällä kertaa. En aio lukea koko juttua. Aion jättää pari kappaletta pois tästä ja saattaa kaikki, jotka eivät ehkä ole vielä kuulleet sitä yhteenvetoa. Se ansaitsee olla meille täällä tänään.

It's actually brought to my attention that I misspoke when I read that summary the first time, so I'll try to be more accurate this time. I'm not going to read the whole thing. I'm going to cut a couple of paragraphs out here and bring everybody who possibly hasn't heard that summary yet. It merits being for us here today.

Phoenixin seurakunnan pastori Harri Vähäjylkkä sai kahvilaesityksen otsikolla Pyhä Henki Jumalan seurakunnassa. Esitys keskittyy niihin monin tavoin, joilla Pyhä Henki vaikuttaa uskovaisten keskuudessa seurakunnassa. Pyhä Henki on se, joka synnyttää uskon, ja vain Jumalan Hengen kautta voimme saavuttaa vanhurskauden.

Phoenix Congregation Pastor Harri Vähäjylkkä got a cafe presentation entitled, Holy Spirit in the Congregation of God. The presentation focuses on the many ways in which the Holy Spirit works among believers in the congregation. The Holy Spirit is that which begets faith, and only through God's Spirit can we attain righteousness.

Uskon kautta aistimme Pyhän Hengen läsnäolon ja äänen, joka myös avaa silmämme näkemään Jumalan seurakunnan kauneuden ja saa aikaan rakkautta ja yksimielisyyttä uskovaisten keskuudessa. Pyhä Henki on armolahjojen lähde, joiden avulla me yhdessä rakennamme seurakuntaa. Opimme Jumalan ilmoituksesta Raamatussa, että vain Pyhän Hengen kautta meille annetaan ymmärtää kirjoitettu sana.

Through faith we sense the presence and voice of the Holy Spirit which also opens our eyes to see the beauty of God's congregation and effects love and one-mindedness among believers. The Holy Spirit is the source of grace gifts with which we together build the congregation. We learn from the revelation of God in the Bible that it is only through the Holy Spirit that we are given to understand the written word.

Jumalan Henki antaa korvat kuulla Hyvän Paimenen kutsuvan äänen. Se sallii meidän kuulla Hänen äänensä sydämessämme ja omassatunnossamme. Pyhä Henki tuottaa hyviä hedelmiä kaikissa, joissa se asuu. Ensimmäinen näistä hedelmistä on rakkaus. Jumalan lapset tunnetaan heidän rakkaudestaan toinen toisiaan kohtaan. He vaalivat tätä keskinäistä rakkautta Hengen voiman kautta.

God's Spirit gives ears to hear the calling voice of the Good Shepherd. It allows us to hear His voice in our heart and conscience. The Holy Spirit brings forth good fruits in all in whom it dwells. First of these fruits is love. God's children are known by their love for one another. They nurture this mutual love through the power of the Spirit.

Esityksen jälkeen monet työseminaarin osallistujat puhuivat siitä, miten he olivat kokeneet Pyhän Hengen työn omassa elämässään. Näiden puheiden pääsanoma oli, että uskon salaisuus ilmoitetaan meille vain Pyhän Hengen kautta, ei Jeesuksen kautta. Usko ei tule ymmärryksen kautta, vaan pikemminkin ymmärrys tulee uskon kautta.

Following the presentation, many workshop participants spoke of how they had experienced the work of the Holy Spirit in their own lives. The main message of these speeches was that the mystery of faith is revealed to us only through the Holy Spirit, not through Jesus. Faith does not come through understanding, but rather understanding comes through faith.

Monet totesivat, miten esitys ja myös muut puhuvat harjoittelijat ilmaisivat sen, mitä hekin uskoivat. Heidän sydämensä sanoivat: Aamen. Joissakin työseminaarin osallistujien puheissa kuultiin toinen ääni. Esitettiin kantoja, jotka ovat aiheuttaneet riisuutumista amerikkalaisella yöllä. Työseminaarin osallistujat kaikilta Pohjois-Amerikan alueilta pystyivät kuulemaan nämä keskustelut ja heidän täytyy itse oivaltaa, miten ykseyttä on koeteltu viime aikoina.

Many noted how the presentation and also other speaking interns voiced what they also believed. Their hearts said, Amen. In some speeches of workshop participants, another voice was heard. Positions were stated that have caused undress on American night. Workshop participants from all areas of North America were able to hear these discussions and must realize for themselves how unity has been tried in recent times.

Taas, jatkaakseni sitä, mitä on tapahtunut vuosikokouksemme jälkeen, se oli niin, että erityisesti Monticellossa ja täällä Rockfordissa meillä on myös ollut mahdollisuus jutella Craigin kanssa suoraan. Olen puhunut hänen kanssaan kahden kesken. Juttelimme hänen kanssaan myös pääjohtokuntamme kokouksessa, johon hän osallistui. Craigin oli määrä lähteä lähetysmatkalle Ecuadoriin.

Again, going on what has transpired since our annual meeting, it was that, especially in Monticello and here in Rockford, we have also had the opportunity to visit with Craig directly. I've spoken with him one-on-one. We also visited with him at our main board meeting that she attended. Craig was scheduled to go on a mission trip to Ecuador.

Näiden seurakunnassamme leijuvien kysymysten takia johtokunta oli pyytänyt, ettei Craig palvelisi Rockfordin ulkopuolella, ennen kuin seurakunta voi keskustella tästä enemmän. Craig suostui kunnioittamaan tätä pyyntöä. Hän totesi myös, ettei hän ollut samaa mieltä siitä, että se oli oikea päätös. Ja totean tämän vain, en siinä mielessä, että paljastaisin ketään sukulaista, siitä näkökulmasta, että jos johtokunta teki väärin pyytäessään tätä Craigilta,

Due to these questions hovering in our congregation, the board had requested that Craig not serve outside of Rockford until the congregation can have more discussion on this. Craig agreed to respect this request. He also stated that he did not agree that it was the right decision. And I state this only not in the sense of exposing any relative from the standpoint that if the board was wrong to ask Craig this,

jos haluatte tulla korjatuiksi siinä, kuulkaa seurakuntaa siitä. Sen jälkeen kun johtokunta teki tämän toimen, olen henkilökohtaisesti kuullut kommentteja, jotka haluan jakaa seurakunnalle täällä. Johtokunnalla ei ole oikeutta tehdä tätä päätöstä. Tämä oli väärä päätös. Johtokunnan täytyy ottaa tämä vastuulleen.

If you want to be corrected on that, hear from the congregation on that. Since the board took this action, I personally have heard comments that I want to share with the congregation here. The board does not have the right to make this decision. This was the wrong decision. The board needs to own this.

En ole nähnyt mitään oppiin liittyviä ongelmia hänen puhumisessaan. Nämä äänet, joista olen kuullut, ovat ihmisiltä, jotka eivät halua kuulla Raamatusta mitään, mistä ei ole puhuttu viimeisten 20 vuoden aikana, tai tapana surra seurakunnan yllä. On myös ollut monia rohkaisun ja tuen ääniä kuulla joidenkin meille tulevien sanomien kutsua.

I've not seen any doctrinal issues with his speaking. These voices I've heard of are from people that do not want to hear anything from the Bible that hasn't been spoken of in the past 20 years, or as a way of mourning over the congregation. There's also been many voices of encouragement and support to hear the calling of some of the messages that come to us.

Niin että päättääkseni tämän johdannon tämän päivän keskusteluun sanoisin tämän. Selvästi seurakunnassa on erilaisia ajatuksia näistä asioista, nimenomaan seurakuntamme puhujista.

So to conclude this introduction to today's discussion, I would say this. Clearly there are different thoughts in the congregation regarding these matters, regarding our congregation ministers specifically.

Jotkut seurakunnassa ovat kehottaneet, että johtokunnan pitäisi ottaa kanta tai tuoda suositus seurakunnalle Craigiin liittyen. Toiset ovat sanoneet, ettei johtokunnan pitäisi edes keskustella näistä asioista nimenomaan Craigin kanssa, koska kyse ei ole Craigista, vaan hänen asioistaan. Sen lisäksi, että pyysimme Craigia olemaan palvelematta Rockfordin ulkopuolella, kunnes seurakunta voi jutella lisää, meillä ei ole johtokunnalta virallista suositusta.

Some in the congregation have encouraged that the board should take a position or bring a recommendation to the congregation in regard to Craig. Others have said the board should not even be discussing these matters with Craig specifically because it's not about Craig, it's about his issues. Beyond asking Craig to not serve outside of Rockford until the congregation can visit further, we do not have an official recommendation from the board.

Tämän sanottuamme tunnustamme, että tämä tilanne panee Craigin kiusalliseen asemaan. Olisi hyvä, jos seurakunta tänään voisi neuvoa häntä joko jatkamaan vain vapaasti palvelemista Jumalan valtakunnassa, minne ikinä hänet kutsutaankin, tai pyytää häntä meille puhumaan. Seurakunta, olkaa hyvä. Johtokunnan jäsenet, seurakunnan puhujat, kaikki seurakunnan jäsenet täällä ovat vapaita ilmaisemaan ajatuksensa tänään.

Having said this, we recognize that this situation puts Craig in an awkward spot. It would be good if the congregation today could advise him to either continue to just freely serve in God's kingdom, wherever he may be called, or ask him for us to speak. Congregation, please. Board members, congregation ministers, all congregation members here are free to express their thoughts today.

Koska tämä keskustelu on jatkoa seurakuntamme vuosikokoukselle, tunnustaen, että täällä on monia muista seurakunnista, pyydän keskustelun ohjaajaa vain asettamaan etusijalle puhevuorot jäsenillemme, ei niin, että muut pyytävät vuoroa, vaan yksinkertaisesti kuullaksemme seurakuntamme jäseniä.

Since this discussion is a continuation of our congregation annual meeting, recognizing that there are many here from other congregations, I ask the moderator just to prioritize the speaking terms for our members, not being that others request a turn, but simply to hear from our congregation members.

Olisi enemmänkin sanottavaa, kai, mutta halusin jättää sen, jättää keskustelun seurakunnan käsiin tässä vaiheessa. Meillä on avoimet suut ja korvat. Meillä on laulu Dougielta. Haluatko laulun? Jos haluat koota ajatuksesi.

There'd be more to say, I guess, but I wanted to leave it, leave the discussion in the hands of the congregation at this point. We've got open mouths and ears. We have a song by Dougie. Do you want a song? If you want to collect your thoughts.

Mene vain siihen. Hyvä kysymys olisi, mikä oli ensimmäinen paikka täällä? Selitä se. Monticellossa? Joo. Ei, juuri niin. Juuri niin.

Just go into it. A good question would be, what was the first place around here? Explain it. At Monticello? Yeah. No, exactly. Exactly.

Tiedättekö, on vain kaksi tapaa tehdä se, ja arvaisin väärin. Kiitos johdannosta tässä, ja ehkä jostakin suunnasta keskustelulle. Minäkin, tietäen, että

You know, there's only two ways to do it, and I would guess wrong. Thanks for the introduction here, and perhaps some direction to the discussion. I too, knowing that

tämä voi olla aika, ehkä, ehkä olen yllättynyt, jos se ei ole, mutta aika koetteleva keskustelu. Ajattelin, että minullakin on ollut joitakin ajatuksia ja epäilyksiä jopa kyvystäni ohjata sitä. Minä vain aloittaisin, jos olette vain kärsivällisiä minun suhteeni siltä varalta, että sanon jotain väärin tai en kutsu oikeaa henkilöä oikeaan aikaan.

This could be a rather, perhaps, perhaps I'll be surprised if it won't be, but a rather trying discussion. I thought I too have had some thoughts and doubts even in my ability to moderate it. I would just be started if you just be patient for me in case I say something wrong or don't call the right person at the right time.

Kuten puheenjohtaja mainitsi, tämä on jatkoa vuosikokouksellemme, ja täällä on paljon ihmisiä, ja olen täysin rehellinen teille, en välttämättä edes tiedä jokaista, joka on jäsen, joka ei ole

As the Chair mentioned, this is a continuation of our annual meeting, and there's many people here, and I'll be completely honest with you, I don't even know necessarily everyone who is a member who isn't

Onneksi Lars ja Paul ottivat sen rahastonhoitajan jäsenyystehtävän minulta muutama vuosi sitten, ja muistinmenetykseni on tavallaan iskenyt. Niin että ehkä tehdäkseni sen vähän helpommaksi, tiedättekö, kai, oletteko jäsen vai ette, jos voisimme ehkä yrittää saada aluksi keskustelua jäseniltä, ja tavallaan luotan siihen, että te tiedätte, keitä olette, keitä ette ole, ja ehkä

Thankfully, Lars and Paul took that treasurer's membership job from me a few years ago, and my amnesia has kind of kicked in. So maybe to make that a little bit easier, you know, I guess, your member or not, if we could perhaps try and get some discussion from the members initially, and I'll kind of trust that you'll know who you are, who you aren't, and maybe

jos ette ole, antakaa jäsenille tilaisuus. Minulla on, yritän kirjoittaa ylös joitakin nimiä, kun ihmiset nostavat kätensä, mutta, taas, olen rehellinen. En tiedä kaikkien nimiä niin kuin ehkä tiesin 25 vuotta sitten, mutta teen parhaani siinä. Kello on nyt noin 3.53. Siellä on valmistettu ateria, joka tarjoillaan viidestä seitsemään.

If you're not, give any members an opportunity. I do have, I'm gonna try and write some names down as people raise their hands, but I'll, again, be honest. I don't know everyone's name like maybe I did 25 years ago, but I'll do my best on that. It's now about 3.53. There is a meal prepared that'll be served from five until seven.

Emmekä pidä taukoa sitä ateriaa varten, mutta kuten olemme tehneet ennenkin, menkää vapaasti ottamaan itsellenne sinä aikana. Oletan, ettei se ole muuttunut, eikö niin? Niin että, sen myötä, ehkä avaan sen salille, ja kenellä ikinä se voisi olla, tulee aloittamaan meille, ja sitten mennään.

And we will not break for that meal, however, as we've done in the past, feel free to go and help yourself during that time. I assume that hasn't changed, right? So, with that, perhaps I'll open it up to the floor and whoever might have it will be coming to get us started and then we'll go.

Ai, ehkä tämä ei olekaan niin vaikeaa kuin ajattelin. Ehkä se on vaikeampaa. Ai, ja takana siellä on tapettu.

Oh, maybe this won't be as hard as I thought. Maybe it'll be harder. Oh, and the back there's killed.

Ai, Rand kierrättää mikkiä. Minun ei luultavasti olisi pitänyt mainita sitäkään. Niin, mikki tuodaan teille. Se on täällä ylhäällä. Tavallaan kirjoitin muistiin joitakin muistiinpanoja ennen tänne tuloa. Se on Joe. Joo. On vaikea seurata.

Oh, Rand will be passing the mic around. I probably shouldn't have mentioned that, too. So, the mic will be brought to you. It's up here. Kind of jotting down some notes before coming here. It's Joe. Yeah. It's hard to follow.

Kerron vain joitakin yleisiä ajatuksiani tästä nykyisestä tilasta.

I'll share just some of my general thoughts about this current condition.

Mitä tulee [uskoon] yleisesti, olen kuullut viime aikoina tällaista mielipidettä, että jotkut ovat nyt tulleet viisaiksi, ehkä viitaten siihen, että he tulevat viisaiksi itsessään. Ajattelin, että, no, mitä ihminen tarkoittaa, kun joku on tulossa ehkä liian viisaaksi?

With respect to [faith] in general, I've heard this kind of sentiment lately that some have now become wise, maybe suggesting that they become wise in themselves. I thought, well, what does a person mean when somebody is becoming maybe too wise?

Tunteeni yleisesti on, että Raamatun, joka on Jumalan sana, ja esimerkiksi Lutherin ja Laestadiuksen tunteminen ei tarkoita, että ihminen tulisi viisaaksi itsessään. Apostoli Paavali esimerkiksi antoi tällaisen neuvon nuorelle työtoverilleen Timoteukselle,

My feeling in general is that to become knowledgeable of the Scripture, which is the Word of God, and Luther and Laestadius, for example, does not mean that a person would become wise in themselves. Apostle Paul, for example, gave this kind of advice to his young coworker, Timothy,

Toisessa kirjeessään, kolmannessa luvussa, hän sanoo: Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainotuiksi.

His second letter, third chapter, he says, Yea, and all men that live godly in Christ Jesus shall suffer persecution.

Paha ihminen ja viettelijä käy yhä pahemmaksi, eksyttäen, ollen eksytetty. Sitten hän sanoo: mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet saanut varmuuden, tietäen, keneltä se on opittu. Niin mihin hän viittasi? No, hän selittää sitä edelleen. Hän sanoo, että lapsesta asti sinä olet tuntenut pyhät kirjoitukset.

An evil man and seducer shall wax worse and worse, deceiving, being deceived. Then he says, but continue thou in those things which thou hast learned and been assured of, knowing from whom they have been learned of. So what was he referring to? Well, he explains it further. He says that from a child thou hast known the Holy Scriptures.

Jotka voivat tehdä viisaaksi pelastukseen uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, mikä on yleisesti se ajatus, joka tuli esiin avaushartaudessamme. Tämän luvun lopussa, jota Craig käytti tekstinään tänä aamuna, en voi viitata tähän tarkasti, mutta 2. Piet. ensimmäinen luku, taas viitaten Jumalan sanaan,

Which are able to make wise unto salvation through faith, which is in Christ Jesus, which is generally the thought that occurred in our opening devotion. At the end of this chapter that Craig used for his text this morning, I can't refer to this specifically, but 2 Peter, the first chapter, again referring to the Word of God,

Siinä sanotaan, tai Pietari kirjoittaa sen näin: meillä on myös varmempi profeetallinen sana. Johon, sitten hän antaa tämän neuvon, johon teette hyvin ottaessanne vaarin kuin valosta, joka loistaa pimeässä paikassa, kunnes päivä valkenee ja tähti nousee heidän sydämissään.

It says, or Peter writes it this way, we have also a more sure word of prophecy. Where unto, then he gives this advice, where unto you do well and take heed as a light shining in a dark place until the day dawn and the star rise in their hearts.

Tietäen ensin sen, ettei mikään Raamatun profetia ole kenenkään omin päin selitettävissä.

Knowing first that no prophecy of the scripture is of any private interpretation.

Sillä ei profetia ole muinoin tuotu ihmisen tahdosta, vaan Jumalan pyhät ihmiset puhuivat Pyhän Hengen johtamina, viitaten apostoleihin ja profeettoihin heidän kirjoittaessaan Jumalan sanaa, sellaisena kuin tunnemme sen tänään. Suuri, kuten monta kertaa viitattu,

For the prophecy came not of old by the will of man, but by holy men of God, spake as they were moved by the Holy Ghost, referring to the apostles and the prophets as they penned the Word of God, as we know today. Great as many times referred to,

oppineen teokset, Luther ehkä enemmän kuin oppinut, mutta olen ajatellut sitä yleisesti. Luulen, että elämäni aikana olen kysynyt itseltäni tämän kysymyksen, kuinka paljon todella tiedän Lutherista ja oppineista?

The works of a scholar, Luther perhaps more than a scholar, but I've thought about that in general. I think over my lifetime, I've asked myself this question, how much do I really know about Luther and the scholars?

Nimemme edustaa näitä kahta henkilöä, kirkkomme nimi, ja luulen, että elämäni aikana en ole koskaan todella tiennyt kovin paljon siitä, mitä he todella opettivat. Luther tietysti on kirjoitettu lakiin, ja on vaikea lukea kaikkia hänen kirjoituksiaan, koska niitä on niin paljon.

Our name represents these two individuals, the name of our church, and I think over my lifetime I've never really known that much about what they really taught. Luther, of course, is written in law, and it's hard to read all of his writings because there's so much of it.

Yleisesti ajattelee myös Laestadiusta, esimerkiksi, siihen aikaan se tuotiin tietooni, kun joku oli kysynyt minulta, no, sanot olevasi lestadiolainen luterilainen, no, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Esimerkiksi Laestadius.

In general, you think about Laestadius too, for example, at the time it was brought to my attention when someone had asked me, well, you say you're a Laestadian Lutheran, well, what does that really mean? For example, Laestadius.

Heikolla selityksellä hänen kanssaan en tuntenut, että teimme oikeutta, ja ajattelin, että minun olisi luultavasti kannattavaa oppia lisää opintojen taustasta ja siitä, mitä me edustimme.

By weak explanation with him, I didn't feel like we did justice, and I thought it would probably be worthwhile for me to learn more about the background of the studies and what we represented.

Ajattelen Craigia. On ollut joitakin kysymyksiä hänen palvelustaan. Ja hän on, erityisesti vuosikokouksessa hän ilmaisi, miten hän on hyvin halukas ja iloinen juttelemaan kenen tahansa kanssa, jolla on kysymyksiä.

I think about Craig. There's been some questions about his service. And he has, especially at the annual meeting he expressed how he's very willing to have and happy to visit with anybody that has questions.

Olen käynyt useita keskusteluja Frankin kanssa, ja minusta on aina tuntunut hyvin mukavalta niissä keskusteluissa, joita olen käynyt hänen kanssaan. Katsokaas, hän on ihminen, jolle tunnen voivani kertoa jotain tai esittää hänelle kysymyksen, jota en ehkä uskaltaisi kysyä muilta heistä sen reaktion takia, jonka voisin heiltä saada.

I've had multiple discussions with Frank and I always felt very comfortable with the discussions that I've had with him. You see, he's a person that I feel I can share something with or pose a question to him that maybe I wouldn't dare ask others of them because of the reaction that I might get from them.

Niin että, taas, tunteeni Craigia kohtaan ja hänen kiinnostustaan Jumalan sanan tutkimiseen ja Lutherin taustan tutkimiseen kohtaan, ja sitten minulle, päivää myöhemmin, sitten sydäntä lämmittävää ja virkistävää. Luin läpi sitä, kai, yhteenvetoa LLC:n verkkosivuilla yhteisistä keskusteluista, ja arvostin tätä kommenttia tässä.

So, again, my feeling towards Craig and his interest in studying the Word of God and studying the background of Luther and then, for me, day later, then heartwarming and refreshing. I was reading through the, I guess, the summary on the LLC website about the joint discussions, and I appreciated this comment here.

Siinä sanotaan esitystä seuranneista keskusteluista, että näinä aikoina todettiin, että on hyvä keskustella Jumalan uskosta, mitä tuen täysin. Kenellekään ei ole annettu kaikkia lahjoja. On tärkeää, että Jumalan lapset tänä aikana kokoontuvat ja keskustelevat.

It says about the discussions following the presentation, it was noted at these times that it is good to discuss the faith of God, which I fully support. No one has been given all the gifts. It is important for God's children at this time to gather and discuss.

Tuntuu, että erityisesti näinä viime vuosina olemme oppimisen aikaa, ja ehkä voimme ottaa neuvon .

I feel like, especially in these last few years, that we are in a time of learning, and perhaps we can take the advice of .

Niin että, kai tämä apostoli Paavalin sanoma roomalaisille oli tavallaan kirjoitettu ulkomuistista, kai, perustuen, tiedättekö, ajattelee sitä aikaa, jota olemme eläneet, monia, monia vuosia rauhaa, suhteellista rauhaa, voisi sanoa, ja kun elämme sellaista ajanjaksoa, meidän on helppo tulla

So, I guess this message from the Apostle Paul to Romans was kind of written by heart, I guess, based on, you know, you think about the time that we've lived, many, many years of peace, relative peace, you might say, and when we live in that kind of time period, it's easy for us to get

päivien puutteita sitten, sanoisimme. Niin Paavali antaa tällaisen neuvon, kai, hän ajatteli, jonka hän kuvasi siihen ajatukseen. Ja hän sanoi näin, tämä on Roomalaiskirjeen 13. luvussa.

Lacks of days ago, we would say. So Paul gives this kind of advice, I guess, he was thinking about, that he described to that thought. And he said, in this way, this is in the 13th chapter of Romans.

Alkaen 11. jakeesta siinä sanotaan: että tietäen ajan, että nyt on jo aika herätä meidän, sillä pelastuksemme on lähempänä kuin uskoimme. Yö on pitkälle kulunut, päivä on lähellä.

Beginning with the 11th verse, it says, that knowing the time that now is high time to awake us, for our salvation is nearer than we believed. Night is far spent, day is at hand.

Heittäkäämme siis pois pimeyden teot ja pukekaamme yllemme palava valo. Niin että ne, sanoin, olemalla siihen, että pimeyden teot ovat enemmän kuin vain ne karkeat synnit, jotka tunnemme.

Let us cast out, therefore, the works of darkness, and let us put on the ardent light. So those, I said, being into that, that the works of darkness are more than just the gross sins that we are familiar with.

Mutta myös vasemman synnit ja oikean synnit. Ja hän sanoo: vaeltakaamme säädyllisesti niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja juominkeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa eikä asioissa. Vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö huolta lihastanne, että himot heräävät.

But also the sins of the left and the sins of the right. And he says, let us walk honestly as in the day, not in rioting or drunkenness, not in chambering or wantonness, not in strife or in things. But put ye on the Lord Jesus Christ, and make no provision for the flesh to fulfill its lust.

Garylla oli käsi ylhäällä täällä. Tosi kaukana täällä. Olisi pitänyt varoittaa sinua tulemaan toista puolta ympäri. Suunnilleen siellä.

Gary had his hand up over here. Way over here. Should have warned you to come around the other side. About there.

Ensin haluan nostaa esiin Lutherin opetuksen, joka on myös todettu kirkon sisäisissä säännöissä.

First I want to point out the teaching by Luther which is also stated in the bylaws of the church.

Ja se on, että kaikki opettajat ja opetukset on todennettava, tuomittava, arvioitava Jumalan sanalla. Nyt koettelevina aikoina, kuten nämä, joita elämme, Jeesus Kristus itse sanoo, että minä olen tie, totuus ja elämä. Ja tunnen, että me

And that is that all teachers and teachings are to be verified, judged, evaluated with the Word of God. Now in trying times like we're living, Jesus Christ himself says that I am the way, the truth, and the life. And I feel that we

yhdessä meillä on halu etsiä totuutta. Etsiä totuutta Raamatusta. Luulen, että sen pitäisi olla tärkein prioriteettimme vastatessamme niihin kysymyksiin, joiden kanssa olemme tekemisissä tänä aikana, jota elämme. Vain muutama sana

Together, we have the desire to search for the truth. Search for the truth in the scriptures. I think that should be our top priority in answering the questions that we're dealing with in the time that we're living. Just a few words about

uskosta ja kilvoituksesta tässä, mikä on enimmäkseen kilvoitusta. Rick toi esiin, että meidät pelastetaan yksin uskosta. On myös kilvoitus, joka tulee peliin.

Faith and the Endeavor in this, which is mostly the Endeavor. Rick pointed out that we're saved by faith alone. There is also the Endeavor that goes into play.

Kilvoituksella on kaksi puolta. Toisaalta uskovainen ei voi tehdä mitään muuta kuin varata vanhurskautensa. Jumala lahjoittaa uskon, pitää sitä sanallaan ja sakramenteillaan ja keventää sitä koettelemuksia varten. Siten uskon kilvoitus on Jumalan työtä meissä, ei omaamme. Toisaalta taistelu, jonka uskovainen kohtaa, on todellinen.

There are two sides to the endeavor. On the one hand, the believer can do nothing but reserve his righteousness. God grants faith, holds it with his word and his sacraments, and lightens it for trials. Thus, the endeavor of faith is the work of God in us, not our own. On the other hand, the battle, the believer faces, is real.

Synnin vallan alle joutuminen ja uskon menettäminen ovat todellisia mahdollisuuksia. Niin kauan kuin ihmisellä on usko, sen vaikutus saa aikaan rakkautta Jumalaan hänessä itsessään, saa aikaan nälkää ja janoa Jumalan sanaan, antaa halun taistella syntiä vastaan hyvän omantunnon säilyttämiseksi. Vain...

Coming under the power of sin and losing faith are real possibilities. As long as the person has faith, the effect of it causes love for God in himself, causes hunger and thirst for the Word of God, gives the desire to battle against sin to preserve a good conscience. Just a...

Toinen tässä, joka puhuu ripistä. Itse asiassa aihe, joka alun perin oli asetettu tälle päivälle, oli uskon salaisuus, ja tämä tavallaan koskettaa sitäkin, kun se liittää sen rippiin. On monia paradokseja ja salaisuuksia, jotka ovat osa uskoa.

Another one here that talks about confession. Actually, the topic that was initially set for this day was the mystery of faith, and this one kind of touches on that as well, as it connects it to confession. There are many paradoxes and mysteries which are a part of the faith.

Ja joita lihallinen mieli ei voi ymmärtää. Omastatunnosta huolehtiminen on tärkeää, mutta siitä ei voi tulla pelastuksen perustaa. Toisaalta usko, joka hylkää hyvän omantunnon kilvoituksen, johtaa haaksirikkoon joutumiseen.

And which cannot be understood of the carnal mind. Caring for the conscience is important, but it cannot become the foundation of salvation. On the other hand, faith, which rejects the endeavor of a good conscience, leads one to becoming shipwrecked.

Tämä on kuuliaisuuden ja uskon kysymys, mikä usein on ristiriidassa ihmisymmärryksen kanssa. Jeesuksen sanat käyvät toteen olematta ja tekemättä mitään. Voinko sanoa jotain? Totta kai, ole hyvä. Minulla on aisteja ajatusten keräämisestä

This is a question of obedience and faith, which often contradicts human understanding. Words of Jesus become true without being and do nothing. Can I say something? Sure, go ahead. I have senses from gathering thoughts about

Tunnen paljon pelkoa ja todellisen ahdistuksen puutetta tässä huoneessa. Ja ajattelin, etten ollut koskaan ajatellut, että minun täytyisi tulla kirkkoon pelokkaana. Ajattelin, että, hei, ei ole pelkoa. Eikä se ole Jeesuksen pelkoa, vaan pelkoa olla täällä, pelkoa tulla tuomituksi.

I feel a lot of fear and lack of real anxiety in this room. And I thought that I had never thought that I had to come to church to be fearful. I thought that, hey, there's no fear. And it's not fear of Jesus, but fear to be here, fear of being judged.

Ja luulen, että meidän pitäisi todella vain puhua asioista. Jos ajattelee, kuten Craig, meidän ei pitäisi panna valokeilaa kenenkään ihmisen päälle, vaan puhua asioista, joita meillä on. Täällä on muita puhujia, joiden päälle voisimme panna valokeilat ja löytää samoja asioita, hämmennystä, savua, vetoavaa.

And I think that we should really just talk about matters. If you think about, like Craig, we should not put spotlights on any person, but talk about the matters we have. There's other speakers here where we could put them spotlights and find same things, confusion, smoke, appealing.

Jos ajattelee sitä, jos ihmiset kysyvät, mitä teillä on mielessä, mitä kysymyksiä te mietitte? Ainakin tämä on Puhutaan asioista. Ei auta poistaa ihmisiä, kun ajattelee, okei, se on syy tähän. Ei ole ihmisiä. Täällä me olemme kaikki osallisina.

If you think about it, if people ask what's in your mind, what are the questions you're wondering? At least this is Talk About Matters. It doesn't help to eliminate people when you think, okay, that's a reason for this. There's no people. Here, we are all involved.

Me kaikki voimme ottaa omistajuuden tilanteesta, koska olemme kaikki syyllisiä. Vain Jumala voi johtaa meitä. Kukaan ihminen ei voi olla niin tärkeä, että se on yhden ihmisen vika.

We all can make ownership about the situation because we are all guilty. Only God can lead us. No person can be so important that it's one person's fault.

Meidän täytyy panna luottamuksemme Jumalaan. Ja jos meillä on kysymyksiä, voimme kysyä. Ja me löydämme vastauksia. Mutta Raamatun mukaan luulen, että meidän pitäisi unohtaa kaikki tunteemme. Meillä voi olla huonoja tunteita toisiamme kohtaan. Ja unohtaa ne. Pidetään nopeasti tauko.

We have to put our trust in God. And if we have questions, we can ask. And we will find answers. But according to the Bible, I think we should forget all our feelings. We might have bad feelings towards each other. And forget those. Let's pause quickly.

Mitä Raamattu opettaa. Tänä aamuna kuuntelin kokonaista saarnaa, ja se oli sellainen aihe tänään, tämä uskon vuosi. Ja minä olin niin kallis, Jumala antoi minulle sanoja. Enkä usko, että meidän pitäisi koskaan panna ketään tässä seurakunnassa ahtaalle ja alkaa epäillä ihmisen uskoa tai kykyä

What Bible teaches. This morning I was listening to a whole sermon and that was such a topic today, this year of faith. And I was so precious, God gave me words. And I don't think that we should ever put anybody in this congregation to the spot and start doubting a person's faith or ability to

olla kuuliainen Jumalan sanalle. Luulen, että jokaisen pitäisi tuoda asiansa, kun he vaeltavat ylös, ja voimme keskustella niistä asioista, ja Jumala näyttää tien, ja voimme pysyä yhdessä. Grant, olemme täällä Billin kanssa. Bill Keranen.

To be obedient with God's word. I think that everybody should bring their things when they are wandering up and we can discuss those matters and God will lead the way and we can stay together. Grant, we're here with Bill. Bill Keranen.

Ensin haluan vain kiittää [Craigia] siitä avausesityksestä. Minusta se oli todella, minulle oli todella mukava kuulla sitä ja tuntui, toivoin, että kaikki sanoisivat siihen aamen ja että näin me uskomme.

First I just want to thank [Craig] for that opening presentation. I thought that was really, for me it was really nice to hear and felt like, I hoped that everyone would say amen to that and this is how we believe.

Ja toinen kysymys, joka minulla on, on, ja Jeremy on lukenut pari kertaa tämän katsauksen Monticellon kokouksesta, lukenut sen täällä seurakunnan edessä, ja he kaikki näkevät sen pantuna esille, ja siinä katsauksessa sanottiin, että Monticellossa kuultiin eri ääni. Mietin, voisiko joku kertoa meille, mikä se eri ääni oli?

And the other kind of question I have is, and Jeremy has read a couple of times this review of the meeting in Monticello, read that here in front of the congregation, and they all see it put out there, and in that review it said that there was a different voice heard in Monticello. I wonder if somebody could tell us what was that different voice?

Kiitos, Bill. Danny, täällä takana. Ensinnäkin, kaikille pojilleni ja tyttärilleni, haluan, että kuulette evankeliumin. Se kertoo teille myös, että Jeesus on henkilö.

Thanks Bill. Danny, back here. First of all, for all my sons and daughters, I want you to hear the gospel. It also tells you that Jesus is a person.

Jer pyysi seurakuntaa ystävällisesti puhumaan, mitä he ajattelevat. Minun täytyy olla samaa mieltä johtokunnan kanssa. Haluaisin nähdä Craigin astuvan sivuun ja kuuntelevan penkissä. On paljon huolta, ja hänen vapahtajansa on kuollut, joten kuunnelkaa vain, mitä seurakunnalla on sanottavana, koska me kaikki haluamme päästä taivaaseen.

Jer asked the congregation to please speak what they're thinking. I have to agree with the board. I would like to see Craig step down and listen on the bench. There's lots of concern, and his savior has died, so just listen to what the congregation has to say, because we all want to get to heaven.

Ennustan, että hän tekisi tämän. Sinun, öö, öö, pudotushorisonttisi luo.

I predict that she'd do this. Over to your, uh, um, drop horizon.

Kysymyksiä? Ehkä kysymyksiä ja sitten tarina. Näyttää siltä, että kuulemme jatkuvasti kaikista näistä asioista. En halua käyttää sanaa epämääräinen, mutta epämääräinen tulee mieleen. Kai jos voimme

Questions? Maybe questions and then a story. It seems like we keep hearing of all these matters. I don't want to use the word vague, but vague comes to mind. I guess if we can

Jos meillä on keskustelu, meillä pitäisi ainakin olla täällä joku, joka voi täsmentää, mistä me keskustelemme. On matematiikka vastaan monikko, enemmän kuin yksi. Jos menen etsimään sitä, se tulee olemaan punaisten ja punaisten välillä. Voimme visualisoida ylhäällä.

If we have a discussion, we should at least have somebody here who can specify what we're discussing. There's math versus plural, more than one. If I go look for that, it's going to be between the reds and the reds. We can visualize at the top.

Sitten minulla on tarina. Talossani minulla on näitä summia. Kaikki romuni vuosien varrelta. Löysin sieltä kasetin muutama viikko sitten. Sen oli kirjoittanut vasenkätinen henkilö, eikä mahdollista, mutta muistini palvelee minua oikein.

Then I have a story. At my house I have these totals. All my junk throughout the years. I found a cassette tape in there a few weeks ago. It was written by a left-handed person, and not possible, but my memory serves me correctly.

Kevin Elstrom lähetti sen minulle. Melkein 16 vuotta sitten tänään, mutta se oli tämän kuun kolmantena päivänä, 16 vuotta sitten, Rod Nicola piti saarnan. Hän istui tuolla edessä. Kasetti postitettiin minulle

Kevin Elstrom sent it to me. Almost 16 years ago today, but it was on the third of this month, 16 years ago, there was a sermon given by Rod Nicola. He sat out front there. The cassette tape was mailed to me

Kuuntelin sitä, en tiedä kuinka monta kertaa, mutta sitten se meni varastoon, ja pari viikkoa sitten se tuli takaisin päivänvaloon. Minulla ei ole kasettisoitinta talossani, mutta autossa on yksi. Panin sen autoon, ja ensimmäiset sanat, jotka tulivat kaiuttimista, en edes tiennyt, mitä

I listened to it, I don't know how many times, but then it went into storage and a couple weeks ago it came back to daylight. I don't have a tape player at my house, but there's one in the car. I put it in the car, and the first words that came out of the speakers, I didn't even know what

mitä puhuja on pannut, ja kuulin tuotavan sisään. Hän puhui meidän vanhurskauden vaatteestamme ja siitä, miten puhdas ja pyhä ja valkoinen se on, koska se on pesty Kristuksen veressä. Niin, en ole oikeastaan mikään suuri saarnaihminen, mutta minun piti asettua uudelleen ja kuunnella sitä taas. Ja olen samaa mieltä siitä. Ja syy, miksi otan sen esiin, on

What the speaker has put, and I heard brought in. He was talking about our robe of righteousness and how clean and pure and white it is because it's been washed by Christ's blood. So, I'm not really a big sermon person, but I had to get realigned and listen to that again. And I agree with that. And the reason I bring it up is

Ehkä se on yksi näistä asioista. Tiedän, että siitä on käyty monia keskusteluja muiden seurakuntien kanssa. Tämä psalmi, jonka lauloimme tänään, virsi 289, en keksi mitään muuta. Suosittelen vain, että luemme sen. Mutta sitten toisaalta,

Perhaps that's one of these matters. I know there's been many conversations with other congregations about that. This psalm we sang today, Hymn 289, I can't think of anything more. I just recommend that we read that. But then on another note,

Toinen osa saarnasta, jonka kuulin, jota kuuntelin sillä kasetilla. Ja ehkä siksi esitin sen lausuman täällä vuosi tai niin ennen keskustelua, kun puhuimme uskontunnustuksen kolmannesta uskonkappaleesta, joka alkaa: minä uskon. Minulle, minä uskon. Ja sanoin piste.

Another part of the sermon I heard that I listened to on that cassette tape. And maybe that's why I made the statement here a year or so ahead of discussion when we were talking about the third article of the creed that starts out, I believe. For me, I do. And I said period.

Ja se on totta tänään, että uskovaisena tärkein asia minulle, tai Moosekselle, uskoa. Ja kun Rod kertoi saarnansa, Pietari, joku tai toinen, verrattuna niihin aiempiin, viitaten vanhimpiin. Hän oli silloin minun vanhempani, ja hän on yhä minun vanhempani tänään. Ja toinen osa saarnasta tässä viittasi työntekijöihin, jotka tekivät 12 tunnin päivän pennistä.

And that's true today, that as a believer, the most important thing for me, or for Moses, to believe. And as Rod related his sermon, Peter, some or another, versus the ones before, referring to the elders. He was my elder then, and he's still my elder today. And another part of the sermon here referred to the workers working a 12-hour day for a penny.

Motiivit. Työntekijät tekivät töitä koko päivän, saivat pennin, ja työntekijät, jotka ilmestyivät 11. hetkellä, saivat pennin. Hän sanoi, että ne, jotka ovat eläneet 99 vuotta ja uskoneet, ja ne, jotka ovat eläneet yhdeksän minuuttia ja vain uskoneet, ovat yhtä arvokkaita Jumalalle. Niin että palaan taas lausumaani, että usko, piste.

Motives. The workers worked all day, got a penny, and the workers that showed up at the 11th hour got a penny. He said, those that have lived 99 years and believed, and those that have lived nine minutes and just believed, are of equal value to God. So I resort back again to my statement that believe, period.

Jos joku täällä, jos olen kuullut toisen, kolmannen käden kautta silloin, olette ehkä raapineet päätänne vähän sen suhteen. Kehottaisin teitä, itseäni, tulemaan takaisin minun luokseni mieluummin kuin muiden ihmisten. Luulen vain, että voimme ratkaista paljon menemällä toistemme luo eikä muiden.

If anybody here, if I've heard second, third hand then, you've perhaps scratched your heads a little bit about that. I'd encourage you to, myself, come back to me rather than other people. I just think that we can solve a lot by going to each other versus others.

Olemme todellakin olleet, haluaisin tietää, mistä me keskustelemme? On todellakin kohtia, meillä on tiettyjä kohtia, ja sitten voimme todella edistyä. Luulen, että yrität tiivistää, missä olemme tänään, jatkoa

We have certainly been, I'd like to know, what are we discussing? There are certainly items, we have specific items, and then we can actually make some progress. I think that you're trying to summarize where we're at today, the continuation of

sille keskustelulle, joka siellä oli, joillekin toimille, joita on tapahtunut, ja sitten joillekin, ei nimenomaan siitä, kyllä, se on Victoria, okei, mutta siitä lähetysmatkasta, jolle Craigin piti lähteä

The discussion that was there, some of the activities that have taken place, and then some of the, not specifically about the, yes, that's Victoria, okay, but the mission trip that Craig was supposed to go on in the

Raportti ei ehkä käsitellyt sitä, ja osaa palautteesta emme saaneet sisään. Ajattelin, että ne olivat joitakin niistä aiheista, jotka olivat tärkeitä.

The report may not have handled that, and some of the feedback we couldn't get inside. I thought those were some of the topics that were important.

Okei, ensinnäkin, olen todella hermostunut ja peloissani, mutta toivon todella tänään, kun lähdin kirkosta, että ihmiset olisivat kanssani tänään, koska [Craigin] saarna kosketti minua todella, ja että ehkä voisimme kaikki sanoa, tiedättekö mitä, olemme kaikki syntisiä. Jokainen meistä on puhunut oikein, on ollut väärä käsitys,

Okay, first of all, I'm really nervous and afraid, but I really hope today, when I left the church, that people will be with me today, because I was really touched by [Craig's] sermon, and that maybe we could all say, you know what, we're all sinners. Every one of us has spoken correctly, have had a wrong understanding,

Ja niin, toivoin, että niin tapahtuisi. Ja minusta vain tuntuu, että olemme kaikki syntisiä. Kukaan täällä ei ole täydellinen. Meillä kaikilla on. Joku kertoi minulle, en tiedä kuinka monta vuotta sitten, itse asiassa Peter [Nevalan] kirjassa sanotaan, että Jeesuksen nimessä ja kalliissa veressä, itse asiassa [Raattamaa ja Laestadius keksivät] ne [sanat].

And so, I was hoping that would happen. And I just feel like we are all sinners. Nobody here is perfect. We all have. Somebody told me, I don't know how many years ago, actually, in Peter [Nevala's] book it says that, in Jesus' name and precious blood, actually, [Raattamaa and Laestadius came up with] those [words].

Ja olin vain kauhuissani. Ajattelin, tiedätkö mitä? Olet vain niin pihalla. En voi puhua kanssasi enää. Tiedättekö? Ja aloin lukea Peter [Nevalan] kirjaa, ja kauan sitten se oli tarkoitus. He keksivät ne sanat, enkä sano, etteivätkö ne olisi maailman kauneimmat sanat.

And I was just horrified. I thought, you know what? You are just so out of place. I can't talk to you anymore. You know? And I started reading Peter [Nevala's] book, and long ago, it was intent. They came up with those words, and I'm not saying that they aren't the most beautiful words in the world.

Mutta ne kaksi miestä keksivät ne sanat, koska joku oli niin ahdistunut. Miksi me taistelemme? Ja minulla on toinen kysymys Jeremylle, koska kuulin, että Spokanessa tai Washingtonissa oli äitien leiri. Minulla ei ole aavistustakaan. Mutta kuulin, että kaksi ihmistä soitti ja sanoi, miten kaunis leiri se oli.

But those two men came up with those words because somebody was so distressed. Why are we fighting? And I have another question for Jeremy because I heard that there was a mother's camp on Spokane or Washington. I have no idea. But I heard that two people called and said what a beautiful camp it was.

Ja niin miksi siitä ei puhuttu tänään? Puhutaanko vain huonoista asioista eikä hyvistä asioista? Ja minusta tuntuu, että jos minulla on mielipide, että ehkä puhujaa ei pitäisi poistaa puhujan tehtävästä, en tunne olevani väärässä hengessä. Minusta vain tuntuu, että se on minun mielipiteeni, ja haluan keskustella siitä jonkun kanssa. Ja, öö... Ai, ja tiedän, että se olin minä, joka yritin puhua. Mutta, öö...

And so why wasn't that talked about today? Is it only bad things that are talked about and not good things? And I feel like if I have an opinion that maybe a minister shouldn't be taken down, I don't feel like I'm in a wrong spirit. I just feel like that is my opinion, and I want to discuss that with somebody. And, um... Oh, and I know it was me trying to talk. But, um...

Vuosia sitten kasvoin Laudie Huxlen kanssa, yksi puhuja. Niin että koko elämäni ajan minulla oli tämä yhden puhujan käsitys. Ja ajattelin todella kaikista näistä puhujista, että, miksi me tarvitsemme tätä ihmistä? Miksi me tarvitsemme tuota ihmistä? Niin kuin, minulla oli Laudie Huxle.

Years ago, I grew up with Laudie Huxle, one minister. So my whole life, I had this one minister concept. And I really thought all these ministers, like, why do we need this person? Why do we need that person? Like, I had Laudie Huxle.

Ja minä todella, itse asiassa luultavasti viimeiset ehkä kahdeksan vuotta, ajattelin, että okei, tiedätkö mitä? Jumala näytti minulle, että tarvitsemme kaikkia näitä lahjoja, että on monia lahjoja, koska oli aika, jolloin olin todella huolissani teini-ikäisistä lapsista, ja joku piti saarnan, ja se oli niin rohkaiseva minulle.

And I really, actually probably the last maybe eight years, I thought, okay, you know what? God showed me that we need all these gifts, that there are many gifts, because there was a time when I was really troubled with teenager kids, and somebody gave a sermon, and it was so uplifting to me.

Ja soitin yhdelle ystävistäni, minulla oli samoja ongelmia, ja sanoin, kuuntele saarna, se oli niin mukava. Hän sanoi, en tiedä, mitä sinä siitä ajattelit, mutta minä en saanut siitä mitään irti. Niin että minusta tuntuu, että tarvitsemme näitä lahjoja.

And I called one of my friends, I was having the same issues, and I said, listen to a sermon, it was so nice. She said, I don't know what you thought of that, but I didn't get anything out of that. So I feel like we need these gifts.

Että ehkä juuri nyt, niin kuin rakastan juuri nyt tätä esitystä, niin me leikimme poliisia. Että on ollut kamalia huhuja. Se on huhuja minusta, sinusta, tai kaikki syyllisiä. Meidän täytyy lopettaa, saada syntimme anteeksi ja päästä kotiin. Väsynyt taistelemaan.

That maybe right now, like I love right now this presentation, that is how we'll play police. That there's been horrible rumors. It's rumors about me, you, or all guilty. We need to stop, have our sins forgiven, and get home. Tired of fighting.

Öö, Craig. Joo, minä ei tullut tuonne. Ehdottomasti tuolla, olen täysin sinun puolellasi. Kuka se on? Craig? No, haluan vain käsitellä paria niistä ajatuksista, jotka ovat tulleet esiin. Vain itseni puolesta henkilökohtaisesti,

Uh, Craig. Yeah, I don't came out there. Definitely out there, I'm all for you. Who's that? Craig? Well, I just want to address a couple of the thoughts that have come out. Just for myself personally,

Ilmeisesti on paljon istumista täällä ja oman nimen kuulemista keskustelun aiheena. Jollakin tavalla se muistuttaa minua siitä, kun minut kutsuttiin palvelijaksi. Luulen, että teidän pitäisi keskustella siitä. Ei ole koskaan miellyttävä kokemus, että ihmiset keskustelevat nimestäsi.

Obviously, it's a lot of sitting here and hearing your name discussed. In some ways, it does remind me of when I was called a servant. I think you should discuss that. It's never a pleasant experience to have people discuss your name.

Mikä parempi paikka kuin istua täällä ja saada uudelleen avattu keskustelu. Ja kuten kerroin vuosikokouksessa, se oli, henkilökohtaisesti minulle, tunsin vapauden ilmapiirin tunnustaa uskoni. Tätä minä uskon. En tiedä kaikkia asioita, joita ihmiset kuulevat ja millaista

What better place than to sit here and have reopened discussion. And as I related at the annual meeting, it was, personally for me, I felt an air of freedom to confess my faith. This is what I believe. I don't know all the things people are hearing and what kind of

valoa luodaan joihinkin asioihin, joita olen ilmaissut, mutta samaan aikaan itseni puolesta en voi julistaa, että minulla olisi aina ollut oikeat sanat, oikeat käsitykset, että olisin aina pystynyt puhumaan loukkaamatta, etten olisi sanonut asioita, jotka

Light gets put on some of the things that I have expressed, but at the same time, for myself, I can't proclaim that I've always had the right words, the right understandings, that I've been able to always speak without offense, that I haven't said things that

Olen ihminen, ja olen viallinen, syntinen ihminen. Niin että ensinnäkin minä vain, taas, haluan pyytää seurakunnalta, että voivatko he vielä uskoa kaikki vikani ja syntini anteeksi. Niin etten halua esittää tai hylätä seurakunnalle, että millään tavalla yrittäisin

I'm a human being, and I'm a faulty, sinful human being. So, first of all, I just, again, want to ask the congregation that can they still believe all of my faults and sins forgiven. So I don't want to portray or reject to the congregation that in any way I'm trying to

säilyttää jonkinlaista asemaa tai oikeutta puhua tai jonkinlaista puhuttelua. Kuten sanoin vuosikokouksessa, se ei ole minun valintani. Ei ole minun valintani, palvelenko. Ei ole minun valintani, vastaanko. Se on seurakunnan päätettävissä. Ja se perustuu siihen, mitä Jared kirjoitti seurakunnalle.

Preserve some kind of a position or a right to speak or a kind of address. As I said in the annual meeting, it's not my choice. It's not my choice whether I serve. It's not my choice whether I answer. It's up to the congregation. And that's based on what Jared wrote to the congregation.

Päätös, kai, jossakin mielessä, on meidän tänään. Haluan käsitellä, kai, joitakin niistä asioista, joita on tuotu minulle henkilökohtaisesti. Yritän valaista vähän, ehkä, joitakin niistä hämmennyksistä ja väärinkäsityksistä, joita on liikkeellä.

The decision, I guess, in some sense, is for us today. I want to address, I guess, some of the issues that have been brought to me personally. I try to shed a little bit of light, maybe, on some of the confusion and misunderstandings that are out there.

Yhdessä mielessä, perustuen julkisiin keskusteluihin, jotka ulottuvat jo joidenkin vuosien taakse, tulimme joihinkin aiheisiin. Esimerkiksi, kuten Robert viittasi, vanhurskauden vaate -aiheeseen ja muihin sellaisiin aiheisiin. Minulle on ajan myötä käynyt selväksi, että kun puhumme sellaisista aiheista,

In one sense, based on public discussions going back some years ago already, we came to some of the topics. For example, as Robert referred to, the Robe of Righteousness topic and other such topics. It's become clear to me over time that when we talk about those kinds of topics,

kaksi ihmistä voi kuulla saman aiheen, mutta katsoa sitä täysin eri näkökulmasta. Ja minulle vanhurskauden vaatteiden käsite ja Kristuksen puhtaus, kuten laulamme siinä laulussa, siihen eivät voi koskea meidän ansiomme eivätkä meidän syntimme. Se on Kristuksen täydellinen vanhurskaus. Omistamme sen yksin uskosta.

Two people can hear the same topic, but look at it from a completely different perspective. And to me, the concept of the robes of righteousness and the purity of Christ, as we sing in that song, it cannot be touched by our merit, nor by our sin. It's Christ's perfect righteousness. We own that by faith alone.

Niin että jos viittaamme siihen, se on oikea käsitys. Sillä tavalla kuin minä sen näen, se on tahraton. Jos viittaamme uskon matkaan, syntiin, joka kertyy, ajatuksiin, joita koemme, se on täysin eri asia kuin se, mistä olen lukenut.

So if we're referring to that, it's a correct understanding. The way I look at it, it's unblemished. If we're referring to the travel of faith, the sin that accumulates, thoughts that we experience, it's a completely different matter than that I've read about.

Hyvin kallisarvoisesti hänen hartaudessaan. Se on eri asia. Joskus ehkä ihmiset, sen takia, miten he ovat katsoneet sitä tai sen tavan takia, jolla heitä on opetettu, esimerkiksi siitä, mitä vanhurskauden vaate tarkoittaa, he katsovat sitä kilvoituksena eivätkä vanhurskauttamisena. Pelkästään se näkökulma voi aiheuttaa hämmennystä. Ja tiedän, että se on aiheuttanut hämmennystä. Olen kokenut sen.

Very preciously in his devotion. It's another matter. Sometimes, perhaps, people, because of how they've looked at it or the way they've been taught, for example, on what the Robe of Righteousness means, they're looking at it as endeavor and not as justification. Just that perspective alone can cause confusion. And I know it's caused confusion. I've experienced it.

Ja niin kun ne aiheet tulivat esiin, ihmiset katsoivat sitä eri näkökulmista, nyt siitä tuli nopeasti, että on vääriä profeettoja, jotka opettavat eri tavalla, on ihmisiä, jotka haluavat elää synnin sallivuudessa, koska he uskovat, että heidän syntinsä ovat kaikki anteeksi, joten sen vuoksi evankeliumia ei tarvita.

And so when those topics came out, people looking at it from different perspectives, now it quickly turned into, there's false prophets that are teaching differently, there's people that want to live in the permissiveness of sin, because they believe their sins are all forgiven, so therefore there's no need of the gospel.

Ja ehkä joissakin keskusteluissa sellaisia asioita on sanottu, tai jotain hyvin lähellä niitä asioita on sanottu, mutta taas, heidän näkökulmansa takia siihen, mitä sanotaan, ne ymmärretään väärin. Niin että luulen, että se on osa sitä.

And perhaps in some discussions, those kinds of things have been said, or something very close to those things have been said, but again, because of their perspective on what's being said, they get misconstrued. So I think that's part of it.

Itseni puolesta henkilökohtaisesti en usko, ettei ihminen voisi koskaan langeta pois uskosta. En usko, ettemme voisi langeta syntiin. En usko, ettei evankeliumin eteen tarvitsisi tehdä työtä, kun sen on kerran kuullut. En ole koskaan uskonut sillä tavalla. Mutta, niin, sen takia, miten asioita on sanottu tai ymmärretty tai tulkittu, sitä on

For myself personally, I do not believe that a person can never fall out of faith. I do not believe that we can't fall into sin. I don't believe that there's no need to work for the gospel once you've heard it one time. I never have believed it that way. But, yeah, because of the way things have been said or understood or has been construed, that's what's been

heijastettu tuonne jossakin määrin. Enkä syytä ketään siitä, kuinka syyllinen sellaisiin väärinkäsityksiin. Niin että, kai tavallaan vain liittyen itseeni ja taas joihinkin asioihin, joita minulle on ilmaistu. Tein yrityksen, siitä on nyt noin vuosi,

Projected out there to some degree. And I'm not blaming anyone for how guilty of those kinds of misperceptions. So, I guess kind of just related to myself and again some of the things expressed to me. I made an attempt, it was about a year ago now,

Yritin käsitellä joitakin noista asioista kirjeessä, jonka lähetin useille veljille. Jotkut niistä veljistä ovat täällä, sen kirjeen vastaanottajia. Se johti keskusteluun, pariin eri keskusteluun, pieniin keskusteluihin. Ja jotkut niistä tunteista, joita minulle ilmaistiin niissä keskusteluissa, olivat

I tried to address some of those issues in a letter that I sent to a number of brothers. Some of those brothers are here, recipients of that letter. That led to a discussion, a couple of different discussions, small discussions. And some of the sentiments that expressed to me in those discussions was

Seurakunnassa on sellainen tunne, ainakin joillakin, että kun olen yrittänyt saarnoissa tuoda esiin joitakin noista asioista, se tulee rakkaudesta. Kurottautuminen alas seurakuntaan on, jos olen jotenkin korkeammalla, yritän opettaa jotain.

There is a sense out there in the congregation, at least by some, that when I've attempted to, in sermons, bring some of those matters out, it comes from a place of love. Reaching down to the congregation is, if I'm somehow in a higher place, I'm trying to teach something.

Että ehkä ihmiset jo tietävät, että se luo hämmennystä. Minulla on seuraajia, ihmisiä, jotka yrittävät kyntää minun käsityksiini ja seurata minua. Niin että ne olivat joitakin asioita, jotka nostettiin esiin. Ja tietysti se ahdistaa minua.

That maybe people already know that creates confusion. I have a following of people that are trying to plow onto my understandings and follow me. So those were some of the things brought up. And of course that's distressing to me.

Lähin, minkä olen pystynyt löytämään, mitä tulee tähän ajatukseen ihmisistä, jotka seuraavat minua, minkä ilmaisen silloin, ja uskon yhä, että uskovaisina emme seuraa ketään, ei ole väliä, keitä he ovat, emme seuraa heitä. Seuraamme Hyvän Paimenen ääntä, puhuu Sanan kautta, Jeesuksen lempeää, kutsuvaa ääntä, joka voi olla myös nuhteleva ääni

The closest I've been able to find as far as this thought of people following me, which I express then, and I still believe that as believers, we don't follow anyone, doesn't matter who they are, we do not follow them. We follow the voice of the Good Shepherd, speaks through the Word, the gentle, calling voice of Jesus, which can also be a rebuking voice

Olemme luoneet ja yrittäneet oikeuttaa synnin elämän. Mutta uskovaiselle se on rauhoittava, lempeä, rohkaiseva ääni. Emme seuraa ihmistä. Ja sanoisin tälle seurakunnalle, että jos on joitakin, jotka seuraavat minua tai ketä tahansa muuta puhujaa, tutkikaa omaa sydäntänne. Kuunnelkaa Hyvän Paimenen ääntä.

We have created and have attempted to justify a life of sin. But to a believer, it's a calming, gentle, encouraging voice. We don't follow man. And I would say to this congregation that if there are any who follow me or any other minister, search your own heart. Listen for the voice of the Good Shepherd.

Älkää katsoko sanottuja sanoja ja perustako niitä siihen, kuka niitä sanoo, vaan onko se sopusoinnussa totuuden ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen sanoman kanssa? Mutta olen kyllä kuullut sen osalta, kutsuvatko ihmiset minua, että oli lausuma, jonka oma isäni oli esittänyt

Don't look at the words being said and base them on who's saying it, but is it in accordance with the truth and the message of our Lord Jesus Christ? But I did have heard as far as that goes, whether people are calling me, that there was a statement that was made by my own father

Hänen kamppailunsa ja vaikeutensa, hänen henkilökohtaiset haasteensa, joita hänellä on ollut omassa uskonelämässään. Hän sanoi, uskon kuten Craig, uskon kuten John. Ja juttelin hänen kanssaan siitä, koska jossakin mielessä olin vähän ahdistunut. Mutta hän ei tarkoittanut sitä. Hän seuraa. En voi eksyä. Mutta se

His struggles and difficulties, his personal challenges that he's had in his own life of faith. He said, I believe like Craig, I believe like John. And I visited with him about that, because in some sense I was a little distressed. But he didn't mean that. He's following. I can't go astray. But that

Sillä on sama usko. Ja olen varma, että se on jotain, mitä monet meistä sanovat eri aikoina elämässämme, että, joo, minulla on sama usko, minulla on sama käsitys, tai uskon samalla tavalla, ja niin edelleen ja niin edelleen. Se on ilmaus, jota käytetään.

It has the same faith. And I'm sure that is something that many of us say at different times in our life, that, yeah, I share the same faith, I have the same understanding, or I believe alike, so on and so forth. It's an expression that gets used.

Niin että taas, haluan vain sanoa itseni puolesta, toivon, ettei tässä seurakunnassa tai missään seurakunnassa ole ketään, joka seuraa minua, koska en haluaisi sen tapahtuvan. Ja jos alkaisin kerätä seuraajia, silloin minun ei pitäisi palvella. Mutta taas, mitä tulee omiin käsityksiini, minulla ei, kuten sanoin, ole täydellistä käsitystä.

So again, I just want to say for myself, I hope there's nobody in this congregation or in any congregation that is following me, because I would not want that to happen. And if I would begin to gather a following, then I should not be serving. But again, in regards to my own understandings, I don't, as I said, have a perfect understanding.

Uskon, että minulla on usko. Uskon, että Jumala on pannut minut tänne palvelemaan tätä seurakuntaa. Uskon, että seurakunnalla on myös oikeus panna minut istumaan, jos se näyttää parhaalta. Minulla ei ole mitään halua olla mitään muuta kuin mitä olen, eli syntinen, joka vielä tarvitsee

I believe I have faith. I believe God has put me here to serve this congregation. I believe that the congregation also has the right to have me sit, if that seems best. I have no desire to be anything other than what I am, which is a sinner who yet needs

Haluaa elää evankeliumin mukaan ja jolla on iankaikkisen elämän toivo taivaassa. Niin että kehotan seurakuntaa vain olemaan avoin. Tiedän, että yksi niistä käsityksistä, jotka joillakin on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä, on ilmaus, että minun syntini ovat jo anteeksi. Tiedän sen.

Desires live up the gospel and has the hope of eternal life in heaven. So I encourage the congregation just to be open. I know one of the understandings that some has caused some confusion is the expression that my sins are already forgiven. I know that.

Jotkut kysyvät, mitä se tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa, että elämme yksinkertaisesti Jumalan armosta. Me uskovaisina, kun usko on sydämessämme, olemme vanhurskautetut Isän edessä. Yksin Kristuksen ansioiden tähden. Ja tietysti,

Some question, what does that mean? To me it means we live simply of God's grace. We, as believers, when faith is in our hearts, we are justified for the Father. By the merits of Christ alone. And of course,

Se johtaa uskon kilvoitukseen, haluun taistella syntiä vastaan ja tarpeeseen elää evankeliumin kanssa. Niin että jos joku ottaa sellaisen ilmauksen tai käsityksen, josta voi ottaa sanat suoraan Raamatusta oikeuttaakseen jonkinlaisen elämän. Jos jättää Raamatun muut osat pois,

That leads to the endeavor of faith, the desire to battle sin, and the need to live with the gospel. So if somebody takes that kind of expression or understanding, which you can take the words right out of the Bible to justify some type of a life. If you leave other parts of the Bible out,

Niin että meidän täytyy katsoa asioita kokonaisuutena. Ja tämän sanottuani, Raamattu ei ole avoin vain yhdelle ihmiselle yhden ihmisen käsitysten yli, ja siksi tarvitsemme eri lahjoja, kuten Joe toi esiin, sanomatta, että minun lahjani olisivat niin tärkeitä tai tarpeellisia. Se on seurakunnan päätettävissä.

So we must look at things as a whole. And that being said, the scriptures are not open just to one person over the understandings of one person, and that's why we need the different gifts, as Joe brought out, not saying that my gifts are so important or necessary. That's up to the congregation.

Mutta se on syy siihen, että Jumala on antanut eri lahjoja, jotta Jumalan sanan eri osia voidaan tuoda esiin, avata, selittää sen mitan mukaan, minkä Jumala antaa kenelle tahansa ja kenelle tahansa hän antaa lahjansa. Eivätkä ne ole yhdelle ihmiselle yhtään erityisempiä kuin toiselle, huolimatta siitä, mikä epäjumala tai asema tai

But it is the reason that God has given different gifts so that different parts of God's word can be brought out, expounded on, explained according to whatever measure God gives to whoever and whoever he gives his gifts to. And they're no more special to one person than they are to another, despite what idol or position or

mikä tahansa se on, jota meillä saattaa olla, koska ne ovat Jumalan lahjoja, se on Hänen seurakuntansa. Joskus, kuten olemme kaikki kokeneet omissa kodeissamme, jopa se pieni, lempeä ääni, joka tulee jopa lasten kautta, joilla ei ole tietoa opista.

Whatever it is that we might hold, because it's God's gifts, it's His congregation. Sometimes, as we've all experienced in our own homes, even that small, gentle voice that comes even through the children who have no knowledge of doctrine.

Meillä on lapsen yksinkertainen tieto ja ymmärrys, joka muistuttaa meitä vanhemmista. Lapsenomaisen uskon yksinkertaisuus. Niin että on paljon asioita, joista voidaan keskustella täällä julkisesti ja yksityisesti. Ja taas,

We have a simple knowledge and understanding of a child that reminds us of older ones. The simplicity of childlike faith. So there's a lot of matters that can be discussed here publicly and privately. And again,

Kuten olen sanonut tälle seurakunnalle aiemmin, että jos olen aiheuttanut loukkauksen, haluan saada anteeksi, haluan tulla hoidetuksi. En edes aina tiedä niitä loukkauksia, joita olen aiheuttanut. Haluan tulla kannetuksi.

As I have said to this congregation in the past, that if I have caused an offense, I want to be forgiven, I want to be cared for. I don't even know always the offenses I have caused. I want to be carried.

Mitä tulee siihen kysymykseen, joka tuli esiin Monticellon kokouksen keskustelusta, kysymys on, mikä oli se toinen ääni tai se eri ääni, joka kuultiin? Ja taas, voimme katsoa sitä niin, että siitä on eri näkökulmia.

In regards to the question that came up as far as the discussion at the Monticello meeting, the question poses what was the other voice or the different voice that was heard? And again, we might look at that as there's different perspectives on that.

Tiedän itseni puolesta, että esitettiin joitakin lausumia, jotka olivat hyvin voimakkaita, erityisesti osoitettuina yhdelle seurakunnalle ja yhdelle johtokunnalle. Ne tunteet

I know for myself that there were some statements made that were very strong, particularly addressed to one congregation and to one board. Those sentiments

Ja kai voimakkaat lausumat ovat aiheuttaneet huolta. Muut eri alueilta kuulivat joitakin noista lausumista, ja jopa yksi niistä veljistä, joka oli ilmaissut sellaisia tunteita, itse sellainen, josta en välittänyt. Tai sävy, tai en edes tiedä tarkalleen, mitä

And I guess strong statements have caused concern. Others from different areas heard some of those statements, and even one of those brothers who had expressed those kinds of sentiments, himself one I didn't care for. Or the tone, or I don't even know exactly what,

sanoja hän käytti, mutta hän halusi tulla hoidetuksi. Niin että tiedän, että näissä taisteluissa me kaikki olemme jääneet vajaiksi. Olemme esittäneet lausumia, joita kadumme. Lihamme nousee. Joskus kun meillä on tämä ajatus, että se on hengen vastaus, on mahdollista, että tietyt asiat, joita sanotaan, tulevat meidän omasta

Words he used, but he wanted to be cared for. So I know that in these battles, we've all fallen short. We've made statements that we regret. Our flesh rises up. Sometimes when we have this thought that it's a spirit answer, it's possible that certain things that are being said to come from our own

Ja ehkä se ei sovi kovin hyvin toiselle ihmiselle. Ja siksi tarvitsemme niin paljon toistemme rakkautta ja huolenpitoa. Ja kuten jopa mainitsin tänä aamuna, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen myötätunto, että hän katsoisi meitä myötätunnon silmin, niin kuin hän katsoi Pietaria.

And maybe it doesn't set very well with another person. And that's why we need so much the love and care of one another. And as I even mentioned this morning, the compassion of our Lord Jesus Christ, that he would look upon us with the eyes of compassion as he looked upon Peter.

Pietari oli sellainen, että huolimatta siitä, kuka hän oli, Jeesus rakasti häntä. Olen ilmaissut tällaista huolta ja minulla on yhä tätä huolta toisinaan, että jos ei ole vapautta olla sitä, mitä olemme,

Peter was such that despite who he was, Jesus loved him. I have expressed this kind of concern and still have this concern at times that if there's not freedom to be who we are,

pelkäämättä toistemme arvostelua ja tuomitsemista, se kyllä vie vapauden. Sisareni mainitsi pelon, ja mieleeni tuli tämä kohta 1. Johanneksen kirjeestä, että siinä on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi uskallus tuomion päivänä, sillä sellainen kuin Hän on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa.

Without being in fear of being criticized and judged by one another, that does take away freedom. My sister mentioned the fear, and this portion of 1 John came to mind that herein is our love made perfect that we may have boldness in the day of judgment because as He is, so are we in this world.

Pelkoa ei ole rakkaudessa, vaan täydellinen rakkaus heittää pelon ympärille, sillä pelossa on rangaistus. Se pelko ei tarkoita täydellistä rakkaudessa. Me rakastamme häntä, koska hän ensin rakasti meitä. Kun pelko nousee, se on liha meissä, joka saa meistä voiton. Ja me haluamme, koska uskonveljet, uskon matkalaiset,

There is no fear in love, but perfect love cast about fear, as fear hath torment. That fear does not mean perfect in love. We love him because he first loved us. When fear rises up, it's the flesh in us getting the best of us. And we want to, because fellow believers, travelers of faith,

emme halua edistää sitä toisissamme, vaan yrittää Jumalan hengen kautta ja välityksellä ja niiden kykyjen avulla, joita hän antaa meille, rohkaista toisiamme, rakentaa toisiamme. Älkäämme puhuko toisistamme pussien takana. Pankaamme omat pelkomme sivuun ja rukoilkaamme

Not wanting to promote that in one another, but attempt by and through God's spirit and the abilities that he gives us to encourage one another, uplift one another. Let's not talk about one another behind bags. Let's put our own fears aside and pray for

oikeaa sydäntä lähestyä toisiamme rakkaudessa paikasta alhaalta, josta voimme sitten rakentaa ja kantaa toisiamme, koska olemme tällä samalla matkalla. Kukaan meistä ei ole yhtään parempi. Kuten yksi sisar jo mainitsi, olemme kaikki syntisiä. Olemme kaikki jääneet vajaiksi. Me kaikki tarvitsemme Jumalan anteeksiantamusta ja

The right heart to approach one another in love from a place from below where we can then uplift and carry one another because we're on this same journey. None of us is any better. As one sister mentioned already, we're all sinners. We've all fallen short. We all need God's forgiveness and

anteeksiantamusta, jota voimme jakaa toisillemme ja saarnata toisillemme niin usein kuin voimme. Niin että pankaamme luottamuksemme Häneen ja pankaamme ne asiat sivuun. Ja taas, vain omaksi lohdutuksekseni, haluan pyytää, että tämä seurakunta antaisi minulle anteeksi kaikki vikani ja puutteeni ja syntini.

Forgiveness that we can share with one another and preach to one another as often as we can. So let's put our trust in Him and put those matters aside. And again, for just my own comfort, I want to ask that this congregation would forgive me for all of my faults and shortcomings and sins.

Täällä, öö, viimeinen... Ai, tosi kaukana toisella puolella, siinä kaikki. Öö, kestäkää minua, ja mutta...

Over here, uh, last... Oh, way on the other side, that's all. Uh, bear with me, and but...

Tiedättekö, Jumalan valtakunta on ollut olemassa monia, monia vuosia, ennen monia meistä. Ja ajan myötä on ollut monia, monia puhujia, jotka ovat tulleet ja menneet fantastisella tavalla. Ja niin, Jumalan valtakunta ei ole koskaan ollut riippuvainen yhdestäkään puhujasta.

You know, the Kingdom of God has been there for many, many years, prior to many of us. And over time, there have been many, many ministers that have come and gone in a fantastic way. And so, God's Kingdom has never been reliant on any one minister.

Ja kun kuuntelen Craigia, minulle tulee joka tapauksessa mieleen, että seurakunnan ei mieluiten tarvitsisi pyytää puhujaa astumaan sivuun. Kun puhuja tietää, että hän aiheuttaa hämmennystä, ja siitä hämmennyksestä on puhuttu monia, monia kertoja,

And when I listen to Craig, it comes to me anyway that the congregation would preferably not have to ask a minister to step down. When a minister knows that he's causing confusion, and has been talked about that confusion many, many times,

minusta näyttää siltä, että ihminen haluaisi poistaa itsensä henkilökohtaisesti. Se on se ongelma tai osa sitä ongelmaa. Ja niin seurakunta ei koskaan tekisi sitä. Niin että se olisi minun kysymykseni Craigille, eikö hän henkilökohtaisesti haluaisi poistaa itsensä ongelmana?

It seems to me that one would want to remove themselves personally. It's that problem or part of that problem. And so the congregation wouldn't ever do that. So that would be my question for Craig is wouldn't he personally want to be removed himself as a problem?

Selvä, luulen, että minulla on noin kolme, joten mennään tänne eteen. Ja mitä aion tehdä, on, että jos olet jo puhunut, yritän antaa muille, jotka eivät ole puhuneet, tilaisuuden. Niin, sopiiko se teille? Luen täällä edessä.

All right, I think I got about three, and so let's go up front here. And what I'm going to do is, if you've already talked, I'm going to try and give others that haven't talked an opportunity. So, you okay with that? I'll read up front here.

Vain pieni ajatus, joka tuli mieleen, kun ajattelemme sitä, onko joku oikeassa vai uskooko oikein. Emme perusta sitä päättelyä, että joku on oikeassa uskossaan, Raamattuun. Missä on perustuksemme? Minusta tuntuu, tai mitä olen lukenut ja mitä olen kuullut, on, että Pyhä Henki ilmoittaa, mitä Sanassa on. Raamattu on annettu Jumalalle meille auttamaan meitä tällaisina aikoina.

Just a little thought that came to mind when we're thinking about whether or not someone is correct or believing correctly. We're not basing that reasoning that someone's correct in their beliefs on the Bible. Where's our foundation? I feel like, or what I've read and what I've heard is that the Holy Spirit reveals what's in the Word. The Bible is given for God for us to help us in times like this.

Ja niin uskon, että jos jotain on vialla, Jumala myös ilmoittaa sen sanaansa varten. Ja niin sanoa, että jonkun pitäisi astua sivuun hämmennyksen takia tai oudon tunteen takia, johon ei voi panna sormea, luulen, että niistä asioista täytyy keskustella enemmän. Hämmennys ei mene pois vain sillä, että joku poistetaan tehtävästä, koska

And so I believe that if there's something wrong, God will also reveal it for his word. And so to say that someone should step down because of confusion or because of a weird feeling that you can't put a finger on, I think that those matters need to be discussed more. Confusion's not going to go away with just taking someone down because

Jos jokin on väärin, Jumala ilmoittaa sen sanan kautta. Ja minusta vain, joo, minusta vain tuntuu, että joo, missä on se, onko perustamme sitten siinä sekaannuksessa? Onko se uskon perusta? Missä on uskon perusta, jos se ei ole sanassa tai Jeesuksessa? Siellä on [nimi poistettu].

If there is something that's wrong, God will reveal it through the word. And I just, yeah, I just feel like, yeah, where's the, is our basis then on the confusion? Is that the basis for faith? Where's the basis for faith if it's not on the word or on Jesus? There's [name omitted].

Okei, ensinnäkin, on raamatunkohta Ap. t. 5:29, jossa sanotaan: Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. Niin että kysymykseni on,

Okay, first of all, there's a scripture portion in Acts 5, 29, that says, And Peter and the other apostles answered and said, We ought to obey God rather than man. So, my question is,

jos johtokunta on omin päin keksinyt ajatuksen, että Craigilla on jotain vikaa heissä, onko mahdollista, että saisimme piirtoheittimen tänne eteen ja selvittäisimme, mitkä ovat ne opilliset erot? Koska tiedän, että viimeisen eriseuran aikaan oli opillisia eroja.

If the board has, on their own, come up with the idea that Craig has got something wrong with them, is there a possibility that we could get an overhead up on the front here and decipher what are the doctrinal differences? Because I know at the time of the last heresy, there were doctrinal differences.

Mutta sitten loppujen lopuksi se oli se nimetön korpraali, joka oli puhunut kirkossa, eikä hän ollut koskaan puhunut ennen tätä. Näin minulle on kerrottu. Ja sanottiin, että katkaisisimme väliaikaisesti siteemme Suomeen. Ja hän

But then at the end of the day, it was that unnamed corporal that had spoken up in church, and she had never spoken prior to this. This is what I've been told. And it was said that we would temporarily cut our ties with Finland. And she

puhui ja sanoi, että sana väliaikaisesti tarkoittaa pysyvää, kaverit. Niin että kuunnelkaa sanoja väliaikaisesti. Se ei ole väliaikaisesti. Se on siteiden katkaisemista Suomeen pysyvästi. Niin että ne yhtäläisyydet, joita tänään on meneillään, ja ennen ja ennen viimeistä eriseuraa, ovat feikkejä, niin kuin uskomattomia.

Spoke up and said that the word temporarily means permanent, you guys. So listen to the words temporarily. That is not temporarily. That is permanently cutting ties with Finland. So the similarities that are going on today and the before and prior to the last heresy are fake, like unbelievable.

Ja myös tässä Peter [Nevalan] kirjassa kirjoitetaan, että tämä oli Calumetin johtokunta, joka, tiedättekö, tietysti oli kaikki, korjatkaa jos olen väärässä, mutta kaikki ne ihmiset johtokunnassa sanoivat teille, että se on eriseura? Onko se totta?

And also in this Peter [Nevala's] book, it is written that this was the Calumet board that, you know, of course, had all, correct me if I'm wrong, but all those people on the board told you it's a heresy? Is that true?

Sikäli kuin tiedän, niin minä sen ymmärsin. Ehkä oli yksi kaveri, joka tietää, minne hän meni. Okei, niin, tässä kirjassa todetaan, että johtokunnasta, jonka piti olla jäsenseurakuntien palvelija, oli tullut niiden hallitsija. He alkoivat hallita kaikkia näitä seurakuntia, tämä lähetysjohtokunta, joka meni eriseuraan.

As far as I know, that's how I understood it. Maybe there was one guy that knows where he went. Okay, so, in this book it states that the board that was supposed to be the servant of the member congregations had become their ruler. They started ruling over all these congregations, this mission board that went into the heresy.

Niin että luulen, että meidän täytyy alkaa katsoa, mitkä ovat ne opilliset erot? Koska tämä ei ole Craigin juttu. Tämä on kaikki täällä. Miten te uskotte? Ja luulen, että meidän täytyy henkilökohtaisesti alkaa ottaa kantaa itsemme puolesta eikä panna syytä kenenkään muun niskoille. Mutta mikä on teidän ydinperustuksenne?

So I think we've got to start looking at what are the doctrinal differences? Because this is not a Craig deal. This is everybody here. How do you believe? And I think we've got to personally start taking a stand for ourselves and not put the blame on anybody else. But what is your core foundation?

Koska olemme nukkuneet niin kuin 40–50 vuotta, ja se on toinen asia, jonka Luther on todennut kirjassaan, että on aikoja, jolloin oppia ei puhuta vuosiin ja vuosiin ja vuosiin, ja sitten se ei koskaan, koska kukaan ei tiedä, mikä heidän luja perustuksensa on. Öö...

Because we've been sleeping for like 40 to 50 years, and that is another thing that Luther has stated in his book, that there's times where doctrine is not spoken for years and years and years, and then it doesn't ever, because nobody knows what their firm foundation is. Uh...

Kai olen aika peloissani, sen jälkeen kun lähdin vuosikokouksesta, että istuisin käsieni päällä, kun menen mihinkään lisäkokouksiin.

I guess I'm pretty fearful after I left the annual meeting that I would sit on my hands when I go to any further meetings.

On todella selvää, että on huolta. Muuten meillä ei olisi näitä tunnin mittaisia keskusteluja, kuukausia ja kuukausia, jatkuen jo vuosia. Ja ilmeisesti vuosikokouksessa tuli esiin, että oli huolta

It's really clear that there is concern. Otherwise we wouldn't have these hour-long discussions, months and months, going on for years now. And obviously it came out at the annual meeting that there was concern about

Se vuosikokous oli todella avoin asia, ja minusta tuntui, että se kokous meni hyvin sikäli, että oli avoimuutta puhua. En ole varma, mitkä tarkalleen ovat ne asiat, mutta ilmeisesti on asioita. Kun kuulen kommentteja, joissa sanotaan, että hänen pitäisi erottaa, olen sanonut ihmisille johtokunnassamme, että haluaisin kuulla

That annual meeting was really an open thing, and I felt like that meeting went well as far as there being an openness to speak. I'm not sure exactly what the issues are, but there are obviously issues. When I hear comments saying that he should dismiss, I have told people on our board that I would like to hear

mitkä ne asiat ovat itseni puolesta, kai en ole kuullut mitään, mitä hän olisi puhunut väärin tai jotain, mikä ei vastaa sitä, miten minä uskon. En ole mikään suuri seuraaja. En ole kenenkään seuraaja, enkä usko, että kenenkään meistä pitäisi olla. Mutta toisaalta,

What the issues are for myself, I guess I haven't heard anything that he has spoken incorrectly or something that doesn't answer with how I believe. I'm not a great follower. I'm not anybody's follower, and I don't think any one of us should be. But on the other hand,

jos on hämmennystä, ja sitä on, kaikki ovat hämmentyneitä. Ehkä jotkut ovat hämmentyneitä eri syistä. Mutta jos sanomme, että nyt on aika Craigin istua, ja se menee niin, se on Jumalan tahto. Mutta luulen, että me, istuuko Craig vai puhuuko hän, hämmennys ei mene pois. Meidän täytyy puhua näistä asioista. Täytyy olla vapaus.

If there is confusion, and there is, everybody is confused. Maybe some are confused for different reasons. But if we say the time is now for Craig to sit, and it goes that way, that's God's will. But I think we, whether Craig sits or speaks, the confusion isn't going to go away. We need to speak about these matters. There needs to be freedom.

Koska omaa henkilökohtaista kilvoitustani varten minun täytyy tietää, haluan tietää, että uskon oikein. Ja jos minua ei vaivaa joku, joka vaivaa jotakuta toista, mihin se jättää minut? Luulen, että me kaikki istumme täällä, koska meillä kaikilla on sama yhteinen päämäärä. Me kaikki haluamme päästä taivaaseen. Miten tämä on mahdollista? Monesti se on niin, että onko edes mahdollista, että se rakkaus voi palata meidän kaikkien keskuuteen?

Because for my own personal endeavor, I need to know, I want to know that I'm believing correctly. And if I'm not bothered by somebody that somebody else is bothered by, where does that leave me? I think we're all sitting here because we all have the same common goal. We all want to make it to heaven. How is this possible? A lot of times it's that, is it even possible that we can have that love return amongst all of us?

Mutta on. Jumala on armollinen. Jumala on kaikkivaltias ja voimallinen. Hän loi tämän maailman. Hän myös jonakin päivänä lopettaa tämän maailman. Hänellä on suuri voima. Pankaamme nämä erot sivuun. Puhutaan siitä hyvin ja kannetaan toisiamme, jotta me kaikki pääsemme perille. Öö, ehkä vähän maissia tänne.

But it is. God is gracious. God is almighty and powerful. He created this world. He too will one day end this world. He's got great power. Let's put aside these differences. Let's talk it well and carry one another so we can all make it. Uh, maybe some corn over here.

Anteeksi, minä vain, se on se mikki, joka on tässä. Halusin vain sanoa, että

Sorry, I just, that's the mic that's right here. I just wanted to say that

Kun olin kasvamassa, ajattelin, että oli ihan okei, niin kuin raamattutunneilla tai leireillä tai rippikouluissa, me kirjoitimme asioita Raamatusta, ja sitten jakaannuimme ryhmiin, ja joskus meillä oli niin kuin eri, ei 100-prosenttinen käsitys, koska, en tiedä, usko on salaisuus, kai, mutta eikö se ole okei? Olen aina uskonut, että se oli salaisuus.

When I was growing up, I thought it was okay, like during Bible classes or camps or confirmations, we'd write things out of the Bible, and then we broke into groups, and sometimes we had like a different, not 100% understanding, because, I don't know, faith is a mystery, I guess, but isn't it okay? I always believed it was a mystery.

Minusta tuntuu, että voimme vain jatkaa Raamatun ja Jumalan sanan tutkimista ja ehkä kohdistaa huomiomme enemmän siihen asiaan.

I feel like we can just keep studying the Bible and God's word and maybe take our focus more on that item.

Tässä mennään.

Here we go.

Jumalan sana on syvä ja rikas ja niin voimallinen, ettei kukaan meistä voi koskaan saavuttaa sen syvyyttä, leveyttä, laajuutta, pituutta millään keinolla, ei edes lähelle. Ja niin se, mitä yhdellä

The Word of God is deep and rich and so powerful that none of us can ever reach the depth, width, breadth, length of it by any means, not even close. And so what one

uskovaisella on annettavana Jumalan sanasta, ei ehkä eroa toisen omasta, vaan lisää siihen, mitä Jumala antaa toiselle. Mutta ongelma syntyy, kun on eri käsitys. Se on huolestuttavaa. Ja se ei voi olla

Believer has to give from God's word might not differ from another's but add to what God gives to another. But the issue becomes when there's different understanding. That is what's concerning. And that can't be

Me olemme yhtä uskoa, yhtä henkeä.

We are of one faith, one spirit.

Yksi Jumala, yksi Herra, kaikki Jumalan valtakunnassa on yhtä. Se ei ole monta. Ja tulisin mielelläni tähän kokoukseen ja kuulisin, että kaikki on ratkaistu ja voin vain pitää elämäni. Toivoisin, että meillä voisi olla seurat koko iltapäivän täällä, eikä vain tätä keskustelua. Seurat olisivat...

One God, one Lord, everything in God's kingdom is one. It's not many. And I would love to come to this meeting and hear that everything is resolved and I can just hold my life. I wish we could have services all afternoon here, not just have this discussion. Services would...

Nämä keskustelut aiheuttavat paljon ahdistusta sydämessäni. Niin että jotkut tulivat tänne ja sanoivat, mistä me puhumme?

These discussions cause a lot of distress in my heart. So some came here and said, what are we talking about?

Ja tiedän tarkalleen, mistä he tulevat, koska olen sanonut saman asian mielessäni monia, monia kertoja. Oikeasti, mikä on ongelma? Tiedättekö, me vain uskomme. Panemme syntimme pois, uskomme. Ja minusta todella tuntuu, että siinä me olimme neljä vuotta sitten.

And I know exactly where they're coming from because I've said that same thing in my mind many, many times over. Really, what's the problem? You know, we just believe. Put our sins away, believe. And I really feel like that is where we were at four years ago.

Tiedättekö, syntyi kysymyksiä, joita tuotiin eri kokoontumisiin. Eikä kysymyksessä ole mitään vikaa. Kukaan ei katso vinoon jotakuta, joka saattaa kysyä kysymyksen. Jos tietäisitte, kuinka monta kysymystä olen kysynyt veljiltä, sanoisitte, että, no, tietääkö tämä kaveri mitään? Mutta kyse on siitä, miten vastaanottaa vastauksen.

You know, there became questions that were brought to different gatherings. And there's nothing wrong with a question. Nobody looks sideways at somebody who might ask a question. If you knew how many questions I've asked brothers, you would say, well, does this guy know anything? But it's how you receive the answer.

Kun Hyvän Paimenen ääni vastaa, emmekä me kuule sitä, usko sitä, siinä on ongelma.

When the voice of the Good Shepherd answers, and we don't hear it, believe it, that's where the problem is.

Ja minä eräänä päivänä, kun istuin alas lukemaan paikkatauon, ajattelin, että kirjoitan vain muistiin muutaman näistä hämmentävistä kysymyksistä ja kommenteista. Koska en muista, kun joku kysyi minulta, mikä on ongelma? Ja mieleni tyhjenee. Niin että aion vain koskettaa muutamaa näistä ajatuksista, jotka olen kirjoittanut muistiin.

And I one day, when I sat down to read the patch break, I thought, I'm going to just jot down a few of these confusing questions and comments. Because I can't remember when somebody asked me, what's the issue? And my mind goes blank. So I'm just going to touch on a few of these thoughts that I've jotted down.

Ja niin, annoin tälle otsikon Miksi hämmennys? Jotkut sanovat, että heitä on valaistu. Kun he sanovat, että heitä on valaistu, se ei sinänsä ole väärin. Kuulen asioita saarnoissa ja muuta, ja ajattelen, että, oi, en ole koskaan ymmärtänyt sitä lainkaan, mutta se oli mielenkiintoista, se oli mahtavaa.

And so, I titled this, Why the Confusion? Some say they have been enlightened. When they say they have been enlightened, that in itself isn't wrong. I hear things in sermons and stuff and I go, oh, I never understood that at all, but that was interesting, that was great.

Kiitos, Jumala. Mutta tämä valaistuminen ei ollut sellaista. Se on niin kuin heidät olisi valaistu uuteen opetukseen. Toisin sanoen Jumalan valtakunnalla on ollut väärä käsitys näiden asioiden opettamisesta. Jotkut sanovat, että he ovat rikkoneet rippihengen. Ja voin ymmärtää sen, jos joku

Thank you, God. But this enlightenment wasn't that way. It's like they've been enlightened to a new teaching. In other words, the Kingdom of God has had a wrong understanding of teaching these matters. Some say they have broken a confessional spirit. And I can understand that if somebody

Vihollinen on hyökännyt jonkun kimppuun sillä tavalla, että he eivät pysty uskomaan, että heidän syntinsä annetaan heille anteeksi. Synninpäästö on saarnattu. Mutta sanoa, että he kasvoivat Jumalan valtakunnan rippihengen ja opetuksen kanssa, se on huolestuttavaa. En muista sitä, kun kasvoin.

The enemy has attacked somebody in a way that they do not be able to believe their sin will be forgiven on them. Absolution has been preached. But to say that they grew up with a confessional spirit and teaching of God's kingdom, that's concerning. I don't remember that when I grew up.

Tiedän, kun synti painoi minua silloin, ja tiedän sen nyt. Ja tiedän, mitä sille tehdä. Jumala on auttanut, antanut meille pakotien. Jotkut sanovat, että saarnoissa on rippivaatimus. En kuule sitä.

I know when sin was pressing upon me then and I know it now. And I know what to do about it. God has helped, given us a way of escape. Some say there is a demand for confession in sermons. I don't hear that.

Täten kehotan teitä panemaan synnin pois, ei uskoa. Jotkut sanovat, että syntimme ovat aina anteeksi, riippumatta siitä, mihin synteihin ihminen on saattanut langeta. Aina anteeksi. Aina. Miksi puhumme synnistä? Synti on aina anteeksi.

I hereby encourage you to put sin away, not faith. Some say our sins are always forgiven no matter what sins one might have fallen into. Always forgiven. Always. Why do we talk about sin? Sin is always forgiven.

Miksi sitten meidän täytyy puhua siitä? Koska se on joka tapauksessa anteeksi. Anteeksiantamaton synti on se, mikä erottaa ihmisen Jumalasta. Onko joku kaatunut uskoessaan? Jotkut ihmiset asettavat Jumalan sanan Pyhän Hengen seurakunnan yläpuolelle.

Then why do we need to talk about it? Because it's forgiven anyway. Unforgiven sin is what separates man from God. Has one fallen down believing? Some people put the Word of God above the congregation of the Holy Spirit.

Ruokimme Jumalan sanaa ilman Pyhää Henkeä. Pyhä Henki on se avain, joka avaa Sanan. Emme voi asettaa yhtä toisen yläpuolelle. Pitäkää huoli asemastanne. Ja rukoilemme, että Jumala aina avaa Sanansa oikein Pyhän Hengen kautta. Koska jos se ei olisi ollut Pyhän Hengen kautta,

We fed God's Word without the Holy Spirit. The Holy Spirit is the key that opens the Word. We can't put one above the other. Mind your standing. And we pray that God will always open His Word right through the Holy Spirit. Because if it wasn't through the Holy Spirit,

silloin se oli vain sanoja. Ei voimaa. Jotkut sanovat, että LLC:ssä on veljiä, jotka ovat raskaita ja suorapuheisia. Tunnen LLC:n veljet. He ovat kaikki syntisiä. He kaikki yrittävät tehdä sitä, mitä he ovat luvanneet tehdä. Ja että heitä vastaan on sellainen syytös

Then it was just words. No power. Some say there are brothers in the LLC that are heavy and candid. I know the brothers in the LLC. They're all sinners. They're all trying to do what they're promised to do. And to have that accusation against them

Oikein hyvä. Tutkikaa sydäntänne, veljet ja sisaret. Teillä on käytöstapoja näitä veljiä ja sisaria vastaan, jotka tekevät työtä toimistossamme ja palvelevat Jumalan valtakuntaa. He eivät ole heidän yläpuolellaan. Eivät. He palvelevat heidän alapuolellaan. Ovatko he syntisiä? Onko heillä liha ja veri? Kyllä.

Very good. Search your heart, brothers and sisters. You have manners against these brothers and sisters that work in our office and serve God's kingdom. They are not above them. No. They serve below them. Are they sinful? Do they have flesh and blood? Yes.

Ovatko he aina oikeassa? Eivät. Ei todellakaan. Mutta sanoa, että nämä veljet, jotka palvelevat ylhäällä, ovat kovakätisiä, on hyvin vaarallista.

Are they always right? No. No way. But to say that these brothers who serve above are heavy-handed is very dangerous.

Jotkut sanovat, etteivät he tarvitse rippiä, koska heillä on usko, uskominen. Nämä ovat lausumia, joita olen kuullut, ei pelkästään usko, koska olen kuullut jonkun sanovan jotain muuta. Jotkut ovat sanoneet, että yhteisön elementeissä on syntien anteeksiantamus. He menevät ehtoollispöytään siellä ja saavat syntinsä anteeksi.

Some say they have no need of confession because they have faith, belief. These are statements that I've heard, not just faith, because I've heard somebody say something else. Some have said that there's forgiveness of sins in the community elements. They go to the communion table there and receive their sins forgiven.

Jotkut sanovat, että ennen kuin ymmärtää, mitä vanhurskauttaminen tarkoittaa, ei voi olla uskoa. Ikään kuin meille ei olisi opetettu suoraan, miten meidät pelastetaan. Tämä on aiheuttanut paljon ahdistusta uskovaisissa. He menevät kotiin kuultuaan tällaisen saarnan, eivätkä he edes epäile sitä. En ole edes uskovainen. En ymmärrä. En pysty selittämään, mitä vanhurskauttaminen tarkoittaa.

Some say that until you understand what justification means, you can't have faith. As though we haven't been taught directly how we are saved. This has caused lots of anxiety in believers. They go home hearing this kind of sermon and they don't even doubt it. I'm not even a believer. I don't understand. I can't explain what justification means.

Ensiksi, vanhurskauttaminen on tärkeää. Me kaikki ymmärrämme, miten meidät vanhurskautetaan. Kuten usko, niin kuin kuulimme rakkaalta veljeltämme. Koska meillä on usko, meillä on syntien anteeksiantamus, joka auttaa meitä ja pitää meidät poissa tältä kaidalta tieltä.

First, justification is important. We all understand how we are justified. Like faith, as we heard from our dear brother. Because we have faith, we have the forgiveness of sins that helps us and keeps us out of this narrow way.

Jotkut ovat sanoneet, ettei omatuntomme voi tahraantua, haavoittua, likaantua jne., koska Jumala katsoo meitä Kristuksen kautta. Hän näkee meidät synnittöminä, pelkkinä Kristuksen tekoina. Kuka on koskaan sanonut niin? Taas, kuulimme rakkaan veljemme kautta, miten kilvoitus on kilvoitella säilyttääkseen uskon puhtaassa omassatunnossa.

Some have said that our conscience cannot be tarnished, wounded, dirty, etc. because God looks at us through Christ. He sees us as sinless, as the mere works of Christ. Who has ever said that? Again, we heard through our dear brother how the endeavor is to endeavor to keep faith in a pure conscience.

Olen kuullut omin korvin jonkun sanovan, että kaikki mitä tarvitsemme, on usko. Meidän ei tarvitse huolehtia puhtaasta, pyhästä omastatunnosta. Jotkut sanovat, että syntimme ovat jo anteeksi ennen kuin teemme niitä. Juuri tuollaiset kommentit aiheuttavat

I've heard with my own ears someone said that all we need is faith. We don't need to worry about clean, pure conscience. Some say that our sins are already forgiven before we commit them. It's kind of those kinds of comments that cause

sitä raastavaa ahdistusta, kuitenkin, miksi? Miksi me näyttäisimme sanovan niin? Tarkoitan, ensinnäkin emme voi elää huomista varten. Me elämme, me uskomme tätä päivää varten, tätä hetkeä. Tietysti tiedämme, että Jeesus teki sen täydellisen työn meidän puolestamme. Hän maksoi syntimme ja velkamme, syntivelkamme. Siitä ei ole kysymystäkään.

That wrenching anxiety, though, why? Why would we seem to say that? I mean, for number one, we can't live for tomorrow. We live, we believe, for today, this moment. Of course we know that Jesus did that perfect work for us. He paid our sins and debt, our sin debt. No question about that.

Jotkut sanovat, että annamme aina epäuskoiselle anteeksi, kun he pyytävät, vaikka he eivät halua meitä epäuskossa anteeksi annetuiksi. Tiedämme, että tehtävämme on antaa anteeksi. Haluamme antaa anteeksi ehdoitta. Mutta kun ihminen asettaa ehtoja parannukselleen, miten voimme antaa anteeksi?

Some say we always forgive the unbeliever when they ask, even if they do not want us in unbelief forgiven. We know that our mission is to forgive. We want to forgive unconditionally. But when one puts conditions on their repentance, how can we forgive?

Ajattelin vain, että tämä on, oi, seuraisin häntä niin mielelläni täältä ja uskoisin, että kaikki on hyvin. Tiedän, että olen vain heikko, köyhä, syntinen mies.

I just thought, this is, oh, I would just love to follow him from here and believe all is well. I know that I'm just a weak, poor, sinful man.

Rukoukseni on, että olen siellä alhaalla. Tärkeintä, rakas Jumala, auta minua, pidä minusta huolta. Tarvitsen sinua nyt kuullakseni evankeliumin. Voinko uskoa tämän? Se on totta. [Nimet poistettu], olkaa hyvät ja nouskaa seisomaan hetkeksi.

My prayer is that I will be down there. Most important, dear God, help me, take care of me. I need you now to hear the gospel. Can I believe this? It's real. [Names omitted], please stand for a second.

En pystynyt sanomaan. Voin antaa teille tuoreen ohjeen.

I couldn't tell. I can give you a recent instruction.

Ai, muistutuksena, kello on 5, joten seuraavien parin tunnin ajan on kevyt ateria. Mutta on joitakin valmisteluja valmisteltu. Menen vain kanssasi, jos haluat. Ja Sarah puhui, ja sinä puhuit viimeisestä eriseurasta ja siitä, miten viimeisestä eriseurasta on monta vuotta.

Oh, as a reminder, it is 5 o'clock, so for the next couple of hours there will be a light meal. But there's some preparations prepared. I'll just go with you, if you'd like. And Sarah was speaking, and you spoke about the Last Heresy and how it's been many years since the Last Heresy.

Ja sinä puhuit siitä, miten luit ja luit Peter [Nevalan] kirjaa. Minusta on aika ironista, tai ehkä ironinen ei ole oikea sana, mutta siitä, että Jumala antoi Peterille jopa sen kaukonäköisyyden, että oli Stony Laken leiri ja nuorten oppimisen tärkeys.

And you talked about how you read and read Peter [Nevala's] book. I find it quite ironic, or maybe not ironic is the right word, but about God gave Peter even the foresight of having Stony Lake Camp and the importance of youth learning.

Ja kun totesit, että olemme olleet unessa, tai en muista tarkalleen, miten totesit sen, monta vuotta, sanoisin, että olen eri mieltä siitä lausumasta. Siitä asti kun olin pieni poika, [Stony Lake] ei ollut paikallaan, joten luulen, että ensimmäisestä luokasta asti silloin, menin nuorten leirille.

And when you stated that we've been asleep, or I can't remember exactly how you stated it for many years, I would say I disagree with that statement. Ever since I was a wee lad, [Stony Lake] wasn't in place, so I think since first grade back then, went to youth camp.

Meillä on ollut pyhäkoulun rippileirejä ja niin edelleen ja niin edelleen. Ja vuosien varrella kaikilla näillä leireillä se, mikä on ydinaihe, on se, miten me uskomme. Sukellammeko nuorten leireillä vanhurskauden vaatteeseen ja joihinkin näistä, tai jos sanotaan, näihin opillisiin aiheisiin. Emme tietenkään, mutta me...

We've had Sunday school confirmation camps, so on and so forth. And over the years, at all these camps, what is the core subject is how we believe. We dive into, at youth camps, the robe of righteousness and some of these, or if you'd say these doctrinal topics. No, of course not, but we...

Pidämme sen yksinkertaisena, ja aakkosia opetetaan näillä leireillä ja pyhäkoulussa ja niin edelleen. Ja niin luulen, että se on tämä, että kaikkina näinä vuosina se on ollut yksinkertainen sanoma. Kun yksi täällä esitetyistä avauskommenteista

We keep it simple and the ABCs are taught at these camps and Sunday school and so on. And so I think it's this that for all these years that it has been a simple message. When one of the opening comments here

kommentti esitettiin. Olemme eläneet oppimisen aikaa, tai elämme oppimisen aikaa. Kai kyseenalaistan, mitä se tarkoittaa? Että elämme oppimisen aikaa?

Comment was made. We have been living in time of learning, or we are living in time of learning. I guess I question, what does that mean? That we're living in time of learning?

Kai sanoisin, että uskon tänään samoin kuin uskoin jo pienenä lapsena. Ja tuntuu, että osa siitä mielialasta, joka on liikkeellä, on, että meidän täytyy olla, kuten Nathan totesi ja kommentoi, valaistuneita.

I guess I would say I believe the same today that even as a little kid I believed. And it feels like some of the sentiment out there is that we need to be, as Nathan stated and commented about, enlightened.

Henkilökohtaisesti en tunne tarvetta mennä sisään ja sukeltaa kaikkiin näihin opillisiin kysymyksiin ja yrittää selvittää niitä. Kaikki mitä minun tarvitsee tehdä, on panna synti pois.

I personally don't feel a need that I have to go in and dive into all these doctrinal issues and try and figure them out. All I need to do is put sin away.

Jotta oma taakkani ei käy liian raskaaksi, jotta voin jatkaa.

So my own burden doesn't become too heavy so I can continue.

Ja tuntuu siltä, tai jotkut niistä, kai jotkut kommenteista ovat olleet näiden viimeisten neljän vuoden aikana tätä, että kun joitakin näistä kysymyksistä on tuotu esiin, kuten Nathan totesi, he eivät ole olleet tyytyväisiä siihen vastaukseen, joka on annettu näissä kokouksissa, kun Henki on puhunut.

And it feels as though, or some of the, I guess some of the comments have been this over the last four years is that when some of these questions have been brought, as Nathan stated, that they haven't been satisfied with the answer that has been given at these meetings when the Spirit has spoke.

Niin että se on se asia siitä, mitä tänään tapahtuu. Ja miksi on jatkuvaa hämmennystä ja, jos sanoisimme, tuskaa. Luulen, että koko minun 41 vuoteni aikana tämän maan päällä se on sama.

So that's the issue of what is happening today. And why there is continued confusion and, if we'd say, angst. I think over, in my 41 years on this earth, it's the same.

Ja jotta pääsisi taivaaseen, ja olen aina sanonut sen, tiedättekö, joillakin meistä on liian paksu pää, joten meidän täytyy, tai minulla on liian paksu pää, minun täytyy pitää se yksinkertaisena.

And in order to make it to heaven, and I've always said that, you know, some of us are too thick of a head, so we have to, or I have a too thick head, I have to keep it simple.

Miksi meidän täytyy välttämättä kaivautua oppiin? Ja ehkä ihmiset ovat 100-prosenttisesti oikeassa, mutta joskus siinä prosessissa ihmiset voivat hämmentyä. Ja niin sanoisin, että se on tämä, että pitäkää se yksinkertaisena, jopa itseni puolesta,

Why do we need to necessarily dig into the doctrine? And maybe people are 100% correct, but sometimes in the process, people can become confused. And so I would say it's this that, keep it simple, even for my own self,

Otan vain mikin, koska se on täällä Victoriassa. Tämä on se, mikä vaivaa minua näissä keskusteluissa, koska

I'm going to just grab the mic because it's here in Victoria. This is what bothers me about these discussions because

En tiedä yhtään valaistunutta ryhmää. Ja kun sanot, että jotkut sanovat, sanovat sitä ja tätä, en ole kuullut sitä. Ja niin siinä minä vain ajattelen, onko tämä se, mikä aiheuttaa tätä hämmennystä? Koska en ole kuullut ihmisten sanovan sitä. Ja ehkä jollakulla voi olla väärä käsitys joistakin asioista. Tarkoitan, luultavasti meillä kaikilla on.

I don't know of any enlightened group. And when you say some say, say this and that, I haven't heard that. And so that's where I just think, is this what's causing this confusion? Because I haven't heard people say that. And maybe somebody might have a wrong understanding of some things. I mean, I likely all do.

Mutta ottaa esiin, että on tämä ihmisryhmä, joka haluaa muuttaa kristillisyyttä, se itse asiassa, en usko, että se on oikein. En usko, että sitä tapahtuu. Ja annan esimerkin. Otan esiin Wolf Laken, koska se on lähellä sydäntäni, koska siskoni asuu siellä. Ja Wolf Laken kanssa on ollut monia kokouksia.

But to bring it up that there's this group of people that want to change Christianity, it actually, I don't think that's right. I don't think that's what's happening. And I'm going to give an example. I'm going to bring up Wolf Lake because it's close to my heart, because my sister lives there. And there's been many meetings with Wolf Lake.

Ja on ollut puoliksi tosi askel lautasen yläpuolella. Ja yksi niistä siitä, että vaate on puhdas. Ja me juuri lauloimme siitä, miten vaate on puhdas. He ovat olleet kolmessa kokouksessa johtokuntien kanssa siitä, miten vaate tahraantuu. Ja heille itse asiassa sanottiin, että he olivat ei-opissa, koska he uskoivat, että vaate on puhdas. Ja he ovat olleet kokouksissa, ainakin kolmessa tai neljässä kokouksessa siitä. Ja ehkä minä kuivun tässä.

And there has been half-true step above the plate. And one of them about the robe is pure. And we just sang how the robe is pure. They've been in three meetings with boards about how the robe gets stained. And they were actually told that they were in non-doctrine because they believed that the robe is pure. And they have been in meetings, at least three or four meetings about that. And maybe I'm drying up in this.

En odota anteeksiantamusta. Annan ihmisille anteeksi, tiedättekö, että on näitä vääriä käsityksiä. Mutta kun on kyse siitä erimielisyyttä aiheuttavasta ja seurakunnat pannaan myllyyn ja uskovaisia poljetaan, se on kaksinaismoralismia.

I don't expect forgiveness. I forgive people, you know, that there's these wrong understandings. But when it comes to the divisive and congregations are put to the mill and believers are trounced on, it's a double standard.

Sinä sanoit olevasi peloissasi. Minä olen peloissani. Old Wake on peloissaan. Kaikki ovat peloissaan. Ja kun sanot, että jotkut sanovat, se satuttaa minua. No, puhu heille, jotkut sanovat. Mene heidän luokseen rakkaudella. Älä puhu siitä tässä laajassa paikassa niin, että kaikki uskovat tällä tavalla, koska en usko, että he uskovat. Siinä minusta tuntuu, että se aiheuttaa erimielisyyttä.

You said you're fearful. I'm fearful. Old Wake is fearful. Everybody's fearful. And when you say, some say, it hurts me. Well, talk to them, some say. Go with them with love. Don't talk about it in this broad place that everybody believes this way, because I don't think they do. That's where I feel that it's divisive.

Me luomme tätä erimielisyyttä joillakin puheillamme. Luultavasti minäkin. Mutta olen vain niin huolissani. Tarvitsemme lähimmäisenrakkautta toisiamme kohtaan. Tarvitsemme rakkautta. Ja kun Wolf Lake menee kokoukseen, he vapisevat.

We're creating this divisiveness by some of our speeches. I probably am too. But I just am so troubled. We need charity for each other. We need love. And when Wolf Lake goes to a meeting, they're trembling.

He ovat olleet lukemattomissa kokouksissa. Ja sitten ihmiset sanovat, etteivät he halua tavata. Eikä se ole totta. He ovat olleet viimeisten neljän vuoden aikana 26 kokouksessa. Ja jos kukaan ei ajattele, että tässä on kyse Wolf Lakesta tai John Lehtolasta tai kenestäkään, en seuraa Johnia. En seuraa ketään ihmistä. Haluan seurata sitä, mikä on oikein. Eikä minun tarvitse katsoa itseäni kauemmas nähdäkseni suuren syntisen.

They have been in countless meetings. And then people say they don't want to meet. And that is not true. They have been, in the last four years, they have been in 26 meetings. And if nobody thinks this is about Wolf Lake or John Lehtola or anybody, I'm not following John. I'm not following any man. I want to follow what is correct. And I don't have to look any farther than me to see a great sinner.

Ja voin kysyä, saanko syntini anteeksi?

And I can ask, can I have my sins forgiven?

Nyt minun ajatukseni jatkaa sitä, mitä Victoria aloitti. Että kun puhumme hämmentävästä, mikä hämmentää minua, on tämä puhe hämmentävästä. Että mikä on mittatikku?

Now my thoughts continues what Victoria started. That when we are talking about confusing, what confuse me is this talk about confusing. That what is the measurement stick?

Mitä me mittaamme, kenen saarnat ovat hämmentäviä, tai kenen puheet ovat hämmentäviä. Missä on standardi, tai missä ovat säännöt? Mitä me sitten mittaamme, koska eikö sen pitäisi olla Raamattu? Jos tässä on hämmentävää,

What we measure, whose sermons are confusing, or whose speeches are confusing. Where is the standard, or where is the rules? What we measure then, because shouldn't it be Bible? If here is confusing,

meidän pitäisi pystyä osoittamaan, mikä on hämmentävää, mikä on väärä viitekehys. Emme voi perustaa kipuamme tunteisiin, siihen, että on jokin tunne, että jokin ei vastaa. Okei, mikä se jokin on?

We should be able to point out what is confusing, what is the wrong framework. We can't base our pain on feelings, that there is some feeling that something doesn't answer. Okay, what is that something?

Jos me teemme puhujista mykkiä meidän tunteidemme takia, se on todella vaarallisia asioita, joiden ei pitäisi tapahtua luokkavaltakunnassa. Meidän pitäisi pystyä osoittamaan Raamatusta, missä on väärä oppi. Jos me

If we are making speakers dumb because of our feelings, that is really dangerous things that shouldn't happen in the class kingdom. We should be able to point out from the Bible where is the wrong doctrine. If we are

Okei, täällä on seurakunta. On monia ihmisiä, jotka ovat hämmentyneitä eri asioista. Minä en ole koskaan ollut hämmentynyt Frankin saarnoista tai Joen saarnoista tai monien muiden ihmisten, Rayn saarnoista tai kenen tahansa, mutta olen ollut hämmentynyt

Okay, there is congregation here. There is many people who are confused by different things. I haven't ever been confused by Frank's sermons or Joe's sermons or many other people's, Ray's sermons or whoever's, but I've been confused in

jonkun muun saarnoista, ja jos tunnen itseni hämmentyneeksi, menen puhumaan sen puhujan kanssa. En ala puhua sen ympärillä, että okei, se oli hämmentävää, miksi hän sanoi sitä ja tätä. Menen puhumaan, mitä tarkoitat? Miten sinä uskot? Ja se on oikea tapa.

Someone else's sermons, and if I feel confused, I go to talk to that minister. I don't start talking around that, okay, that was confusing, why he was saying this and that. I go to talk, what do you mean? How do you believe? And that's the way to go.

Tämä, että joku sanoi tätä ja toinen sanoi tuota, ei vie meitä mihinkään. Meidän täytyy ottaa Raamattu ja mennä Raamattuun ja katsoa, missä tämä juttu on, mikä hämmensi seurakuntaa.

This someone said this and other one said that doesn't bring us anywhere. We need to get Bible and go to Bible and see where is this stuff, what confused the congregation.

Olisin valmis tekemään sen rajun liikkeen, että okei, otetaan kaikki kunnon puhujat pois loppujen kanssa meidän ajanjaksoksemme ja käydään keskusteluja sen sijaan, että

I would be willing to do that drastic move that okay let's take all proper ministers down with the rest for our time period and let's have discussions instead of

seurat sunnuntaiaamuisin. Niin pitkäksi aikaa, että saamme nämä asiat selvitettyä. Olen varma, että jos jatkamme näitä keskusteluja, löydämme, mikä on oikein ja mikä on väärin. Mutta meidän ei pitäisi seurata mitään karttaa, mitään tunteita tai mitään hämmennystä, mitä voimme osoittaa. Okei, minä luen sen Rickin jälkeen.

Service on Sunday mornings. For so long that we get these things cleared out. I'm certain that if we continue these discussions, we find what is right and what is wrong. But we shouldn't follow any map, any feelings, or any confusion what we can point out. Okay, I'm going to read it after Rick.

Tiedän, että minulle tulee joitakin, jotka haluavat vain puhua toisen kerran, mutta yritän antaa ihmisille mahdollisuuden puhua ensimmäisen kerran, joten älkää loukkaantuko, jos puhun vähän myöhemmin. Palaan kyllä kysymyksiin.

I know I'm getting some that are just wanting to speak a second time, but I'm trying to give people a chance to speak the first time, so don't be offended if I speak a little bit later. I'll go back to questions, though.

Mitä erot ovat. Onko jotain opillista? Olen sanonut tämän yhä uudelleen joissakin näistä kokouksista, ja kai se on

What the differences are. Is there something doctrinal? I've said this over and over again at some of these meetings, and I guess it's been

vahvistettu minulle niillä viesteillä, joita olen saanut, joita saan tänään, että uskon, että ydinhämmennys on syntien anteeksiantamus. Olen uskonut niin jo muutaman vuoden. Ja se perustelu, jolla sanon sen, olen siitä hyvin ylpeä, että vuosikokous oli keskusteluja, joita olen käynyt Craigin kanssa,

Affirmed to me by the messages that I've received, that I'm receiving today, that I believe that the core confusion is the forgiveness of sins. I've believed that for a few years now. And the reasoning by which I say that, I am very proud of, that the annual meeting was conversations I've had with Craig,

Ai, syntien anteeksiantamus. Minusta se on Jumalan valtakunnan ydinsanoma, ja se on yksi niistä asioista, joita en voi uskoa eri tavalla. Ja kun jätimme keskustelut yhdessä,

Oh, the forgiveness of sins. I think it's the core message of God's kingdom, and that's one of the things that I can't believe in a different way. And when we left conversations together,

kai se oli yksi niistä asioista, jotka nostivat esiin myös vuosikokouksen keskustelun, että se on yksi eroista, mutta puhujien kesken, onko se sellainen keskustelu, jossa huomasin sanovani, onko tämä totta vai ei, etten tiedä, uskommeko samalla tavalla.

I guess that was one of the things that brought up the annual meeting discussion too, that that's one of the differences, but among the speakers, is that kind of a discussion where I found myself saying whether this is true or not, that I don't know if we believe the same way.

Niin vakavasti minä suhtaudun siihen, syntien anteeksiantamukseen. Jos emme voi olla siitä yhtä mieltä, meillä ei ole mitään. Ja jos ymmärrän sen, minusta se on edelleen suurimman huolen kysymys, kai. Ja olen täysin rehellinen, tänä aamuna minä olin

That's how seriously I look at it, forgiveness of sins. If we can't agree on that, we have nothing. And if I understand it, I think that is still the question of the greatest concern, I guess. And I'll be perfectly honest, this morning I was

Sanoin vaimolleni, etten tiennyt, halusinko tulla tänä aamuna. En halunnut istua siellä ja analysoida mitään. Ja ollakseni täysin rehellinen, rakas Craig, sinä puhuit niin kuin minä uskoin tänä aamuna. Se oli erilaista. Nautin liiaksikin siitä, mitä sanoit tänä aamuna.

I told my wife I didn't know if I wanted to come this morning. I didn't want to sit there and analyze anything. And to be perfectly honest, dear Craig, you spoke as I believed this morning. It was different. I overly enjoyed what you said this morning.

Kun puhumme anteeksiannosta ja katumuksesta, missä muualla on sama asia kuin anteeksiantamus? Minä en usko sillä tavalla. Minusta se on yksi tärkeimmistä hämmennyksen lähteistä, koska

When we talk about forgiveness and remorse, where else is the same thing as forgiveness? I don't believe that way. I think that's one of the main sources of confusion because

jos löytää erilaisen ymmärryksen anteeksiantamuksesta, kai se termi, jota minulle lähetetään jatkuvasti tekstiviestillä ja sähköpostilla, on jatkuva anteeksiantamus. En edes tiedä, mitä se tarkoittaa Kristuksen kuvauksessa, koska sitä ei ole siellä niillä sanoilla. Ja niin olen aina uskonut armoon, ja kuten puhuin tänä iltapäivänä, niin minä uskon vanhurskauttamisesta uskon kautta. Ja ne sanat, jatkuva anteeksiantamus, ovat isoja.

If you find a different understanding of forgiveness, I guess the term that keeps being sent to me by text and email is continual forgiveness. I don't even know what that means in Christ's description, because it's not there in those words. And so I've always believed in grace, and as I spoke this afternoon, that's how I believe about justification by faith. And those words, continual forgiveness, are big.

Me syrjäytämme jotain, joka synnyttää näitä keskusteluja, jotka eivät minusta ole niitä epävarmoja. Se on todella evankeliumin ydinsanoma. En voi uskoa eri tavalla. Minulta on kysytty tai minulle on sanottu, tai, tiedättehän, Roxy kai sanoi, että meidän täytyy mennä Sanaan.

We're supplanting something that creates these discussions that I don't think are the uncertain. It's really the core message of the Gospel. I can't believe a different way. I've been asked or told, or by, you know, Roxy, I guess, said that we need to go to the Word.

Tutkin Jumalan sanaa. Tutkin sitä joka kerta, kun havainnoin. Ja se johdattaa minut samaan paikkaan joka kerta. Kai se on se, mitä toivon.

I search God's Word. I search it each time I observe. And it leads me to the same place every time. I guess that's what I wish.

Se, että se huoli voitaisiin lievittää. Koska jos se on oikein, minusta kaikki nämä muut aiheet katoavat. Koska se vahvistaa ymmärryksen tosiasian, uskon. Ja se johdattaa meidät oikealle polulle.

It's that that concern could be alleviated. Because if that's correct, I think all these other topics disappear. Because it enforces a fact of understanding, faith. And it leads us down the right path.

Ja se on se, mikä huolestuttaa. Ja kuten sanoin, olin iloinen kuunnellessani tänä aamuna. Olin iloinen, että se tuli.

And that's what concerns. And like I said, I was happy listening this morning. I was glad it came.

Ensiksi aluksi haluaisin kaikki syntini ja epäilykseni anteeksi. Olen kaikesta sydämestäni samaa mieltä siitä, mitä Nathan Bowman oli sanonut, ja mitä Rick juuri teki, noudatti, ja olen sanonut muutaman kerran, muutamalle ihmiselle, en halua puhua liikaa muutenkaan, mutta

First to start off with, I'd like all my sins and doubts forgiven. I agree wholeheartedly with what Nathan Bowman had said, and what Rick just did, adhered and I've said a few times, a few people I don't want to talk too much anyway, but

Ydinongelma on tämä jatkuva synnin anteeksiantamus, ja olen itsekin hämmentynyt siitä. Kaikki, mitä ymmärrän, on se, että kun synti lankeaa päällesi, se syntii pois. Niin monta kertaa kuin se lankeaa päällesi, sinun ei tarvitse mennä mihinkään sen enempiin olosuhteisiin. Ja toivon ja rukoilen vain, että asiat paranevat.

The core problem is this continuous forgiveness of sin, and I'm confused on that myself. That's all I understand is when sin falls upon you, it will sin away. As many times as it falls upon you, you don't have to get into any more circumstances than that. And I just hope and pray that things get better.

Ja haluaisin myös kuulla enemmän seurakunnasta ihmisiä, jotka eivät puhu paljon kuten he itse.

And I'd also like to hear from more of the congregation people that don't talk much like themselves.

Joo, minulla ei yleensä ole niin paljon kokouksia. Rick, olen iloinen, että sanoit sen, mitä juuri sanoit. Minulla on ollut viimeisen kolmen neljän vuoden aikana monia, monia, monia keskusteluja ja pohdintoja.

Yeah, I generally don't have that much meetings. Rick, I'm glad you said what you just said. I've had, over the last three to four years, many, many, many conversations and discussions.

Kun katson taaksepäin, kun olen käynyt näitä viimeaikaisia keskusteluja, minulle nämä ovat keskusteluja, joita olen käynyt henkilökohtaisesti. Minusta tuntuu, että evankeliumin voimaa vähätellään.

When I look back, when I have had these recent discussions, to me, these are conversations that I've had personally. I feel that there's a diminishing of the power of the gospel.

Olen joutunut näihin opillisiin keskusteluihin. Tunnen itseni hyvin arvottomaksi sellaisiin keskusteluihin. Rukoilen Jumalaa, anna minulle voimaa, tunnustaa, miten uskon. Tunnustan, miten uskon.

I've gotten into these doctrinal discussions. I feel very unworthy of those types of discussions. I pray to God, give me strength, confess how I believe. I confess how I believe.

Kaikki nämä erot ovat tulossa. Minä olen henkilökohtaisesti näiden viime vuosien aikana, sen perusteella mitä Nathan on sanonut, kuullut saman asian. En ole edes samoissa keskusteluissa kuin Nathan. Minulle on sanottu, että evankeliumi on vain vakuutus.

All these differences are coming. I have personally, through these last few years, by what Nathan has said, I've heard the same thing. I'm not even in the same discussions that Nathan's in. I have been told that the gospel is just a reassurance.

Synti ei tartu omaantuntoon. On monia muita pyhiä, jotka ovat minun mielestäni nakertaneet tämän evankeliumin voimaa.

Sin does not attach to the conscience. There's many different other saints that have, to me, picked away at the power of this Gospel.

Toinen oli, tiedättehän, Laestadius teki nämä sanat, usko syntisi annetuksi sinulle kalliin veren nimessä. Se ei ole Raamatussa. Veljet ja sisaret, evankeliumi on ollut Raamatussa, ja se on ollut Raamatussa. Mitä sanoja käytetään? En tiedä. Kun Jeesus antoi esimerkin jalkojen pesemisestä,

Another one was, you know, Laestadius made these words, believe your sins are given to you in the name of the precious blood. It's not in the Bible. Brothers and sisters, the Gospel has been in the Bible, and it's been in the Bible. What words are used? I don't know. When Jesus gave the example of washing the feet,

Meidän täytyy pitää huolta toisistamme. Vapisen sen tosiasian takia, että on ero. Olen puhunut joidenkin uskovaisten kanssa. Uskotko, että synti tarttuu omaantuntoosi? Tietenkin. Ei mitään epäröintiä.

We need to take care of each other. I tremble because of the fact that there is a difference. I have talked to some believers. Do you believe sin attaches to your conscience? Of course. There's no hesitation.

Olen kysynyt saman kysymyksen toiselta uskovaiselta. Se ei ole ollut vastaus. Uskon, että elän armossa ja olen pelastettu armosta. Uskon myös sen evankeliumin voimaan. Miksi me haluaisimme, veljet ja sisaret,

I've asked that same question to another believer. That has not been the answer. I believe that I live in grace and I'm saved by grace. I also believe in the power of that gospel. Why would we want brothers and sisters

vähentää millään tavalla sitä voimaa niiden, sitä kallista lahjaa, jonka Jumala on meille antanut. Ja tätä termiä, jatkuva anteeksiantamus, en väitä ymmärtäväni, mutta minusta näyttää, ja voin olla väärässä,

To diminish in any way that power of those, that precious gift that God has given us. And this term, continual forgiveness, I don't claim to understand, but it seems to me, and I could be wrong,

Olen käynyt näitä keskusteluja ihmisten kanssa. He sanovat, ettei synti tartu omaantuntoon. Evankeliumi on vain vakuutus. Se palaa siihen termiin, jatkuva anteeksiantamus. Se ei sovi yhteen sen jatkuvan anteeksiantamuksen, sen termin kanssa. Jos elämme jatkuvassa anteeksiantamuksessa, miten synti voi tarttua omaantuntoomme? Rakkaat veljet ja sisaret,

I've had these discussions with people. They say sin does not attach to conscience. The gospel is just a reassurance. It goes back to that term, continual forgiveness. It doesn't fit with that continual forgiveness, that term. If we live in continual forgiveness, how can sin attach to our conscience? Dear brothers and sisters,

Me saarnaamme sitä evankeliumia toisillemme. Sen evankeliumin voima päästää synnistä. Ja niin minä uskon minun johtokuntani asioista. Niin minä uskon minun puhujani. Jos siinä on ero, jonka olen kuullut omin korvin,

We preach that gospel to each other. That power of that gospel absolves sin. And that's how I believe my board of things. That's how I believe my ministers. If there's a difference there, which I have heard with my own ears,

se on se ero. Ja olen pahoillani, mutta se on totuus. Ja nyt, veli Craig. Olin kuullut jotain, mikä oli minulle hyvin hälyttävää. Se koski evankeliumin voimaa. Että hän oli todennut, ja se ei pese pois syntiä, se on väärää oppia.

That is the difference. And I'm sorry, but that is the truth. And now, Brother Craig. I had heard something that was very alarming to me. It was about the power of the Gospel. That he had stated, and it doesn't wash away sin, that's wrong doctrine.

Keskustelin tästä Craigin kanssa. Ja kun keskustelin tästä Craigin kanssa, hän sanoi, ai, minä uskon. Tietenkin synti tarttuu omaantuntoon. Tietenkin evankeliumi puhdistaa synnin. Ja mitä voin sanoa? Sanoin, aamen. Siunasimme toisiamme.

I discussed this with Craig. And when I discussed this with Craig, he said, oh, I believe. Of course sin attaches to conscience. Of course the Gospel cleanses sin. And what can I say? I said, amen. We blessed each other.

Ja niin minä uskon, että Craig uskoo. Nyt, se on ainoa keskusteluni Craigin kanssa uskon asioista. Jos on joitakin muita keskusteluja, joita tämä johtokunta on käynyt ja joista en tiedä, jotka huolestuttavat, jotka olen ottanut esiin, niin haluaisin kuulla ne, koska

And that's how I believe Craig believes. Now, that is my only conversation with Craig as far as faith goes. If there's some other conversations that this board has had that I don't know about, that concerns, that I've brought up, then I would like to hear them because

se oli, jälleen, osa syytä siihen, miksi istumme täällä. Ja tämä vanhurskauden vaate tulee jatkuvasti esiin, ja haluan vain sanoa, kun veli Eric sanoi tässä kirkossa, hän ei ole teologi. Jos vaate on Kristus, se ei voi tahraantua.

That was, again, part of the reason why we're sitting here. And this robe of righteousness keeps coming up, and I just want to say, when Brother Eric said in this church, he's not a theologian. If the robe is Christ, it cannot be stained.

Jos vaate on meidän omatuntomme, se voi liota. Sanoin, aamen. Minulta ovat myös ihmiset kysyneet anteeksiantamuksen pidättämisestä, että Jouko uskoo anteeksiantamuksen pidättämiseen. Joten kysyin rakkaalta veljeltämme Joukolta, miten sinä uskot?

If the robe is our conscience, it can be steeped. I said, Amen. I've also had people ask me about withholding forgiveness, that Jouko believes in withholding forgiveness. So I asked our dear brother Jouko, How do you believe?

Kun on kyse anteeksiantamuksen pidättämisestä, hänen vastauksensa minulle henkilökohtaisesti oli, että hänen aikomuksensa on aina antaa anteeksi. Sanon aamen. Joten toivottavasti, rakkaat johtokunnan jäsenet, jos teillä on muita tunteita tai keskusteluja, joita olette käyneet rakkaan veljemme Craigin kanssa, haluaisin kuulla ne.

When it comes to withholding forgiveness, his answer to me personally was, his intent is always to forgive. I say amen. So hopefully, dear board members, if you have other feelings or discussions that you've had with our dear brother Craig, I would like to hear them.

Omista synneistäni ja epäilyksistäni, voinko uskoa nämä sanat?

For my own sins and doubts, can I believe these words?

Haluan vain puuttua johonkin, kun on kyse joistakin kommenteista, jotka minusta tuntuu ehkä ei tarkoituksella, koska en aio sanoa, ettei joku ole kokenut tai kuullut jotain, mitä he ovat, siis jokaisen kokemus on pätevä ja kaikki, mitä joku on kuullut, on pätevää.

I just want to address something when it comes to some comments that I feel like maybe not on purpose, because I'm not going to say that someone hasn't experienced or heard something that they've, like, everyone's experience is valid and everything that someone's heard is valid.

Ja en aio vähätellä sitä, mutta minusta on tärkeää muistaa, että jokainen voi erehtyä, jokainen voi olla väärässä, ja meidän täytyy avata sydämemme. Ja jos joku tulee lähestymään meitä jonkin huolen kanssa, esimerkiksi minua henkilökohtaisesti, meidän täytyy ottaa se ja tutkia itseämme, kääntyä Raamatun puoleen, katsoa, missä olemme menossa väärin, ja korjata se.

And I'm not going to put down on that, but I think it's important to remember that everybody can err, everybody can be in the wrong, and we need to open our hearts. And if someone comes in approaching us about a concern, like about me personally, for example, we need to take that and search ourselves, turn to the Bible, see where we're going wrong, and correct that.

Kuunnelkaa muita, koska meidän tarkoituksemme täällä seurakuntana on pitää huolta muista, ja minusta kenenkään ei pitäisi olla niin rohkea, että ehkä menee takuuseen kenestäkään muusta. En tiedä, onko se oikea sana, mutta... Hetkinen, minulla on laulu kirjoitettuna ylös, joten haen sen esiin.

Listen to the others, because what our purpose here as a congregation is to take care of others, and I don't think anybody should be so bold to be maybe vouching for anybody else. I don't know if that's the right word, but... Hold on, I have a song written down, so I'm going to go pull it up.

Joo, meidän täytyy vain ottaa vastuu siitä, missä olemme menneet väärin, eikä tuomita niitä, jotka luultavasti vapisevin sydämin toivat esiin huolia jostain alueesta, jossa muut ovat ehkä eksyneet. Meidän kaikkien pitäisi vapaasti voida tehdä niin ja katsoa toistemme perään ja muistaa olla nöyriä eikä suuttua, kun joku hajottaa jotain meistä. Minusta se on vain tärkeää muistaa.

Yeah, we just need to get responsibility for where we have gone wrong and not condemn those who probably with a trembling heart ran concerns of an area where others might have gone astray. We should all freely be able to do that and look out for each other and remember to be humble and not get upset when someone breaks something up about us. I think that's just important to remember.

Minulle tuli mieleen muutama asia. Tämä on muutama jae Jaakobin kirjeen 1:stä, eli Jaakobin kirjeen luvusta 1. Jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille auliisti eikä soimaa, ei jos se hänelle annetaan. Mutta anokoon uskossa, mitään epäilemättä.

I had a few things that came to mind. This is a few verses from James 1, or James chapter 1. If any of you lack wisdom, let him ask of God that giveth to all men liberally, and upbraideth not, not if it shall be given him. But let him ask in faith, nothing wavering.

Joten minä ymmärrän sen niin, että jos sinulla, tiedättehän, uskossa, tiedättehän, on kysymyksiä ja haluat tietää, tiedättehän, mitä Jumalan sana sanoo tai, tiedättehän, haluat saada vastauksia uskossa, sinä pyydät, Jumala auttaa sinua ja Jumala antaa sinulle vastaukset niihin kysymyksiin. Ja niin, siitä olen aina tavallaan saanut lohtua. Joten Raamatun puoleen kääntyminen ei ole vaarallista. Jumala antoi sen meille ja niin se tavallaan,

So the way I take that is that if you, you know, in faith, you know, you have questions and you want to know, you know, what God's word says or, you know, you want to have answers in faith, you're asking, God will help you and God will give you answers to those questions. And so, that's what I've always kind of got comfort from. So turning to the Bible is not dangerous. God gave that to us and so that kind of,

Minä tavallaan, se tuli esiin, koska ehkä se oli vain yksi kommentti, mutta muutama kommentti tai yksi kommentti, joka mainittiin siitä, ettei meidän pitäisi huolehtia näistä opillisista asioista, ja se on minusta hämmentävää, koska

I kind of, that came up because maybe it was just one comment, but a few comments or one comment that was mentioned about we shouldn't worry about these doctrinal things and that to me is confusing because

Miksi meillä edes on Raamattu, jos meidän ei ole tarkoitus kääntyä sen puoleen? Asiat ovat hämmentäviä. Minusta se on ainoa asia, joka antaa meille vastauksia. Ja sitten oli kommentti siitä, että Raamattu on syvä ja jotain muuta. Ja tämä saattaa olla, saatoin ottaa tämän asiayhteydestään, mutta

Why do we even have a Bible if we're not supposed to turn to that? Things are confusing. I think that's the only thing that will give us answers. And then there was a comment regarding the Bible being deep and something else. And this might be, I might have taken this out of context, but

On itse asiassa kirja, jonka Luther kirjoitti, todella iso kirja, en ole lukenut sitä, mutta joku kertoi minulle siitä, että hän väitteli toisen papin kanssa siitä, onko vai ei, joten hän, se toinen pappi sanoi, että Raamattu on hämmentävä ja vain saarnaajien pitäisi saarnata siitä, koska tavalliset ihmiset eivät voi ymmärtää sitä. Lutherin koko pointti oli, että Raamattu on

There's actually a book that Luther wrote, a really big book, I haven't read it, but someone told me about it, that he was debating with another priest whether or not, so he, the other priest was saying that the Bible is confusing and only preachers should be preaching from it because not normal people can understand it. Luther's whole point was that the Bible is

Minusta sekin on hyvä pitää mielessä. Raamattu ei ole täällä hämmentääkseen meitä. Se ei ole tällainen asia, tällainen musta aukko, joka ei koskaan anna meille vastauksia. Raamattu on se, mikä antaa meille kaikki vastauksemme.

I think that's good to keep in mind, too. The Bible isn't here to confuse us. It's not this thing, this black hole that will never give us answers. The Bible is what gives us all our answers.

Haluaisin vain sanoa, että kokouksen alussa Jeremy pyysi seurakuntamme jäseniä antamaan vaikutuksensa ja ajatuksensa.

I would just like to say that at the beginning of the meeting, Jeremy asked our congregation members to give their influence and their thoughts.

Haluaisin sanoa, että henkeni sanoo aamen niille toimille, joihin [johtokunta] on ryhtynyt, ja tuen täysin sitä, mitä he ovat tehneet. Haluaisin myös, henkeni

I'd like to say that my spirit says amen to the actions that the [board] has taken and I fully support what they've done. I would also, my spirit

Vetoomukseeni vastattaisiin rauhallisessa puvussa. Minusta Mark, Craig ja Diana ovat käyneet läpi vaikeita aikoja tämän kaiken kanssa, mutta en usko, että näkemys puhujuudesta tai puhujana olemisesta, puhujana olemattomuudesta, oleminen

My appeal would be answered in a tranquil dress. I think Mark, Craig, and Diana have gone through some tough times with all of this, but I don't think the view of ministership or being a minister, not being a minister, being

Minusta suuri trauma elämässä, vaikka Craig ei ole puhuja ja on silti Jumalan lapsi, on yhä yhtä todennäköisesti ja kykenevä pääsemään taivaaseen kuin kuka tahansa meistä muista. Minusta tuntuu, että Craigin ympärillä on ollut jonkin verran hämmennystä, olipa se seuroissa tai keskusteluissa, yksityisissä keskusteluissa, tiedättehän, ympärillä. Ja kuten sanoin,

I think a major trauma in life, even if Craig is not a minister and still a child of God, is still as likely and able to get to heaven as any of us others. I feel that there has been some confusion around Craig, whether it's in the service or discussions, private discussions, you know, around. And like I said,

Haluaisin myös pyytää, että saisinko kaikki syntini ja epäilykseni ja traumani anteeksi. Minusta kuulostaa myös hyvältä pyytää yhtä. Öö, juuri nyt... Voinko kysyä sinulta kysymyksen? Voinko kysyä sinulta kysymyksen?

I would also like to ask that can I have all my sins and doubts and traumas forgiven me. It also sounds good to me to request one. Um, right now... Can I ask you a question? Can I ask you a question?

Minusta John otti sanat suustani. Olen samaa mieltä siitä, mitä John juuri sanoi. Olen samaa mieltä siitä, mitä he sanoivat.

I think John took the words out of my mouth. I agree with what John just said. I agree with what they said.

Meidän täytyy myös luottaa. Puhumme Jumalan sanasta. Jumalan sana on avoin Pyhälle Hengelle.

We also have to trust. We speak about God's word. God's word is open to the Holy Spirit.

Joten emme voi unohtaa, että Pyhä Henki on avain, joka avaa Jumalan sanan. Pyhä Henki on tunne, joka meillä on. Ja tiedän, että jotkut ovat sanoneet, etteivät halua puhua tunteista, mutta emme voi sivuuttaa tai kieltää, että on Pyhä Henki. Pyhä Henki tekee.

So we can't forget that the Holy Spirit is the key that opens out God's Word. The Holy Spirit is a feeling that we have. And I know some have said they don't want to talk about feelings, but we can't ignore or deny that there is the Holy Spirit. The Holy Spirit does.

Joko palvelija vastaa henkeämme tai ei vastaa henkeämme. [Johtokunnan] toimet joko vastaavat henkeämme tai eivät vastaa henkeämme. Ja minä sanon, että niin tapahtuu. Palvelijat täällä, jotka eivät ole vastanneet henkeämme, minusta olemme kuulleet muiden seurakunnan jäsenten sanovan saman asian. On muita, jotka sanovat, en näe ongelmaa, mutta voin vain sanoa, että toivon ja rukoilen, että Jumala voisi avata teidän silmänne. Ette näe.

Either the servant answers to our spirit or does not answer to our spirit. Actions of the [board] either answer to our spirit or they don't answer to our spirit. And I say that happens. The servants here that have not answered to our spirit, I think we've heard the other congregation members say the same thing. There are others that say, I don't see the problem, but I can only say that I hope and pray that God could open your eyes. You can't see.

Tai jos ette näytä voivan hyväksyä sitä, mitä Jumalan Henki ilmoittaa. Ja minusta ei ole mitään, mitä kukaan meistä haluaisi enemmän, kuin että jokainen täällä voisi päästä perille. Ja ne ovat taistelleet jo useita vuosia asioista. Joskus ei ole selvää, mitkä kysymykset ovat, mutta on näitä kysymyksiä, jotka eivät vain katoa. Tuntuu siltä, että on niitä, jotka taistelevat seurakuntaa vastaan.

Or if you can't seem to accept what God's Spirit is revealing. And I think there's nothing more that I think any of us would want is that everyone here could make it to the destination. And those have been fighting for a number of years about things. Sometimes it's not clear what the issues are, but there's these issues that just don't go away. It feels like there are those who are fighting against the congregation.

Ja toivon ja rukoilen, että teille annettaisiin viisaus tai epäily, näkökyky, nähdä ja ymmärtää.

And I hope and pray that you would be given the wisdom or the doubt, sight, to see and understand.

Minä tuen suoraa johtokuntaa. Minusta olisi myös sopimatonta, jos voisimme levätä hänen tähtensä, jos ei mitään apua hänen tähtensä. Kiitos. Mitään ajatuksia, jotka kulkevat mielessäni tässä?

I do support the out-and-out board. I also think it would be inappropriate if we could rest for his sake, if not any help for his sake. Thank you. Any thoughts going through my mind here?

Laittaa ne jonkinlaiseen järjestykseen. Kommentti, jonka Rick oli maininnut anteeksiantamuksen asiasta, on minusta hyvin, on se, minkä olen nähnyt luultavasti enemmän ongelmana. Miten me näemme, mitä me uskomme, että anteeksiantamus tietyssä mielessä on?

Put them in some sense of an order. The comment that Rick had mentioned on the matter of forgiveness, I think is very, is what I have seen probably being more of an issue. How do we view, what do we believe that forgiveness in a sense is?

Onko syntien anteeksiantamus vain vakuutus siitä, mitä Kristus on jo tehnyt? Vai puhdistammeko omaatuntoamme, kun uskomme synninpäästön julistuksen? Itse, kasvaessani, ja edelleen miten uskon tänään,

Is the forgiveness of sins just a reassurance of what Christ has already done? Or are we cleansing our conscience when we believe in the proclamation of absolution? For myself, growing up, and still how I believe today,

Uskon, että syntien anteeksiantamus on omantunnon puhdistamista. Synti on tarttunut. Voimme nähdä Raamatussa monia esimerkkejä, joissa Jumala oli vihainen. Näimme niitä, joita hän oli kutsunut omikseen, kun he lankesivat syntiin. Hän oli vihainen ja

I believe forgiveness of sins is the cleansing of conscience. Sin is attached. We can see many examples in the Bible where God was angry. We saw those that he had called his own when they fell into sin. He would be angry and

Joskus siitä oli sovitus, toisinaan ei. Uskon, että uskon kautta, armon kautta,

Sometimes there was atonement for that, other times there was not. I believe that through faith, through grace,

Kun Jumala katsoo meitä Kristuksen kautta, olemme taivaskelpoisia. Hän kyllä opettaa meille syntiä. Mutta silti, samalla tavalla, voimme yhä langeta syntiin. Tarvitsemme yhä vakuutusta evankeliumissa. Panna pois ne synnit. Se on se suuri salaisuus.

When God looks at us through Christ, we are heaven-accepted. He does teach us sin. But yet, in the same manner, we can still fall into sin. We still need assurance in the Gospel. Put away those sins. That is the great mystery.

En ymmärrä sitä. Yritän ymmärtää sitä mielessäni, mutta en pysty. Miten voimme olla niin yksinkertaisia, mutta silti kelpaamattomia. Jos synti jatkaa kasautumistaan omalletunnollemme, se johdattaa meidät pois uskosta. Missä vaiheessa se tapahtuu, minulla ei ole aavistustakaan. En usko, että kukaan voi sanoa, missä vaiheessa se tapahtuu.

I don't understand it. I try to understand it in my mind, but I can't. How we can be so simple, but yet unacceptable. If sin continues to pile on our conscience, it will lead us away from faith. At what point that happens, I have no idea. I don't think anybody can say at what point that happens.

Mutta ei synnin seuraukset on kuolema. Joten kun kuulin, ja olen kuullut sen omin korvin, että anteeksiantamuksen evankeliumi on vain vakuutus siitä, mitä Kristus on jo tehnyt,

But no consequences of sin is death. So when I heard, and I've heard it with my own ears, that the gospel of forgiveness is just a reassurance of what Christ has already done,

että meillä ei ole mitään syntiä, en voi olla samaa mieltä siitä. Ja minusta siitä on tullut ydinkysymys täällä kristillisyydessä tänään.

That we don't have any sin, I can't agree with that. And I think that has become a core issue here in Christianity today.

Itse olen yrittänyt, kun olen langennut syntiin ja olen hävennyt sitä syntiä. Olen halunnut vain uskoa, että se on anteeksiannettu. Ja voin uskoa, että se on anteeksiannettu.

Myself, I have tried when I have fallen into sin and I have been ashamed of that sin. I have wanted to just believe that it is forgiven. And I can believe that it is forgiven.

Ja usein uskon jopa, että kyllä, se on annettu anteeksi ja elämäni jatkuu ja minusta tuntuu, että olen ollut matkalla taivaaseen. Minä olen, ajattelisin silti, että se oli taivaskelpoista silloin, vaikka se synti kalvaa minua. Siinä meillä on se armo, lahja ja myötätunto.

And oftentimes I even believe that yes, it has been forgiven and my life continues on and I feel like I have been on the way to heaven. I have, I would still think it was heaven acceptable then, even though that sin nags at me. That's where we have that grace, gift, and compassion.

Koska kun olen voinut tunnustaa sen, mikä vaivasi minua, mihin olin langennut, vaikka uskoin evankeliumin, että se oli pesty pois, nyt vihollisella ei ole mitään tulla sanomaan, mutta katso, sinulla on yhä tämä mies. Se on armolahja, että voimme panna ne asiat nimeltä pois.

Because when I have been able to confess that which was bothering me, which I had fallen into, even though I believed the gospel, that that was washed away, now the enemy has nothing to come and say, but look, you still have this man. It is a grace gift that we have to be able to put those things by name away.

Kuten sanoin, en koe, että olisin ollut yhtään vähemmän hyväksyä. Mutta se, että voi poistaa sen kompastuskiven, kun vihollinen tulee ja sanoo, olet niin suuri syntinen, koska teit yhä tämän tai sinulla on tämä asia sydämelläsi, ja se voidaan poistaa, tekee matkasta ratkaisun.

As I said, I don't feel I was any less to have an accept. But to be able to remove that stumbling block when the enemy comes and says, you're such a great sinner because you still did this or you have this matter on your heart, and that can be removed, makes the journey a solution.

Yksi toisista sisarista, en muista kuka se oli, oli maininnut, että huhuja on paljon. Ja olisin samaa mieltä, huhuja on paljon. Usein huhuja tulee siitä, mitä tapahtuu johtokunnan kokouksissamme. Joskus ne ovat hyvin perättömiä.

One of the other sisters, I don't remember who it was, had mentioned that there's a lot of rumors. And I would agree, there are a lot of rumors. Oftentimes rumors come about what happens in our board meetings. Sometimes they're very untrue.

Joskus ne vääristellään täysin. On kertoja, jolloin on ehkä tehty kommentti, jossa he osuivat naulan kantaan. He saivat kommentin 100-prosenttisesti. Kaikki nämä asiat, nämä keskustelut, joita käymme johtokunnan kokouksissamme,

Sometimes they're being completely distorted. There are times there might be a comment that was made that they nailed it right on the head. They got a comment 100%. All these things, these discussions that we have in our board meetings,

miten ne pääsevät julkisuuteen ja miten ne ymmärretään väärin, on minulle käsittämätöntä. Mietin, onko siellä johtokunnan huoneessa jokin vanhempi tallennuslaite tai jotain, että joku on kuunnellut. En usko, että se luultavasti on asia, mutta se on esimerkki siitä, miten ihmiset kuulevat asioita

How they get out there and how they get misconstrued is beyond me. I wonder where there's a senior recording device or something in the boardroom there that somebody's been listening in. I don't think that's probably the case, but that's an example of how people hear things

Ja se leviää joka paikkaan. Kun kokoonnumme johtokunnan kokouksiimme, tiedän omalta osaltani, että näen muiden johtokunnan jäsenten tulevan sinne vapisten. Emme tule vastausten kanssa. Emme tule agendojen kanssa.

And it gets spread all over the place. When we meet in our board meetings, I know for myself that I can see the other board members come there trembling. We don't come with answers. We don't come with agendas.

Tulemme sinne palvelemaan lahjoja, joita Jumala on antanut jokaiselle meistä, yrittääksemme palvella seurakuntaa. Sanomme johtokunnan kokouksissamme asioita, jotka eivät välttämättä tule ulos selvästi. Kyllä. Olen luultavasti sanonut asioita, jotka eivät olleet selviä.

We come there to serve gifts that God has given of each of us to try and serve the congregation. We say things in our board meetings that might not necessarily come out clear. Yes. I've probably said things that weren't clear.

Keskustelun suunta voi kääntyä yhdellä tai kahdella kommentilla. Ja on ollut kertoja, jolloin jotkut niistä kommenteista ovat tulleet julki. Ja se on ongelma.

The direction of the conversation could be turned by one or two comments. And there's been times where some of those comments have come out. And that is a problem.

Olisin samaa mieltä, että meidän täytyy lopettaa ylikuormituksemme. Meidän täytyy kunkin katsoa itseämme ja sanoa, onko tämä rakentavaa? Tulkitsenko tätä ihmistä tai tätä kommenttia parhain päin?

I would agree that we need to stop our overwhelm. We need to each look at ourselves and say, is this constructive? Am I putting the best construction on this person or on this comment?

Tietenkin on aikoja, jolloin jokin on väärin ja tulee nuhde. Olen samaa mieltä, että meidän täytyy voida keskustella avoimesti toistemme kanssa ja tulla toistemme luo ja keskustella. Asiat kahden yksilön välillä ovat epäselviä.

Of course there's time when something is wrong and there is a rebuke. I agree that we need to be able to visit in openness with one another and come to one another and visit. The matters between two individuals are unclear.

Että toisimme ehkä yhden tai kaksi muuta luotettua ihmistä kokonaisuuteen, keskusteluun. Mutta näyttää siltä, että jos keskustelu on käyty niin monta kertaa, se leviää. Se leviää kuin kulovalkea. Yksi pieni esimerkki on kokous, viimeisin johtokunnan kokous, joka meillä oli,

That we would bring maybe one or two other trusted people into the whole, into the conversation. But it seems that if there has been a conversation so many times, it gets spread. It goes like wildfire. One small example is the meeting, the most recent board meeting that we had,

jossa keskustelimme Craigin kanssa. Nyt, en ollut siinä johtokunnan kokouksessa, mutta sain takaisin viestiä siitä, millainen kokous oli. Eikä se ollut muilta johtokunnan jäseniltä tai puhujilta. Miten se tapahtui?

Where we visited with Craig. Now I wasn't there at that board meeting, but I received communication back to me about how the meeting was. And it wasn't from the other board members or ministers. How was that happening?

Me jatkamme. Kuulemme asioita ja vain levitämme niitä. Joten tiedän omalta osaltani, minusta tuntuu, että kun menen [johtokunnan] kokouksiin, minulla ei ole mitään lisättävää. Minusta tuntuu, että siihen työhön, joka minulle on uskottu [johtokunnassa], minulla ei ole taitoja.

We continue. We hear things and we just spread them out. So I know for myself, I feel like when I go to the [board] meetings, I have nothing to add. I feel like the work that I've been entrusted with on the [board], I don't have the skills.

Silti kaipaan olla kuuliainen seurakunnan äänelle. Tässä asiassa Craigin kanssa, palveleeko hän vai ei, olemme keskustelleet monta kertaa useammissa kokouksissa. Monet ihmiset ovat käyneet yksittäisiä keskusteluja.

Yet I long to be obedient to the voice of the congregation. In this matter with Craig, whether he serves or not, we have visited many times more meetings. Many people have had individual discussions.

Näitä kommentteja tulee, eikä se ole johtokunta, joka on päättänyt, että meidän täytyy päättää keskenämme, kuka puhuu ja kuka ei, vaan seurakunnan jäsenet, joilla on huolen ääni, ei vain meidän seurakunnassamme, vaan myös naapuriseurakunnissa. Minäkin tänä aamuna olin hyvin lämmin Craigin saarnasta.

These comments come, and it's not the board who has decided that we need to decide amongst ourselves who speaks and who doesn't, but it is congregation members who have a voice of concern, not only in our congregation, but also in the neighboring congregations. I too, this morning, was very warm by Craig's sermon.

Se on kaikki, mitä tiedän. Mutta minun täytyy sanoa, aamun keskusteluissa, kun olen kuullut ihmisten keskustelevan syntien anteeksiantamuksesta, minusta tuntuu usein, etten kuule oikein, tai ehkä kyseenalaistan itseäni, mutta kuulen sen suoraan. Minusta tuntuu, että olen kuullut.

That is all I know. But I must say, in the morning discussions, when I have heard people discuss forgiveness of sins, I often feel like I don't hear properly, or maybe I question myself, but I hear that directly. I feel like I have heard.

Nämä ovat vastaukset. Silti tänään voin sanoa vain aamen. On niitä seurakunnan jäseniä, jotka ovat [huolissaan] tai jotka ovat olleet huolissaan yksilön puheesta ja on tullut

These are the answers. Yet today, I can only say amen. There is those congregation members who are [troubled] or who have been concerned with the speech of an individual and has come to

johtokunnan tietoon, on ollut keskusteluja. Onko niin tärkeää, että jatkamme palvelemista sillä tavalla? Jos emme voi, minusta tuntuu, ettemme ehkä pysty puhumaan selvästi siitä, mitä yritän sanoa. Sanon kuitenkin saman äänen.

Attention on the board, there's been discussions. Is it so important that we continue to serve in that manner? If we cannot, I feel like we might not be able to speak clearly on what I'm trying to say. I will say the same voice though.

Jos palvelukseni johtokunnassa ei ole seurakunnalle rakentavaa, niin istuttakaa minut ja antakaa jonkun muun tehdä työ. Ette pelastu työn kautta, pelastutte uskon kautta.

If my service on the board is not edifying to the congregation, then have me sit and let somebody else do the work. You're not saved by the work, you're saved by faith.

Ja jos siitä tulee niin tärkeä asema, että palvelemme tavalla tai toisella, meidän täytyy kysyä itseltämme, miksi on minulle niin tärkeää, että palvelen tällä tavalla? Olemme kaikki Jumalan valtakunnan pieniä lapsia.

And if it becomes such an important position that we serve in one manner or another, we need to ask ourselves, why is it so important to me that I serve in this way? We are all little children of God's kingdom.

On yksi veli, jonka olen koskaan sanonut ajassa neljän pojan ja tytön elämässä istumassa penkillä odottamassa, että heidät kutsutaan tehtävään. Nyt jotkut kutsutaan puhumaan, jotkut kutsutaan johtokunnan jäseneksi, toiset kutsutaan palvelun johtajaksi tai psalmimaalariksi.

There's one brother that I've ever said in time in the life of four boys and girls sitting on the bench waiting to be called to a job. Now there's some that get called to speak, some that are called to do a board member, there's others that are called to a service director or a psalm painter.

Se kaikki on Jumalan ja hänen seurakuntansa kirkastamista. Kaikki ylistys ja kaikki kunnia kuuluu Jumalalle. Haluamme kaikki palvella uutterasti niillä lahjoilla, jotka Jumala on meille antanut. Joten jos yksi palveluksen osa yhdellä tai toisella alueella on

It is all the glorification of God and his congregation. All praise and all honor goes to God. We want to all serve diligently the gifts that God has given us. So if one part of service in one area or another is

Ei pääotsikkotavoitteita palvelemme. Eikö ole niin tärkeää, että jatkamme palvelemista sillä tavalla? Tunnen oman heikkouteni. Tunnen sen, miten haluan tulla tänne tähän kokoukseen. Tunnen itseni niin heikoksi juuri nyt.

Not headlining goals we serve. Isn't it so important that we continue to serve in that manner? Feeling my own weakness. Feeling the way I want to come here this meeting. I feel so weak right now.

En ole varma, mistä aloittaa. Craigiin liittyen, olen käynyt monia henkilökohtaisia keskusteluja Craigin kanssa. Luultavasti 20 vuotta sitten olimme yhdessä nuorisotoimikunnassa. Silloin tavallaan keskustelumme uskon asioista alkoivat.

I'm not sure where to start. In regard to Craig, I've had many personal conversations with Craig. Probably 20 years ago, we were on the youth committee together. That was kind of when our conversations around faith matters began.

En koskaan tuntenut oloani epämukavaksi minkään väärinkäsitysten kanssa. Hänen henkensä tai hänen saarnansa eivät ole koskaan jättäneet minua epämukavaksi tai huolestuneeksi. Ja minusta tuntuu, että jos koskaan oli jotain, mistä en ehkä ollut selvillä, se oli avoin ovi, jossa soittaisin heille tai poikkeaisin heidän talollaan.

I never felt uncomfortable with any misunderstandings. His spirit or his sermons have never left me feeling uncomfortable or troubled. And I feel like if there ever was anything that I maybe wasn't clear on, it was an open door where I would call them up or stop at their house.

Keskustella siitä. Minua on todella surettanut kuulla, että siellä on tällainen ajatus, että on Craigin seuraajia. Keskusteluissani Craigin kanssa hän ei ole koskaan, ikinä antanut minulle sellaista ajatusta, että

Visit about it. It's made me really sad to hear that there's this thought out there that there's Craig followers. In my conversations with Craig, he's never, ever given me the thought that

hän haluaisi seuraajia, ja se on ollut hyvin päinvastaista. Ja hän on sanonut, älkää seuratko minua, älkää seuratko ketään puhujaa, että ainoa, jota voimme seurata, on Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Ja sanon siihen aamen. Ja sitten se vain saa minut...

He would want followers, and that has been very contrary. And he has said, don't follow me, don't follow any minister, that the only one we can follow is our Lord and Savior Jesus Christ. And I say amen to that. And then it just makes me...

Vapisen, kun kuulen, että Henki ilmoittaa sen ilman, että sitä mitataan Sanalla. Tiedämme, että Raamattu on korkein auktoriteetti.

I tremble when I hear that the Spirit reveals it without being measured with the Word. We know that the Bible is the highest authority.

Ja luen vain pienen pätkän. Sain kirjeen joltakulta toisesta seurakunnasta. Uskon, että tämä kirje lähetettiin kullekin johtokunnan jäsenelle ja puhujille Rockfordissa. Siinä sanotaan, olen myös hyvin huolissani siitä, että nykyään on aivan liikaa henkipuhetta ilman Raamatun perustaa.

And I'm just going to read a little piece. I received a letter from someone in another congregation. I believe this letter was sent to each of the board members and the ministers in Rockford. So it says, also I'm very concerned that there is way too much spirit talk nowadays without scripture basis.

Joten varoittaisin meitä kaikkia, ettemme puhuisi hengistä, hämmennyksestä, tunteista, pilvestä, savusta, valaistumisesta, ei voi sormella osoittaa, henki on huolestunut, lampaat ovat levottomia, kuunnelkaa ääntä jne. ilman Jumalan sanaa. Näitä voidaan helposti käyttää väärin muita vastaan ilman, että tarvitsee selittää mitään.

So I would caution all of us that we wouldn't speak about spirits, confusion, feelings, cloud, smoke, enlightenment, can't put a figure on it, the spirit is troubled, the sheep are restless, listen to the voice, etc. without the word of God. These can easily be misused against others without needing to explain anything.

Luther varoittaa vakavasti tällaisesta väärästä henkiajasta. Laulussa nimeltä Artiklat Luther torjuu kaiken perustamisen sisäisiin ilmoituksiin.

Luther seriously warns against this kind of wrong spirit time. In the song called Articles, Luther rejects basing anything on the internal revelations.

Jumala ei anna Henkeään tai armoaan kenellekään muuten kuin edeltävän ulkonaisen sanan kautta tai sen kanssa, jotta meidät näin suojeltaisiin hurmahengiltä. Esimerkiksi hengiltä, jotka kerskuvat, että heillä on Henki ilman sanaa ja ennen sitä, ja sen mukaan tuomitsevat Raamatun tai puhutun sanan ja selittävät ja venyttävät sitä mielensä mukaan. Tämä oli SRK:n vuosikirjassa vuonna 1989.

God grants his spirit or grace to no one except through or with the preceding outward word in order that we may thus be protected against the enthusiasts. For example, spirits who boast that they have the spirit without and before the word and accordingly judge scripture or the spoken word and explain and stretch it at their pleasure. This was in the SRK yearbook in 1989.

Joten minusta on mukavaa, että puhujia otetaan pois, että puhujien kutsuja perutaan. Minusta vain tuntuu, että kun on kaikki tämä hämmennys, olisi hyvä pysähtyä ja seistä hiljaa ja kääntyä Jumalan puoleen ja rukoilla, että näytä meille tie. Uskon, että jokainen täällä haluaa olla sillä yhdellä polulla taivaaseen.

So it makes me comfortable to be taking ministers down, to be disinviting ministers. I just feel like when there's all this confusion that it would be good to stop and stand still and turn to God and pray that, show us the way. I believe everybody here wants to be on that one path to heaven.

Ja minusta tuntuu, että tämä puhujien pois ottaminen ja puhujien kutsujen peruminen rikkoo lakia. Se aiheuttaa jakautumista. Tunnemme jakautumisen. Tunnemme ehkä, en tiedä, tämän rikotun lain välillä, tiedättehän, jännitteen ystävyyksien välillä, perheiden välillä. Ja se on vain todella surullista, ja minusta vain

And I feel like these taking ministers down and disinviting ministers is breaking the law. It's causing division. We feel the division. We feel the maybe, I don't know, this broken law between, you know, the strain between friendships, between families. And it's just really sad, and I just think

Autetaan kaikki vain toisiamme eikä käännytä toisiamme vastaan. Ja rukoilen vain, ettei rakkaus lähde tästä seurakunnasta. Haluan jatkaa jokaisen teistä rakastamista. Ja rukoilen, että minuakin kohtaan on yhä rakkautta. Ja kysyn, voitteko antaa minulle anteeksi?

Let's all just help each other and not turn against each other. And I just pray that the love does not leave this congregation. I want to continue to love each one of you. And I pray that there is still love for me. And ask, can you forgive me?

Ensiksi haluaisin sanoa, että

First, I would like to say that

Meidän ei pitäisi tehdä tai kantaa johtokuntaa isona asiana tai todella hengellisenä asiana niin, että arvioimme kaiken, mitä he tekevät, ilman kokemusta vastauksista vai ei, tai olemmeko samaa mieltä tiettyjen ihmisten kanssa vai ei. He tekevät paljon työtä seurakunnan toimintaan liittyen ja sellaista.

We should not make or bear the board as a big matter or a really spiritual matter that we evaluate everything they do with no experience with the answers or not, or we agree with certain people or not. They do a lot of work concerning operations of the church and stuff like that.

Borg on johtokunta ja minusta jokaisen pitäisi olla valmis neuvomaan, jos he ajattelevat, että johtokunnassa on jotain vikaa. Ja tiedän, että osallistuin itse siihen johtokunnan kokoukseen. Minulta kysyttiin, miksi tulin. Sanoin, että minulla on tavallaan luottamusongelmia. Etten luota siihen, ettei johtokunta noudata päätöksiään sanan mukaan.

Borg is the board and I think everybody should be willing to advise if they think that there's something wrong with the board. And I know that I attended that board meeting myself. I was asked a question that why I came. I said I kind of trust issues. That I don't trust that the board doesn't follow their decisions according to the word.

Olemme saaneet paljon noita vihjeitä ja nyt tunnen oloni mahtavaksi nyt, kun keskustelimme siitä, mutta emme edes ottaneet Raamattua ja Sanaa. Ja sen perusteella, miten tunteet ovat sen yllä, jotkut sanovat,

We have gotten a lot of those cues and now I'm feeling awesome now that we discussed that, but we didn't even get the Bible and the Word. And based on how feelings are over it, some say,

No, se ei ole sama. Tarkoitan, nämä seurakunnat, joiden kanssa ehkä puhumme, meidän pitäisi puhua asioista, ei joistakin ihmisistä. Kuten tämä anteeksiantamus, jos se on se kysymys, käydään vain yksi keskustelu siitä kysymyksestä. Että kun puhumme jatkuvasta anteeksiantamuksesta, se ei ole uusi käsite.

Well, it's not the same. I mean, these congregations that we maybe talk to, we should talk about matters, not some people. Like this forgiveness, if that's the issue, let's have just one discussion about that issue. That when we talk about continuing forgiveness, it's not a new concept.

Ja jotta ketään ei hämmennettäisi, jos ihmiset ajattelevat, että elämme anteeksiantamuksessa joka hetki, vaikka lankeamme syntiin, meillä on silti anteeksiantamus päällämme. Että emme lankea pois uskosta, mutta haluamme hoitaa ne asiat.

And in order to not confuse anybody, if people think that we live in forgiveness every moment, even though we fall into sin, we still have forgiveness on us. That we don't fall out of faith, but we want to take care of those matters.

No, se on jatkuva anteeksiantamus. Jokainen herää uskovana. Se tarkoittaa olemista jatkuvassa anteeksiantamuksessa. Vannoin syntiin, mutta minulla on yhä Jumalan armo päälläni. Se on jatkuva anteeksiantamus. Se on hyvin [iso: vanhurskauden vaate], armo, jatkuva anteeksiantamus. Ne ovat sama asia. Ja sanoin, miksi on hämmentävää ottaa sana ja sanoa, se ei ole...

Well, that's continual forgiveness. Everybody will wake up believing. It means being in continuous forgiveness. I vowed to sin, but I still have the God's grace on me. That's continual forgiveness. It's very [big: robe of] righteousness, grace, continual forgiveness. They are the same. And I said, why is it confusing to take a word and say, that's not...

Tai oli puhetta aistien vakuutuksesta. Se ei tarkoita, että se on vakuutus, joka ei puhdista. Se puhdistaa meidät silti.

Or there was a talk about reassurance of sense. It doesn't mean that it's reassurance that it doesn't cleanse. It still cleanses us.

Mutta me tarvitsemme sitä, koska kai silloin on tärkeää, että okei, mikä on meidän syntisyytemme? Se on 100 %. Jos otat ihmisen maailmasta, mikä on sen ihmisen syntisyys? Sanotaan, että se oli minun, 100 %. Mutta ei ole mitään, millä puolustaa syntisiä osuuksiamme, kun valloitamme kaikki ihmisemme maailmassa.

But we need it, because I guess it's when it is important that, okay, what is our sinfulness? It's 100%. If you take a person from the world, what is that person's sinfulness? Say it was mine, 100%. But there's nothing to defend our sinful portions when we conquer all our people in the world.

Mutta se, mikä on erilaista, on se, että meillä on tämä uskon vanhurskaus. Jumala antoi meille tämän lahjan, koska kun uskoimme, että Jeesus kuoli syntiemme tähden, silloin saimme tämän vanhurskauden, armon, toivon, tiedättehän, päällemme, mikä pitää meidät uskomassa koko ajan. Ja että silti syntisyytemme on 100 %. Lankeamme johonkin syntiin, mikä vaivaa meitä,

But what is different is that we have this righteousness of faith. God gave us this gift because when we believed that Jesus died for our sins, then we got this righteousness, grace, hope, you know, on us, what is keeping us believing all the time. And that still our sinfulness is 100%. We fall into some sin what bothers us,

Kaikki yksinkertainen, välttämätön prosentti.

All simple, necessary percent.

Ja sitten tunnustamme, silti syntisyytemme on 100 %. Se ei mene ylös tai alas tai mitään. Se on aina 100 %. Se on salaisuus, että voimme silti pelastua, vaikka olemme niin syntisiä. Mutta joo, löydämme omantuntomme puhdistuksen. Ja minulta kysyttiin kysymys siinä johtokunnan kokouksessa, ja menenkö koskaan kenenkään luo pyytämään anteeksiantamusta? Kyllä menen, monta kertaa. Joskus monta kertaa päivässä. Joskus unohdan vastuun.

And then we confess, still our sinfulness is 100%. It doesn't go up or down or anything. It's always 100%. That's a mystery that we can still be saved even though we are so sinful. But yeah, we find a cleanse of our conscience. And I was asked a question in that board meeting, and do I ever go to anybody to ask for forgiveness? Yes, I do, many times. Sometimes many times a day. Sometimes I forget the responsibility.

Uskon silti koko ajan, että Kristuksen Poika on päälläni, ja hyväksyn sen, koska minulla on usko. Ja toivon, että voin aina pitää tämän uskon, todella kallis minulle, etten menetä sitä. Ja luotan, että jos minulla on halu, Jumala antaa minun saada sen.

I still believe the whole time that the Son of Christ is on me, and I accept it, because I have faith. And I hope that I can always keep this faith, really precious to me, that I don't lose it. And I trust that if I have a desire, God will let me have it.

Jopa tilanne, kun he ajattelevat Jumalaa, Kaikkivaltiasta Jumalaa, ja Jumala sallii tämän tapahtua. Ehkä Jumala haluaa meidän palaavan Raamattuun ja Hänen sanaansa ja tutkivan sitä. Ehkä se on Jumalan tahto. Ehkä Jumala on nähnyt, että on jotain, mitä Hän haluaa meidän tavallaan...

Even the situation when they think God, Almighty God, and God is allowing this to happen. Maybe God wants us to go back to the Bible and His Word and study it. Maybe that's God's will. Maybe God has seen that there's something that He wants us to kind of...

Tiedättehän, puhun tietenkin. Mutta, tiedättehän, tämän perusteella tutkitaan näitä asioita, joihin emme mene pitkälle tai että Jumala on sallinut tämän tapahtua.

You know, I'm speaking of course. But let's, you know, given this, let's study these matters that we don't go long on or that God has allowed this to happen.

Koska Jumala on vallassa, ja on tänään, kaikessa. Ja meidän pitäisi panna kaikki luottamuksemme Jumalaan, tai jos Jumala vihaa meitä, joten minun ei tarvitse sanoa tätä, mutta haluaisin kuulla saarnatuolista, niin kuin joka kerta, että

Because God is in power, and is today, for everything. And we should put all our trust in God, or if God hate us, so I don't have to say this, but I would like to hear from a pulpit, like every time that

Älkää huolehtiko, että voimme kaikki olla yhdessä ja voimme keskustella näistä asioista. Meidän ei tarvitse syyttää toisiamme. Antakaa Jumalan johdattaa meidät pois, johdattaa meitä oikeaan suuntaan ja luottaa, että, tiedättehän, näytämme heille, ettei ole puolia valittavana. On vain yksi tie. Meidän ei tarvitse valita puolia tai mitään. Minusta se on oikea asia sanoa.

Don't worry that we can all be together and we can discuss these matters. We don't need to blame each other. Let God lead us away, lead us in the right way and trust that, you know, we will show them that there's no sides to choose. There's only one way. We don't need to choose sides or anything. I think that's the right thing to say.

Se ei ole liikaa armoa. Minusta se on oikea asia sanoa. Meidän täytyy vain luottaa siihen, että yhdessä oleminen ja toisistamme välittäminen, sitä me haluamme, me kaikki haluamme. Eikä meidän tarvitse olla tuomitsevia.

That's not too much grace. I think that's the right thing to say. We need to just trust that being together and caring for each other, that's what we want, we all want. And we don't need to be judgmental.

Istun johtokunnan kokouksessa, että minusta on surullista, että Rockfordin kirkosta on tullut minulle paikka, jossa uskoni ei riitä. Minusta tuntuu, että se on tuomitseva paikka, että täytyy jotenkin olla vähän helpotusta, koska uskoni ei todellakaan ole tarpeeksi hyvä. Ja on vaikeaa, kun ei voi tulla kirkkoon.

I sit in the board meeting that I feel sad that Rockford Church is become a place for me where my faith is not enough. I feel that it's a judgmental place, that there has to be somehow a little bit of a reliever, because my faith certainly is not good enough. And it's hard when you can't come to church.

No, anteeksiantamuskysymys, kaikki, mitä kuulin hänen sanovan, oli, että hänen mielestään kysymys on anteeksiantamus. En ole varma, mihin hän tarkalleen viittasi, enkä koskaan kuullut hänen sanovan, tiedättehän, miten hän ymmärtää asian. En tiedä, viittasiko hän jatkuvaan anteeksiantamukseen, joka on otettu esiin pari kertaa täällä.

Well, the forgiveness issue, all I heard him say was that he thinks that the issue is forgiveness. I'm not sure exactly what he was referring to, and I never heard him say, you know, how he understands the matter. I don't know if he was referring to continual forgiveness, which has been brought up a couple of times here.

Kysymys jatkuvasta anteeksiantamuksesta palaa yhteen uskonpuhdistuksen Lutherin perusperiaatteista. Uskon olevani oikeassa, kun sanon sen. Että uskovainen on samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen. Miten se toimii? Se on toinen salaisuus, eikö?

The issue on continual forgiveness goes back to one of Luther's foundational principles of the Reformation. I believe I'm right when I say that. That a believer is simultaneously righteous and a sinner. How does that work? That's another mystery, right?

Sen piti olla tämän päivän aihe, salaisuus. Joten se on toinen salaisuus. Ja, no, se toimii Kristuksen kautta. Koska kun Kristus katsoo ihmistä näkemyksellä, Kristus ei näe syntiä.

That was going to be the topic today, mystery. So that's another mystery. And, well, it works through Christ. Because when Christ looks upon a person with a view, Christ sees no sin.

Muutama asia täältä Raamatusta. Ensinnäkin Gal. 2.20, tässä mainitaan, että minut on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa enkä enää elä. Kristus elää minussa. Joten Kristus elää minussa. Sitten 1. Joh. 3 sanoo, jokainen, joka asuu hänessä, ei tee syntiä. Kun elämme Kristuksessa, Kristus ei näe syntiä.

A few things here from the Bible here. First of all, Galatians 2.20, it's mentioned here that I have been crucified with Christ and I no longer live. Christ lives within me. So Christ lives within me. Then 1 John 3 says, everyone who resides in him does not sin. When we're living in Christ, Christ sees no sin.

Se ei tarkoita, että synti on kadonnut maailmasta. Se ei tarkoita, että synti on kadonnut elämästämme. Olemme samanaikaisesti vanhurskaita ja syntisiä. Ap. t. 26, 18. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun.

It doesn't mean that sin has disappeared from the world. It doesn't mean that sin has disappeared from our life. We're simultaneously righteous and sinners. Acts 26, 18. They receive their sins forgiven when they believe in me.

Tämä on artikkeli, jonka Anna Nuttermanen kirjoitti siihen kirjaan. Koska kristitty omistaa Kristuksen uskon kautta, Jumala näkee vain Kristuksen vanhurskauden eikä mitään syntiä hänessä. Joten kysymys tässä on,

This is an article that Anna Nuttermanen wrote in that book. As the Christian owns Christ by faith, God sees only the righteousness of Christ and no sin in Him. So, the question here is,

Kuunnella tallennetta saarnasta, jonka piti Paolo Manteva, joka puhui Minneapolisissa vuonna 1981. Ja siinä saarnassa hän mainitsee, hän itse asiassa puhuu otteesta Vanhurskauden kronikasta,

Listen to a recording of a sermon from Paolo Manteva, who spoke in Minneapolis in 1981. And in that sermon there, he mentions, he's actually speaking on an excerpt from the Chronicle of Righteousness,

Hän sanoi, että tästä uskon vanhurskauden asiasta on puhuttu saarnoissa ja alustuksissa, kirjoituksissa, puhuttu yhä uudelleen. Tämä on hyvin tärkeä aihe. Meidän pitäisi palata tähän aiheeseen yhä uudelleen ja uudelleen. Hän sanoo, että se on hyvin, toisaalta, hyvin vaikea aihe ymmärtää, mutta toisaalta, teidän lihallisen mielenne takia, ihmisen lihallinen mieli ei voi tulla ymmärretyksi.

He said this matter of righteousness of faith has been talked about in sermons and introductions, writings, talked about over and over again. This is a very important topic. We should come back to this topic again and again and again. He says it's very, on one hand, a very difficult topic to understand, but on the other hand, because of your carnal mind, the person's carnal mind can't be understood.

Hyvin yksinkertainen aihe ymmärtää. Ja Luther puhuu myös näistä kohdista, samoista kohdista, että meidän pitäisi palata jatkuvasti siihen vanhurskauden artiklaan, jos olette tutkineet sitä. Ja hän sanoo, minä kierrän, hän sanoo siinä saarnassa, että kun vanhurskauden ja uskon käsite himmenee,

Very simple topic to understand. And Luther also talks on these points as well, the same points that we should keep coming back to that article of righteousness, if you've studied that. And he says, I'll go around, he says in that sermon that when the concept of righteousness and faith becomes dim,

Joten minusta se on aihe, josta meidän pitäisi jatkaa keskustelua. Ja palatakseni vuosikokoukseen, jossa otettiin esiin [avun tuominen Suomesta], minusta meidän pitäisi tuoda [apua Suomesta]. Joten minä olin se, joka teki sen esityksen vuosikokouksessa, ja teen sen esityksen uudelleen. Nyt menemme eteenpäin, jos ette pane pahaksenne, tuon vain

So, I think that's a topic that we should continue to discuss. And getting back to the annual meeting that was brought up to bring in [help from Finland], I think we should bring in [help from Finland]. So I was the one who made that motion at the annual meeting, and I'll make that motion again. We now move forward with, if you didn't mind, I'm just going to bring in

Aloitetaan siitä aiheesta juuri siitä. Aloitetaan Unen persikoista. Meillä on siitä joitakin alustuksia ja keskusteluja, ja tutkitaan sitä aihetta. Seuraavana listalla olisi Mike McBride.

Let's start with that topic right there. Let's start with the Peaches of Sleep. We have some introductions and discussions on that, and let's study that topic. Next on the list here would be Mike McBride.

En usko, että käännyin sinne. Jotkut ihmiset ovat minua vanhempia, joten halusin kysyä tämän kysymyksen. Kuulen, että ihmiset eivät usko, että synti tarttuu, tai eivät tarvitse käyttää evankeliumia. Haluaisin nähdä kädennoston niiltä, jotka uskovat, että synti tarttuu ja että heidän täytyy käyttää evankeliumia monta kertaa elämänsä aikana.

I don't think I turned there. Some people are older than I am, so I wanted to ask this question. I'm hearing that people don't believe sin attaches or don't need to use the gospel. I'd like to see a raise of hands for people who believe sin attaches and they need to use the gospel many times over in their lifetime.

Sano hänelle, että tekee päinvastoin. Sano hänelle, että tekee päinvastoin. Minulla on nopea kysymys. Tiedän, että jotkut näistä puhujista ovat käyneet Suomessa viime aikoina. Tiedän, että Jouko kävi joulukuussa ja nyt on toinen ryhmä, joka juuri lähti. Onko mahdollista,

Tell her to do it the opposite. Tell her to do it the opposite. I've got a quick question. I know some of these ministers have gone to Finland lately. I know Jouko went in December and now there's another group that just went. Is there a possibility

että saisimme palautetta siitä, miten ne kokoukset menivät Suomessa. Tiedän, että Jouko on meidän kokopäiväinen puhujamme. Onko mahdollista, että hän voisi puhua siitä, mitä tapahtui joulukuussa, tammikuussa? Mitä? Kokouksista? Kyllä, kokouksista, joissa hän oli Suomessa. Keskustelivatko he meidän ongelmistamme täällä Amerikassa, tässä kirkossa, Rockfordissa? Voisiko hän vastata?

We could get some feedback as to how those meetings went over in Finland. I know Jouko is our full-time minister. Is there a possibility he could speak as to what went down in December, January? What? The meetings? Yes, meetings that he was at in Finland. Did he discuss our problems here in America, in this church, Rockford? Could he answer?

Jätän sen Joukolle. Voitte antaa mikin Joukolle ja voitte ehkä alkaa vastata joihinkin näistä kysymyksistä, joita meillä saattaa olla. Mike Pickerizer on seuraavana listalla. Hänellä on mikki.

I'll leave that to Jouko. You can give the mic to Jouko and you can maybe start answering some of these questions that we may have. Mike Pickerizer is next on the list here. He's got the mic.

Jouko voi vastata kysymyksiin, jos ne ovat... Missä Mike on? Selvä. Jos hän ei ole nyt täällä, seuraavana olisi Kim O. Ai, se oli Kim, okei.

Jouko can answer the questions if they're... Where's Mike? Alright. If he's not here now, next would be Kim O. Oh, that was Kim, okay.

Selvä, voisitteko nyt jatkaa, kiitos? Keskeltä kohti etuosaa tässä. Halusin vain kommentoida puhujan pois ottamista.

All right, could you now move on, please? Middle towards the front here. I just wanted to make a comment about taking a speaker down.

Olen keskustellut monien suomalaisten puhujien ja ruotsalaisten puhujien kanssa, ja he kertoivat minulle samanlaisista ongelmista, joita oli Suomessa noin viisi vuotta sitten. Ja he sanoivat, että kun he ovat ottaneet joitakin puhujia pois, he eivät puhuneet opillisesti väärin. Se oli, seurakunta oli

I have visited with many Finnish speakers and Swedish speakers and told me about the same kind of issues that were in Finland like five years ago. And they said when they've taken some speakers down, they didn't speak doctrinally wrong. It was, the congregation was

hämmentynyt kaikesta siitä puhujasta. Kun puhuja oli otettu pois tietyssä seurakunnassa, rauha palautui taas. Enkä sano, että kaikki ongelmamme katoavat ottamalla puhuja pois. Minusta ongelmat ovat syviä. Mutta haluan vain selventää, että olen todella kuullut, että Suomessa on otettu puhujia pois ilman, että

Confused by all that minister. Once the minister was taken out in a certain congregation, peace was restored again. And I'm not saying that all our problems are going to go away by taking a minister down. I think the problems are deep. But I just want to clarify that I have heard indeed in Finland they have taken ministers down without

He ovat kaikki puhuneet opillisesti väärin. En usko sitä. Toinen asia, jonka halusin ottaa esiin, on se, että minua todella pelottaa, kun kuulen syytöksiä Rockfordin seurakuntaa vastaan, että täällä on pahoja henkiä ja että ihmiset tuomitsevat. Se saa kuulostamaan siltä, että se seurakunta tuomitsee. Ja kysymykseni olisi, kuka tuomitsee ketä täällä?

They all have spoken wrong doctrinally. I don't believe it. Another thing I wanted to bring up is that it makes me really fearful when I hear accusations against Rockford congregation that there's evil spirits here and that people are judging. It makes it sound like that congregation is judging. And my question would be who is judging who here?

Mitä Craigiin tulee, näyttää siltä, että tämä on se, mistä keskustelu, keskustelumme pääaihe oli vuosikokouksen jatkaminen. Kannan Craigia rakkaana veljenä uskossa, ja kävimme keskusteluja yhdessä

As far as Craig is concerned, it seems like this is what the discussion, the main topic of our discussion was continuing of the annual meeting. I carry Craig as a dear brother in faith, and we had discussions together

Ja tiedän, että Craig haluaa uskoa, ja aivan niin kuin minäkin haluan uskoa. Minulla on ollut huolta Craigista, mutta uskon kyllä, että hän haluaa uskoa, ja kannan häntä rakkaana veljenä. Mutta Craigin ympärillä on ehdottomasti hämmennystä muiden puhujien kanssa, joiden kanssa olen keskustellut puhujien leiriltä, muiden seurakunnan jäsenten kanssa.

And I know Craig wants to believe, and just like I want to believe. There has been concern with myself about Craig, but I do believe he wants to believe, and I carry him as a dear brother. But there is definitely confusion around Craig with other speakers that I have visited with from Speakers Camp, with other congregation members.

Minä henkilökohtaisesti, ei ole toiveeni painaa ketään alas, mutta rukoilen kyllä Craigin ja Dianan ja heidän perheensä ja meidän kaikkien puolesta. Ja rukoilen, että Jumalan tahto tapahtuu tänään.

I personally, it's not my wish to put anybody down, but I do pray for Craig and Diana and their family and for all of us. And I pray that God's will will be done today.

Tein lähetysmatkan Suomeen, alkaen puhujien kokouksesta joulukuun lopulla. Se oli noin neljä matkassa. Ja matkan aikana oli yksityinen, pieni keskustelu, jossa minulta kysyttiin muutama kysymys tilanteesta täällä. Ja hän oli, sanoisin, luottamuksellinen välissä.

I did a mission trip to Finland, starting with the minister's meeting in late December. It was about four in the trip. And during the trip there was a private, small discussion where I was asked a few questions about the situation here. And he was, I would say, confidential in between.

Se on hieno yksityinen keskustelu. Ja olen vähän yllättynyt, että siihen kohdistuu niin paljon kiinnostusta. Olen kuullut, että minua nuhdeltiin jostain. Ei nuhdeltu. Minulta kysyttiin muutama kysymys asioista täällä. Ja he selittivät niin hyvin kuin lyhyessä kokouksessa pystyin. Joten siinä ei ole mitään kovin...

It's a great private discussion. And I'm kind of surprised that there is so much interest in that. I've heard that I was rebuked of something. I was not. I was asked a few questions about things out here. And they explained as good as in a short meeting I was able to. So, there's nothing very...

erityistä tai uutisarvoista sen tason keskustelussa. Toivottavasti se vastaa kysymykseenne. Oliko jokin tietty kysymys, johon Joukon pitäisi vastata? Oliko jokin tietty kysymys? Joten Robert, nousen seuraavaksi.

Special or newsworthy in that level of discussion. I hope that answers your question. Was there a specific question that Jouko should be answering? Was there a specific question? So Robert, I'll rise on the next.

Suuri vakuutus puhuttiin siinä, mikä on hämäryyttä tai mitä lie. Laitamme sen substantiiviksi toimintana, jolla poistetaan jonkun epäilykset tai pelot. Joten minusta, että jos pyysin teidän evankeliumianne, olin...

Great Reassurance was spoken in what is obscurity or whatever. We put it out to noun as an action of removing someone's doubts or fears. So, I think that if I asked for your gospel, I was...

Vakuutamme, että se tosiaan on pesty pois. Voin jättää sen taakseni. Toki, olkaa hyvä. En näe siinä mitään negatiivista. Mutta, alussa, kun tämä alkoi, lausunnossa sanottiin, että on sodan asioita Kreikassa, jotka ovat läsnä ja että he ovat yksimielisiä siitä. Siis, ainoa...

We assure that that, indeed, is washed away. I can put it behind me. Sure, please. I don't see anything negative on that. But, beginning when this started, the statement said that there are matters of war in Greece that's present and that they're in unity on it. Like, the only...

Minusta heillä on tiettyjä asioita, koska he ovat hyvin asianmukaisesti samaa mieltä. En tiedä, kai olen vain utelias, mitä ne ovat? Muuten he ovat kuin koira, joka jahtaa häntäänsä ympäri ja ympäri. Kai haluaisin tietää.

I think that they have specific matters, because they agree very duly. I don't know, I guess I'm just curious, what are they? Otherwise, they're like a dog chasing its tail around and around. I guess I would like to know.

Tämä on anteeksiantamus. Mitä minuun tulee, opin pyhäkoulussa, että Kristus kuoli ristillä koko maailman syntivelan tähden.

This is forgiveness. As for me, I learned in Sunday school that Christ died on the cross for the sin debt of the entire world.

Ja hän oli niin tärkeä sen visuaaliselle esittämiselle, että jopa Jumala kääntyi pois hänestä. Hän ei tunnustanut häntä. Ja hän meni helvettiin ja paloi ja tuli takaisin. Joo, arvaan, että anteeksiantamus on sillä listalla, josta johtokunta on yksimielinen. Joten,

And he was such important for visual representation of that that even God turned away from him. He would not recognize him. And he went to hell and burned and came back. Yeah, I'm guessing forgiveness is on that list that the board's in unity on. So,

Ehkä, johtokunnan jäsen, valaiskaa meitä, kiitos. Kiitos. Tulemme, mikrofoni on tuolla, mennään Jaredille, ja sitten sanomme sen jälkeen. Olkaa hyvä.

Perhaps, Board Member, enlighten us, please. Thank you. We'll come to, the microphone's over there, let's go to Jared, and then we'll say after that. Go ahead.

Yhteenveto, luulen, että siitä on nyt kaksi vuotta, kun SRK ja SFC ja LLC keskustelivat viimeisissä kokouksissa. Osana sitä yhteenvetoa oli lausunto, jossa sanottiin, ettei ole ennakkokultaa ehdotettu. Väärinkäsityksestä ja siitä, miten ymmärrämme nämä asiat näiden kolmen järjestön välillä. Ja niin,

Summary from, I think it was two years ago now, when the SRK and the SFC and the LLC visited at the last meetings. Part of that summary there was a statement that said there's not a pre-gold proposed. On the misunderstanding and how we understand these matters between these three organizations. And so,

Muistan saaneeni siitä paljon lohtua. Minun ei tarvinnut tietää enempää. Se riitti minulle siinä, että uskoin Vapahtajan tulevan ja puhuvan näistä asioista. Minun ei tarvinnut kaivaa sitä yhtään pidemmälle. Ja kai se, mikä minua huolestuttaa,

I remember taking a lot of comfort from that. I didn't need to know more than that. It was enough for me there that I believed the Savior's coming and speaking on these matters. I didn't need to dig into it any further. And I guess what troubles me

on tämä, etten voi helposti sanoa, ettei ole todellista väärinkäsitystä siinä, miten näemme nämä asiat. Rick mainitsi toisessa, ja menet siihen hyvin yksityiskohtaisesti, mutta kertoakseni teille

Is this that I can't easily say that there's not a real misunderstanding in how we view these matters. Rick mentioned in the second, and you go into a lot of detail on it, but to tell you

Se oli 20 minuutin ympäri ja ympäri kiertävä keskustelu, joka jätti monet meistä miettimään, uskoako tähän todella. Nyt minun täytyy myös myöntää, että viime kuukausien aikana, tämä aamu mukaan lukien, sydämeni on vastannut siihen, miten Kristus on puhunut. Olen ollut siitä kiitollinen, ja ajattelin ehkä... Joten jätetään se siihen.

It was a 20-minute round-and-round circular conversation that left many of us wondering whether to really believe on this. Now, I also have to admit that over the last months, including this morning, my heart has answered how Christ has spoken. I've been thankful for that, and I thought maybe... So leave it at that.

Victoria kysyi aiemmin kysymyksen palautteesta, jota olen saanut muilta alueilta, joilla olen palvellut. Ja sain kaiken sen niiltä muilta täällä. Ei väärinkäsityksen takia. Jos loukkasit ketään, eivät myöskään näytä olevan huolissaan raporteista täältä.

Victoria asked a question earlier about feedback that I've got from other areas where I've served. And I did receive all of that from those others here. Not for misunderstanding. If you offended anyone, also do not seem to be concerned with reports from here.

Ja syy, miksi en ottanut sitä esiin, on se, että oli myös raportteja toiseen suuntaan. Rehellisesti, Victoria, en halua olla tämän tiedon suodatin ja portinvartija. En pidä siitä. En nauti siitä. Mutta...

And the reason I didn't bring that up is because there was also reports the other way. Honestly, Victoria, I don't want to be the filter and the gatekeeper of this information. I don't like it. I don't enjoy it. But...

Se on syy, miksi en ottanut sitä esiin, että sillä oli toinenkin puoli. Oli yksi nainen, joka oli huolestunut joistakin keskusteluista Pyhän Hengen ympärillä. Oli myös ryhmä, joka päätti olla menemättä leirille. Tämä on...

That's the reason I didn't bring it up is because there was another side of that. There was one lady that was troubled by some of the discussions around the Holy Spirit. There was also a group that decided not to go to camp. This is...

Viime vuonna oli huolta siitä, että Craig palveli rippileirillä. Vanhemmat olivat huolissaan. Sisarseurakunnista, joihin hänet on aikataulutettu, tuli kysymyksiä. He ovat kysyneet, miten asiat ovat. Minä puheenjohtajana joudun sanomaan, etten ole saanut

Last year it was concerned that Craig was serving at a confirmation camp. Parents were concerned. There was questions from sister congregations where he has been scheduled. They have asked how it matters. I, as the chairman, have to say I have not gotten

En voi istua tässä ja sanoa, että se johtuu vain siitä, että keskustelemme hänestä. Sanoisin, että keskustelemme hänestä niiden huolien takia. Minä nimenomaan, kuten sanoin, en voi sanoa, että on täsmälleen sama

I can't sit here and say that it's only because we're discussing him. I would say that we're discussing him because of those concerns. I specifically, as I said, can't say that there is exact same

Ymmärrys, joka minulla on ripin tai anteeksiantamuksen asioista, on oikea, mutta se, mihin tavallaan keskityn henkilökohtaisesti, on tämä, että kun on tavoitteita, jotka tekevät hyvin

The understanding that I have on matters of confession or forgiveness is correct, but where I kind of focus personally is on this, that when there's goals that make very

Kuten olemme kuulleet, me epäluotamme [johtokuntaan]. Olemmeko todella kuuliaisia Pyhälle Hengelle? Ja on vain niitä, jotka ovat vetäneet minua kasvoihin, etten tarvitse anteeksiantamusta.

As we've heard, we mistrust the [board]. Are we really being obedient to the Holy Spirit? And there are just those that have pulled me in the face that I don't need forgiveness.

Vastaus on ollut, kukaan ei usko sillä tavalla. Ja minusta tuntuu, että olen tilanteessa, jossa minun täytyy nyt puolustaa itseäni tai sanoa jotain, mitä joku sanoi minulle ja minkä kanssa en voinut olla samaa mieltä. En voi katsoa sitä millään muulla tavalla. Ja niiden ihmisten, jotka esittävät niitä väitteitä, täytyy ottaa se sellaisenaan. Niin he uskovat. Ja niin kun minä

The response has been, nobody believes that way. And I feel I'm in a spot where I have to now defend myself or say something that somebody told me that I couldn't agree with. I can't look at it any other way. And those people that make those statements have to take it at face value. That's how they believe. And so when I

Minua ei häiritse, kun he puolustavat sitä, sanovat, ettei kukaan usko sillä tavalla. Kyllä uskoo. Meillä oli se Monticellon johtokunnan jäsenten työseminaari, jonka mainitsin avauksessa. Siellä oli monia kommentteja, että

It doesn't bother me when they defend that, say that nobody believes that way. Yes, they do. We had the Monticello board members workshop that I mentioned in the opening. There was many comments that

kaikesta sydämestään sen esityksen kanssa, jonka Harri piti sinä päivänä, puhui Pyhä Henki. Siellä oli monia kommentteja, jotka myös ilmaisivat huolta toisesta asiakirjasta, joka julkaistiin juuri ennen sitä työseminaaria.

Wholeheartedly with the presentation that Harri gave that day spoke the Holy Spirit. There was many comments that also expressed a concern for another document that was published just before that workshop.

Olen huolissani Jumalan valtakunnasta, ja ihmisistä, jotka olivat läsnä työseminaareissa. He olivat huolissaan siitä. Minulla itselläni oli huolia siitä. Ja niin, mitä huomaan, joku oli kysynyt nimenomaan, mitkä olivat ne asiat sinä päivänä, jotka olivat, puheenvuorot, jotka olivat huolestuttavia.

I'm concerned with God's kingdom, and the people present at workshops. They were concerned about it. I myself had concerns about it. And so, what I find, someone had asked specifically about what were the issues that day that were, the speeches that were troubling.

Kun, kuultuani monta tuntia puheenvuoroja, joissa varoitettiin varovaisuudesta sen kirjeen suhteen, joka julkaistiin, samalla kun oli joitakin puheenvuoroja, kolme tai neljä peräkkäin aivan kokouksen lopussa toisen seurakunnan johtokunnan jäseniltä,

When, after hearing for many hours of speeches talking in warning of caution about that letter that was published, while there were some speeches, three or four in a row right at the end of the meeting from another congregation board members,

He puhuivat siitä kirjeestä täsmälleen niin kuin he uskoivat. Samaan aikaan he sanoivat, että Harrin esitys myös yhtyi heihin. Ja ajattelin, miten voitte sanoa aamen molemmille? En tiedä.

They spoke of that letter as exactly how they believed. At the same time, they said that Harri's presentation also joined with them. And I thought, how can you say amen to both? I don't know.

Nähdä, miten se on mahdollista. Minusta se näyttää, tuntuu, kahden herran palvelemiselta. Olen henkilökohtaisesti puhunut useiden ihmisten kanssa siitä kirjeestä. Olen selittänyt huoleni, joita minulla on siitä.

See how that's possible. To me it looks like, it feels like, serving two masters. I personally have spoke with several people on that letter. I've explained my concerns that I have with it.

Joten tämä on ehkä pitkäpiimäinen tapa sanoa, että huoleni Craigista, Dianasta, on, en voi nimenomaan sanoa, että se on opillinen, mutta voin sanoa, että minua huolestuttaa, miten he puolustavat ja yhtyvät niihin

So this is maybe a long-winded way of saying that my concern with Craig, with Diana, is, I can't specifically say it is doctrinal, but I can say that it troubles me how they will defend and join with those

Se on huoleni. Se on lauluni. Veljet ja sisaret, tämä koko asia on painanut minua raskaasti. Pelkäsin kuivuvani tässä asiassa. Pelkäsin olevani liian valpas.

That's my concern. That's my song. Brothers and sisters, this whole matter has weighed on me heavily. I feared being dried up in this matter. I feared being overly watchful.

Viekää mikrofoni sinne, että he kävelevät meidät ylös.

Take the microphone over to have them walk us up.

En ollut varma, halusinko todella tulla tähän istuntoon tänään. On varmasti ollut hyvin väsyttävä aika tulla keskusteluun. Minusta monet ihmiset jakoivat sen halun olla vuorovaikutuksessa tiedustelun kanssa ja

I was not sure if I really wanted to come to this session today. It's certainly been a very weary time to come to the discussion. I think many people shared that desire to interact with inquiry and

En tiedä paljon näistä asioista. Olen poissa tällaisista tilanteista. Minusta on helppo uskoa yksinkertaisesti, että evankeliumilla on voima puhdistaa sisäinen omatuntoni.

I don't know much about these things. I'm away from situations like this. I find it easy to believe simply that the gospel has the power to cleanse my inside conscience.

Olen ollut todella... Olen kuullut, että... Olen kuullut sen hienoissa saarnoissa. Olen kuullut sen hienoissa hartauksissa. Olen kuullut sen kommenteissa täällä. Olen kuullut sen parhaissa tosiasioissa. Olen uskonut koko elämäni.

I've been really... I've heard that... I've heard that in great sermons. I've heard that in great devotions. I've heard that in comments here. I've heard that in best of facts. I've believed my whole life.

Siihen liittyen, pitäisikö meidän tehdä päätöksiä tunteiden perusteella, miten muuten voin auttaa?

In regard to whether we should make decisions based on feelings, how else can I help?

Minäkin yritän sitä tässä. Minäkin yritän sitä tässä ainakin pallon kanssa.

I'm also going to try it here. I'm also going to try it here with the sphere at least.

Siinä ne kaikki. En... En tullut tänne minkään mielipiteen kanssa siitä, pitääkö se todella nimetä, vai... En tiedä, ehkä olisin myös huolissani, ettei se olisi yksi. Se ei olisi suuntaan eikä toiseen. En tiedä totuutta isolla T:llä.

That's them all. I don't... I didn't come here with any opinion on whether it actually needs to be named, or... I don't know, maybe I'd also be concerned that it would not be one. It would not be one way or the other. I don't know the truth with a capital T on it.

Uskon, että voin kuulla Jumalan hiljaisen, pienen äänen.

I believe I can hear God's small, still voice.

Sen hiljaisen, pienen äänen kautta, jonka kuulitte joitakin hetkiä aiemmin, olen samaa mieltä, että se on kiinnittyminen omaantuntoon, ja että evankeliumi hoitaa omaatuntoa, ja keskustelimme Craigin kanssa, että uskomme molemmat samalla tavalla, ja tässä suhteessa uskon samalla tavalla, koskien tätä aihetta, että

Through that small, still voice that you heard some moments earlier, I agree that it's an attachment to the conscience, and that the gospel tends to the conscience, and we discussed with Craig that we both believe the same way, and in this regard, I believe the same way, regarding this topic that

Ja kaikkein ahdistuneimmat tai aistilliset ja viimeaikaiset rituaaliset ongelmat. Craigin yleinen tapaus, tiedättehän, oli, että sydän tunsi, ja uskon häntä, että hän ei, mutta te seuraatte hänen. Ja mitä saarna aiemmin tunsi sen takana. Ja se on...

And the most anxious or sensual and recent ritual troubles. Craig's common case, you know, was that the heart felt, and I believe him that he doesn't, but you're following his. And what the sermon earlier felt behind it. And it's...

Kuvailkaa mitä tahansa aamuajan tunteitanne. Muut ovat kommentoineet, että se on teille varmaa. Mutta, silti jos on muunlaisia ja jos ihmisillä on erottelukyky ja hämmennys minulle,

Describe any of your morning time feelings. Others have commented that it's certain to you. But, yet if there's other kinds and if people have a discern and confusion to me,

Miten muuten voimme tietää, että Henki on seurakunnassa? Jumalan sana ei ole vain yksityinen seurakunnassa. Jumalan sana on teologinen mitta ihossamme. Toivon, että jotkut 149 % päätöksestä

How else can we know that the Spirit is in the congregation? God's Word is not only private in the congregation. God's Word is a theological measure in our skin. I wish some 149% of the decision on

Kai lähden täältä tänään samalla vakuutuksella, että meillä oli juuri koko keskustelu, että. Jatkan tätä lopuksi. Joo, minun täytyy tehdä se juoru.

I guess I'll leave here today with the same reassurance that we just had the entire discussion is that. I'll continue this in conclusion. Yeah, I need to do the gossip.

Takaoven luona, onko tämä Garrett? Karen? Kumpi on kirjassa? Garrett. Garrett? Okei. Garrett. Kai haluan... Se ei ole päällä.

By the back door, is this Garrett? Karen? Which one's on the book? Garrett. Garrett? Okay. Garrett. I guess I want to... It's not on.

Halusin vain puhua Craigin Hatsanista. Uskon, että hän puhuu Raamatun mukaisesti, Craig, ja kuuntelin tänä aamuna ja ajattelin, että hänellä oli todella hyvä saarna. Ja ollakseni rehellinen, lähdin rehellisesti tuntien syyllisyyttä, niin kuin, tiedättehän, sanoen, niin kuin, meidän täytyy olla varovaisia katsoessamme, tiedättehän, mitkä kaikkien muiden synnit ovat, sen sijaan että keskittyisimme tavallaan enemmän itseemme. Ja minusta se oli vain todella hyvä sanoma.

I just wanted to speak about the Hatsan of Craig. I believe he speaks scripturally, Craig, and I listened this morning and I thought he had a really good sermon. And to be honest, I left honestly feeling guilty, like, you know, saying, like, we have to be careful while watching, you know, what everyone else's sins are, instead of kind of more focused on ourselves. And I just thought that was a really good message.

Minusta myös vain toinen asia, jonka haluaisin myös ottaa esiin, on se, että kuulin täällä kommentin, jossa mainittiin jotain sen suuntaista, miten ehkä Wolf Laken veljet uskovat, ehkä seremonia, että he ovat samaa mieltä asiakirjan kanssa ja samaa mieltä tapauksen vapauden kanssa. Minusta on vain tavallaan vaarallista sanoa, ehkä miten joku uskoo.

I also think just another thing I'd like to bring up too is that I heard a comment here mention that somewhere along the lines of how maybe the Wolf Lake brothers believe, maybe a ceremony they agree with a document and agree with a freedom of case. I just think it's kind of dangerous to say maybe how someone believes.

En tiedä, minusta ehkä meidän pitäisi vain puhua ihmisten kanssa kahden kesken ennen kuin vain istutaan koko seurakunnan edessä, että ehkä he uskovatkin. En tiedä. Se oli Jeremyn kommentti, joka tavallaan, sanoisin, vaivasi minua vähän, koska hän sanoi, että, toivottavasti, tavallaan, en tiedä, kai, tavallaan kadotin ajatukseni juonen vähän.

I don't know, I think maybe we should just talk to people one-on-one before just sitting in front of a whole congregation that maybe they do believe. I don't know. It was Jeremy's comment that kind of, I'd say, bothered me a bit, because he said that, hopefully, kind of, I don't know, I guess, kind of lost my train of thought a little bit.

Tai vain sanoi sen laajasti sen sijaan, että uskoisi artikkelin kanssa ja esityksen kanssa. Ja niin he uskovat, että he ovat menossa. Minusta voisi olla vaarallista sanoa, miten ihmiset uskovat, sen sijaan että oikeasti puhuisi heidän kanssaan. Joten ne ovat ajatukseni.

Or just said that broadly instead of belief with the article and with the presentation. And so they believe that they're going. I think that could be dangerous to say how people believe instead of actually talking to them. So those are my thoughts.

Nyt kohti etuosaa tässä, Eric [sukunimi epäselvä]. En halunnut puhua, koska ajattelin, tiedättekö mitä, mitä hyötyä siitä on tehdä? Näillä kavereilla on jo mielensä päätetty siitä, mitä heillä on. Ja nämä ovat vain minun ajatuksiani, joten voitte ottaa sen sen arvoisena kuin se on. Mutta ajattelin, että näillä herroilla on jo mielensä päätetty sen suhteen, mitä heidän agendallaan on.

Now towards the front here, Eric [surname unclear]. I didn't want to speak because I thought, you know what, what good is it to be doing? These guys already have their minds made up about what they have. And these are just my thoughts, so you can take it for what it's worth. But I thought these gentlemen already have their minds made up as far as what's on their agenda.

Ja, tiedättehän, monet niistä asioista, joita tulette näkemään, kun lähden. Ja sitten ajattelin, tiedättekö mitä, annamme vain teidän kaverien pitää sen. Ja minusta on todella lohdullista, että olemme kaikki täällä puhumassa yhdessä. Minusta tämä on...

And, you know, a lot of the things that you're going to see when I leave. And then I thought, you know what, we're going to just let you guys hold it. And I think it's really comforting that we're all here speaking together. I think that this is...

Ja mikä siinä on ironista, ja se on hyvin, hyvin ironista siinä, on se, että luultavasti noin 12 kuukautta sitten, tai ehkä ei aivan 12 kuukautta, seisoin samassa paikassa ja puhuin puheenjohtajalle, ja he keskustelivat Joesta. Ei Craigista, vaan Joesta. Ja on minusta niin ironista, että olin kysynyt sen kysymyksen. Sanoin, keskustelettekö te sattumalta jostakin puhujista?

And what's ironic about it, and it's very, very ironic about it, is that it was probably about 12 months ago, or maybe not quite 12 months, that I was standing in the same position and I was talking to the chair, and they were discussing Joe. Not Craig, but Joe. And it's so ironic to me that I had asked that question. I said, are you, by chance, discussing any of the ministers?

Ja herrat johtokunnassa, samoin kuin Jer, kaikki katsovat minua kuin olisivat ajovaloissa. Se on se asia, joka muistutti minua siitä, mistä puhuin. Ja nyt istumme täällä tänään puhumassa Craig Kumpulasta. Eikö ole ironista, että jopa virkailija saattaisi vain auttaa meitä? Joten se on ensimmäinen asia, joka vain tavallaan tuntui minusta oudolta. Ja sitten toinen asia, joka on mielessäni, on,

And the gentlemen on the board, as well as Jer, are all looking at me like they're in headlights. It's the thing that reminded me of what I was talking about. And now we'll sit here today talking about Craig Kumpula. Isn't that ironic that even the officer might just help us? So that's the first thing that just kind of struck me as odd. And then the second thing that's on my mind is,

Niiden 12 kuukauden aikana, onko mitään ratkaistu? Vai jatkammeko vain kulkemista tätä jakautumisen polkua? Ja mikä on tavoitteeni? Onko se jakaa vai tulla yhteen ja rakastaa toisiamme? Ja niin minä olen hälinä, ja ehkä olen hullu, ja katson vain, kun se tapahtuu.

In that 12 months, has anything been resolved? Or are we just continuing to go down this path of division? And what is my goal? Is it to divide or to come together and to love one another? And so I'm commotion, and maybe I'm crazy, and I'll just watch it happen.

Ja jos te ajattelette, että olen, tulkaa luokseni henkilökohtaisesti. Arvostaisin sitä. Että ehkä nykyiset johtokunnan jäsenet istuutuvat, ja laitamme johtokuntaan joitakin uusia kasvoja. Eli puheenjohtajat ja kaikki johtokunnan jäsenet istuutuvat. Ja sekoitamme sitä vähän. Laitamme joitakin nimiä hattuun. Olemme puolueellisia. Ei kavereita, ei käy, mitä tahansa.

And if you do think that I am, please come by me personally. I'd appreciate that. That perhaps the current board members take a seat, and we put some new faces on the board. So the chairmen and all the board members take a seat. And we mix it up a little bit. We put some names in the hat. We are biased. No buddies, no go, whatever.

Ja laitamme joitakin uusia herroja ja ehkä joitakin naisia, ehkä nykyisten johtokunnan jäsenten laajimmalla. Ja sitten aloitamme puhtaalta pöydältä, uudella sävyllä, ja keskustelemme opista. Emme ihmisistä, emme nimistä, vaan opista. Ja mitä tuomme loppujen lopuksi?

And we put some new gentlemen and perhaps some females, perhaps at the widest of the current board members. And then we start fresh, on a fresh note, and we discuss doctrine. Not people, not names, but doctrine. And what do we bring at the end of the day?

Ja on tullut esiin pari kommenttia, joita olen kuullut parilta herralta tässä huoneessa, että kannatan sitä, mitä tuo kaveri sanoi, tai kannatan sitä, mitä hän sanoi. Kun seisomme Jumalan edessä ja tuomitsemme Hänet, Häntä ei kiinnosta, kenen kanssa olet samaa mieltä, ketä kannatat, kuka on kaverisi tai mitä teit siinä elämässä.

And there's a couple of comments that have come up that I've heard from a couple of gentlemen in this room that I second what that guy said, or I second what he said. When we stand before God and judge Him, He doesn't care who you agree with, who you second, who's your buddy, or what you did in that life.

Ja se on uskon kauneus. Ja se oli jotain, mitä Craig sivusi saarnassaan tänä aamuna. Että ei ole mitään, ei mitään, mitä voimme tehdä, paitsi uskoa. Usko, ja siinä se. Ja joka kerta, kun joku puhuu siitä, miten he uskovat, näyttää siltä, että me kaikki uskomme samalla tavalla. Me kaikki uskomme uskossa. Uskomme, että syntimme ovat anteeksi annetut.

And that's the beauty of faith. And that was something that Craig touched on in his sermon this morning. That there's nothing, nothing that we can do but believe. Faith, and that's it. And every time somebody talks about how they believe, it seems like we all believe the same way. We all believe in faith. We believe that our sins are forgiven.

Ja uskomme siihen myös sanomaan. Se on hyvin lohdullinen sanoma. Se on armoetuoikeus. Ja kun synti tarttuu siihen lihalliseen osaan, meillä on se armoetuoikeus kääntyä veljen ja sisaren puoleen ja lihallisessa mielessämme pestä se synti pois. Mutta ainoa syy, miksi olemme pelastettuja, on, kuten monet ihmiset ovat jo sanoneet, Jumala pelasti meidät Kristuksen kautta. Ja olemme täysin puhtaita.

And we believe in that also message. It's a very comforting message. It's a grace privilege. And when sin attaches to that carnal portion, we have that grace privilege to turn to a brother and sister and in our carnal mind wash that sin away. But the only reason that we're saved is, as many people have already said, God saved us through Christ. And we're completely pure.

Olet pelastettu, ja uskoa se, ja nukahtaa illalla, laittaa pääsi sille tyynylle ja tietää, että olet pelastettu, koska uskot Kristukseen, selvästi ja yksinkertaisesti. Ja niin, kai palaan tähän, koska näen paljon silmämunia kohoavan sillä hetkellä, kun sanoin esitykseni, joten voin olettaa, että useat ihmiset pelkäävät juuri nyt.

You are saved, and to believe that, and fall asleep at night, put your head on that pillow, and know that you are saved, because you believe upon Christ, plain and simple. And so, I guess I'll circle back on this, because I can see a lot of eyeballs going up the moment I said my motion, so I can assume that there are multiple people afraid right now.

Ja syy, miksi sanon sen, on se, ettei näytä siltä, että te johtokunnan jäsenet teette kovin hyvää työtä seurakunnan kokoamisessa yhteen ja toistenne rakastamisessa ja sanomisessa, en ole kuullut yhdenkään teistä sanovan, tiedättekö mitä, kaverit, aloitetaan puhtaalta pöydältä. Aloitetaan positiivisella sävyllä. Tehdään tämä yhdessä tiiminä.

And the reason I say that is it doesn't seem like you board members are doing a very good job of bringing the congregation together and loving one another and saying, I haven't heard one of you say, you know what you guys, let's start fresh. Let's start on a positive note. Let's do this together as a team.

Ja älkäämme keskittykö Craigiin, vaan keskittykäämme oppiin. Ja laitetaan esitys esille ja puhutaan opista. Ja niin jos te kaverit ette pysty tekemään sitä tiiminä, niin ehkä vain aloitamme puhtaalta pöydältä ja laitamme sinne uusia kasvoja. Ja minusta se on se päivä valitse dia, jos minulla on kysymyksiä. Mutta ainakin haluan olla täysin läpinäkyvä ja panna ajatukseni pöytään.

And let's not focus on Craig, but let's focus on doctrine. And let's put a presentation up and talk about doctrine. And so if you guys can't do that as a team, then perhaps we just start fresh and we put some new faces up there. And I think that'll be the day pick slide if I have any questions. But at least I want to be fully transparent and put my thoughts on the table.

Eric [sukunimi epäselvä] on täällä alhaalla edessä. Mutta minusta tuntui, että minun piti kommentoida, että tämä on jatkoa. Tämä kokous alkoi vuosikokouksessamme, kun valitsimme johtokunnan jäseniä. Seurakunta puhui johtokunnan jäsenistä, joilla oli keskustelu.

Eric [surname unclear] is down here in the front here. But I felt like I had to comment that this is an extension. This meeting began at our annual meeting when we chose board members. The congregation spoke about board members that had a discussion.

Uskon myös, että tämä on Jumalan valtakunta. Henki hallitsee ja opastaa ja johdattaa. Seurakunnassa ei ole ketään, joka tekee mitään muutoksia. Luotan myös siihen, että seurakunta toimii ja puhuu siitä. Henki ohjaa. En usko, että meidän tarvitsee tehdä minkäänlaisia jakoja.

I also believe that this is God's kingdom. The spirit rules and guides and leads. There's no one in the congregation that makes any changes. I also trust that the congregation will act and speak to that. The spirit directs. I don't think we need to make any kind of divisions.

Mihinkään erityisesti, olemme kuulleet viime aikoina paljon keskustelua tällaisesta kysymyksestä säädösten rajoittamisesta ja niin edelleen, mutta minusta seurakunnan henki toimii viisaudessa. Puhumme näistä asioista hyvin vapaasti kirkossa, mutta en usko, että meidän täytyy omilla mielillämme määrätä, miten nämä asiat pitäisi tehdä.

Specific to anything, we've heard a lot of discussion recently of this kind of question of limitation of ordinance and so on and so forth, but I think the spirit of the congregation functions in the wisdom. We speak to these things very freely in the church, but I don't think we have to mandate how these things should be done with our own minds.

Minusta tuntuu, että on puhdas, viime vuosina, viime viikkoina, viime kuukausina, tämä ajatus seurakunnasta ja siitä, miten Pyhä Henki toimii seurakunnassa. Jotkut huonoista uutisista, jotka ovat joutuneet kyseenalaisiksi. Puhumme syntien anteeksiantamuksesta. Se on Jumalan valtakunnan aarre.

It feels like, to me, that there is a pure, in recent years, recent weeks, recent months, this idea of the congregation and how the Holy Spirit functions in the congregation. Some of the bad news that have come under question. We talk about the forgiveness of sins. It's the treasure of God's kingdom.

Muistakaa, Jeesus antoi sen vallan antaa synnit anteeksi. Sekä Johannes että Matteus kertovat tästä, että kun Jeesus ilmestyi opetuslapsille, hän puhalsi heihin Pyhän Hengen. Hän sanoi, ”’Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut. Joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.’” Silloin siihen voi luottaa. Kun sitä evankeliumia saarnataan, se pesee synnit pois.

Remember, Jesus gave that power to forgive sins. Both John and Matthew report this, that when Jesus appeared to the disciples, he breathed on them the Holy Ghost. He said, "'Whosoever sins you forgive, they are forgiven. Whosoever sins you retain, they are retained.'" That's when you can trust it. When that gospel is preached, it's washing the sins away.

Se ei ole pelkkä vakuutus, vaan se pesee meitä tavallaan. Tämä on myös Jumalan valtakunnan salaisuus. Maailma ei näe sitä tällä tavalla. Maailma ei ymmärrä sitä tällä tavalla. Ja tämä on ollut keskustelun aihe monta, monta kertaa elämässäni uskomattomien ihmisten kanssa, että miten, mistä te, miten te voitte antaa synnit anteeksi?

It's not merely assurance, but it is washing us in a way. This is a mystery also of God's kingdom. The world doesn't see it this way. The world doesn't understand it this way. And this has been a point of discussion many, many times over in my life with unbelievable people, that how, where do you, how are you able to forgive sins?

Tämä on annettu Jumalalta. Jeesus luotti, että seurakunta teki niin yksinkertaisesti uskoa. Ja ottaa tämä sitten keskusteluun, onko se vakuutus vai evankeliumin saarnaamista, se on taas yksi niistä

This has been given by God. Jesus trusted that congregation did so simply believe. And to take this into discussion then, whether it's assurance or it's preaching of the gospel, it's another one of those

Ja tämä on se, mitä myös Raamattu kertoo meille, että nämä tarpeettomat ja loputtomat kysymykset, kun niitä kysytään, nämä ovat sukupuolilakko. Ne eivät tuo minulle jotain vakuutusta. Sitä minusta monet näistä keskusteluista viime vuosina ovat olleet, puhua tästä jatkuvan anteeksiantamuksen asiasta.

And this is what also in Scripture tells us that these needless and endless questions when they're asked these are a gender strike. They don't bring me some assurance. That's what I think much of these discussions in recent years have been, to talk about this matter of continual forgiveness.

Minusta se on joskus ansa, johon ihmiset jäävät kiinni, kun he alkavat tutkia, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa ja mistä se tuli. Ja tiedän, että viittaukset ovat olleet Lutherin opetukseen ja hänen sieluunsa, ja nimenomaan uskontunnustuksen kolmanteen uskonkappaleeseen, jossa puhutaan siitä, miten seurakunta toimii, miten Pyhä Henki toimii seurakunnassa. Ja kun luette sen yhden Lutherin käännöksen,

I think it's a trap sometimes that people get caught up in when they start to research about what this actually means and where it came from. And I know the references have been to Luther's teaching and his soul, and specifically in the third article of the creed where it talks about how the congregation functions, how the Holy Spirit functions in the congregation. And when you read the one translation of Luther,

Puhumme jotain tämän suuntaista siellä. Jumalan valtakunnassa on jatkuva anteeksiantamus. Otamme toisen, saman käännöksen siitä kappaleesta, ja siinä puhutaan siitä, miten Jumalan valtakunnassa on jatkuva anteeksiantamuksen tarve. Sama, kreikan kolmas uskonkappale, sama selitys, ja se riippuu sen asiakirjan käännöksestä.

We talk something along these lines there. There is continual forgiveness in God's kingdom. We take another, the same translation of that paragraph, and it talks about how there is continuous need for forgiveness in God's kingdom. Same, third article of the Greek, same explanation, and it depends on translation of that document.

Joten minusta se pointti, jonka olemme tehneet, on, että on hyvin tärkeää, että ymmärryksemme siitä, mitä luemme, on linjassa Jumalan valtakunnan ikivanhojen opetusten kanssa.

So I think the point we've made is that it's very important that our understanding of what we're reading is in alignment with the age-old teachings of God's kingdom.

Tämä jatkuvan anteeksiantamuksen aihe, ja olen samaa mieltä, että tämä on vain Suomesta. Itse asiassa uskon rehellisesti, että tämä termi tuli Suomesta. Luulen, että se oli, ja luulen tietäväni ainakin yhden tietyn keskustelun, jossa heillä oli tämä, jossa oli yksilö, joka piti esitystä, ja hän puhui jatkuvasta anteeksiantamuksesta.

This topic of continual forgiveness, and I agree that this is only out of Finland. In fact, I honestly believe that this term came from Finland. I think it was, and I think I know of at least one particular discussion where they had this, where there was an individual who was giving a presentation and he talked about continual forgiveness.

Joten en ole eri mieltä siitä, ettei se ole siellä. Itse asiassa uskon, että se tuli sieltä. Mutta minusta on vaarallinen asia, kun alamme puhua siitä, mitä jatkuva anteeksiantamus oikeasti on. Korvaat sanan tai termin armon tilalle. Sitä sinä yrität selittää.

So I don't disagree that it's not there. In fact, I believe it came from there. But I think it's a dangerous thing when we start to talk about what continual forgiveness really is. You supplant the word or the term in place of grace. That's what you're trying to explain.

Puhutaan armosta, koska Jumalan valtakunta on aina kuultu ja ymmärretty. Tiedän, että olette ymmärtäneet, mutta olette kuulleet armosta. Todistettu armosta uskon kautta. Ei teoista, vaan kenestä tahansa ihmisestä, joka kerskaa. Joten lähdet tälle tielle, jossa sinulla on

Let's talk about grace, because God's kingdom is always heard and understood. I know you've understood, but you've heard about grace. Testified by grace through faith. Not by works, but by any man who boasts. So you start down this road where you have

Joten syytös nyt seurakuntaa kohtaan ja johtokuntaa kohtaan, että johtokunta ei ole pystynyt yhdistämään ja kokoamaan ihmisiä yhteen, minusta se on epäreilua, koska se, mitä pyydätte johtokuntaa tekemään, on ratkaista nämä akateemiset keskustelut, joita he eivät tunne

So the accusation now towards the congregation and towards the board, that the board hasn't been able to consolidate and bring people together, I think that's unfair because what you're asking the board to do is solve these academic discussions that they don't feel

Ja minusta tämä, kun puhumme tästä kysymyksestä, ja Craig viittasi kirjeeseen, jonka hän kirjoitti, hän teki, monet meistä saivat sen, ja Craig puhuu siinä tästä ajatuksesta tai mietteestä jatkuvasta anteeksiantamuksesta.

And I think this, when we speak of this question, and Craig referenced the letter that he wrote, he did, a number of us received it, and Craig in there talks about this idea or thought of continuous forgiveness.

Tämä termi ja nämä keskustelut eivät ole rakentavia. Ne ovat aiheuttaneet huolta kansakunnassamme. Minusta tämä on se, mistä puhumme. Se ei ole rakentavaa. Se ei rakenna. Se ei rohkaise uskovaisen yksinkertaista lasta. Se on tärkeää. Hyvin tärkeää. Se on sellainen aita, joka on Jumalan valtakunnan ympärillä.

This term and these discussions are not edifying. They've caused concern in our nation. I think this is what we're talking about. It's not edifying. It's not building. It's not encouraging for a simple child of a believer. It's important. Very important. It's that kind of fence that's around God's kingdom.

Ja se täytyy sanoa, se täytyy tutkia yhdessä Jumalan sanan kanssa. Ja niin en usko, että kaikessa siinä missään näistä keskusteluista haluamme vähätellä Jumalan sanaa tai oppia. Asia ei ole lainkaan niin. Minua myös vähän huolestuttaa, kun kuulen, että meidän täytyy kääntyä Jumalan sanan puoleen. En ole eri mieltä siitä, mutta eikö tätä ole tapahtunut?

And it needs to be said, it needs to be examined along with God's word. And so I don't think all that in any of these discussions we want to minimize God's word or doctrine. It's not the case at all. I'm also a little bit troubled when I hear that we need to turn to God's word. I don't disagree with it, but has this not happened?

Perustuvatko saarnamme mihinkään muuhun kuin Jumalan sanaan? Perustuvatko esityksemme, keskustelumme, raamattutuntimme, pyhäkoulumme mihinkään muuhun kuin Jumalan sanaan? Teidän tulkintanne Jumalan sanasta voi kuitenkin olla väärä.

Are our sermons based on anything other than God's Word? Are our presentations, our discussions, our Bible classes, our Sunday schools based on anything other than God's Word? Your interpretation of God's Word, however, may be wrong.

Ja jos ette ymmärrä tai ole samaa mieltä siitä, miten Jumalan valtakunta ymmärretään tai miten sitä hoidetaan, se ei ole Sanan ongelma tai seurakunnan ongelma. Se on ongelma, jonka [sielujen] [vihollinen] on luonut teissä. Joten kysymys tänään koski myös kokouksiamme Suomessa. Ja haluaisin tuoda ihanat terveiset sieltä.

And if you don't understand or agree with how God's kingdom is understood or handled, that's not a problem of the Word or a problem of the congregation. That's a problem that the [enemy] of [souls] has created in you. So, the question also today was about our meetings in Finland. And I would like to bring lovely greetings from there.

Se ei ole todellista, mutta kun olimme siellä, kuulimme LLC-5:stä. Siellä oli vain viisi veljeä LLC-yhtiöstä. Mistä he aikoivat puhua? Ja niin edelleen. Ja se oli todella outo prosessi LLC-5:n kanssa. Mutta seurakunta Pohjois-Amerikassa lähetti sinne viisi veljeä.

It's not real, but when we were there, we heard about the LLC-5. There were just five brothers from the LLC company. What were they going to talk about? And so on and so forth. And it was really a strange process of the LLC-5. But the congregation in North America sent five brothers there.

Tapaamme veljiämme siellä Ruotsissa ja Suomessa. Ja nämä kokoukset on vakiinnutettu jo joitakin vuosia sitten. Joka vuosi kokoonnumme järjestöinä ja keskustelemme yhteisestä työstä Jumalan valtakunnassa.

We meet with our brethren there in Sweden and Finland. And these meetings have been established already some years ago. Every year we get together as organizations and discuss on the mutual work with God's kingdom.

Kuten tiedätte, esimerkiksi lähetystyön työ jatkaa kasvamistaan ja lisääntymistään. Ja nämä kokoukset ovat olleet hyvin hyödyllisiä teidän yhteisen työnne suunnittelussa. Tänä vuonna se tarkoittaa tiimien pyörittämistä rippikoulussa Philadelphiassa ensimmäistä kertaa. Minulla on valmiita projekteja, jotka tulevat tänne palvelemaan rippikouluissa.

As you know, the work of mission work, for example, continues to grow and increase. And these meetings have been very beneficial in planning your mutual work. This year, it means running the teams in the Confirmation School in Philadelphia for the first time. I have finished projects coming here to serve at Confirmation Schools.

Nämä ovat yhteisen työn alueita. Julkaisutyö, kirjojen kääntäminen yhdessä, kirjojen kirjoittaminen yhdessä, yhteisen työn alueita. Joten nämä kokoukset ovat tuntuneet ja olleet tärkeä kokemus jatkaa sitä yhteistä työtä yhdessä.

These are areas of mutual work. Publications work, translating books together, writing books together, areas of mutual work. So these meetings have felt and been an important experience to continue that mutual work together.

Se on loppujen lopuksi Jumalan valtakunta. Se on Jumalan työtä. Kuka meistä haluaisi olla kuuliainen sille kutsulle, jota Jumala pyytäisi palvelijoiltaan? Joten tämä on pääpaino. Tarjoan näiden kokousten tuotteen tässä. Olemme oppineet tuntemaan veljiä ja sisaria siellä sydämessä.

It's God's kingdom after all. It's God's work. Which one of us would want to be obedient to the call that God would ask His servants? So this is the main focus. I provide a product of these meetings in this. We've gotten to know brothers and sisters there in the heart.

Mainitsin kaksi vuotta sitten ne kokoukset, jotka pidettiin täällä Lorettossa. Olimme lehdistökokouksissa Ruotsista, jossa tapasimme niinä päivinä yhdessä. Kahdeksan veljeä, jotka palvelevat SRK:n työvaliokunnassa, matkusti sinne Ruotsiin. Kaksi muuta henkilöä, yksi oli tulkki ja myös henkilökunnan jäsen tuli

I mentioned two years ago those meetings that were held here in Loretto. We were in press meetings from Sweden where we met those days together. Eight brothers that serve on the SRK working committee traveled to Sweden there. Two other individuals, one was a translator and also a staff member came

Tapasimme niitä, jotka ovat syntyneet Ruotsista, ja siellä tunsimme ja koimme Jumalan armon ja Jumalan täydellisyyden. Puhuimme opin asioista. Puhuimme hengellisistä asioista, jotka ovat edessämme. Puhuimme seurakuntaopista.

We met with those born from Sweden and there we felt and experienced God's grace and God's perfection. We spoke about matters of doctrine. We talked about spiritual matters that are before us. We talked about the doctrine of the congregation.

Ja siitä, miten Jumalan sana ja seurakunta eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne ovat yhdessä yksi ja sama. Jos hylkäämme seurakunnan, hylkäämme kaiken. Muistakaa, miten Jeesus sanoi, etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, kaikki muu annetaan lisäksi. Hän puhui siitä, miten Jumalan valtakunta on pylväs totuuden ympärillä.

And how God's Word and the congregation are not at odds with each other, but they're together one and the same. If we forsake the congregation, we forsake all. Remember how Jesus said, seek ye first the kingdom of God and His righteousness, everything else will be added. He talked about how God's kingdom is a pillar around the truth.

Puhuimme myös näistä keskusteluista, joita olemme käyneet paitsi täällä Yhdysvalloissa, myös Suomessa ja Ruotsissa.

We also talked about these discussions that we've had not only here in the U.S., but also in Finland and Sweden.

Ja kun näistä keskusteluista tulee akateemisia, akateeminen väittely, se ei rakenna sitä, mitä ei ole kuvattu. Se luo epäilystä. Se luo huolta ja pelkoa sydämeen ja ajatuksen puolelle. Riittää, veljet ja sisaret, että voimme pysyä uskomassa niin kuin esi-isämme ja esiäitimme ovat tehneet ennen meitä,

And when these discussions become academic, an academic debate, it doesn't edify what's not described. It creates doubt. It creates worry and fear in the heart and side of the thought. It's enough, brothers and sisters, that we can remain believing as our forefathers and foremothers have done before us,

Meidät on lähetetty pois, jättäen sen taivaan puolesta kalliin Isän Jeesuksen nimessä. Näissä keskusteluissa koemme, miten keskinäisen rakkauden säilyttäminen on äärimmäisen tärkeää, ja Jumala on säilyttänyt sen lupauksen. Koemme myös täällä, kuten olemme myös kokeneet Suomessa tällä viikolla, miten tämä ykseyden henki, josta puhuimme tänään,

We've been sent away, leaving it for heaven in the name of the precious Father Jesus. In these discussions we experience how the preservation of mutual love is of utmost importance, and God has preserved that promise. We also experience here, as we've also experienced in Finland this week, how this spirit of unity, of which we spoke today,

Tämä outo, oudoksi tehty ääni, eri ääni, eri oppi alkaa tulla Jumalan valtakuntaan. Paimen, keskipaimen, kutsuu, kokoaa. Lampaat kuulevat hänen äänensä, mutta lampaat eivät kuule vieraan ääntä. Ja sitä nämä keskustelut

This strange, made strange voice, a different voice, a different doctrine starts to enter into God's kingdom. The shepherd, mid-shepherd, calls, gathers. The sheep hear his voice, but the sheep don't hear the voice of the stranger. And that's what these discussions

Se on vieras ääni. Se ei ole Hyvän Paimenen ääni. Kun puhumme tästä asiasta, kuten olemme puhuneet täällä tänään, tuoden esiin kysymyksiä johtokunnista ja niin edelleen, se ei rakenna, se ei palvele Jumalan lapsia. Olemme puhuneet vanhurskauttamisopista. Olemme myös puhuneet pyhitysopista.

It's a strange voice. It's not the voice of the Good Shepherd. When we talk about this matter, as we've talked about here today, bringing questions of boards and so on, it doesn't edify, it doesn't serve God's children. We've talked about the doctrine of justification. We've also talked about the doctrine of sanctification.

Sitä ei voi jakaa, sitä ei voi erottaa. Aivan kuten uskon vanhurskautta ei voi erottaa elämän vanhurskaudesta, se yksi on pelastettu. Erilaisia, mutta silti ne ovat rinnakkain. Ei voi olla toista ilman toista. Ja miten myös Pyhä Henki toimii

It can't be divided, it can't be separated. Just as the righteousness of faith cannot be separated from the righteousness of life, the one is saved. Different, yet they coexist. You cannot have one without the other. And how also the Holy Spirit functions

Mistä tiedät, että se, mitä kuulet, on Pyhän Hengen ääni vai onko se ihmisen ääni? Sinun täytyy kysyä se kysymys, se sana. Oletko kadottanut näkyvistäsi Jumalan valtakunnan? Jumalan valtakunta on siellä, missä Pyhä Henki asuu ja Pyhä Henki kaikuu.

How do you know that which you're hearing is the voice of the Holy Spirit or if it's the voice of man? You have to ask that question, that word. Have you lost sight of God's kingdom? God's kingdom is where the Holy Spirit resides and the Holy Spirit resounds.

Sitä ei voi valmistaa. Ja sitä maailma haluaisi tehdä. Jopa tänään olemme kuulleet tällaista kehotusta, että keskustelemme näistä asioista ja tulemme yhteiseen ymmärrykseen. Henki syyttää, mutta ei syytä. Ja siitä me puhumme. Emme puhu jostain

You can't manufacture that. And that's what the world would like to do. Even today we've heard this kind of admonition that we discuss these things and come to common understanding. The spirit indicts, but it doesn't. And that's what we're speaking of. We're not speaking of some

Emme puhu kompromissista. Emme puhu jonkinlaisen keskinäisen ymmärryksen kanssa toimeen tulemisesta, henki yhdistää tai se loukkaa. Puhuimme myös pitkään esityksestä, jolle veljemme Pimo antoi otsikon, valtakunnan avaimista. Ja siinä hän puhui siitä, että päästämisen avaimet ja sitomisen avaimet on annettu Jumalan valtakunnalle.

We're not speaking about a compromise. We're not speaking about coming to grips with some kind of a mutual understanding, the spirit unites or it offends. We also talked a long time about a presentation that our brother Pimo called the title, on the keys of the kingdom. And in that he spoke about the keys of loosing and the keys of binding are given to God's kingdom.

Puhuimme siitä neljä vuotta Pohjois-Amerikan Siionissa. Uskovaisten ja perheen ymmärrys ei ole erilainen kuin se on täällä Yhdysvalloissa. Uskovaiset siellä tietävät ja ovat kokeneet, miten se anteeksiantamus päästää, mutta he tietävät myös, että Jumalan valtakunnalle on uskottu

We talked about that for four years in North American Zion. The understanding of the believers and family is not different than it is here in the U.S. The believers there know and have experienced how that forgiveness looses, but also they know that God's kingdom has been entrusted

Näistä sitomisen avaimista kuitenkin keskustellaan eri tavalla. Jotkut siellä tuntevat, että yksilö voisi sitoa. Joten näette, että Jumalan valtakunnassa, missä tahansa Jumalan valtakunta on tässä maailmassa, vihollinen haluaisi tuoda hämmennystä, väärää ymmärrystä,

These keys of binding, however, are being discussed in a different way. Some there feel as if an individual could bind. So you see that in God's kingdom, no matter where God's kingdom is in this world, the enemy would like to bring confusion, wrong understanding,

Tästä asiasta on tarvittu käynti jo monta vuotta Suomessa tästä, että voiko yksilö keho. He ovat ratkaisseet, kuten minäkin olen sen ymmärtänyt, että vain seurakunta voi sitoa. Joten vaikka se on keskustelu, jota he ovat käyneet siellä. Sitten lauantaina,

There's a needed visit about this matter for many years now in Finland about this, that can an individual body. They've resolved, as I've also understood it to be, that only the congregation can bind. So even though it's a discussion that they've had there. Then on Saturday,

Tämä oli juuri perjantaina. Lauantaina puhuimme toimintasuunnitelmasta. Ja iltapäivällä veli Kimo piti esityksen antaakseen teille tulevaisuuden ja toivon. Hän puhui yhteiskunnan muutoksista, miten se on vaikuttanut Jumalan valtakuntaan.

This was just on Friday. On Saturday we talked about the operational plan. And in the afternoon, Brother Kimo gave a presentation to give you a future and a hope. He talked about changes in society, how it's affected into God's kingdom.

Ja me kaikki yhdessä tajuamme ja ymmärrämme, että yhteiskunnalla on suuri vaikutus myös Jumalan valtakuntaan. Maailman poliittinen kokoonpano tänään näkee myös samanlaista poliittista painotusta toisinaan Jumalan valtakunnassa. Jumalan valtakunta on valtakunta. Se ei ole demokratia. Se ei ole avoin väittelylle.

And we all together realize and understand that society has a great effect also on God's kingdom. The political makeup of the world today also see the same kind of political emphasis at times on God's kingdom. God's kingdom is a kingdom. It's not a democracy. It's not open for debate.

Jumalan sana on avoin Pyhän Hengen voimalle. Ruotsissa ja Suomessa on ollut niitä, jotka ovat jääneet eläkkeelle, jotka eivät ole koskaan, ja se on suoraan hyvä asia. Se ei ole siellä erilaista kuin täällä. Mutta lopulta, kokouksemme niinä päivinä

God's Word is open to the power of the Holy Spirit. There have been those in Sweden and Finland who have retired, who have never, and it's straight away a good thing. It's not different there than here. But in the end, our meeting on those days

Se, mikä oli minusta niin tärkeää, oli Aikakirjoista, jossa tämä lainaus, jossa puhumme taistelusta, minusta se on tärkeä jopa meille täällä. Kun ajattelemme Suomen taistelemista täällä, en minäkään ole eri mieltä siitä.

What I thought was so important was from the Book of Chronicles, where this quote, where we're talking about the battle, I think it's even important for us here. When we think about fighting Finland here, neither do I disagree with that.

He myöntävät, että myös siellä Suomessa on taisteleva valtakunta. Että asiat eivät ole kaikki ruusuisia vain siksi, että se on Suomessa. Kaikkea ymmärrystä ei ole annettu Suomessa vaan Ruotsissa tai Yhdysvalloissa. Jumalan valtakunta koottu. Voi tulla aika, jolloin tämä on tärkeää. Jumala tietää.

They acknowledge there's also a battling kingdom there in Finland. That things are not all rosy just because it's in Finland. Not all understanding has been given in Finland but Sweden or the U.S. God's kingdom collected. There may be a time when this is important. God knows.

Jumalan täytyy vastustaa sitä. Hän ei jatka taistelemista tässä taistelussa. Asettukaa. Seiskää hiljaa. Ottakaa vastaan Herran pelastus kanssanne. Oi Juuda ja Jerusalem, älkää pelätkö. Älkääkä kauhistuko. Huomenna menkää heitä vastaan Herran puolesta.

God must resist that. He shall not continue to fight in this battle. Set yourselves. Stand ye still. Receive the salvation of the Lord with you. O Judah and Jerusalem, fear not. Nor be dismayed. Tomorrow go out against them for the Lord.

Jumala tietää tänään, että Jumala taistelee lastensa puolesta. Hän ei salli meidän eksyä. Jos sydämessämme on tällaista uskoa, toivoa, rukousta, niin kuin Daavidilla oli, johdata minut Jumalan luo. Tutki minua. Tunne sydämeni. Katso, onko minussa mitään pahaa tai jumalatonta tietä. Johdata minut iankaikkisen elämän tielle. Jumala kuulee sen rukouksen.

God knows today that God fights on behalf of his children. He will not allow us to go astray. If there is this kind of faith, hope, prayer in our heart, as David had it, lead me to God. Search me. Know my heart. See if there be any evil or wicked way in me. Lead me in the way of everlasting life. God hears that prayer.

Emme jätä yhtäkään niistä pienistä. Emme jätä heikointa jälkeen. Hän taistelee puolestamme ja taistelee puolestamme. Se ei tarkoita, että seisomme paikallamme, emme vain tee mitään, mutta minusta tärkeää on, että pyydämme rukoillen, että miten Jumala voisi seistä?

We will not leave one of those little ones. We will not leave the weakest one behind. He will fight for us and does fight for us. It doesn't mean that we stand still, just do nothing, but I think the important is that we prayerfully ask that how would God be able to stand?

Tässä mennään, askel kerrallaan, askel askeleelta, lopulta kohti taivasta. Nyt ajattelen, rukoilisin mieluummin, koska se ei ole niin moni kuin olin toivonut tai halunnut, että tulevaisuudessa, mutta se on totta.

Here we go, one step at a time, step by step, ultimately towards heaven. Now I think of, I would rather pray, because it's not as many as I had hoped or wished we would in the future, but it's true.

Jotka ovat kokoontuneet ympärillesi. Minusta sinun jumalallisen sielusi tähden olisi hyvä, että käyttäisit nyt tämän ajan lepäämiseen. Pohjois-Amerikan Siionissa on nyt meneillään niin monia asioita.

Who have gathered around you. I think for the sake of your divine soul, it would be well that you now would take this time to rest. There are so many things that are going on in North American Zion now.

Ja jos jakaisin kaikki sähköpostit ja kirjeet ja keskustelut, joita meillä on ollut, menisimme intialaisista dollareista. Mutta totuus on tämä, että Pohjois-Amerikan silmässä on näky. Se on toivoni, vilpittömin toivoni, että Jumala voisi ilmoittaa, mitkä asiat ovat

And if I was to share all the emails and letters and discussions that we've had, we would go for Indian dollars. But the truth is this, that there is a vision in North America's eye. It is my hope, my sincerest hope, that God would be able to reveal what the matters are

Jotta ne, jotka kamppailevat tänä iltana, Herra, tulevat parannukseen, tulevat mukaan Jumalan valtakuntaan, jottei ketään jätetä jälkeen. Rakas veli Craig, on niitä, jotka ovat kokoontuneet ympärillesi, jotka tukevat sinua, minusta, väärällä tavalla.

So that those who are struggling tonight, Lord, come unto repentance, come along with God's kingdom, so that none are left behind. Dear Brother Craig, there are those who have gathered around you, who support you, I think, in the wrong way.

Vääristä syistä, en tiedä, mitä ne ovat tai miksi he tekisivät näin. Minusta on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää, että asia on näin. En tiedä, tekevätkö ihmiset tätä edes vapaaehtoisesti tai tietoisesti. Seurakunta puhuu, puhuu sinulle, nuhtelee sinua, rohkaisee sinua.

For the wrong reasons, I don't know what they are or why they would do this. I think it's important to recognize and understand this to be the case. I don't know that people even willingly or knowingly do this. The congregation is speaking, speaking to you, admonishing you, encouraging you.

Ja ottaisitko askeleen taaksepäin? Antaisitko Jumalan tehdä Hänen työtään keskuudessamme? Ja kun asiat sitten selvitetään, ehkä silloin olisi aika, jolloin voit palvella Häntä. Mutta se näyttää niin tärkeältä. Eräs henkilö sanoi tänään, ja toivoisin, että se olisi myös minun tapaukseni,

And would you take a step back? Would you allow God to do His work among us? And when matters then are clarified, perhaps then would be a time that you can serve Him. But it seems so important. One individual said today, and I would hope it would be my case as well,

Jos seurakunta tuo huolta minua kohtaan, kuuntelisin. Ja nöyrtyisin seurakunnan hoitoon. Koska en tunne itseäni niin hyvin. Minun täytyy luottaa, että seurakunta tuntee minut, haluaa hoitaa minua yhtenä omistaan.

If the congregation is bringing concern towards me, I would listen. And I would humble myself in the care of the congregation. Because I don't know so well myself. I have to trust that the congregation knows me, wants to care for me as one of its own.

Äiti kuulee lapsen itkun. Äiti haluaa hoitaa lapsia. Äiti haluaa hoitaa sinua. En ymmärrä.

The mother hears the cry of the child. The mother wants to care for the children. The mother is wanting to care for you. I don't understand.

Mutta kuulen seurakuntakokouksen äänen, joka kutsuu ja nuhtelee. Tämä on toivoni. Jotenkin, jollain tavalla, Jumala pystyy ilmoittamaan nämä asiat meille. Joku mainitsi aiemmin tänään yhtäläisyyksistä, vertauksista fariseusten välillä 45 vuotta sitten.

But I hear the voice of congregation meeting and calling and admonishing. This is my hope. Somehow, someway, God will be able to reveal these things to us. Someone mentioned earlier today about the parallels, about the comparisons between the Pharisees 45 years ago.

Kadotamme näkyvistämme, todella, sen, mikä totuus on. Voimme helposti hämmentyä ja vetää yhtäläisyyksiä sinne, missä niiden ei pitäisi olla yhtäläisyyksiä. On viitattu johtokuntaan [siellä, Calumetin] lähetysjohtokuntaan, [verraten] sitä [LLC:n] johtokuntaan tänään. Älkää odottako hetkeäkään tänään.

We lose sight, really, of what the truth is. We can become easily confused and draw parallels where they shouldn't be parallels. References have been made towards the board [there, the Calumet] Mission Board, [comparing] it [to] the [LLC] board today. Don't wait for a moment today.

Se on sama, siihen voi vetää yhtäläisyyden. En palvele enää LLC:n johtokunnassa, mutta palvelen sen kanssa. Olen kokenut Jumalan, joka on kutsunut minut. Kutsun häntä syntisiksi. Sen työn kautta seurakunnat ovat ohittaneet ja uskoneet minulle.

It's the same, you can draw a parallel to it. I don't serve on the LLC board any longer, but I serve with it. I have experienced a God who's called me. I call him sinners. Through that work, the congregations have passed and entrusted me.

Että he lähettävät kirjeen, jossa pyydetään kokousta tai käyntiä yksilön tai seurakunnan kanssa, auttaa teitä vetämään yhtäläisyyden siihen, minkä lähetysjohtokunta hylkäsi viime vuosien aikaan. Sellaisten huolien vuoksi, joita tuli kaikkialta Pohjois-Amerikan Siionista siihen aikaan, he eivät tulleet auttamaan. He eivät.

For them to send a letter requesting a meeting or a visit with an individual or a congregation, helping you draw a parallel to that which the mission board rejected at the time of the last years. For those kinds of concerns that were coming throughout North American Zion at that time, they didn't come and help. They didn't.

He eivät halunneet niitä. He saattoivat tuntea, että se oli heidän vastuullaan, eivätkä he voineet. Joten vetää tällaisia vertauksia ja yhtäläisyyksiä, minusta se on harvinaista ja se on vaarallista. Minusta on hyvin kohtuullista, että historia voisi johtaa meidät väärälle tielle hyvin nopeasti, kun katsomme historiaan nähdäksemme, miten historia saattaa toistaa itseään. Herran palvelijat,

They didn't want them. They could feel it was their responsibility and they couldn't. So to draw these kinds of comparisons and parallels, I think it's uncommon and it's dangerous. I think it's very reasonable that history could lead us down the wrong road in a very quick hurry when we look to history to see how history might repeat itself. Servants of the Lord,

Johtokunnassa tarvitsemme Jumalan lasten rukouksia. Meitä on pyydetty palvelemaan hyvin vaikeana aikana. Sielun vihollinen jakautumisen, levottomuuden kohtauksissa. Ja seurakunnillemme, meitä on pyydetty etsimään kaikkia veljiä palvelemaan. Haudatkaa heidät rukouksiin

On the board, we need the prayers of God's children. We've been asked to serve in a very difficult time. The enemy of the soul in the scenes of division, unrest. And to our congregations, we've been asked to seek all the brothers to serve. Bury them in the prayers

Se on heikkojen matkalaisten, heikkojen syntisten valtakunta. Me kaikki haluamme vain päästä kotiin jonain päivänä. Auttakoon Jumala meitä. Suokoon Jumala parannuksen niille, jotka kamppailevat. Ilmoittakoon Jumala heille, minne heidän polkunsa heitä johtavat.

It's a kingdom of weak travelers, weak sinners. All of us just want to make it home someday. May God help us. May God grant repentance for those who are struggling. May God reveal to them where their paths are leading them.

Ne eivät johda. Polut, jotka johtavat nauhaa, eivät tule lähemmäs. Mutta mieluummin haluaisin, että Jumalan kansa pyytää rukoillen, että Jumala sallisi heille tämän tulevaisuuden. Veljet ja sisaret, puhun epäröiden näistä asioista. Nämä ovat, tämä on elämäni psalmi.

They aren't leading. The paths that are leading the string are not coming closer. But I would prefer that God's people are prayerfully asking that God would allow them this future. Brothers and sisters, I hesitantly speak of these matters. These are the, this is the psalm of my life.

Asetan itseni jokaisen teidän hoitoonne. Minäkin [tarvitsen] [evankeliumia; voisinko] uskoa omat syntini [ja] vikani [anteeksi]? Grant, voitko mennä toiselle puolelle tapaamaan Joeta ja sitten suoda minulle rukouksen takanasi?

I place myself in the care of each of you. I also [need] the [gospel; could] I believe my own sins [and] faults [forgiven]? Grant, can you go to the other side to meet with Joe and then grant me a prayer behind you?

Minulla on muutama ajatus, että

I have a few thoughts that

Minulla on se mielessäni, varmasti vuosikokouksesta lähtien, ja tiettyjä ajatuksia, jotka on petetty tänään, että kaikki nämä keskustelut tai päätökset tulevat perustumaan Sanaan, ja Sana

I have it on my mind, certainly since the annual meeting, and certain thoughts that have been betrayed today that all of these discussions or decisions are going to be based on the Word, and the Word

Halventaen yhtä ajatusta, yhtä kommenttia, jonka luin jostain kirjeestä parantumisista tai hengistä. Henki on parantuminen. Ja uskon, että Pyhä Henki on tässä seurakunnassa. Minulla ei ole ymmärrystä opista. Minulla ei ole ymmärrystä

Discrediting one thought, one comment that I read from some letter about healings or spirits. A spirit is a healing. And I believe that the Holy Spirit is in this congregation. I don't have understanding of doctrine. I don't have understanding

Yritän yksinkertaisesti opettaa 7. luokan pyhäkoulua, ja se on joskus tarpeeksi vaikeaa. Niin syvä on ymmärrykseni. Mutta luotan seurakuntaan ja henkeen, joka on tässä seurakunnassa, vaikuttamaan minussa lohtua, mutta myös varoitusta. Ja sitten kun se henki puhuu varoituksen omalletunnolleni ja käsikirjoitukselle, joo, en pidä siitä.

I try to simply teach the 7th grade Sunday school, and that's sometimes hard enough. That's how deep my understanding is. But I rely on the congregation and the spirit that's in this congregation to affect in me comfort, but also warning. And then when that spirit speaks a warning to my conscience and script, yeah, I don't like that.

Se on tunne, mutta se ohjaa minut takaisin siihen, mikä on tärkeää, mikä vihjaa. Minulla on ollut tämä kuva seurakunnasta, seurakunnasta, joka on Rockford. Monet meistä ovat näitä arkoja lampaita, erityisesti aikoina

It's a feeling, but it guides me back to what's important, what insinuates. I've had this picture of the congregation, the congregation that is Rockford. Many of us are these timid sheep, especially during times

Joten elämme tänään levottomuuden ja jakautumisen kanssa, tuntuu, ja tunnemme sen tänään tässä keskustelussa. Tunnen sen tänään tässä keskustelussa. Minun ei pitäisi sanoa me, mutta minusta tuntuu, että on ero. En tiedä oppia tai mitä vanhurskauttaminen on tai mitä, mutta tunnen, että on jotain erilaista.

So we live today with unrest and division it feels, and we feel it today in this discussion. I feel it today in this discussion. I shouldn't say we, but I feel there's a difference. I don't know doctrine or what justification is or what, but I feel there is something different.

Siis, tuntuu siltä, kuten sanoin, että se on se henki, Pyhä Henki, joka on tässä seurakunnassa, joka on Jumala. Ja me lampaina, epävarmoina lampaina, kun kuulemme tämän toisen äänen, en pysty tarkalleen panemaan peukaloani siihen, mikä se on.

I mean, it feels like, like I said, it's that spirit, the Holy Spirit that's in this congregation, which is God. And us as sheep, tentative sheep, when we hear this other voice, I can't put exactly my thumb on what that is.

En halua lähteä jahtaamaan, mikä se ääni on. En halua lähteä selvittämään, mikä se on. Se pelottaa minua. Olen liian heikko. Ja luotan, että Jumalan Henki toimii tässä seurakunnassa, että Henki on asettanut johtokuntamme ja on pyytänyt johtokuntaa palvelemaan ja tekemään työtä, ja että heidän kokouksiaan

I don't want to go chase down what that sound is. I don't want to go find out what that is. It scares me. I'm too weak. And I trust the Spirit of God works in this congregation, that the Spirit has put our board and has asked the board to serve and to work, and that their meetings

johtaa Pyhä Henki. Luotan, että ne päätökset, joita he ovat tehneet, on tehty Pyhän Hengen varassa, ja luotan siihen. En tarvitse mitään enempää. Voin yksinkertaisesti luottaa, että Jumala toimii veljien kautta tehdäkseen Jumalan valtakunnan työtä.

are led by the Holy Spirit. I trust that the decisions they have made have been made on the Holy Spirit, and I trust that. I don't need anything more. I can simply trust that God is working through brothers to do the work of God's Kingdom.

Jatkan luottamista. Joo, keskustelen. Jer on hyvä ystäväni. Keskustelemme ja yritämme taivaan puolesta ja meidän kaikkien puolesta. Miten menemme eteenpäin tänä iltana tänään? En ole innoissani.

I continue to trust. Yeah, I visit. Jer is a good friend of mine. We visit and we try for heaven and for all of us. How do we go forward this evening today? I'm not excited.

Että voimme taas tuntea sen ykseyden tässä seurakunnassa, jota emme ole tunteneet pitkään aikaan. Jumala on voimallinen ja luotan, että se on Hänen aikanaan, mitä tapahtuu. Olen toiveikas, että nämä asiat, mikä tahansa se on, mikä aiheuttaa tätä levottomuutta tai tätä

That we can again feel that unity in this congregation that we haven't felt for a long time. God is powerful and I trust that it's in His time what happens. I'm hopeful that these matters, whatever it is that is causing this unrest or this

Ja sitten mitä Craigiin tulee, olisin samaa mieltä, tai olen samaa mieltä hengen kanssa, mutta olen samaa mieltä niiden puheenvuorojen kanssa, jotka on tähän mennessä sanottu, että henkeni ei ole aina vastannut sitä, mitä hän on puhunut. En tunne opin syviä syvyyksiä, joten en voi arvostella tai tietää, mikä on oikein tai mikä on väärin

And then as far as with Craig, I would agree, or I agree with the spirit, but I agree with those speeches that have been said thus far, that my spirit hasn't always answered what he has spoken. I don't know the deep depths of doctrine, so I can't criticize or know what's right or what's wrong

Luotan, että jos johtokunta on keskustelemassa heidän kanssaan, heillä on huoli siitä, kuten Jer kirjoitti johtokunnan raportissaan, että puhujien kesken ei ole ykseyttä. Luotan siihen. Ja seurakunnan jäsenenä on velvollisuuteni hoitaa Craigia, ja paras ohje, jonka voimme seurakuntana tehdä, on pyytää häntä lepäämään. Tuen sitä.

I trust that if the board is visit with them, they have concern that, as Jer wrote in his board report, that there is not unity of the speakers. I trust that. And as a congregation member, it's my obligation to care for Craig, and it's the best instruction that we can do as a congregation is to ask him to rest. I support that.

Teillä on ollut jo pitkä kokous tänään, josta minun täytyy sanoa, että olen siitä kiitollinen. Vaikka se ei ole helppoa, minusta tuntuu, että on ollut vapautta eikä se ole ollut tuomitsevaa.

You've had a long meeting already today that I have to say I'm thankful for it. Even though it's not easy, I feel like there's been freedom and it hasn't been judgmental.

Ja sitä meidän täytyy tehdä. Ja yksi kohta, joka on meille tuttu ja jonka he halusivat lukea, oli se, jossa kaikki oikeudet ja

And that's what we need to do. And one portion that's familiar to us that they wanted to read was where all rights and

Jossa hän sanoo, että Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, lempeys, hyvyys, usko, sävyisyys ja itsensähillitseminen. Ja kun ajattelemme näitä hedelmiä sellaisina kuin ne ovat, hedelmiä, jotka tulevat esiin Jumalan lapsen kautta, tulevat esiin Pyhästä Hengestä sisällämme, ja on hyvä, että me

Where he says that the fruit of the Spirit is love, joy, peace, long-suffering, gentleness, goodness, faith, meekness, and temperance. And when we think of these fruits as they are, fruits which come forth through a child of God, come forth from the Holy Spirit within us, and it's good that we

Ja kun voimme varoittaa perustamasta tärkeitä päätöksiä tunteisiin, ajatelkaa, että kun asiat tulevat Pyhältä Hengeltä, on okei ilmaista niitä. Veli Harri, esityksessä sinä 13. huhtikuun johtokunnan jäsenten työseminaarissa, jossa hän puhui Pyhän Hengen työstä seurakunnassa,

And where we may caution not to base important decisions on the feelings, think that when the things come from the Holy Spirit, it is okay to express them. Brother Harri, in the presentation at that April 13th board members workshop, where he spoke about the work of the Holy Spirit in the congregation,

Hän käyttää esimerkkiä, joka on niin tuttu monille meistä, jossa kun tapaamme veljen tai sisaren, jonka emme ehkä ole edes tunteneet ennen, ei kestä kauan tuntea Hengen ykseys. Niin Henki toimii.

He uses an example that's so familiar to many of us, where when we meet a brother or sister, one that we may not have even known before, it doesn't take long to feel the unity of the Spirit. That's how the Spirit works.

Veljet ja sisaret, vaikka olemme puhuneet paljon Sanan tärkeydestä, siitä, että Sana on korkein auktoriteetti, ja olen myös samaa mieltä siitä, ja sekin on hyvä muistutus siitä, että voimme todella puhua siitä, miltä meistä tuntuu, vaikka emme ehkä pystyisi juuri sillä hetkellä panemaan siihen Raamatun jaetta.

Brothers and sisters, even though we've spoken much about the importance of the Word, the Word being the highest authority, and I also agree with that, and it too is a good reminder that we can really speak how we feel, even though we may not be able to put the verse of Scripture to it at the moment.

Jatkamme tätä muistutusta Jumalan sanasta. Jumalan sana on korkein auktoriteetti. Jälleen, olemme samaa mieltä, olen ehdottomasti samaa mieltä siitä. Ja meitä täytyy muistuttaa kääntymään Jumalan sanan puoleen. Mutta kun olemme puhuneet siitä niin paljon, minusta tuntuu, että on myös

We're continuing this reminder of God's Word. God's Word being the highest authority. Again, we agree, I certainly agree with that. And we need to be reminded to turn to God's Word. But when we've spoken so much about that, I feel that there's also an

Minusta tuntuu kyllä, että Jumalan sana on ollut osa keskustelujamme. Sitä ei ole unohdettu. Se on ollut keskustelujemme perusta.

I do feel that God's word has been a part of our discussions. It hasn't been forgotten. It's been the basis of our discussions.

Ja kun ajattelen tätä Suomen asiaa, minulta kysyttiin joitakin kuukausia sitten kysymys, etkö ajattele, että tarvitsemme jotain apua tai uskon opetusta? Ja keskustelussa tajusin, että henkilö viittasi apuun Suomesta.

And when I think of this matter of Finland, a question was asked of me some months ago, don't you think we need some help or faith teaching? And in the discussion I realized the individual was referring to help from Finland.

Ja vastaukseni oli tämä. Ajattelin sitä, että varmasti haluan ottaa vastaan minkä tahansa avun, jonka Jumala meille antaa. Ja varmasti jos hän ohjaa meitä niin, haluan ottaa sen vastaan ja rukoilla, että Jumala auttaa meitä millä tavalla hän parhaaksi näkee. Mutta kun ajattelemme tätä aikaa, on hämmästyttävää, miten lähellä olemme

And my answer was this. I thought about it, that for sure I want to accept whatever help God gives us. And certainly if that's how he directs us, I want to accept that and pray that God will help us in whatever way he feels is best. But when we consider this time that it is amazing how close we are

veljiämme Suomessa ja myös muualla maailmassa tänä aikana, jossa elämme. Kun ajattelemme Suomea, meillä on veljiä, jotka tulevat tänne kolme kertaa vuodessa palvelemaan seurakunnissamme. Meillä on puhujia, jotka menevät sinne yhtä monta kertaa palvelemaan Suomessa.

To our brethren in Finland and also other parts of the world in this time that we live. When we think of Finland, we have brothers coming here three times a year, serving in our congregations. We have speakers going there that many times, serving in Finland.

Julkaisemme säännöllisesti monia artikkeleita Suomesta, jotka on käännetty, ja meidän äänissämme. Julkaisemme myös niin monta kirjaa kuin pystymme kääntämään niillä resursseilla, joita meillä on Suomesta. Vuosi sitten viime lokakuussa meillä oli erityinen raamattuleiri

We publish regularly many articles from Finland that are translated and in our voices. We also publish as many books as we can translate with the resources we have from Finland. A year ago last October we had a special Bible camp

Ja meillä oli kaksi veljeä Suomesta, jotka tulivat osallistumaan leirille. Käytimme heidän oppituntejaan, heidän esityksiään, julkaisimme ne Voices-lehdessä ja käytimme niitä seurakunnissa ja jopa suurilla talviseuroilla ja suviseuroilla. Ja arvostan heidän opetustaan. Oppikirjaa, joka julkaistiin viime vuonna, käännetään

And we had two brothers from Finland who came to participate in the camp. We used their lessons, their presentations, published them in the Voices, and used them in the congregations, and even at the large winter and summer services. And I appreciate their teaching. The doctrinal book that was released last year is being translated

kuukausi kuukaudelta ja se on pian saatavilla kirjana. Puhujamme kulkevat yhdessä Suomen puhujien kanssa useita kertoja vuodessa

Month by month and will soon be available in a book. Our ministers go together with ministers from Finland several times a year

Minun täytyy vain sanoa, etten koe, että Suomessa on ero. En koe, että opetus on siellä erilaista kuin täällä. En koe, että se opetuksen ymmärrys, joka heillä on, ei olisi ollut täällä. Kyseenalaistan kyllä, onko se otettu vastaan ja uskottu ja kuultu.

I just have to say that I don't feel there's a difference in Finland. I don't feel that the teaching is different there than here. I don't feel that the teaching understanding that they have hasn't been here. I do question whether it's been received and believed and heard.

Siitä huolimatta sanon yhä, Jumala ohjaa meitä sillä tavalla saamaan sellaista apua. Haluan kyllä omaksua ja ottaa sen vastaan.

Nevertheless, I still say, God guides us in that way to have that kind of help. I do want to embrace and accept it.

Aiemmin oli puheenvuoroja. Toivottavasti on okei sanoa, että olen samaa mieltä veljien kanssa siinä mielessä, että he sanoivat ne ajatukset, jotka minulla oli mielessäni. Ajattelin, ja kysymys kysyttiin, no, mitkä ne kysymykset ovat? Ja Ethan, minusta, puhui kauniisti niistä kysymyksistä. Ja veljemme Rick myös puhui, niin kuin minusta tuntui,

Earlier there were speeches. I hope it's okay to say that I agree with the brothers in the sense that they said the thoughts that I had in my mind. I was thinking, and the question was asked, well, what are the issues? And Ethan, I think, nicely spoke to those questions. And our brother Rick also spoke, as I felt,

Tästä asiasta tai ymmärryksestä anteeksiantamuksen ympärillä näyttää olevan todellinen avainasia, ainakin minulle ja sen perusteella, mitä kuulen. Ja se tuli taas esiin juuri pari päivää sitten. Itse asiassa näin sen eilen. Sisaremme, yksi sisaristamme mainitsi aiemmin keskustelussamme viestistä, joka on lähetetty joillekin seurakunnassamme. Hekin saivat sen.

About this matter or understanding around forgiveness seems to be a real key matter, at least to me and from what I hear. And it came to light again just a couple of days ago. As a matter of fact, I saw it yesterday. Our sister, one of our sisters earlier mentioned in our discussion about a communication that has been sent to some in our congregation. They too received it.

Ja siinä, kuten usein, on monia, monia hyviä osia, joista voi sanoa, kyllä, se on varmasti totta ja hyvä puhua, mutta oli kohtia, jotka jättivät minut vähän levottomaksi ja epämukavaksi. Siinä tehtiin yksi toteamus. Luulen muistavani sen melko tarkasti. Siinä sanottiin, että vaikka

And it, like often, has many, many good parts that can say, yes, that certainly is true and good to speak, but there were portions that left me a little bit uneasy and uncomfortable. One statement was made in there. I think I remember it pretty accurately. It said that although

Uskomme, vaikka Jumalan lapsi uskoo, että kaikki hänen syntinsä ovat jo anteeksi annetut Jumalan edessä, hän silti haluaa kuulla evankeliumia ja menee evankeliumille monta kertaa ja niin edelleen.

We believe, although a child of God believes that all of his sins are already forgiven before God, he still desires to hear the gospel and goes to the gospel many times and so on.

Minun täytyy sanoa, että kamppailen tässä, ja kai siinä sanomme, että tarvitsemme lisää keskustelua. Tarvitsemme sitä ehdottomasti. Koska tämä herättää minussa heti monia kysymyksiä siitä, että kaikki syntini ovat jo anteeksi annetut Jumalan edessä. Se on evankeliumin tarkoitus.

I have to say I struggle here and I guess that's where we say we need more discussion. We certainly need that. Because this raises right away for me many questions about all my sins are already forgiven before God. It is the purpose of the Gospel.

Ja silti evankeliumi on niin, niin tärkeä. Tiedän, etten ole kuullut kenenkään sanovan, etteivät he usko tarvitsevansa evankeliumia. Mutta silti jotenkin tällainen tausta tai johdanto evankeliumille näyttää asettavan sen eri paikkaan kuin minä sanon, se ei ole se, miten olen ymmärtänyt tai uskonut. Se ei ole se, mikä tuntuu minusta mukavalta.

And yet the gospel is so, so important. I know that I have not heard anybody say that they don't believe they need the gospel. But yet somehow this kind of a backdrop or preface to the gospel seems to put it in a different place than I say it's not how I've understood or believed. It's not how I feel comfortable.

Lopuksi haluan lukea vain muutaman jakeen Luukas 24:stä, koska olen ajatellut niin paljon näinä aikoina, miten Jeesus puhui opetuslapsilleen, kun hän ilmestyi heille ylösnousemuksensa jälkeen ja ennen taivaaseenastumistaan.

Lastly, I want to read just a few verses from Luke 24 because I've thought so much in these times how Jesus spoke to his disciples when he appeared to them after his resurrection and before his ascension.

Hän kokoontui heidän kanssaan, ja he antoivat hänelle palan kalaa ja hunajakennoa, ja hän otti sen ja söi heidän edessään. Ja hän sanoi heille: Nämä ovat ne sanat, jotka minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken täytyy toteutua, mikä on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa minusta. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä, että he ymmärtäisivät kirjoitukset, ja sanoi heille,

He gathered with them, and they gave him a piece of fish and of a honeycomb, and he took it, and he ate before them. And he said unto them, These are the words which I spake unto you while I was yet with you, that all things must be fulfilled which were written in the law of Moses, and in the prophets, and in the Psalms concerning me. Then opened he their understanding, that they might understand the Scriptures, and said unto them,

Niin on kirjoitettu, ja niin Kristuksen piti kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä, ja että parannusta ja syntien anteeksiantamusta pitää saarnattaman hänen nimessään kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. Ja te olette näiden asioiden todistajat. Ja että parannusta ja syntien anteeksiantamusta pitää saarnattaman hänen nimessään kaikille kansoille,

Thus it is written, and thus it behoved Christ to suffer and to rise from the dead the third day, and that repentance and remission of sins should be preached in his name among all nations, beginning at Jerusalem. And ye are witnesses of these things. And that repentance and remission of sins should be preached in his name among all nations,

Veljet ja sisaret, tämä on meidän tehtävämme. Tämä on se, mitä Jeesus käski meidän tehdä, mennä ja saarnata syntien todistusta Pyhän Hengen voimalla.

Brothers and sisters, this is our mission. This is what Jesus commanded us to do, to go forth and preach the witness of sins through the power of the Holy Spirit.

Se on se, mikä erottaa meidät kaikista näistä muista kirkoista, maailmallisista kirkoista, jotka myös uskovat Lutheriin ja luterilaiseen oppiin. Heillä ei ole Pyhää Henkeä. He eivät usko ja saarnaa syntien anteeksiantamusta tällä tavalla. Emme ole samanlaisia kuin ne kirkot, joilla on Pyhä Henki. Se on täällä tänään, ja näin meitä on opetettu

It's what sets us apart from all these other churches, the worldly churches that also believe in Luther and Lutheran doctrine. They don't have the Holy Spirit. They don't believe and preach in the forgiveness of sins in this way. We aren't the same as those churches that have the Holy Spirit. It is here today, and this is how we have been taught

Ja miten, ainakin minä sanon, minä uskon. Ja kuten sisar mainitsi aiemmin, [Raattamaan] ajasta ja näiden sanojen alkuperästä, anteeksiantamuksen saarnaamisesta Jeesuksen nimessä ja kalliissa veressä. On totta, ehkä, että silloin tämä tarkka sanonta syntyi. Mutta huomaamme tässä Jeesuksen kanssa,

And how, at least I say, I believe. And as Sister mentioned earlier, of the time of [Raattamaa] and the origin of these words, preaching forgiveness in Jesus' name and precious blood. It's true, perhaps, that that's when this exact phrase came to be. But we notice here with Jesus,

Kaikkien niiden, jotka uskovat syntien anteeksiantamukseen, pitäisi saarnata Hänen nimessään. Joten varmasti kun sanomme, että saarnaamme anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä, Jeesuksen nimi Raamatussa ei ehkä ole ne tarkat sanat, mutta se on Raamatussa. Se on Raamatun mukaista. Niin me saarnaamme ja uskomme. Kysyn, miten voin uskoa, kun olen syntinen?

All those who believe in the remission of sins should be preaching in His name. So certainly when we say that we're preaching forgiveness in Jesus' name, Jesus' name in the Bible may not be the exact words, but it is in the Bible. It is scriptural. That's how we preach and believe. I ask, how can I believe when I'm sinful?

Viekää mikrofoni taakse. Onko se Anderson siellä takana?

Take the microphone to the back. Is that Anderson back there?

En usko, että muistan tarkalleen, mitä olin aikeissa sanoa, kun alun perin nostin käteni, mutta yritän. Koko juttu oli, minusta vain tuntui, että kun joku sanoi Jerille, ettei hänen olisi pitänyt, ehkä hän sanoi sen, mitä luultavasti uskottiin.

I don't think I remember exactly what I was going to say when I originally raised my hand, but I'll try. The whole thing was, I just felt like when someone was telling Jer he shouldn't have, maybe he said what was probably believed.

Vain, minusta tuntuu, että Jer vastasi kysymykseen, kun joku kysyi, mitä eri kokemuksia te kaverit olitte kuulleet? Joten minusta ei ollut välttämättä huono asia, että hän teki niin, koska joku kysyi, mitä eri kokemuksia kuulitte? Joten haluan vain kiittää Jaredia. En nähnyt mitään hyödyllistä itselleni. En usko sitä. Toinen asia on, vain, haluaisin näyttää

Just, I feel that Jer was answering a question when someone asked, what were the different experiences you guys had heard? So I don't feel that that was necessarily bad that he did that, because someone asked, what were the different experiences you heard? So I just want to thank Jared. I didn't see anything useful for myself. I don't believe that. Another thing is, just, I would like to show

Johtokunnan, jota tuen 100-prosenttisesti, tuen työtä, jota he tekevät, enkä koe, että he ajavat mitään tästä. En istu täällä tekemässä töitä siihen asti, että, tiedättehän, en usko, että me kaikki täällä uskomme samalla tavalla. Jos uskoisimme, emme kävisi näitä keskusteluja. Ennen kuin me kaikki uskomme samalla tavalla, ja yhteisöt, joita palvelemme, ei tule olemaan jakautumisia.

The board, who I support 100%, I support the work they do, and I don't feel they're pushing any of this. I'm not sitting here working until, you know, I don't believe that we all here believe the same way. If we did, we wouldn't have these discussions. Until we all believe the same way, and the communities we serve, there won't be divisions.

Emme voi vain olla samaa mieltä, jotta tulisimme toimeen. Jos meillä ei ole samaa uskoa ja samaa henkeä, emme ole samaa mieltä, tai emme liiku samalla tavalla niin paljon kuin haluamme. Niiden asioiden jokaisen yksittäisen ihmisen kohdalla täytyy olla suorassa järjestyksessä. Ja se on tärkein asia kullekin meistä. Astua taaksepäin ja sanoa, taistelenko Jumalan valtakuntaa vastaan?

We can't just agree so that we can get along. If we don't have the same faith and the same spirit, we won't agree, or we won't move the same way as much as we want to. Those matters of each individual person need to be in direct order. And that's what's the most important thing for each of us. To step back and say, am I battling against God's kingdom?

Yritänkö olla kuuliainen [Siionin] äänelle, vaikka en ymmärtäisi? Ja se on tärkein asia. Ja minä, Craigille, sydämeeni sattuu sinun ja perheesi puolesta, että olette tässä asemassa, mutta silti minun, suurin rakkaus, jota voimme osoittaa jollekulle.

Am I trying to be obedient to the voice of [Zion] even if I don't understand? And that's the most important thing. And I, to Craig, my heart hurts for you and your family to be in this position, yet to my, the greatest love we can show to somebody.

On hoitaa heidän sieluaan. Ja toivon ja rukoilen, että jos se on seurakunnan tahto, se voi pyytää sinua lepäämään. Koska hämmennys on aiheuttanut sen, ettet voi olla kuuliainen. Jumala siunaa, jos haluat olla kuuliainen ja uskoa. Ja me kaikki tuemme sinua ja perhettäsi ja

It's to care for their soul. And I hope and pray that if it's the will of the congregation, it may ask you to rest. Because confusion has caused that you can't be obedient. God will bless if you wish to be obedient and to believe. And we all will support you and your family and

Se on meidän kaikkien rukous. Minä yksilönä olen tuntenut niin suurta huolta siitä, että hän kokee, ettei mitään henkilökohtaista, mitään tahtoa tai pahoja tunteita rukouksessa. Rakastan häntä rakkaana veljenä uskossa. Hän on kallis uskovainen, ystävä, ja toivon, että jos hän ei levännyt ja

That's a prayer of all of us. I, as an individual, I have felt so concerned that he feels that no personal, no will or bad feelings in prayer. I love him as a dear brother in faith. He's a precious believer, a friend, and I hope that if he didn't rest and

Kuulitte kaikki, kuten sanoin, tulemme näyttämään, mikä on oikein, mikä ei, mikä olisi oikeassa paikassa, ja voimme yksinkertaisesti uskoa mistä tahansa, mihin meidät on kutsuttu tai pyydetty yksinkertaisesti mainitsemaan, saarnaamaan tai opettamaan, tai mitä se onkaan, mutta että se on Jumalan tahto ja hyväksyisimme sen. Ja minulla on monia, monia pelkoja ja epäilyksiä, mutta voin olla niin paljon samaa mieltä siitä.

You all heard, as I said, we're going to be showing what's correct, what's not, what would be in the right place, and we can simply believe from wherever we've been called or asked to simply mention, preach, or teach, or whatever it is, but that it's God's will and we would accept that. And I have many, many fears and doubts, but I can agree with that so much.

Joo, minun täytyy vain puhua tässä lyhyesti. Joten olen ajatellut paljon sitä, mitkä ne kysymykset ovat, mistä kaikki tämä sotku tulee. Ja se on, me olemme, kai olen puhunut vanhempieni kanssa, ja minä, kun kaikki tämä juttu ensin tuli esiin, kuulin juttuja muilta ihmisiltä, ja minä,

Yeah, I just need to speak here shortly. So, I've been thinking a lot on what the issues are, where all this mess is coming from. And it's, we've, I guess I've talked to my parents, and I, when all this stuff first came out, I'd hear stuff from other people, and I,

Minä, jossain vaiheessa, minun täytyy myöntää, etten rakentanut muita ihmisiä. Puhuin asioista, joista luulin tietäväni. Ja tajusin, että olin täysin väärässä. Ja minusta niin on tapahtunut myös monille eri ihmisille. Mutta pää-, ainoa asia, jonka näen, mikä on

I, at one point, I gotta admit that I wasn't edifying other people. I was talking about things that I thought I knew. And I realized that I was completely wrong. And I think that has happened with a lot of different people as well. But the main, the only thing that I see that's

Se, mitä kaikessa tässä on meneillään, on se, että on todella ylpeitä miehiä, jotka ovat olleet väärässä joko, jos se on vaate, vanhurskauden vaate tässä. Ja yksi ihminen, josta voin sanoa, että hän oli väärässä tässä, oli Eric [sukunimi epäselvä]. Ei niin, että tietäisin sen.

What's going on with all of this is there's really prideful men who have been wrong on either, if it's the robe, the robe of righteousness being here. And one person that I can say who was wrong on this was Eric [surname unclear]. It's not that I know that.

Hän on, en tiedä, miten sen sanoisi, mutta rakentaakseen seurakuntaa, hän ja Jouko, uskon, olivat ylhäällä Wolf Lakessa hyökkäämässä näiden kavereiden kimppuun, sanoen, että se on tahraantunut ja kaikkea tätä, ja sitten he tajusivat olleensa väärässä. Eivätkä he kävelleet seurakunnan eteen ja sanoneet, hei, olemme väärässä.

He's, I don't know how to say it, but to edify the congregation, him and Jouko, I believe, were up in Wolf Lake, attacking these guys, saying it's stained and all this, and then they realized that they were wrong. And they didn't walk up in front of the congregation and say, hey, we're wrong.

Aina on tekosyy. Se on aina, no, en tiedä tästä. No, se on vain niin kuin, mies, minä sanon, että olet väärässä. Me kaikki olemme olleet väärässä. Minä olen väärässä 95 % ajasta. Mutta siitä kaikki nämä kysymykset johtuvat. Kukaan ei halua nousta seisomaan, olla mies ja sanoa, hei, olen väärässä.

There's always an excuse. It's always, well, I don't know about this. Well, it's just like, man, I'm going to say you're wrong. We've all been wrong. I'm wrong 95% of the time. But that's where all of these issues are stemming. No one wants to stand up, be a man, and say, hey, I'm wrong.

Sen sijaan heitetään syy jonkun muun niskaan, että hän puhuu tätä, hän tekee tuota. No, jos et ymmärrä sitä, pidä suusi kiinni. Älä mene ja... Ja toinen asia, joka vain ajaa minut seinille, on meidän heikkojen, köyhien palvelijoiden itsenöyryys. Olen kuullut sen yhä uudelleen, mutta silti,

Instead, it's throw a blame on someone else that he's speaking this, he's doing that. Well, if you don't understand it, keep your mouth shut. Don't go and... And another thing that just drives me up the wall is the self-humility of us weak, poor servants. I've heard it over and over, but yet,

Niin köyhänä ja heikkona kuin olet, voit mennä ja sanoa toiselle puhujalle, hei, istu alas. Siinä ei ole edes mitään järkeä. Ja toinen kysymys myös, jonka kuulin, ja minä aion puhua, puhun vapaasti, minulla ei ole suodatinta, joten pyydän anteeksi, jos loukkaan ketään. Mutta, Craigin puolesta, en tiedä, en ole koskaan puhunut hänen kanssaan.

Being that poor and weak as you are, you can go and tell another speaker, hey, sit down. It doesn't even make sense. And another question, too, that I heard, and I'm going to speak, I'm going to speak in freely, I have no filter, so I apologize if I offend anyone. But, for Craig's sake, I don't know, I've never talked to him.

Ja rehellisesti sanottuna minua ei kiinnosta, istuuko hän vai puhuuko hän, mutta kun kuulen ihmisten sanovan, niin kuin uskon, että se oli viimeinen kommentti aiemmin, sanoen, että on ongelma, jos hän ei istu alas, kun hänelle sanotaan, no, minä olen sanonut [johtokunnalle], että istukaa alas.

And I honestly don't care if he sits or if he speaks, but when I hear people saying, like I believe it was the last comment earlier, saying there's a problem if he's not sitting down when he's being told, well, I've told the [board] to sit down.

Olen kuullut Jeremyn itse sanovan, että hän on heikko eikä halua tehdä sitä. Mutta sitten kun joku sanoo, okei, sinä sanoit, he keksivät tekosyyn. Se on kaksoisstandardi. Mikään tästä ei ole edes, se on vain naurettavaa. Kaikki se. Se on kaikki hengellistä puhetta, hengellistä pahaa. Se on roskaa. Me kaikki tiedämme, miten uskomme.

I've heard Jeremy say himself he's weak and doesn't want to do it. But then when someone says, okay, you said, they come up with an excuse. It's a double standard. None of this is even, it's just ludicrous. All of it. It's all spiritual talk, spiritual bad. It's garbage. We all know how we believe.

Joko uskot, että syntisi ovat anteeksi annetut, tai et usko. Ja kyllä, kun olet langennut syntiin, haluat kyllä mennä puhumaan jonkun kanssa. Mutta kaikki tämä sekava roska on kultaa. Ja minun täytyy vain...

You either believe your sins are forgiven or you don't. And yes, when you have fallen into sin, you do want to go talk to someone. But all this convoluted garbage is gold. And I just have to...

Pysäyttikö se sen epäilyn aiemmin? Mutta joo, se on todella ajatukseni. Kaikki se, jokaisen täytyy vain lopettaa roska ja vain olla. Andy, Skoogilla on pari kosketusta. Olet oikeassa. Joo, niin se on.

Did it stop that doubt before? But yeah, that really is my thought. All of that, everyone just needs to just cut the garbage and just be. Andy, Skoog has a couple touches. You're right. Yeah, that's right.

Minun täytyy sanoa, että tuen kyllä työtämme. Pyhä Henki on ollut läsnä näissä keskusteluissa. Meidän täytyy kuunnella. Ja jos et kuule Pyhää Henkeä ja Hänen sanaansa,

I do have to say that I do support our work. The Holy Spirit has been present in these discussions. We need to listen. And if you don't hear the Holy Spirit and His Word,

Aioin kysyä sinulta, Craig, mitä ajattelet? Olet kuullut monien meistä puhuvan. Tarvitsetko lepoa? Mitä ajattelet juuri nyt? Vastaan siihen, Craig, tai voit pitää sen, veli. Vapaasti vain, veli. Jos sinulla ei ole ajatuksia, älä painosta itseäsi puhumaan.

I was going to ask you, Craig, what are your thoughts? You've heard many of us speak. Do you need to take a rest? What are your thoughts right now? I'll respond to that, Craig, or you can hold on to it, brother. Feel free to, brother. If you don't have thoughts, don't pressure yourself to speak.

Okei, tulossa kohti etuosaa, Lisa Johnson ja Tammy Anderson.

Okay, coming up towards the front, Lisa Johnson and Tammy Anderson.

Ensinnäkin, en puhu, mutta ihmisille, jotka haluavat kuulla, ihmisille, jotka eivät puhu, tämä olisi merkityksellistä. Ajattelin vain, että toivon, että jokainen tajuaa, että Pyhä Henki on se, minkä Jeesus lähetti, kun hän lähti. Se on suuri lohduttaja, ja se on se, mitä tunnemme. Ja kun henkemme sanoo aamen puheenvuorolle,

First of all, I'm not speaking, but for people that want to hear, for people that don't talk, this would be meaningful. I was just thinking that I hope everybody realizes that the Holy Spirit is what Jesus sent when he left. It's the great comforter, and it's what we feel. And when our spirit says amen to a speech,

Se on todellinen asia. Se ei ole, ai, se on vain joku tunne, joka sinulla on. Sen Jumala antoi meille. Jeesus jätti sen tänne meille. Joten, jos haluat

It's a real thing. It's not, oh, that's just some feeling you have. That's what God gave us. Jesus left it here for us. So, if you want to

Haluan vain sanoa johtokunnalle, että tuen teitä kyllä 100-prosenttisesti. Teillä on niin vaikea työ. Puhujaveljemme, tuen teitä. Craig, jos olisin sinä, minusta tuntuisi, että minun pitäisi astua syrjään, koska

I just want to tell the board that I do support you 100%. You have such a hard job. Our speaker brothers, I support you. Craig, if I was you, I would feel that I should step down because

Ihmiset ovat puhuneet sinulle ja näyttää siltä, että jos sydämesi on nöyrä, se on ensimmäinen asia, jota ajattelet, että, tiedäthän, joo, sinun pitäisi istua penkillä ja kuunnella Jumalan lapsena, mitä haluamme sinun olevan. Ja haluamme jokaisen täällä olevan.

People have spoken to you and it seems like if your heart is humble, that's the first thing you think of is that, you know, yeah, you should sit in the bench and listen as a child of God, which is what we want you to be. And we want everybody here to be.

Kaikella anteeksiantamuksella.

With all forgiveness.

Joten puhun pienille lapsille koko päivän viitenä päivänä viikossa, mutta otan mikin vain ilmaistakseni ajatukseni. Ja pyydän vain, että voimmeko mennä jatko-opintoihin?

So I speak to little kids all day for five days a week, but I'm only taking the mic to just express my thoughts. And I just ask that, can we go to grad school?

Yksi lempilauluistani on 301 ja se on tavallaan pyörinyt mielessäni. Se liittyy siihen, mitä useat ihmiset ovat nyt sanoneet Hengen äänestä, ja luen vain viimeisen säkeistön. Siinä sanottiin, Se ei ole maanjäristys tai myrsky. Se ei ole sota tai tuli. Se ei ole mitään, mitä liha ja mieli kunnioittaisi tai haluaisi.

One of my favorite songs is 301 and it's been kind of going through my mind. It relates to what several people have said now about the Spirit's voice and I'm just going to read the last verse. It said, It's not an earthquake or a storm. It's not a war or a fire. It's nothing that the flesh and mind would honor or desire.

Tule, rakas heikoin, iloitse. Hengen hiljainen ja hellä ääni voi kantaa sinut taivaaseen. Ja kuten useat ihmiset ovat sanoneet, olen kuullut sen hiljaisen ja hellän äänen monella eri tavalla tänä iltapäivänä ja iltana. Yksi ensimmäisistä asioista, joita olen ajatellut, on, kun ihmiset kysyvät yksityiskohtia liittyen

Come, dear weakest one, rejoice. The Spirit's small and tender voice can carry you to heaven. And like several people have said, I've heard that small and tender voice in many different ways this afternoon and evening. One of the first things I've thought about is when people are asking for specifics in regards to

Craigiin tai keneen tahansa. Ajattelen taaksepäin niin kuin silloin, kun olen toimikunnissa töissä, yksi protokollistamme on, että keskustelu on yksityistä ja päätökset ovat julkisia. Ja ajattelen myös sitä tosiasiaa, että jos menen ja tunnustan syntini jollekulle, haluaisin hänen olevan sinetöity astia. Enkä haluaisi hänen keskustelevan kaikesta, mitä sanon. Ja minusta tuntuu, että

Craig or whomever. I think back to like when I'm on committees at work, one of our protocols is that discussion is private and decisions are public. And I also think about the fact that if I go and confess my sins to somebody, I would want them to be a sealed vessel. And I wouldn't want them to be discussing everything that I say. And I feel like the

Viitaten takaisin tähän säkeistöön, että monet äänet, joita olen kuullut, jotkut äänistä, joita olen kuullut tänään, ovat olleet enemmän kuin maanjäristys tai myrsky, lämmin ja vihainen sävy niissä. Ja silti on niitä, jotka minulla on, olen kuullut sen hiljaisen ja hellän äänen monta kertaa myös.

Referring back to this verse that a lot of voices that I've heard, some of the voices I've heard today have been more like an earthquake or a storm with warm and angry tone to them. And yet there's those that I have, I've heard that small and tender voice many times as well.

Ja ajattelen vain pariin esimerkkiin taaksepäin. Ajattelen aikaa, jolloin valitsimme Joukon kokopäiväiseksi pastoriksi, emmekä tehneet sitä lippuäänestyksellä, emme tehneet sitä kädennostolla, vaan nousimme seisomaan. Enkä koskaan unohda sitä seisomaan nousemisen hetkeä. Se oli hiljainen ja hellä ääni, joka puhui. Itse asiassa ei ollut sanoja. Oli tunne.

And I just think back to a couple of examples. I think back when we chose Jouko as the full-time pastor, and we didn't do it by ballot, we didn't do it by raise of hands, but we stood. And I will never forget that moment of standing up. It was a small and tender voice that spoke. There were actually no words. There was a feeling.

Ja minä, vastauksena jollekulle, joka sanoi, että meidän pitäisi aloittaa johtokunnan kanssa puhtaalta pöydältä, tuen johtokuntaa ja heidän päätöksiään. Minusta osa tunteestani on, että

And I, in response to somebody who said that we should start fresh over with the board, I support the board and their decisions. I think part of my feeling is that the

Luottamusta ei ole johtokuntaa kohtaan. Ja jälleen, minusta tuntuu, että se hiljainen ja hellä ääni on samaa mieltä siitä, mitä he sanovat. Ja minusta siksi on tärkeää tulla vuosikokouksiin, koska me valitsimme johtokunnan jäsenet. Ja jälleen, muistan ajatelleeni, koska äänestimme siitä, että äänestämme nostetuin käsin, emmekä ole tehneet niin vuosiin.

Trust isn't there for the board. And again, I feel like that small and tender voice is agreeing with what they're saying. And I think that's why it's important to come to annual meetings, because we did choose board members. And again, I remember thinking, because we voted to vote by our raised hands, and we haven't done that for years.

Siitä lähtien kun olen tullut vuosikokouksiin ja ollut virallinen jäsen, olen aina tehnyt sen lippuäänestyksellä. Ja muistan, kun olin pieni lapsi, heillä oli kädennosto. Ja minulla oli tämä pelko, kun sanoimme, että aiomme tehdä kädennoston, koska ajattelin, miksi teemme näin? Mutta siinäkin taas se oli ylivoimainen, se hiljainen ja hellä ääni.

Since I've been coming to annual meetings and been a formal member, I've always done it by ballot. And I remember when I was a little kid, they would do raise of hands. And I had this fear when we said we were going to do a raise of hands, because I thought, why are we doing this? But there again, it was overwhelming, that small and tender voice.

Ne, jotka valittiin. Joten minusta on tärkeää, että jos teillä on huolia, tulette vuosikokoukseen, koska siellä päätös tehdään ja seurakunta valitsee johtokunnan jäsenet.

Those that were chosen. So I think it's important that if you have concerns, you come to an annual meeting because that's where the decision is made and board members are chosen by the congregation.

Ajattelin myös sitä, kun ihmiset ovat kysyneet, mitkä ovat ne asiat ja missä hämmennys on, olen myös kuullut sen hiljaisen ja hellän äänen tänään. Monet eri ihmiset ovat esittäneet sen monin eri tavoin. Ja minulle se on ollut hyvin selvää.

I also thought about when people have been asking what are the matters and where is the confusion, I've also heard that small and tender voice today. It's been presented by many different people in many different ways. And to me it's been very clear.

Toinen ajatus, joka minulla oli, on, että minusta on vähän ironista, että ihmiset ehdottavat, että meidän pitäisi viitata Jumalan sanaan, joka, kuten mainitsimme aiemmin, on se, mitä puhutaan saarnatuolista. Silti kun sanomme, että ihmiset sanovat, että meidän pitäisi viitata Raamattuun ja Jumalan sanaan, niin he tukevat väitteensä tai kommenttinsa artikkeleilla tai kirjoilla, eri asioilla, jotka, kyllä, voivat perustua Jumalan sanaan,

The other thought I had is that to me it's a little ironic that people suggest that we should refer to God's Word, which, as we mentioned before, is what's spoken from the pulpit. Yet when we say people are saying we should refer to the Bible and to God's Word, then they back their statements up or their comments up with articles or books, different things that, yes, may be based on God's Word,

Tuki niille väitteille ei aina ole suunnattu Raamatusta. Ja sitten myös, minulla oli juuri äskettäin mahdollisuus viettää kaksi viikkoa Suomessa. Ja minun täytyy sanoa, että vuosikokouksessamme, kun ajatus suomalaisten veljien tuomisesta tänne, minulla oli vain niin vatsa kipeä, koska tiesin tekeväni tämän matkan ja ajattelin vain, että,

The support for those statements isn't always directed from the Bible. And then also, I had the opportunity just recently to spend two weeks in Finland. And I have to say that at our annual meeting when the idea of bringing Finnish brothers here, I just had such a stomachache because I knew I was making this trip and I was just thinking like,

En ymmärrä, mistä tämä tulee, koska ei olisi mitään väärää siinä, että suomalaisia veljiä tulee, mutta tämä ei ole vain Rockfordin tilanne, se on koko alueella, se on koko Jumalan valtakunnassa, missä nämä kaksi eri ääntä puhuvat.

I don't understand where this is coming from because there would be nothing wrong with Finnish brothers coming, but this isn't just a Rockford situation, it's throughout the area, it's throughout God's kingdom where these two different voices are speaking.

Se oli 20-vuotis-opistotapaamiseni osana matkaani, joten en ollut käynyt Suomessa 20 vuoteen. Se oli minusta hämmästyttävää, koska

It was my 20th opisto reunion as part of my trip, so I hadn't been to Finland for 20 years. It was amazing to me because

Jotkut vanhimmista ystävistäni, joita en ole nähnyt 20 vuoteen ja joihin en ole ollut yhteydessä, olivat pariskunta, jonka kanssa en ole puhunut tai viestitellyt tai sähköpostitellut tai lähettänyt kirjeitä 18 vuoteen. Ja kun tapasimme toisemme,

Some of my oldest friends that I have not seen for 20 years and I haven't been in contact with were a couple that I have not talked to or messaged or emailed or sent letters for 18 years. And when we met one another,

Kävin heidän kanssaan todella syvällisiä keskusteluja uskosta, että, ja siinä on vähän kielimuuri, koska suomeni on erittäin ruosteessa niin monen vuoden jälkeen, mutta en pysty edes ilmaisemaan sanoin, miten, jälleen, siinä oli se hiljainen ja hellä ääni, joka vastasi meidän molempien välillä. Olemme eri maista, meillä on eri kulttuurit, mutta

I had some really deep conversations with them about faith that, and there's a language barrier a little bit because my fin is extremely rusty after so many years, but I can't even express in words how, again, there was that small and tender voice that was responding between the both of us. We're from different countries, we have different cultures, but

Se henki oli ehdottomasti siellä. Ja sitten opistotapaamisessani oli keskustelu, ja pyysin yhtä siellä olleista amerikkalaisista, joka on myös hyvin vakava, puhuu kotona suomea, joten hän teki hyvää työtä kääntäessään, mutta pyysin häntä kääntämään minulle, koska olin

That spirit was definitely there. And then at my opisto reunion, there was a discussion and I asked for one of the Americans there who also is very earnest, speaks Finnish at home, so she did a good job translating, but I asked her to please translate for me because I was

Juuri kun tiesin, mitä täällä on meneillään, olin vain todella nälkäinen kuulemaan, mistä keskusteltaisiin tässä keskustelussa valtameren toisella puolella, kaukana Rockfordista. Olisiko ero? Olisiko se sama? Ja jälleen, en pysty ilmaisemaan sitä

Just knowing what's going on here, I just really was hungry to hear what would be discussed in this discussion across the ocean, away from Rockford. Would there be a difference? Would it be the same? And again, I can't express the

Jälleen, se oli hämmästyksen tunne, että on joitakin samoja kysymyksiä, että jotkut kysymyksistä ovat erilaisia, mutta vastaus ja keskustelut olivat samat. Joten minä vain, itseni puolesta, toivon, että voin aina kuulla tämän hiljaisen ja hellän äänen, ja rukoilen, että

Again, it was a feeling of amazement that there are some of the same issues, that some of the issues are different, but the response and discussions was the same. So I just, for myself, I hope that I can always hear this small and tender voice, and I pray that

Jokainen pystyy kuuntelemaan, kuten Sandy sanoi aiemmin, ja pystyy yhä kuulemaan tämän hiljaisen ja hellän äänen. Mike, anna mikki takaisin, olen itse asiassa alhaalla ikkunoiden luona brändin takia.

Everyone is able to listen, as Sandy said earlier, and be able to still hear this small and tender voice. Mike, pass the mic back, I'm actually down to the windows for the brand.

Oli alustus esitykseen vuonna 2010, jonka piti . Luen vain kaksi osiota sieltä, jotka olivat minusta kiinnostavia.

There was an introduction to a presentation in 2010 by . I'll just read two sections from there that I found interesting.

Joten ensimmäisen osion otsikko on Raamattu on seurakunnan yläpuolella. Wuollet kirjoitti, Wuollet kirjoitti, kirjoitti tutkimuksessaan vuonna 1965, nimeltä Erehtymätön valtakunta. Silti me, me kuitenkin uskomme ja opetamme, että Raamattu on korkein auktoriteetti, jonka mukaan kaikkia opetuksia on tutkittava ja arvioitava. Mitään muuta auktoriteettia ei voida nostaa Raamatun tasolle. Meidän täytyy siksi torjua väite, että vanhoillisessa huoltajuudessa seurakunta nostettaisiin jopa Raamatun yläpuolelle.

So the first section is titled, The Bible is Above the Congregation. Wuollet wrote, Wuollet wrote, wrote in his study in 1965, called The Infallible Kingdom. Yet we, we yet believe and teach that the Bible is the highest authority according to which all teachings are to be examined and judged. No other authority can be raised to the level of the Bible. We must therefore reject the claim that in conservative custodianism the congregation would be raised even above the Bible.

Ja toinen osio on Kuuliaisuus ohjeille. Seurakunnassa tutkimme Raamattua Pyhän Hengen valossa, jossa se on kirjoitettu. Tässä mielessä voimme puhua seurakunnan ohjeista, mutta Kristuksen opetuksissa ja apostolien kirjeissä on monia rakentavia ohjeita seurakunnalle. Ne eivät ole laki uskovaiselle, vaan Kristuksen ohjeiden evankeliumi, joka rohkaisee ja johdattaa heikkoa matkalaista taivastiellä.

And the second section is Obedience to Instructions. In the congregation, we examine the Bible in the light of the Holy Spirit, where it has been written. In this sense, we can speak about the instructions of the congregation, but there are many edifying instructions for the congregation in the teachings of Christ and in the epistles of the apostles. They are not the law for a believer, but the gospel of Christ's instructions, which embolden and lead the weak traveler on the way to heaven.

On myös syytä tänään kuunnella seurakunnan ohjeita, jotka perustuvat Raamattuun. Ohjeet eivät perustu kirjoituksiin. Ne eivät ole seurakunnan ohjeita. Ja minusta tuntuu, siitä kohdasta, minusta tuntuu, että astuin sanaan, kirjoituksiin, ja minusta tuntuu, että minun pitäisi jatkaa puhumista.

There's also reason today to listen to the instructions of the congregation that are based on the Bible. The instructions are not founded on scriptures. They are not instructions of the congregation. And I feel like, from that portion, I feel like I stepped to the word, the scriptures, and I feel like I should keep speaking.

[päällekkäistä puhetta] ... jostain syystä käteni ampaisi ylös, kun Eric piti puheenvuoron.

[crosstalk] ... for some reason my arm shot up when Eric gave a speech.

Ja suurella surulla tuntui siltä, melkein kuin veitsi olisi isketty sydämeeni. Olen nauttinut jääkiekon pelaamisesta Ericin kanssa monta vuotta. Olen nauttinut tenniksen pelaamisesta hänen kanssaan. Mutta kuulla sellainen puheenvuoro, minun täytyy nuhdella Ericiä ja sanoa, että se ei ollut puheenvuoro Pyhältä Hengeltä.

And it's with much sadness that it felt like, almost like a knife was stabbed into my heart. I've enjoyed playing hockey with Eric for many years. I've enjoyed playing tennis with him. But to hear such a speech, I have to admonish Eric and say that was not a speech from the Holy Spirit.

Sinun täytyy tutkia, mistä sanasi tulevat, ja rukoilla, että Pyhä Henki ohjaa sanojasi tulevaisuudessa. Minusta meidän täytyy olla vapaita, ja tämä on hyvä paikka olla vapaa, mutta on myös hyvin tärkeää, että kuulemme, otamme vaarin sanoista, joita kuulemme, sanoista vastauksena.

You need to examine where your words are coming from and pray that the Holy Spirit will guide your words in the future. I think we need to be free, and this is a good place to be free, but it's also very important that we hear, we heed the words that we hear, the words in response.

Ja omasta näkökulmastani, ja olen varma, että puhun monien puolesta, siinä puheenvuorossa oli paljon häiritsevää. Kun kuulen sanoja kuten roska ja henki samassa sanassa, Pyhä Henki on Jumala. Ja miten jatkamme elämää ilman Pyhää Henkeä? Pyhä Henki on se, mikä ohjaa meitä.

And from my own standpoint, and I'm sure I speak for many, there was much to be disturbed of in that speech. When I hear words like garbage and spirit in the same word, the Holy Spirit is God. And how do we proceed with life without the Holy Spirit? The Holy Spirit is what guides us.

Emme voi vähätellä, kuten olemme kuulleet niin monta kertaa, niin monet asiat vähättelevät Pyhää Henkeä, kojelautamme, kaikki nämä rukouksen työkalut, jotka Jumala on antanut meille auttaakseen meitä saavuttamaan sen taivaallisen päämäärän. Meidän täytyy olla hyvin, hyvin varovaisia siinä, miten voimakkaasti tulemme esiin joissakin näistä asioista, syytöksissä,

We can't minimize, as we've heard so many times, so many things minimize the Holy Spirit, our dashboards, all of these tools of prayer that God has given us to help us reach that heavenly goal. We have to be very, very careful about how strong we come across on some of these things, the accusations,

Johtokunta astui syrjään. Seurakunta on äänestänyt nämä johtokunnan jäsenet. Eikö seurakuntaan ole mitään luottamusta? Seurakunta on asettanut ne johtokunnan jäsenet sinne. Se ei ole, he eivät vain ilmestyneet sinne. Sillä on moraalinen luottamus siihen, että me asetimme heidät sinne. Ja huomaan tukevani johtokuntaa täysin. Kaikki uskoon perustuvat keskustelut, joita olen käynyt johtokunnan jäsenten kanssa,

The board stepped down. The congregation has voted these board members. Is there no trust in the congregation? The congregation has placed those board members there. It's not, they didn't just appear there. It has the moral confidence in our placing them there. And I find myself in complete support with the board. All of the faith-based discussions that I've had with board members

Ne ovat jättäneet minulle täydellisen ykseyden tunteen. Joten minä en, kun kuulen huolia esimerkiksi Craigin asemasta puhujana, minulla on suuri luottamus Pyhään Henkeen, ja Pyhä Henki on läsnä johtokuntamme jäsenissä.

They have left me with a feeling of complete unity. So I don't, when I hear concerns about, say for example, Craig's position as a minister, I have great trust in the Holy Spirit, and the Holy Spirit is present in our board members.

Ja Craigin ympärillä on ollut kysymyksiä jo useiden vuosien ajan. Minulla on aina ollut hyvin mukavia keskusteluja Craigin kanssa, tiedättehän, menneisyydessä. Ne eivät ole useimmiten olleet uskoon perustuvia, vaan vain hyvä, ystävällinen keskustelu.

And there have been issues around Craig for a number of years. I have always had very nice conversations with Craig, you know, in the past. It's been most of the time not faith-based, but just a good, friendly conversation.

Pidän Craigia rakkaana veljenä ja hän on ilmaissut puheenvuorossaan, että hän on täysin valmis tekemään niin kuin seurakunta haluaa. Ja minusta on selvää, että Craigin ympärillä on kysymyksiä ja huolia. Minä henkilökohtaisesti olen itse kuullut tavallaan

I hold Craig as a dear brother and he has indicated in his speech that he is perfectly willing to do as the congregation desires. And I think it's clear that there are questions and concerns around Craig. I personally myself have heard kind of a

Sanoisin Craigin anteeksiantamusta koskevan ymmärryksen muuttumista viimeisen parin vuoden aikana. Ja minusta on hyvä asia, että, tiedättehän, jos meillä ei ole oikeaa ymmärrystä, me ajan ja opetuksen myötä liikumme kohti oikeaa ymmärrystä. Ja kuten monet muut ovat sanoneet, löysin lohtua Craigin

I'd say a morphing of Craig's understanding of forgiveness over the last couple of years. And I think it's a good thing that, you know, if we don't have the correct understanding, we, with time and teaching, do move in the direction of the correct understanding. And from, as many others have said, I found comfort in Craig's

Puheenvuoro tänä aamuna, varmasti. Mutta näyttää kyllä siltä, että olisi hyvä Craigille ja minusta hyvä seurakunnalle ja Jumalan valtakunnalle, jos Craig lepäisi jonkin aikaa. Ja jotkut muut ovat sanoneet, että se ei ole, tiedättehän, se ei ole huono asia. Ja minusta meidän täytyy rohkaista ja tukea

The speech this morning, certainly. But it does appear as if it would be good for Craig and I think good for the congregation and God's kingdom if Craig were to rest for a while. And some others have said that it's not, you know, it's not a bad thing. And I think we need to encourage and support

Ja se ei ole, ja monet puhujat ovat astuneet syrjään aikojen kuluessa ja se on,

And it's not, and many ministers have stepped down over time and it's,

Kuten monet ovat sanoneet, se ei perustu yhteen ihmiseen, joka [poistetaan], tai siihen, tiedättehän, nimenomaan, jatkaako yksilö puhumista vai ei. Joten, ja minä, itse henkilökohtaisesti, minusta on hyvin epämukavaa, kun seurakunta pakotetaan, tiedättehän, pakotetaan siihen pisteeseen, että sen täytyy äänestää.

As many have said, it's not based upon one person that's being [removed] or whether or not, you know, in particular, an individual continues to speak. So, and I, myself personally, I find it very uncomfortable when the congregation is forced to, you know, forced to the point where they have to make a vote.

Minusta se vaikuttaa melko ennustettavalta, kun jonkun ympärillä on kääntymystä ja paljon keskustelua. Näyttää siltä, että se on, tiedättehän, Henki ohjaa, että ehkä on aika levätä. Ja vain yksi muu asia, joka vähän vaivasi minua, koska näyttää siltä, että kun ihminen on pimentynyt, että

I think it seems fairly predictable when there's conversion around somebody and much discussion. It seems like it's, you know, the Spirit is guiding that maybe it's time to take a rest. And just one other thing that a little bit bothered me because it seems like when a person is darkened that

Hänen luokseen tulee hyvin, hyvin, hyvin vaikeaksi päästä läpi. Ja ajattelen joitakin keskustelujani töissä monien vuosien ajalta. On monia ihmisiä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, ja heidän kanssaan voi keskustella ja löytää paljon yhteisymmärrystä.

It becomes very, very, very difficult to get through. And I think of some of my conversations at work over many years. There's many people that call themselves Christians and have discussions with them and can find much agreement.

Mutta on melkein poikkeuksetonta, että jos se keskustelu menee yhtään syvälle, esiin tulee kaksi asiaa, joista ei ole melkein mitään tunnistamista, ei tietoa, ei ymmärrystä, ja se on syntien anteeksiantamus

But it is almost invariable that if that conversation gets at all deep, there's two things that come up that there's almost no recognition of, no knowledge, no understanding, and that is the forgiveness of sins

Noiden ihmisten puolella näyttää olevan täydellinen pimeys. Ja on todella vaikea edes keskustella heidän kanssaan, kun ei ole sitä hyvin, hyvin perustavaa oppikappaletta, jonka kanssa toimia heidän kanssaan. Ja se on se, mikä saa minut niin huolestuneeksi, kun kuulen joitakin näistä puheenvuoroista, että pelkään, onko Pyhä Henki jättänyt heidät?

There seems to be complete darkness on those people's part. And it's really hard to even discuss with them without having that very, very basic tenet to work with them. And that's what has me so concerned when I hear some of these speeches that I worry that has the Holy Spirit left them?

Ja, tiedättehän, kun se Pyhä Henki on poissa, miten he saavat ymmärrystä? Ja, tiedättehän, se ei varmasti tule heistä itsestään. Ja onko Jumalalla sitä rakkautta ja kärsivällisyyttä kutsua heidät takaisin? Ja minusta on niin monia, jotka näyttävät olevan hämmentyneitä ja aidalla ja miettivät

And, you know, when that Holy Spirit is gone, how do they get understanding? And, you know, certainly it's not going to come from themselves. And will God have that love and patience to call them back? And I think there's so many that seem to be confused and on the fence and wondering

Jos voit panna luottamuksesi, nöyrtyä, panna luottamuksesi Pyhään Henkeen ja olla kuuliainen valtakunnalle. Jos huomaat taistelevasi valtakuntaa vastaan, en tiedä mitään muuta tapaa kuvata sitä, mutta siltä se minusta näyttää. Minusta näyttää, että siellä on useita ihmisiä, jotka huomaavat taistelevansa valtakuntaa vastaan.

If you can put your trust, humble yourself, put your trust in the Holy Spirit, and be obedient to the Kingdom. If you find yourself fighting against the Kingdom, I don't know any other way to describe it, but that's what it seems to me. It seems to me that there's a number of people out there that find themselves fighting against the Kingdom.

Ei ole lohtua. On sanoja.

There's no comfort. There are words.

Heidän asemansa, heidän tunteensa, ei kuulosta siltä, että heillä olisi mukava olla. Eikä heillä ole mukava olla, sen voi kuulla heidän puheestaan. Joten rohkaisisin kaikkia panemaan luottamuksensa Jumalaan ja Pyhään Henkeen. Kristus kuoli syntiemme tähden, ja mikä sääli meille, jos emme pysty käyttämään sitä evankeliumia.

Their position, their feelings, it doesn't sound like they're comfortable. And they're not comfortable, you can tell by their speech. So, I would encourage all to put their trust in God and the Holy Spirit. Christ died for our sins, and what a shame for us to not be able to use that gospel.

Kuoliko Kristus turhaan, jos emme pysty käyttämään sitä evankeliumia uskoaksemme syntimme anteeksi annetuiksi? Mutta minä itse huomaan olevani niin riittämätön, että minulla on omat syntini anteeksi annettuina. Mennään suoraan takaisin Craigiin. Craig, sinun vuorosi puhua nyt. Anna se takaisin Roselle.

Did Christ die in vain if we're not able to use that gospel to believe our sins were forgiven? But I myself find myself so inadequate that I have my own sins forgiven. Let's go right back to Craig. Craig, it's your turn to speak now. Pass it back to Rose.

Tulin tänne tänä iltapäivänä tietämättä, minne mennä, mutta halusin myös luottaa siihen, että Jumala ohjaa ja Jumala johdattaa.

I came here this afternoon not knowing where to go, but also wanted to trust that it is God who guides and God who leads.

Minä olen Pojan vanhurskaus, että kuka tahansa meistä olisi taivaskelpoinen, ja uskon sen ja luotan siihen. Luotan myös siihen, että Jumala on antanut Henkensä tänne asumaan ihmisten keskuudessa. Se Henki puhuu kyllä Jumalan kautta ja välityksellä. Luotan siihen ja uskon sen.

I am the righteousness of the Son that any of us would be heaven acceptable, and I believe that and trust that. I also trust that God has given His Spirit here to dwell among men. That Spirit does speak by and through God. I trust that and I believe that.

Minulle on myös selvää, että palvelenko vai enkö palvele, ei ratkaise kysymyksiä. On myös selvää, että jotkut tukisivat sitä, että jatkan palvelemista, ja jotkut rohkaisisivat minua lepäämään. On myös selvää, että olisi epämukavaa käydä läpi seurakunnan äänestys.

It's clear to me also that whether I'm serving or not serving doesn't solve the issues. It's also clear that some would support me to continue serving and some would encourage me to rest. It's also clear that it would be uncomfortable to pass the congregation poll.

Joten kaikista näistä syistä ja yhä haluten luottaa ja uskoa, että minut voidaan haudata lapsena Jumalan valtakunnassa, olen valmis ottamaan sen riskin. Minulle on ilmeistä, että niin tämän pitäisi mennä. Haluan vain sanoa myös, että huoleni tämän päivän kysymyksistä kiertyvät kysymysten molempien puolten ympärille.

So for all of those reasons and still wanting to trust and believe that I can be buried as a child in God's kingdom, I'm willing to take that risk. It's apparent to me that that's how this should go. I just want to say also that my concerns on the issues of today revolve around both sides of the issues.

Tämä on kohta Jumalan sanasta, joka tuli mieleen 1. Joh. 3:ssa. Siitä me olemme tunteneet Jumalan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme, ja meidän tulee antaa henkemme veljien edestä. Mutta jolla on tämän maailman hyvyyttä ja joka näkee veljensä olevan puutteessa ja sulkee sydämensä häneltä, ulkona asuu Jumalan rakkaus hänessä.

This is a portion of God's Word that came to mind in 1 John 3. Hereby receive we the love of God, because he laid down his life for us, and we ought to lay down our lives for the brethren. But whoso hath this world's good, and seeth his brethren at need, and shutteth up his bowels of compassion from him, out dwelleth the love of God in him.

Lapsukaiseni, älkäämme rakastako sanalla, älkäämme kielellä, vaan teossa ja totuudessa. Ja tästä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja vakuutamme sydämemme hänen edessään. Sillä jos sydämemme meitä syyttää, Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Me rakastamme sitä. Jos sydämemme ei meitä syytä, niin meillä on uskallus Jumalaan. Ja mitä ikinä pyydämme, sen me häneltä saamme.

My little children, let us not love in word, neither in tongue, but in deed and in truth. And hereby we know that we are of the truth, and shall assure our hearts before him. For if our heart condemn us, God is greater than our heart and knoweth all things. We love it. If our heart condemn us not, then we have confidence toward God. And whatsoever we ask, we receive of him.

En istu täällä tänään, meillä on usein epäilyksiä, kuten matkalla on, mutta en istu täällä tänään tuntien, että olen Jumalan valtakunnan ulkopuolella, en Jumalan rakkaudessa.

I don't sit here today, we often have doubts, as we do on the journey, but I don't sit here today feeling that I'm outside of God's kingdom, not in the love of God.

Ja että vakuuttuneisuuteni ja uskon luottamukseni ei ole minusta itsestäni. Että Kristuksen vanhurskauden kautta voin seistä ja uskoa, myös omat syntini anteeksi annetuiksi. Ja evankeliumi vakuuttaa minulle sen niin usein kuin tarvitsen. Enkä voi todistaa uskoani kenellekään, mutta silti haluan myös olla kuuliainen,

And that my assurance and confidence of faith is not of myself. That through the righteousness of Christ I can stand and believe, including my own sins forgiven. And the Gospel assures me of that as often as I need it. And I can't prove my faith to anyone, but yet I want to also be obedient,

Seurakunnalle, en halua olla epäluottamuksen, hämmennyksen syy. Joten näyttäisi hyvältä, että ottaisin sen levon. Mutta asiat, jotka huolestuttavat Jumalan valtakuntaa, eivät ratkea täällä tänä iltana, se on selvää.

The congregation, I don't want to be the cause of mistrust, confusion. So it would seem good that I would take that rest. But the matters that are troubling God's kingdom are not resolved here tonight, it's clear.

Olin iloinen, että Mike tarttui tilaisuuteen puuttua siihen, mitä Eric sanoi. Eric, minun täytyy olla samaa mieltä Miken kanssa, se puheenvuoro tuli lihastasi. Näitä asioita me käsittelemme. Olen myös kuullut muita puheenvuoroja, joista on minulle selvää, että hämmennys anteeksiantamuksen ympärillä ja sen, mitä Luther kutsuu jumalalliseksi anteeksiantamukseksi, vanhurskauttamiseksi uskon kautta,

I was glad that Mike took the opportunity to address what Eric said. Eric, I have to agree with Mike, that speech came from your flesh. These are the things that we deal with. I've also heard other speeches that are clear to me that confusion around forgiveness and what Luther calls divine forgiveness, justification by faith,

Se ei ole selvä asia, ja se ei luultavasti koskaan tule olemaan täysin selvä asia kaikille. Niin monia keskusteluja käydään, ja ne huolet, joita minulla henkilökohtaisesti on, koskevat sen molempia puolia. Ilman sitä on ollut aiheetonta arvostelua ja

It's not a clear matter, and it probably never will be a perfectly clear matter to everybody. So many discussions go on, and the concerns that I personally have are around both sides of that. Without that, there has been undue criticism and

Epäreilua tutkimista, joka ei ole pysähtynyt sekunniksikaan, on tapahtunut molemmille. Auttakoon Jumala meitä kaikkia ja avatkoon nämä asiat jokaiselle meistä, ensinnäkin henkilökohtaisesti, että voin uskoa, ja sitten että olemme toteuttaneet rakkautta toinen toisiamme kohtaan.

Unfair examination that has not stemmed for just one second has happened to both. May God help us all and open up these matters to each of us, first of all personally, that I can believe, and then that we have carried out love one for another.

Hengen ääni on rauhallinen, rauhoittava ääni. Se ei syytä. Joten auttakoon Jumala meitä hoitamaan ne loukkaukset. Tiedän omalta osaltani, että se on ollut kamppailua, koska kaikkia asioita ei ole sanottu minusta ja vaimostani ja perheestäni.

The voice of the Spirit is a peaceful, calming voice. It's not accusing. So may God help us to care for those offenses. I know for my own self it's been a struggle because not all things have been said about myself and my wife and my family.

Haluan estää omassa itsessäni turhautumisen tunteen ja ehkä jopa katkeruuden toisinaan. Ja haluan hoitaa ne asiat, jopa kaikkien teidän kanssanne täällä tänään, ja pyytää, että voinko yhä uskoa ne ajatukset ja anteeksiantamuksen tunteen? Aion kysyä ensimmäisen kysymyksen.

I want to prevent, in my own self, a sense of frustration and maybe even bitterness at times. And I want to care for those matters, even with all of you here today, and ask that, can I still believe in those thoughts and sense of forgiveness? I'm going to ask the first question.

Craig ja Diana ovat rakastuneita seurakuntaan ja tulevat olemaan niin jatkossakin. Voimmeko ottaa, katsotaanpa, Rod Nicola on seuraavana listalla. Takaisin Rodille. Rod on takana. Meillä ei ole kovin paljon enempää sanottavaa.

Craig and Diana are in love with the congregation and will continue to be so. Can we take, let's see, Rod Nicola is next on the list. Back to Rod. Rod is in the back. We don't have too much more to say.

Sanon, että Craig ja Diana, muistamme teitä kaikkia rukouksessa. Auttakoon ja suojelkoon Jumala teitä uskossa, jokaista meistä, uskossa, että eräänä päivänä usko muuttuisi synniksi ja meidät koottaisiin sinne taivaan rannoille, käymään kaunista keskustelua ja ehkä muistelemaan, miten tänä päivänä Jumala auttoi meitä

I say that Craig and Diana, we remember you all in prayer. May God help and protect you in faith, each and every one of us, in faith that one day, faith would change to sin and we would be gathered there on the shores of heaven, having a beautiful discussion and perhaps remembering how on this day God helped us

Jollain pienellä tavalla, ottamaan toisen askeleen tähän päivään lapsena hänen valtakunnassaan. Ajatuksia, jotka tulivat mieleeni, kun olemme käyneet tämän keskustelun tänään ja on ollut monia puheenvuoroja ja monia ajatuksia. Ajattelin Rickin avaussaarnan tekoa, kun hän puhui uskon aakkosista

In some small way, take another step to this day as a child in his kingdom. Thoughts that came to my mind as we have had this discussion today and there have been many speeches and many thoughts. I thought the Act of Ricks opening sermon when he talked about ABCs of faith

Meillä on tämä saarna siitä, mitä hän kutsui pelkäksi A:ksi. Mutta se muistutti minua myös rippikouluista ja nuortemme opettamisesta. Rippikoulussamme käytämme ensimmäisen päivän puhumiseen Jumalasta, Luojastamme.

We have this sermon on what he called just the A. But it also reminded me of confirmation schools and teaching for our young. In our confirmation, we spend the first day talking about God, our Creator.

Ja siitä, mitä hän on tehnyt puolestamme. Toisena päivänä puhumme Herrastamme ja Vapahtajastamme, Jeesuksesta Kristuksesta, Lunastajastamme, Jumalan Pojasta, ja siitä, mitä hän on tehnyt puolestamme. Kolmantena päivänä puhumme Pyhästä Hengestä. Palmurukouksessa, josta olemme kuulleet täällä tänään,

And what he has done for us. The second day we talk about our Lord and Savior, Jesus Christ, our Redeemer, the Son of God, and what he has done for us. On the third day, we talk about the Holy Spirit. At Palm Prayer, which we have heard about here today,

Ja kun astumme siihen kolmanteen päivään, meillä on kuva, jolla näytämme oppilaille, miten Jumala ja Jeesus ja Pyhä Henki ovat kolme yhdessä. Voimme kuulua yhteen, mutta emme erota. Kun tulemme yhteen, meidän kaikkien täytyy olla yhtä.

And as we enter that third day, we have a graphic that we show the students how God and Jesus and the Holy Spirit are three in one. We may belong together, but we don't separate. When we come together, we need all to be one.

Vihollisen sielut, minusta, haluaisivat meidän yrittävän erottaa nämä jotenkin. Mutta Jumalan sana opettaa meille, että se on kolmiyhteinen Jumala. Se on kolme yhdessä. Ja kun kuuntelin keskusteluja täällä tänään, ajattelin tällä tavalla, että joku mainitsi, että tämä on Jumalan polku.

The enemy's souls, I think, would want us to try to separate these out somehow. But the Word of God teaches us it is a triune God. It is three in one. And as I listened to discussions here today, I thought in this way that someone mentioned that this is God's path.

Ja se tarkoittaa koko järjestelmää. Yrittäen tuoda rakkautta seurakuntaan, voimme nähdä, että on ollut yksi. Voimme nähdä, että keskuudessamme on jakautumisia. Se aiheuttaa surua. Mutta silti tiedämme, että tämä on Jumalan suunnitelma. Olen miettinyt, tiedättehän, miten

And it means the whole system. Trying to bring the love in the congregation, we can see that there has been one. We can see that there are divisions among us. It causes sadness. But yet, we know this is God's plan. I've wondered, you know, how

Miten voimme löytää taas sen ykseyden, josta nautimme niin monta vuotta, kun ajattelen, miten Jumala on niin runsaasti siunannut valtakuntaamme täällä niistä viimeisen eriseuran päivistä lähtien. Miten se ei ole ennen sitä eriseuran aikaa, miten niin monet nuoret jättivät elävän uskon, menivät maailmaan

How can we find again that unity that we enjoyed for so many years when I think how God has so richly blessed our kingdom here since those days of the last heresy. How it's not before that time of the heresy how so many who are young, left living faith, went into the world

Ja miten näinä viimeisinä neljänä vuotena on ollut niin kallisarvoista, että niin monet nuoristamme on varjeltu uskossa, ei suuren ymmärryksen kautta, vaan evankeliumin yksinkertaisen sanoman ja uskomisen kautta, luottaen siihen Pyhään Henkeen, joka asuu seurakunnassa johdattamassa ja ohjaamassa.

And how, in these last four years, how precious it has been that so many of our young have been preserved in faith, not through great understanding, but through the simple message of the gospel and believing, trusting in that Holy Spirit that dwells in the congregation to lead and guide.

Mutta minusta myös, surullisesti, monet meistä ovat huomanneet nyt näinä viime aikoina, omassa perheessämme, miten on ollut niitä, jotka ovat menettäneet sen elävän uskon lahjan. Taistelussa Jumalan valtakunnassa on uhreja, veljet ja sisaret.

But I think also, sadly, many of us have noticed now in these recent times, within our own family, how there have been those who have lost that gift of living faith. The battle in God's kingdom has casualties, brothers and sisters.

Emme halua hämmentää nuoriamme. Emme halua hämmentää itseämme. Ja minusta on sanottu useita kertoja täällä tänään uskon ja hyvän omantunnon säilyttämisen tärkeydestä. Ei niin, että se olisi ohi, vaan hoitaa ne synnit, jotka asettavat meidät joka päivä.

We don't want to confuse our young. We don't want to confuse ourselves. And I think it has been said several times here today, the importance of keeping faith and good conscience. Not that it would be over, but to take care of those sins that set us every day.

Ne asiat, jotka voivat olla, kuten Rick mainitsi, ne kivet, jotka kertyvät reppuumme ja vetävät meitä alas ja saavat meidät epäilemään ja saavat meidät huolehtimaan, saavat meidät alkamaan tehdä taistelua omaksemme. Joten luin äskettäin kirjoituksen Joh. luvusta 10, jakeet 27–28.

Those things that can be, like Rick mentioned, those rocks that build up in our backpack and drag us down and cause us to doubt and cause us to worry, cause us to begin to make the battle of ours. So I recently read a scripture from John chapter 10, verses 27 to 28.

Ehkä se jopa vastaa joihinkin täällä esitettyihin kysymyksiin siitä, onko se tunne vai onko se jonkinlainen se. Mutta siinä sanotaan yksinkertaisesti, kuulkaa nämä Jeesuksen sanat. Minä puhun, kuulkaa minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, eivätkä he ikinä huku, enkä minä ole ihminen, vaan minun käteni rakkaus.

Perhaps it even answers some of the questions here about is it a feeling or is it a sort of that. But it says simply, hear these words of Jesus. I speak, hear my voice, and I know them, and they follow me. And I give unto them eternal life, and they shall never perish, neither shall I be man, but the love of my hand.

Niin kallisarvoisen yksinkertaista Jeesuksessa, opettaa tällä tavalla. Ja kun syntimme ovat anteeksi annetut ja Pyhä Henki asuu meissä, me kuulemme hänen äänensä. Ei minun ääntäni, ei sinun ääntäsi, me kuulemme hänen äänensä.

So, preciously simple in Jesus, teach in this way. And when our sins are forgiven, and the Holy Spirit is dwelling in us, we hear his voice. Not my voice, not your voice, we hear his voice.

Vastaa henkeämme. Kun lähdemme seuroista seuroihin veljien ja sisarten kanssa uskossa, kun Hengen ääni on ollut läsnä, olemme iloinneet. On tuntunut hyvältä lähteä sieltä. On tuntunut hyvältä olla seuroissa. On tuntunut hyvältä seurustella veljien ja sisarten kanssa hengen ykseydessä.

Answers to our spirit. When we leave from service to service with brothers and sisters in faith, when the voice of the spirit has been present, we have rejoiced. It's felt good to leave from there. It's felt good to be in services. It's felt good to visit with brothers and sisters in unity of the spirit.

Tuokoon Jumala taas sen ykseyden seurakuntaamme. Antakoon hän jokaiselle meistä voimaa. Pankaa pois ne synnit, ja olkaa väärät ymmärrykset, ja jopa kovat sanat, joita olemme sanoneet toinen toisillemme. Pankaa ne pois Jeesuksen nimessä, minun veressäni, aloittaaksemme.

May God bring again that unity to our congregation. May he give each one of us strength. Put away those sins, and be wrong understandings, and even harsh words that we've said one to another. Put them away in Jesus' name, my blood, to begin.

Ylimääräinen sämpylä? Istuessani kärryllä vaimoni ojensi ne kaikki minulle. Olen niin kuin, tämä on painava. Otan yhden. Joo, ota vain. Vapaasti.

Extra bun? Sitting on the cart, my wife handed them all to me. I'm like, this is heavy. I'll take one. Yeah, go ahead. Feel free.

Minulla ei ole yhtään käsiä. Ei ongelmaa, ole hyvä. Eikö se tartu?

I don't have no hands. No problem, you're welcome. It's not grabbing?

Vain pari ajatusta tässä. On kiinnostavaa, miten

Just a couple of thoughts here. It's interesting how the

keskustelu voi muuttua, kun nostat kätesi 45 minuuttia sitten. Tein vuoron puhua tässä, mutta yksi ajatuksista, joka minulla oli, oli se koettelemus, joka meillä on ollut viimeisen kahden tai kolmen vuoden aikana, mikä se nyt onkaan, se on kokouksen hopeareunus, että se on minun tutkia.

Discussion can change when you raise your hand 45 minutes ago. I did a turn to speak here, but one of the thoughts that I had was the trial that we've had over the last two or three years, whatever it is, it's the silver lining of the meeting that it's me to examine.

Omassa uskossani, miten minä uskon? Minusta ei ollut aikaa tyytyväisyydelle tai laiskuudelle tai mille tahansa, jolloin vain lipuu eteenpäin. Minusta elämässäni oli luultavasti jaksoja, jolloin en ollut oikeastaan kuunnellut saarnaa.

In my own faith, how do I believe? I think that there wasn't a time of complacency or laziness or whatever where you're just cruising along. I think there was probably periods in my life where I hadn't really listened to a sermon.

Tiedättehän, kuukausiin, eikö, on liian kiireinen vain pelleillessä penkin ympärillä. Tiedättehän, ette usko minua. Olette kuulleet sen, mutta ette kuunnelleet, tai mitkä tahansa huolenne ovatkin. Joten, tiedättehän, se muuttuu, tiedättehän, penkkini on nyt tulossa vähän hiljaisemmaksi, joten minulla on kyky keskittyä, mikä on, mikä on vähän hyvä. Mutta,

You know, for months, right, you're too busy just kidding around the bench. You know, you don't believe me. You've heard it, but you didn't listen, or whatever your concerns are. So, you know, it gets, you know, my bench is getting a little quieter now, so I do have the ability to focus, which is, which is a bit good. But,

Tiedättehän, ja minusta, tiedättehän, jos voisin tiivistää, miten uskon, niin kuin, yhteen riviin, se on, että olemme pelastettuja uskon kautta Jeesuksen Kristuksen nykyisiin tekoihin, ja käytämme työkaluja kuten rippiä ja evankeliumia auttaaksemme uskomme säilyttämisessä. Ja pohjimmiltaan minusta niin me kaikki uskomme, ja sitten tulemme tänne nyt e-laskujen tai huhulaskujen tai minkä tahansa kanssa, mitä on tullut ulos.

You know, and I think, you know, if I could summarize how I believe in, like, one line is, we're saved through faith in the current works of Jesus Christ, and we use tools like confession and gospel to help preserve our faith. And fundamentally, I think that's how we all believe, and then we get here now with the e-bills or rumor bills or whatever it is that's been coming out.

Meille kaikille usko on henkilökohtainen. Kukaan ei voi antaa sitä. Kukaan ei voi myöskään ottaa sitä pois. Yksi ystävistäni sanoi äskettäin, että meidän pitäisi olla kuin aikuinen mutta uskoa kuin lapsi. Emme halua uskoa yksinkertaisesti, mutta haluamme ainakin ymmärtää uskon voiman.

For all of us, faith is personal. No one can give it. No one can take it away as well. One of my friends recently said that we should be like an adult but believe like a child. We don't want to believe simply, but we want to at least have understanding of the power of faith.

Ja minusta monessa, niin kuin missä tahansa kysymyksessä, tässä on inhimillinen elementti. En usko, että voimme sivuuttaa sitä tai vähätellä sitä. Minusta jos te, kun olen puhunut tässä, kysytte minun ihmisiltäni, mitä sanoin, saatte viisi eri näkökulmaa. Mitä oikeasti sanoin aiemmin, mitä tarkoitin, mikä aikomukseni oli, että kaikilla ihmisillä on omat ennakkoasenteemme.

And I think in a lot of, like any issue, there is human element in this. I don't think we can overlook it or diminish it. I think if you, after I speak here, you ask my people what I say, you get five different angles. What I actually said before, what I meant, what my intention was, that all humans have our own bias.

Minusta on lähes mahdotonta kuulla tai nähdä ilman, miten sen, se on se, miten meidät on kasvatettu, se on kulttuurimme, se on taustamme, se on se, mitä näimme, mitä kuulimme viime viikolla, mikä ehdollistaa meidät näkemään ja tulkitsemaan jotain tietyllä tavalla, ja valitettavasti siitä tulee paljon väärinkäsityksiä, ja jotkut niistä ovat, tiedättehän,

I think it's nearly impossible to hear or see without, how do you, it's how we're raised, it's our culture, it's our background, it's what we saw, what we heard last week that conditions us to see and interpret something a certain way, and unfortunately that's a lot of misunderstandings come about, and some of them are, you know,

Mutta jos teillä on huhuja, jonkun tulkinnan takia, mitä tahansa, se on minulle tavallaan turhautumisen alue. Näette tai olette kuulleet jotain, ja sitten kuulette viisi eri tarinaa samasta tapahtumasta, ja olette niin kuin, vau, se ei ole viimeinen kerta. Joten minusta meidän täytyy olla tietoisia omista suodattimistamme, omista ennakkoasenteistamme ja siitä, miten mekin näemme ja kuulemme asioita. Tiedättekö sen?

But if you have rumors, because of someone's interpretation, whatever, that's kind of a area of frustration for me. You'll see or have heard something, and then you'll hear five different stories on that same event, and you're like, wow, that's not the last time. So I think we need to be aware of our own filters, our own biases, and how we see and hear things as well. You know that?

[ei saa selvää] Tule eteen, Grant. Tracy.

[inaudible] Come to the front, Grant. Tracy.

No, aioin sanoa, että se oli Mike, mutta käteni vain tavallaan nousi ylös, ja Mike on ollut aika tyhjä siitä asti, joten aioin hiipiä ulos, mutta näit käteni. Joten, joka tapauksessa.

Well, I was going to say it was Mike, but my hand just kind of went up, and Mike's been pretty blank ever since, so I was going to sneak out, but you saw my hand. So, anyways.

Yksi asia, jonka muistan pistäneen silmääni, on se, että ajattelin, no, oli pari kommenttia siitä, että henki on selvä tai jotain, ja minusta tuntui, että se on jotain, minkä kanssa kamppailin, tai ymmärrän sen

One thing that I remember striking me is that I thought, well, there were a couple of comments about the spirit being clear or something, and I felt like that's something I struggled with, or I understand the

Olen huolissani siitä, että poimin sen elementin siitä. Minusta olen huolissani siitä itseni puolesta. Olen huolissani siitä, että menen tilanteeseen jonkun kanssa, josta olen ehkä kuullut jotain

I'm worried about picking that element of it. I think I worry about that for myself. I worry about going into a situation with somebody that maybe I've heard something about

Ja olen huolissani, että teenkö ennakkotuomioita heistä? Päätänkö, mitä he sanovat, ennen kuin he sanovat jotain? Laitanko heidät tiettyyn leiriin? Sivuutanko sen, mitä he sanovat? Luenko siihen liikaa? Joten minulle se ei ole kovin selvää ja se huolestuttaa minua kyllä. Se aiheuttaa minulle jonkin verran ahdistusta, että

And I worry that, am I going to make prejudgments about them? Am I going to decide what they're saying before they say something? Am I going to put them into a certain camp? Am I going to disregard what they say? Am I going to read into it? So to me, it's not super clear and it does worry me. It gives me some anxiety that

Luulen, että sanoin aiemmin, kellun ei kenenkään maalla yksin, mutta minusta jos me

I think I said before, I'm floating in no man's land by myself, but I think that if we

Jos voimme kaikki keskittyä olemaan nöyriä ja kun menemme tiettyihin tilanteisiin tai käymme keskusteluja tai jopa jos tulemme pois miettien jotain, että emme vain välttämättä hyppää johtopäätöksiin emmekä

If we can all focus on being humble and when we go into certain situations or we have conversations or even if we come away wondering about something that we just don't necessarily jump to conclusions and don't

Keskustele edelleen muiden ihmisten kanssa ennen kuin keskustelet tai pyydät selvennystä joltakulta, jota ehkä tunnemme, ettemme ymmärtäneet. Olen ajatellut

Discuss further with other people before discussing or asking for clarification from somebody maybe we feel like we didn't understand. I have thought

Koska minulla on ollut joitakin tilanteita, joista olen tullut pois tuntien oloni vähän levottomaksi, ja olen yrittänyt sanoa, okei, no, ehkä he vain, asiat eivät tulleet oikein esiin, ja mitä tahansa, ja olen ajatellut, no, ehkä se on oikeasti henki, ja panen ne tunteet talteen ja yritän olla lukematta siihen liikaa, ja se on tärkeää.

Because I've had some situations where I've come away feeling a little unsettled, and I've tried to say, okay, well, maybe they just, things didn't come across right, and whatever, and I've thought, well, maybe that is actually the spirit, and I'll tuck away those feelings and try not to read into it too much, and it's important.

Pyydän Jumalaa ohjaamaan minua, mutta se ohjaa minua, ja jos se ei ole tärkeää, se ei tule taas esiin, eikä minun tarvitse ajatella sitä. Minun ei tarvitse huolehtia siitä. En tiedä, onko se hyvä strategia vai ei, mutta se on tuonut minulle lohtua, kun tulen paikasta, jossa en tunne asioita kovin voimakkaasti.

I'm asking God to guide me, but it will guide me, and if it's not important, it won't come up again, and I don't need to think about it. I don't need to worry about it. I don't know if that's a good strategy or not, but it's brought me comfort coming from a place where I don't feel things super strong.

Kuulen tietenkin joitakin asioita johtokunnasta. Olen huolissani. Ovatko he nousemassa liian korkealle hevosen selkään? Ja ajattelin, että Jeremy tuli nöyryyden ja nöyryyden paikasta, ja olin todella kiitollinen siitä, että hän on meillä. Kiitos, ystäväni. Tunsin oloni ahdistuneeksi.

I'm, of course, hearing some things about the board. I'm worried. Are they getting too high on the horse? And I thought Jeremy came from a place of humbleness and humility, and I felt really grateful to have him. Thank you, my friend. I felt anxious.

Se, mitä hän sanoi tänä iltana, on tullut nöyryyden paikasta, ja minusta tuntuu siitä hienolta. Mikään ei ole minulle selvää. Toinen asia, joka pisti silmääni, oli, en muista enää tarkalleen, miten se meni, mutta Ericin kommentti hengestä ja emmekö voisi vain olla

What he said tonight has come from a place of humility, and I feel great about that. Nothing's clear to me. My other thing that struck me was, I can't remember already exactly how it went, but Eric's comment about the spirit and can't we just be

Ja ajattelin, no, eikö sieltä se roska tule? Että olemme ihmisiä. Olemme me. Olemme syntisiä. Enkä usko, että hän sanoo, että se on hyvä. Luotan, että hän ei, se ei ole sitä, mitä hän sanoo. Mutta ajattelin, että se on vain hyvä muistutus siitä, että meidän pitäisi yrittää olla nöyriä ja

And I thought, well, isn't that where the garbage comes from? Is that we are human. We are us. We are sinful. And I don't think that he's saying that's fine. I trust that he's not, that's not what he's saying. But I thought it is just a good reminder that we should try to be humble and

Joten, yksi viimeinen konferenssitarkistus tänne, ja sitten pyydämme Rayta ottamaan illan.

So, one last conference check over here, and then we'll ask Ray to take the evening.

Sillä aikaa kun mikki kulkee tuonne, tulin tänne tänä iltana myös monien epäilysten ja pelkojen kanssa, ja jopa puheenjohtajana tänä iltana. Tässä, ota se. Puhun omasta puolestani, mutta minusta voin myös puhua puolen seurakunnan puolesta täällä tänä iltana.

While the mic is running over there, I came here tonight also with many doubts and fears, and even moderating tonight. Here, grab it. I will speak for myself, but I think I also can speak for the half of the congregation here tonight.

Ensinnäkin, henkilökohtaisesti puhuen, tulin tähän kokoukseen tietäen, että palveluksesi aiheesta tultaisiin keskustelemaan. Enkä todellakaan tiennyt. Mutta kun esitit pyyntösi, astuin sivuun. Sydämeni sanoi, aamen.

First of all, speaking personally, I came to this meeting knowing that the topic of your service was going to be discussed. And I really didn't know. But when you made your request, I stepped aside. My heart said, Amen.

Se ei ole helppo pyyntö esittää. Kun joku on pyydetty ja asetettu Jumalan valtakunnan työn palvelukseen ja siihen työhön, joka on sinua lähellä, ei ole helppoa joko esittää sitä pyyntöä

That's not an easy request to make. When one has been asked and placed into the service of the work of God's kingdom and the work that is near to you, it's not easy to either make that request

Mutta kuten sanoin, mitä sydämeni teki esittääkseen sen pyynnön? Sydämeni sanoi yksinkertaisesti, aamen. Ja seurakunnan jäsenenä haluaisin kiittää sinua palveluksestasi tässä tehtävässä ja muissa vuosien varrella. Meillä oli mahdollisuus palvella yhdessä vuosia sitten nuorisotoimikunnassa.

But as I said, what did my heart do to make that request? My heart simply said, Amen. And as a congregation member, I would want to thank you for your service in this capacity and others through the years. We had the opportunity to serve together years ago on the youth committee.

Muistan aina ne päivät. Kuten tiedän, että me molemmat voimme samaistua, työssä on paljon siunausta. Tunnemme, että saamme usein enemmän, saamme enemmän kuin annamme. Ja sitten myös syistä, joita emme aina ymmärrä,

I always remember those days. As I know both of us can relate, there's much blessing at work. We feel we often get more, we receive more than we give. And then also for reasons that we don't always understand,

On aika, jolloin palvelusvuoro alkaa, ja on aika, jolloin se palvelus päättyy. Ja niin se on. Totelkoon se kaikkia niitä, jotka on käännetty palvelukseen, jopa. Ei omaksemme, vaan rakentamiseksi, rakennukseksi, seurakunnalle sielujen pelastukseksi.

There's a time when the turn of service begins, and there's a time when that service ends. And so it is. May it obey all those turned to service, even. Not for our own, but for the building, the edification, the congregation to the saving of souls.

Haluan vakuuttaa sinulle, sinulle ja perheellesi, että tänä iltana, aivan yhtä varmasti kuin huomasit, kun palvelusvuorosi sanan palvelijana alkoi, olen varma, että sinä aikana huomasit, miten sinut syvästi suljettiin Jumalan luonteeseen.

I want to assure you, you and your family, that tonight, just as sure as you found, as your turn of service, as a servant of the word began, I'm sure in that time, you found how you were deeply enclosed into the character of God.

Ja haluan vakuuttaa sinulle tänä iltana, että se huolenpito ja rakkaus on yhä siellä. Ja sinä olet välittävä monissa osissa, sinä ja perheesi. Nyt ja tulevina päivinä.

And I want to assure you tonight that care and love is still there. And you are caring in many parts, you and your family. Now and in days to come.

Tunnustamme, että keskusteltavaa on vielä, mutta minusta jätämme sen nyt siihen, että johtokunta voi keskustella tästä edelleen. Rohkaisisin teitä veljet ja sisaret myös keskustelemaan johtokunnan jäsenten kanssa siitä, minne menemme tästä. Miten ykseys palautetaan?

We acknowledge that there's still discussion to be had, but I think we leave it now with that the board can discuss this further. I would encourage you brothers and sisters to also visit the board members about where we go from here. How is unity restored?

Seurakunta ja tällaiset asiat. Sen myötä minusta annan vuoron Randille antamaan meille myös joitakin kommentteja ja päättämään illan meille.

The congregation and these types of things. With that, I think I'll turn it over to Rand to give us some comments also and close the evening for us.

Sinun tilaisuutesi. Rukoilen itselle.

Your opportunity. I pray to self.

Elämme niitä aikoja, joita elämme. Kukaan meistä ei voi täysin selittää sitä. Olen varma, että te, kuten minä, olette kysyneet kysymyksen, aina, että olemme

We are experiencing the times that we are. None of us can fully explain it. I'm sure you, like me, have asked the question, always, that we've

Tulleet tähän pisteeseen, ehkä epäilykset ja pelot, että olisimme yhtä sanoissa

Come to this point, perhaps the doubts and fears that we be united in words of the

133. psalmin tulevat mieleen sen myötä. Rukous sydämelleni. Että se voisi olla niin.

133rd Psalm come to mind with that. A prayer to my heart. That it could be so.

Katso, kuinka hyvää, kuinka suloista on, että veljet asuvat yhdessä sovussa.

Behold how good, how pleasant it is for brethren to dwell together in unity.

Se on kuin kallis voide päässä, joka valui alas partaan, Aaronin partaan, joka valui alas hänen vaatteidensa liepeisiin. Tämä hänen omansa uusi.

It is like precious ointment on the head that ran down upon the beard, even Aaron's beard, that went down to the skirts of his garments. This the new of her own.

Ja kun kaste sitten laskeutui Siionin vuorille, siellä Herra sääsi siunauksen, elämän iankaikkisesti. Minulla on

And as the dew then descended upon the mountains of Zion, there the Lord commanded the blessing, even life forevermore. I have

Lämpimiä muistoja [Rockfordin] seurakuntamme alkuajoista. Ykseyden ja ilon aika. Mielen ja sydämen ja hengen yhteyden aika.

Fond memories of the beginnings of our [Rockford] congregation. A time of unity and joy. A time of oneness of mind and heart and spirit.

Olen työstä, Jumala siunasi runsaasti. Seurakunta on kasvanut siksi, mitä se on tänään, ja miten Jumala on siunannut meitä tällä rakennuksella ja kaikilla niillä

I'm of work, God richly blessed. The congregation has grown to what it is today and how God has blessed us with this facility and all of the

Iloilla, jotka olemme kokeneet yhdessä vuosien aikana. Tieto, jonka olemme kuulleet tänä iltana ja kokeneet viime vuosien aikana, että tämä ykseys ei ole sama. Meillä on

Joys that we've experienced together over the years. A knowledge that we've heard this evening and experienced over the last few years that this unity is not the same. We have

Jakautumisia ja hämmennystä. Tiedämme, että Jumala ei ole hämmennyksen tekijä, vaan hän on rauhan ja ykseyden tekijä, jota uskon jokaisen meistä, missä tahansa olemmekin näissä kysymyksissä, myös haluavan.

Divisions and confusion. We know that God is not the author of confusion, but he is the author of peace and unity that I believe each one of us, no matter where we are on these questions, also desire.

Sitä ykseyttä. Ja kuten huomasimme, ja kuten veljemme Donovan puhui aiemmin, inhimillisyydestä ja inhimillisestä elementistä näissä asioissa, se on niin lähellä meitä. Huomaamme olevamme puutteellisia kaikessa, niin monella tavalla.

That unity. And as we found, and as our brother Donovan spoke earlier, of the humanness and the human element in these things, it's so close to us. We find ourselves lacking in all things, in so many ways.

Ja sitten nämä keskustelut. Mutta tämä kohta tässä puhui siitä kalliista voiteesta ja öljystä, jolla papit voideltiin valmistautuessaan palvelukseensa.

And then these discussions. But this portion here spoke of that precious ointment and oil that the priests were anointed with in preparation for their service.

Ja se puhui myös Hermonin kasteesta, joka laskeutui Siionin vuorille. Kuvia Pyhästä Hengestä ja evankeliumista. Elämme evankeliumista

And it also spoke of the dew of Hermon that descended upon the mountains of Zion. Pictures of the Holy Spirit and the Gospel. We live of the Gospel

Ja meitä ohjaavat Pyhä Henki ja Jumalan sana. Nämä ovat yhteydessä, Henki ja Sana, niin ettemme voi erottaa niitä. Henki antaa elämän, elävöittää Sanan,

And we are guided by the Holy Spirit and the Word of God. These are connected, the Spirit and the Word, so that we can't separate them. The Spirit gives life, quickens the Word,

Ja me tarvitsemme sanaa ja me tarvitsemme henkeä. Auttakoon Jumala meitä veljellisessä rakkaudessa jatkamaan keskustelua toinen toistemme kanssa. Ja rohkaisen teitä ja rohkaisen ensin itseäni jopa puhumaan niille, joista saatatte ajatella, että, tiedättehän,

And we need the word and we need the spirit. May God help us to, in brotherly love, continue to discuss one with another. And I encourage you and encourage first myself to even speak to those who you might think that, you know,

Joilla on sama ymmärrys, ja keskustelemaan sillä tavalla, että voitte vain vapaasti, kristillisessä vapaudessa, puhua sydämenne, sielunne ja sen, miten ymmärrätte asiat. Ei vastakkainasettelevalla tavalla, vaan Kristuksen mielellä ja rakkaudella toinen toistanne kohtaan,

Have the same understanding and visit in such a way that you can just freely, in Christian freedom, speak your heart, soul, and how you understand things. Not in a confrontational way, but with the mind and love of Christ one toward another,

Minusta tämä kantaa hedelmää ja jokainen meistä tarvitsee sellaista nöyrää sydäntä, ei vain puhuakseen vaan myös kuunnellakseen toinen toistamme. Jumala voi siunata nämä keskustelut.

I think that this bears fruit and each of us needs that kind of a humble heart to not only speak but also listen to one another. God can bless these conversations.

Ja nöyrästi etsimme hänen johdatustaan ja apuaan niissä. Ja pitäkäämme vielä kiinni siitä toivosta ja luottamuksesta, että Jumala voisi vielä avata nämä asiat meille sillä tavalla, ettei kukaan joutuisi kadoksiin matkalla.

And we humbly seek his guidance and help in those. And let us yet hold onto that hope and trust that God could yet open these matters to us in such a way that no one would be lost on the way.

Ja haluan sanoa veljellenne Craigille ja [Dianalle], että se sydämen nöyryys ja nöyryys, jota olette ilmaisseet tänä iltana, palvelee teitä hyvin

And I want to say to your brother Craig and [Diana] that that humbleness of heart and humility that you've expressed this evening will serve you well

Ei vahingoita teitä, vaan pitää teidät Jumalan valtakunnan keskellä. Luottaa siihen, että kaikki nämä asiat Jumala tietää ja että hän voi auttaa niitä. Olkoon niin, että

Will not harm you, but will keep you in the midst of God's kingdom. To trust that all of these things God knows and that he can help them. May it be so that

Voimme kaikki säilyä hengen ykseydessä ja hengen siteessä. Ensimmäinen lahja on rakkaus, toinen toistamme kohtaan. Ja vihollisen työ, jota hän tekee niin uutterasti erottaakseen meidät, ei

We can all be preserved in the unity of the spirit and the bond of the spirit. The first gift is love, one for another. And the work of the enemy that he is doing so diligently to separate us would not

Täyttäisi sitä tavoitetta, joka hänellä on nähdä kuolemattomia sieluja. Voisimme kaikki säilyä tässä elävässä uskossa, taivaan elävässä toivossa sydämissämme. Mutta tunnen syntisyyteni ja pyydän, että saanko jättää monet syntini ja pudota niiden läpi?

Fulfill that goal that he has to see undying souls. We could all be preserved in this living faith, living hope of heaven in our hearts. But I feel my sinfulness and ask that can I get to leave my many sins and fall through them?

Haluan yksinkertaisesti jättää lapsen paikan. Haluan vakuuttaa jokaiselle teistä tänä iltana, että voitte kohottaa sydämenne uskomaan. [Uskokaa] kaikki synnit anteeksi [Jeesuksen] nimessä [ja veressä]. Kaikki synnit ovat anteeksi [Jeesuksen] nimessä [ja veressä].

I want to simply leave the place of a child. I want to assure each of you this evening that you can lift up your hearts to believe. [Believe] all sins forgiven in [Jesus]' name [and blood]. All sins are forgiven in [Jesus]' name [and blood].

Tämä on meidän voimamme, evankeliumin voima, joka johdattaa ja ohjaa jokaista meistä kotiin taivaaseen. Ja se on se voima, joka heijastaa vihollisen hyökkäyksen. Ja voimme luottaa siihen voimaan. Auttakoon Jumala meitä.

This is our power, the power of the gospel that will lead and guide each of us to the home in heaven. And it is that power that will reflect the onslaught of the enemy. And we can trust in that power. May God help us.

Päättäkäämme iltamme kiitokseen ja rukoukseen. Rakas taivaallinen Isä, me kiitämme sinua tästä päivästä ja sinun sanastasi. Kiitämme sinua siitä, että olet ollut kanssamme ja että olet puhunut meille.

Let us close our evening in thanksgiving and prayer. Dear Heavenly Father, we thank thee for this day and for thy word. We thank you that you have been with us and that you have been speaking unto us.

Avaa korvamme ja sydämemme kuulemaan ja ymmärtämään sinun tahtosi. Varjele jokainen meistä lapsinasi. Ohjaa meitä elämän kaidalle tielle. Auta meitä näissä asioissa rakastamaan toinen toistamme,

Open our ears and our hearts to hear and to understand your will. Preserve each of us as your children. Guide us to the narrow way of life. Help us in these matters to love one another,

Puhumaan toinen toisillemme, keskustelemaan kristillisen vapauden matkan tiestä, ja vielä panemaan luottamuksemme sinuun ja sinun elävään seurakuntaasi ja sinun Poikasi, meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin voimaan. Auta meitä

Speak to one another, discuss the way of the journey of Christian freedom, and to yet put our trust in you and your living congregation and the power of the gospel of your Son, our Lord and Savior, Jesus Christ. Help us to

Lukemaan ja ymmärtämään ja uskomaan myös sinun sanasi. Ja jopa kunnioittamaan näissä uskon ja myös opin asioissa, sinun Poikasi, meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen oppia. Nämä tiedämme tärkeiksi pyrkimyksellemme

Read and to understand and to believe your word also. And to even honor on these matters of faith and also of doctrine, the doctrine of your Son, our Lord and Savior, Jesus Christ. These we know are important for our endeavor

Mutta, kuten on sanottu, se pysyy uskomisessa. Auta jokaista meistä uskomaan ja kasvata heikkoa uskoamme. Lausukaamme kaikki yhdessä Herran perustus. Herra, siunaa meitä ja varjele meitä. Herra, kirkastakoon kasvonsa meille ja olkoon meille armollinen.

But, as has been said, it remains in believing. Help each of us to believe and increase our weak faith. Let us all recite the Lord's foundation together. Lord, bless us and keep us. Lord, may His face shine upon us and be gracious unto us.

Herra kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme ja antakoon meille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

The Lord lift up his countenance upon us and give us peace. In the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost.